Vs: MITÄ ILPIN SULATUS MAKSAA
Mitä asioita laskit tuohon? Mielestäni tuo on hirveän monimutkainen asia:
- 0-kelissä kenno on kuitenkin useamman asteen miinuksella, joten tuo kilo vettä on ollut myös muutaman asteen miinuksella ja pitää ensin lämmittää nollaan.
- Toisaalta ainakin viimeiset tipat voi olla plussalla ja osa suorastaan loppuvaiheessa höyrystyy, jolloin tapahtuu lämmitystä ja osittain tapahtuu toinenkin faasimuutos
- Lisäksi loppuvaiheen lämpimän kennon lämmöstä osa lipeää harakoille. Osa ehkä saadaan vedettyä takaisin paremmalla copilla (tuollainen cop-piikki näkyy mm. mun vilpin mittareissa ihan selvästi)
- Sulattaessaan kompressori pumppaa cop x:llä lämpöä joka on tuotettu cop 3:lla. Jos cop lämpimästä kylmään olisi vaikka 5, niin sulatuksen kokonaiscoppi olisi kakkosen paikkeilla.
ILPin osalta on aika hankalakin mitata, mutta VILPIn kohdalla tarkalla energiamittauksella helpompi, eikä asiassa itsessään pitäisi olla mitään eroa. VILPin kohdalla olen joskus ynnäillyt että tässä nollakelin tuntumassa kun vertaa käyntiajan keskicoppia koko vedon tuottoon ja kulutukseen (joka siis sisältää sulatusaikaisen kompressorin energian ja varaajasta käytetyn energian), niin yhden sulatuksen hävikki olisi n. 500Wh. Vaikutus on kokonaisuudessaan copissa n. 3.3 --> 3. Ongelma on tietysti siinä että mikä on keskicoppi, koska cop laskee koko ajan kuin lehmän häntä mitä pidemmälle vedetään. Se on sulatusjakson pituuden optimointiongelma. Mitä pidempi jakso, sitä enemmän tulee turpaan ajon aikaisessa copissa, mutta sulatuksessa saatetaan säästää. Ja päinvastoin.
Tuo on pahin skenaario, kovemmalla pakkasella, kuivemmalla kelillä tai lämpimämmällä kelillä sulatusenergia on vähäisempi. Tässä nollakelissä vettä tulee paljon, en ole kyllä mitannut kuinka paljon. Varmaan enemmän kuin keskivertoilpistä. En osaa sanoa montako sulatusta vuosittain tulee, nyt on ensimmäinen talvi kun on mittaukset paikallaan jotta tästä saan faktaa. Mutta lokakuussa varaajasta otettiin sulatusenergiaa 12kWh ja kompressorin kulutus päälle. Tuotettu energia oli 1100kWh, eli energiaa käytettiin n. 1% tuotetusta. Lokakuusta suuri osa on mennyt ilman sulatuksia, talvikuukauden sulatusenergia lienee kymmenkertainen. Arvioisin että puhutaan 300-400kWh vuotuisesta lukemasta. Sähkön kulutuksena se tarkoittaisi vuotuisen scopin mukaan reilu 100kWh, mutta ei sekään ole ihan noin yksinkertainen laskea. Sulatukset kun tehdään heikkojen coppien aikana ja scoppiin vaikuttaa myös kesäajan huippulukemat. Kunhan kevät koittaa niin pystyn laskemaan myös talvikauden vuodenaikacopin...
