Mitä Nibe 410P jälkeen? - Tuli MLP
- Viestiketjun aloittaja Espejot
- Aloituspäivämäärä
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Niin, meillä on kolme lähtöä 0/1 ja niistä saadaan numerot 0-7. Loppu riippuu sitten siitä, mitä sinne perään laitetaan ja miten, monissa tapauksissa tulee eri numeroilla samat tehot. Elk 15 kuulostaa siltä että vastukset ovat tähdessä. Eiköhän siitä ELK 15 -paketistakin saa esmes pienimmäksi tehoksi 2,5kW kun kytkee sen vähän toisin. Eli vaikka 2,5 - 5 - 10 ja samalla saisi neljännenkin tehon.
Espejot sanoi:
Niin, meillä on kolme lähtöä 0/1 ja niistä saadaan numerot 0-7. Loppu riippuu sitten siitä, mitä sinne perään laitetaan ja miten, monissa tapauksissa tulee eri numeroilla samat tehot. Elk 15 kuulostaa siltä että vastukset ovat tähdessä. Eiköhän siitä ELK 15 -paketistakin saa esmes pienimmäksi tehoksi 2,5kW kun kytkee sen vähän toisin. Eli vaikka 2,5 - 5 - 10 ja samalla saisi neljännenkin tehon.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
ELK 15 on kaksi vastusta 5 ja 10 kW. Asentajan käsikirjassa ei ole vaihtoehtoisia tehoja.
Nibe ELK 213 lämmittimessä on enemmän vaihtoehtoja... eli tästä saa ne 7 porrasta 1-7 kWh ulos. Mitä toi linear stepping tarkoittaa tässä tapauksessa?
Tätä nyt ei saa Suomesta suoraan mutta Ruotsissa on. Suomen Nibe valikoima on muutenkin rajoitettu.
VesA sanoi:
ELK 15 on kaksi vastusta 5 ja 10 kW. Asentajan käsikirjassa ei ole vaihtoehtoisia tehoja.
Nibe ELK 213 lämmittimessä on enemmän vaihtoehtoja... eli tästä saa ne 7 porrasta 1-7 kWh ulos. Mitä toi linear stepping tarkoittaa tässä tapauksessa?
Tätä nyt ei saa Suomesta suoraan mutta Ruotsissa on. Suomen Nibe valikoima on muutenkin rajoitettu.
Liitetiedostot
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Vehkeessä on peräti 9 vastusta, kytkettynä kolmeen kolmioon, joita voi rapsia pääle kolmio, ei vastus kerrallaan. Tämä siis kuormittaa aina kaikkia vaiheita tasapuolisesti. Linear / binary - logiikka ei tuosta kyllä selviä, mutta ei sen niin väliä: tuolla on kytkentäkaavio ja asentajan manuaalin kummallisuuksia, kuten se X8-liittimen kytkentä, ei siis tarvitse yrittää ymmärtää sen opuksen pohjalta, se liitin kun on kuvissa mukana. Ei siellä lopulta ole kuin kolme kontaktoria, yksi kullekin kolmiolle, mutta niiden ohjausjännitteiden syöttö on kummallistettu tuolla liittimellä kun sille teholle on haettu jotain kiinteitä asetuksia, luulemma.
Espejot sanoi:
Vehkeessä on peräti 9 vastusta, kytkettynä kolmeen kolmioon, joita voi rapsia pääle kolmio, ei vastus kerrallaan. Tämä siis kuormittaa aina kaikkia vaiheita tasapuolisesti. Linear / binary - logiikka ei tuosta kyllä selviä, mutta ei sen niin väliä: tuolla on kytkentäkaavio ja asentajan manuaalin kummallisuuksia, kuten se X8-liittimen kytkentä, ei siis tarvitse yrittää ymmärtää sen opuksen pohjalta, se liitin kun on kuvissa mukana. Ei siellä lopulta ole kuin kolme kontaktoria, yksi kullekin kolmiolle, mutta niiden ohjausjännitteiden syöttö on kummallistettu tuolla liittimellä kun sille teholle on haettu jotain kiinteitä asetuksia, luulemma.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Minustakin vaikuttaa, että pumppauksen tuotto on perin pieni tai sitten muuten reipasta elämää.
Kulutukseen voisi saada hajua, jos perehtyisi sähköyhtiön kulutustietoihin. En tiedä kuinka paljon noissa on yhtiökohtaisia eroja, mutta ainakin Savon Voiman sivuilta näkee tuntitason, päivätason, viikko ja kk tason kulutukset yhdessä ulkolämpötilan kanssa. Taloussähkön kulutus ei kovin paljon vaihtele vuodenaikojen mukaan ja talvella tuleva lisä on pääasiassa lämmityksestä peräisin, varsinkin, jos on ledivaloja, jotka eivät kuluta juuri mitään. Satunnaisistakin poissaolopäivistä näkee hyvin rakennuksen ja muiden aina päällä olevien laitteiden kulutuksen, jos ei ole veivannut lämmitystä kylmemmälle poissaolojen aikana.
PaveKoo sanoi:
Minustakin vaikuttaa, että pumppauksen tuotto on perin pieni tai sitten muuten reipasta elämää.
Kulutukseen voisi saada hajua, jos perehtyisi sähköyhtiön kulutustietoihin. En tiedä kuinka paljon noissa on yhtiökohtaisia eroja, mutta ainakin Savon Voiman sivuilta näkee tuntitason, päivätason, viikko ja kk tason kulutukset yhdessä ulkolämpötilan kanssa. Taloussähkön kulutus ei kovin paljon vaihtele vuodenaikojen mukaan ja talvella tuleva lisä on pääasiassa lämmityksestä peräisin, varsinkin, jos on ledivaloja, jotka eivät kuluta juuri mitään. Satunnaisistakin poissaolopäivistä näkee hyvin rakennuksen ja muiden aina päällä olevien laitteiden kulutuksen, jos ei ole veivannut lämmitystä kylmemmälle poissaolojen aikana.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Kyllä tuolta paikallisen sähköyhtiön sivuilta tosiaan noita kulutusraportteja näkee... eli kesäkuukausien kokonaiskulutus ollut luokkaa 850-900 kWh /kk ... siinä tietysti mukana käyttöveden lämmitys. Tosin tuo käyttöveden kulutus on varmaankin aika vakiota ympäri vuoden. Käyttöveden lämmitykseen mennyttä energiaa en osaa sanoa, voisiko olla luokkaa 300 - 400 kWh / kk ???
Itselläni nyt prioriteettinä ei ole se millä laitteella teen eniten säästöä nykyiseen verrattuna tai millä olisi lyhyin takaisinmaksuaika. Koska nykyinen PILP rikki niin joku laite täytyy tilalle hankkia jokatapauksessa. Tottakai plussaa on mitä taloudellisempi tuleva laitteisto on. Pitää tietenkin suhteuttaa hankintahintaankin...
Muutamia tarjouksia olen kysellyt paikallisilta firmoilta.. kaikilta en vielä edes tarjousta saanut. Tarvitsee kysellä vielä joiltain lvi-huolto / asennus liikkeiltä paljonko asennus maksaisi jos hommaa esim. itse laitteet vaikka netin kautta.
Mutta edelleen pähkäilen mikä olisi sopivin / kätevin / muuten vaan hyvä ratkaisu tänne.
Ehkä edullisin olisi laittaa Niben F750 PILP tuon nykyisen tilalle... laite kohtuu hinnakas mutta siinä ilmanvaihto samassa ja kaiketi asennus edullisempaa verratuna VILP:iin... jää kuitenkin ulkoyksikkö, kylmäaineputket / -vedot pois, kondenssivedet jne.
Ainoa mikä tuossa mietityttää että riittääkö nykyisen jäteilmaputken eristys tuolle Nibelle... en ole siintäkään saanut varmaa tietoa mistään. Sen verran purkailin tuota teknisen tilan sisäkattoa että sain iv-kanavia vähän näkyviin, niin näyttää että putkissa on joku armaflex / solukumi tyyppinen eriste... paksuus kuitenkin vain? noin 10-12mm
Onko tuo tarpeeksi kun Nibe puskee parhaimmillaan sen -15 asteista ilmaa pihalle.... ja koska en taloa ole itse rakentanut niin on käytännössä todella hankalaa alkaa purkamaan rakenteita ja möyrimään lisäeristysten kanssa.
Sitten muutamia VILP vaihtoehtoja. Mielessä kummittelee jostain syystä kokoajan se Panasonicin Aquarea T-CAP 9kW.... sen saisi mielestäni kohtuuhintaan... ja jonkun testinkin esitteiden mukaan voittanut... tiedä sitten minkä... se näyttäisi tuottavan vielä -15 asteessakin sen 9kW lämpötehoa...
Tuosta masiinasta olisi kiva kuulla kommentteja... ja yleensäkin Panasonicin nykykoneista... onko niiden kanssa ollut ongelmia tai niissä paljon vikoja yms.
Toinen vaihtoehto Fujitsun High Power Duo malli... eli siintä se 11kW malli... mutta onko tuo jo turhan ylimitoitettu tänne?!? Sekin pitäsi tuottaa hyvin lämpöä vielä pakkasen puolellakin.
Ilmeisesti Fujitsusta pääosin ihan positiivisia kommentteja käyttäjiltä... Tuonkin laitteen saisi muutaman satasen kalliimmalla verrattuna tuohon Panaan.... eli hinta ei sen puoleen ongelma.
Jos nyt yhtään ymmärrän niin talon lämmitysenergian tarve on luokkaa vajaa 8kW.... eli löysin lattialämmityksen mitoituspapereita... ja sellainen arvo osui silmään... tosin en tiedä mitä tuo tarkoittaa vai tarkoittaako mitään.... eli missä lämpötilassa tarvitaan tuo määrä energiaa tai miten nuo yleensä ilmoitetaan :/ kiva olla ihan pihalla näissä asioissa...
Sitten olen saanut tarjouksia Thermian, IVT:n ja Daikinin VILP:eistä... mutta ne minusta ei oikein ole vakuuttaneet... joko kovin tyyriitä tai sitten minusta ainakaan papereiden mukaan laitteet ei ehkä noiden Fujitsun / Panan veroisia.
Saa kommentoida noitakin.
Atlanticin pumpuista tarjousta vielä odottelen, mutta sehän on käytännössä sama kuin tuo Fujitsu... tosin ilmeisesti tarjous tulee Alfensa Extensa Duo mallista.... kaiketi se Excellia Duo olisi vastaava kuin tuo Fujitsu HP.
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kyllä tuolta paikallisen sähköyhtiön sivuilta tosiaan noita kulutusraportteja näkee... eli kesäkuukausien kokonaiskulutus ollut luokkaa 850-900 kWh /kk ... siinä tietysti mukana käyttöveden lämmitys. Tosin tuo käyttöveden kulutus on varmaankin aika vakiota ympäri vuoden. Käyttöveden lämmitykseen mennyttä energiaa en osaa sanoa, voisiko olla luokkaa 300 - 400 kWh / kk ???
Itselläni nyt prioriteettinä ei ole se millä laitteella teen eniten säästöä nykyiseen verrattuna tai millä olisi lyhyin takaisinmaksuaika. Koska nykyinen PILP rikki niin joku laite täytyy tilalle hankkia jokatapauksessa. Tottakai plussaa on mitä taloudellisempi tuleva laitteisto on. Pitää tietenkin suhteuttaa hankintahintaankin...
Muutamia tarjouksia olen kysellyt paikallisilta firmoilta.. kaikilta en vielä edes tarjousta saanut. Tarvitsee kysellä vielä joiltain lvi-huolto / asennus liikkeiltä paljonko asennus maksaisi jos hommaa esim. itse laitteet vaikka netin kautta.
Mutta edelleen pähkäilen mikä olisi sopivin / kätevin / muuten vaan hyvä ratkaisu tänne.
Ehkä edullisin olisi laittaa Niben F750 PILP tuon nykyisen tilalle... laite kohtuu hinnakas mutta siinä ilmanvaihto samassa ja kaiketi asennus edullisempaa verratuna VILP:iin... jää kuitenkin ulkoyksikkö, kylmäaineputket / -vedot pois, kondenssivedet jne.
Ainoa mikä tuossa mietityttää että riittääkö nykyisen jäteilmaputken eristys tuolle Nibelle... en ole siintäkään saanut varmaa tietoa mistään. Sen verran purkailin tuota teknisen tilan sisäkattoa että sain iv-kanavia vähän näkyviin, niin näyttää että putkissa on joku armaflex / solukumi tyyppinen eriste... paksuus kuitenkin vain? noin 10-12mm
Onko tuo tarpeeksi kun Nibe puskee parhaimmillaan sen -15 asteista ilmaa pihalle.... ja koska en taloa ole itse rakentanut niin on käytännössä todella hankalaa alkaa purkamaan rakenteita ja möyrimään lisäeristysten kanssa.
Sitten muutamia VILP vaihtoehtoja. Mielessä kummittelee jostain syystä kokoajan se Panasonicin Aquarea T-CAP 9kW.... sen saisi mielestäni kohtuuhintaan... ja jonkun testinkin esitteiden mukaan voittanut... tiedä sitten minkä... se näyttäisi tuottavan vielä -15 asteessakin sen 9kW lämpötehoa...
Tuosta masiinasta olisi kiva kuulla kommentteja... ja yleensäkin Panasonicin nykykoneista... onko niiden kanssa ollut ongelmia tai niissä paljon vikoja yms.
Toinen vaihtoehto Fujitsun High Power Duo malli... eli siintä se 11kW malli... mutta onko tuo jo turhan ylimitoitettu tänne?!? Sekin pitäsi tuottaa hyvin lämpöä vielä pakkasen puolellakin.
Ilmeisesti Fujitsusta pääosin ihan positiivisia kommentteja käyttäjiltä... Tuonkin laitteen saisi muutaman satasen kalliimmalla verrattuna tuohon Panaan.... eli hinta ei sen puoleen ongelma.
Jos nyt yhtään ymmärrän niin talon lämmitysenergian tarve on luokkaa vajaa 8kW.... eli löysin lattialämmityksen mitoituspapereita... ja sellainen arvo osui silmään... tosin en tiedä mitä tuo tarkoittaa vai tarkoittaako mitään.... eli missä lämpötilassa tarvitaan tuo määrä energiaa tai miten nuo yleensä ilmoitetaan :/ kiva olla ihan pihalla näissä asioissa...
Sitten olen saanut tarjouksia Thermian, IVT:n ja Daikinin VILP:eistä... mutta ne minusta ei oikein ole vakuuttaneet... joko kovin tyyriitä tai sitten minusta ainakaan papereiden mukaan laitteet ei ehkä noiden Fujitsun / Panan veroisia.
Saa kommentoida noitakin.
Atlanticin pumpuista tarjousta vielä odottelen, mutta sehän on käytännössä sama kuin tuo Fujitsu... tosin ilmeisesti tarjous tulee Alfensa Extensa Duo mallista.... kaiketi se Excellia Duo olisi vastaava kuin tuo Fujitsu HP.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Oletko vertaillut ohjauksen toimintoja keskenään. Hae service manuaalit ja tutustu ohjaukseen sillä ohjaus on puoli laitetta - paraskin pumppu toimii vajaasti jos ohjaus tökkii.
En osaa noita hirveästi kommentoida vaikka olen niitä tutkinutkin aikanani. Fujitsun hylkäsin aikoinanin liian ison minimitehon takia. Laite ottaa +7@35 tehoja 2,61 kW tuottaen nimellistehonsa 11 kWh. Vastaavasti Panasonic T-CAP 9 kW 1,6kWh +7@35C (Monoblock) ja tuottaa nimillistehon verran joten oletus on että panan minimitehot on piennemmät. Eli kysymys kuuluu miten hallita katkokäyntiä 0C kieppeillä tai onko katkokäynnistä haittaa. Pakkastehot ja minimitehot on kompromissi. Hyvät pakkastehot tietää korkeita minimitehoja ja päinvastoin.
Panasonicin maahantuojan aftersale tuki on kuulemma huono - tämän olen kuullut keverilta joka kyseli kahdelta eri asentajata mitä huonoa panasonicissa merkkinä on - kummallakin kerralla vastaus oli että maahantuoja. Tiedä sitten onko merkitystä.
Meillä lattialämmityksen tehot on mitoitettu kanssa 8 kW kohdalle. Eli tuo olisi about vaaditavat pakkastehot. Mutta en ole ihan varma onko VILP kohdalla järkevää pyrkiä täystehomitoitukseen. Mutta onhan sulla noita neliöitä ihan kohtuullisesti eikä kämppäkään ihan etelässä ole - ja kesäkulutuskin kohtuu kova. Kysy maahantuojalta onko pumppu liian iso. Kuluuko muuten paljon lämmintä vettä?
PaveKoo sanoi:
Oletko vertaillut ohjauksen toimintoja keskenään. Hae service manuaalit ja tutustu ohjaukseen sillä ohjaus on puoli laitetta - paraskin pumppu toimii vajaasti jos ohjaus tökkii.
En osaa noita hirveästi kommentoida vaikka olen niitä tutkinutkin aikanani. Fujitsun hylkäsin aikoinanin liian ison minimitehon takia. Laite ottaa +7@35 tehoja 2,61 kW tuottaen nimellistehonsa 11 kWh. Vastaavasti Panasonic T-CAP 9 kW 1,6kWh +7@35C (Monoblock) ja tuottaa nimillistehon verran joten oletus on että panan minimitehot on piennemmät. Eli kysymys kuuluu miten hallita katkokäyntiä 0C kieppeillä tai onko katkokäynnistä haittaa. Pakkastehot ja minimitehot on kompromissi. Hyvät pakkastehot tietää korkeita minimitehoja ja päinvastoin.
Panasonicin maahantuojan aftersale tuki on kuulemma huono - tämän olen kuullut keverilta joka kyseli kahdelta eri asentajata mitä huonoa panasonicissa merkkinä on - kummallakin kerralla vastaus oli että maahantuoja. Tiedä sitten onko merkitystä.
Meillä lattialämmityksen tehot on mitoitettu kanssa 8 kW kohdalle. Eli tuo olisi about vaaditavat pakkastehot. Mutta en ole ihan varma onko VILP kohdalla järkevää pyrkiä täystehomitoitukseen. Mutta onhan sulla noita neliöitä ihan kohtuullisesti eikä kämppäkään ihan etelässä ole - ja kesäkulutuskin kohtuu kova. Kysy maahantuojalta onko pumppu liian iso. Kuluuko muuten paljon lämmintä vettä?
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
En ole juurikaan noita toimintoja vertaillut kun en niistä oikein mitään ymmärrä :-\ noita esitteitä ja service manuaaleja olen selaillut mutta taidan vaan mennä enemmän sekaisin...
Taisi tuossa vanhassa Nibessä kuitenkin tuo ohjaus olla ihan minimissään... eipä siellä säätöjä tai mahdollisuuksia juurikaan ole...
Joo itsekin tuota mitoitusta miettinyt, en tiedä millainen olisi sopiva tai hyvä tänne. Ei noista saamistani tarjouksistakaan oikein pysty mitään päättelemään... aika laidasta laitaan laitteita tarjoiltu. Sitä mietin että miten riittää tai onko järkevä vaikka tuollainen 8/9 kW laite joka siis antaa tuon tehon siinä +7 asteessa... sitten laskee kylmempään mentäessä ollen vaikka -5 asteessa 5kW .... onko tuo sitten liian vähän?!?
Tuota käyttöveden kulutusta mietin ja etsin vanhoja laskuja mutta en löydä kirveelläkään tai muista paljonko olisi... voi olla että menee ihan metsään, mutta olisiko vuosikulutus jotain 120-130m3 ???
Tuosta mitoituksesta vielä, ihmettelin kun yksi paikallinen firma, joka toiminut alueella varmasti jo yli kymmenen vuotta ja asennellut pumppuja hurjan määrän, tarjosi Fujitsun HP mallia joko 11kW tai 14kW !!! Voisi kuvitella että tuo 14kW malli on aivan turhan raju tänne... Tuntui ettei kait sitten ollut kiinnostusta koko hommaan... kertoi vaan hinnat asennettuna noille kahdelle. Kun kyselin sulamisvesistä ja niiden mahdollisesta johtamisesta joko sadevesiviemäriin tai teknisen tilan lattiakaivoon, niin tokaisi vaan ettei tarvi... ei sieltä niin paljon vettä tule ?!? Hänellä kuulemma sama pumppu talon nurkalla ja auto seisoo pihalla parin metrin päässä, eikä ole vielä vedet valuneet tai jäätyneet autolle asti....
Kysyin myös tuosta Panan T-CAP mallista kun näin että auton kupeessa on Panasonicin tarrat muiden seassa... kertoi että Panan ILP:ien kanssa ollut muutamia ongelmia laadun suhteen... mutta onko tuo vaan niin yleinen ja eniten ostettu malli että varmasti vikaakin löytyy. Soitteli pihasta vielä maahantuojalle kysyen tuosta VILP:stä .... On suht uusi malli ja kertoi että tarvitsisi puskurivaraajan ja pumpun jolloin hinta olisi hyvin läheellä sitten Fujitsua. Kuulin jälkeenpäin toiselta myyjältä että maahantuoja tarjoaa aina tuohon Panaan kaveriksi puskurivaraajaa ja jotain "piiskapumppua" .... on kuitenkin monen mielestä vähän "varmuuden maksimointia" ja pelaa ihan hyvin ilmankin.
Itse olen vaan niin nuija ettei minulle oikein ole auennut tuo puskurivaraajan tarve tai tarvitsemattomuus :/
Espejot sanoi:
En ole juurikaan noita toimintoja vertaillut kun en niistä oikein mitään ymmärrä :-\ noita esitteitä ja service manuaaleja olen selaillut mutta taidan vaan mennä enemmän sekaisin...
Taisi tuossa vanhassa Nibessä kuitenkin tuo ohjaus olla ihan minimissään... eipä siellä säätöjä tai mahdollisuuksia juurikaan ole...
Joo itsekin tuota mitoitusta miettinyt, en tiedä millainen olisi sopiva tai hyvä tänne. Ei noista saamistani tarjouksistakaan oikein pysty mitään päättelemään... aika laidasta laitaan laitteita tarjoiltu. Sitä mietin että miten riittää tai onko järkevä vaikka tuollainen 8/9 kW laite joka siis antaa tuon tehon siinä +7 asteessa... sitten laskee kylmempään mentäessä ollen vaikka -5 asteessa 5kW .... onko tuo sitten liian vähän?!?
Tuota käyttöveden kulutusta mietin ja etsin vanhoja laskuja mutta en löydä kirveelläkään tai muista paljonko olisi... voi olla että menee ihan metsään, mutta olisiko vuosikulutus jotain 120-130m3 ???
Tuosta mitoituksesta vielä, ihmettelin kun yksi paikallinen firma, joka toiminut alueella varmasti jo yli kymmenen vuotta ja asennellut pumppuja hurjan määrän, tarjosi Fujitsun HP mallia joko 11kW tai 14kW !!! Voisi kuvitella että tuo 14kW malli on aivan turhan raju tänne... Tuntui ettei kait sitten ollut kiinnostusta koko hommaan... kertoi vaan hinnat asennettuna noille kahdelle. Kun kyselin sulamisvesistä ja niiden mahdollisesta johtamisesta joko sadevesiviemäriin tai teknisen tilan lattiakaivoon, niin tokaisi vaan ettei tarvi... ei sieltä niin paljon vettä tule ?!? Hänellä kuulemma sama pumppu talon nurkalla ja auto seisoo pihalla parin metrin päässä, eikä ole vielä vedet valuneet tai jäätyneet autolle asti....
Kysyin myös tuosta Panan T-CAP mallista kun näin että auton kupeessa on Panasonicin tarrat muiden seassa... kertoi että Panan ILP:ien kanssa ollut muutamia ongelmia laadun suhteen... mutta onko tuo vaan niin yleinen ja eniten ostettu malli että varmasti vikaakin löytyy. Soitteli pihasta vielä maahantuojalle kysyen tuosta VILP:stä .... On suht uusi malli ja kertoi että tarvitsisi puskurivaraajan ja pumpun jolloin hinta olisi hyvin läheellä sitten Fujitsua. Kuulin jälkeenpäin toiselta myyjältä että maahantuoja tarjoaa aina tuohon Panaan kaveriksi puskurivaraajaa ja jotain "piiskapumppua" .... on kuitenkin monen mielestä vähän "varmuuden maksimointia" ja pelaa ihan hyvin ilmankin.
Itse olen vaan niin nuija ettei minulle oikein ole auennut tuo puskurivaraajan tarve tai tarvitsemattomuus :/
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
En oikein tiedä, mikä siinä on, mutta asennusliikkeet eivät ole kovin hanakoita VILPeihin sekaantumaan eikä asiakkaiden perään ole tapana soitella. Ehkä homma on vähän pieni suhteessa maalämpöön ja toiminnasta ei voi antaa samalla tavalla täydellistä takuuta. Saattavat myös pelätä, että asiakas on täysi tumpelo ja soittaa heti kimpastuneena, jos vedet jäätyvät tai aiheuttavat ongelmia. Noita vesiä ei pidä laiminlyödä tai kerjää itselleen ongelmia. Jäätyessään höyrystin hajoaa ja koko kone on lähes tulkoon vainaa sen jälkeen. Pahimmassa tapauksessa vesillä voi tärvellä sen lämmitettävän talonkin.
Viimetalvena näin yhden liikkeen pihassa ILPin, joka oli hautautunut katolta pudonneiden lumien keskelle. Äänestä päätellen propeli vielä tiettävästi pyöri mutta lumikasa tuskin salli koneen toimia aivan optimaalisesti.
PaveKoo sanoi:
En oikein tiedä, mikä siinä on, mutta asennusliikkeet eivät ole kovin hanakoita VILPeihin sekaantumaan eikä asiakkaiden perään ole tapana soitella. Ehkä homma on vähän pieni suhteessa maalämpöön ja toiminnasta ei voi antaa samalla tavalla täydellistä takuuta. Saattavat myös pelätä, että asiakas on täysi tumpelo ja soittaa heti kimpastuneena, jos vedet jäätyvät tai aiheuttavat ongelmia. Noita vesiä ei pidä laiminlyödä tai kerjää itselleen ongelmia. Jäätyessään höyrystin hajoaa ja koko kone on lähes tulkoon vainaa sen jälkeen. Pahimmassa tapauksessa vesillä voi tärvellä sen lämmitettävän talonkin.
Viimetalvena näin yhden liikkeen pihassa ILPin, joka oli hautautunut katolta pudonneiden lumien keskelle. Äänestä päätellen propeli vielä tiettävästi pyöri mutta lumikasa tuskin salli koneen toimia aivan optimaalisesti.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Jos sulla oli se vajaa 200 asuinneliötä, niin kyllä mun mielestäni Fuji HP 11 tai vaikka Niben F2120-12 on varmaan sellainen "vastukset ei juuri koskaan päällä" mitoitus, eli aika ok. 8-9kW aparaatilla vastukset käy vähän enemmän, mutta sillä erolla ei juurikaan laitteiden hintaeroa tahdo päästä tienaamaan. Enempi psykologista että haluaako vihertää ja pyrkiä minimioimaan vastuskäyttöä. En sanoisi että kumpipaan mitoitus on erityisen oikein tai väärin, eikä niillä lompakossakaan juuri paljoakaan eroa ole laitteiden käyttöiän aikana.
PaveKoo sanoi:
Jos sulla oli se vajaa 200 asuinneliötä, niin kyllä mun mielestäni Fuji HP 11 tai vaikka Niben F2120-12 on varmaan sellainen "vastukset ei juuri koskaan päällä" mitoitus, eli aika ok. 8-9kW aparaatilla vastukset käy vähän enemmän, mutta sillä erolla ei juurikaan laitteiden hintaeroa tahdo päästä tienaamaan. Enempi psykologista että haluaako vihertää ja pyrkiä minimioimaan vastuskäyttöä. En sanoisi että kumpipaan mitoitus on erityisen oikein tai väärin, eikä niillä lompakossakaan juuri paljoakaan eroa ole laitteiden käyttöiän aikana.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Fuji HP 11 ja Niben F2120-12 on kyllä aika iso tehoero HP:n hyväksi. Jos Nibestä haluaa lähempänä täystehomitoitsuta niin ehkä 16kW olisi oikeampi valinta - ja samaa sarjaa HP:n kanssa. Kummatkin ovat EVI laitteita. F2120-16 @-25C antoteho 8 kWh kun 12 kW versiossa 5 kW. Vastaavat minimitehot 0C ulkolämpötilassa 5 kW ja 2,5 kW. Maalampötukun sivuilla on Niben joku mitoituspalvelu.
pamppu sanoi:
Fuji HP 11 ja Niben F2120-12 on kyllä aika iso tehoero HP:n hyväksi. Jos Nibestä haluaa lähempänä täystehomitoitsuta niin ehkä 16kW olisi oikeampi valinta - ja samaa sarjaa HP:n kanssa. Kummatkin ovat EVI laitteita. F2120-16 @-25C antoteho 8 kWh kun 12 kW versiossa 5 kW. Vastaavat minimitehot 0C ulkolämpötilassa 5 kW ja 2,5 kW. Maalampötukun sivuilla on Niben joku mitoituspalvelu.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Näinhän tämä olisi pitänyt olla jo tehtaalta.
F470:n kylkeen Raspin kautta vastaava suunnitteilla.
Haluaisitko pAy avata hiukan lisää toteutusta.
-Mitä lämpötilaa tarkalleen seuraat? "käyttövesi yläosa", "sähkövastusanturi", "menolämpötila"?
-Onko tuossa logiikkaa ympärillä, vai onko puhtaasti et jos kattilan lämpö liian alhaalla sillo vastus sallitaan? ja taas kun lämpö nousee asetusarvon yli, estetään? hystereesi?
-Mikä on kokemusperäisesti hyvä lämpötila sallia/estää vastukset?
Koodit toki kertois lisää, jos noita jaossa jossain on?
Menee topicin ohi, mutta laita vaikka yv.
pAy sanoi:
Näinhän tämä olisi pitänyt olla jo tehtaalta.
F470:n kylkeen Raspin kautta vastaava suunnitteilla.
Haluaisitko pAy avata hiukan lisää toteutusta.
-Mitä lämpötilaa tarkalleen seuraat? "käyttövesi yläosa", "sähkövastusanturi", "menolämpötila"?
-Onko tuossa logiikkaa ympärillä, vai onko puhtaasti et jos kattilan lämpö liian alhaalla sillo vastus sallitaan? ja taas kun lämpö nousee asetusarvon yli, estetään? hystereesi?
-Mikä on kokemusperäisesti hyvä lämpötila sallia/estää vastukset?
Koodit toki kertois lisää, jos noita jaossa jossain on?
Menee topicin ohi, mutta laita vaikka yv.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Tuota juuri itsekin miettinyt että mikä noista Nibeistä tekee niin hyviä tai ainakin kalliita.... kun katsoo esim. tuota 8kW F2120:n tehoja niin esim. -15 asteessa se antaa maksimissaan reilut 4kW lämpöä... onko sillä sitten merkitystä ja kuinka paljon.... Sitten taas esim. Fujitsu ja Pana antaa sen nimellistehon vielä tuolla -15:ssa....
Onko se Niben ehkä muita parempi SCOP.... Nibe-turva.... vai mikä... kuitenkin minusta suhteessa muihin vastaaviin merkkeihin aika arvokkaita laitteita...
Kun vaan sitten ymmärtäisi tai osaisi sanoa mikä itselleni olisi paras vaihtoehto...
Ei todellakaan ole tarkoitus ettei vastus saisi olla päällä käytännössä koskaa tai mikään muukaan maksimaalinen ekologisuus
Kunhan saisi sopivat laitteet jotka toimisi mahdollisimman hyvin.
Moni sitten puhuu tuosta katkokäynnistä paljon... kuinka haitallista tai epäekologista se sitten on? Vai riippuuko sekin koneesta / merkistä / mallista...
Esim. tuo 8kW Nibe F2120 ja VVM320 on kuitenkin noin 2000-2500 euroa kalliimpi paketti kuin esim. Fujitsu HP11 tai Panan All in one T-CAP 9kW...
Kuitenkin nyky Niben kanssa vastukset on tainnut olla pelissä heti lämpötilan laskiessa pakkaselle
Espejot sanoi:
Tuota juuri itsekin miettinyt että mikä noista Nibeistä tekee niin hyviä tai ainakin kalliita.... kun katsoo esim. tuota 8kW F2120:n tehoja niin esim. -15 asteessa se antaa maksimissaan reilut 4kW lämpöä... onko sillä sitten merkitystä ja kuinka paljon.... Sitten taas esim. Fujitsu ja Pana antaa sen nimellistehon vielä tuolla -15:ssa....
Onko se Niben ehkä muita parempi SCOP.... Nibe-turva.... vai mikä... kuitenkin minusta suhteessa muihin vastaaviin merkkeihin aika arvokkaita laitteita...
Kun vaan sitten ymmärtäisi tai osaisi sanoa mikä itselleni olisi paras vaihtoehto...
Ei todellakaan ole tarkoitus ettei vastus saisi olla päällä käytännössä koskaa tai mikään muukaan maksimaalinen ekologisuus
Kunhan saisi sopivat laitteet jotka toimisi mahdollisimman hyvin.Moni sitten puhuu tuosta katkokäynnistä paljon... kuinka haitallista tai epäekologista se sitten on? Vai riippuuko sekin koneesta / merkistä / mallista...
Esim. tuo 8kW Nibe F2120 ja VVM320 on kuitenkin noin 2000-2500 euroa kalliimpi paketti kuin esim. Fujitsu HP11 tai Panan All in one T-CAP 9kW...
Kuitenkin nyky Niben kanssa vastukset on tainnut olla pelissä heti lämpötilan laskiessa pakkaselle
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Joo näin se näyttää olevan.... se tekeekin tästä tälläiselle ummikolle vielä haastavampaa.
Itse nyt yrittänyt etsiskellä jotain lvi-asennus liikettä joka olisi vaikka edes joitakin VILP
ejä asennellut... jos sitten hommaisi itse laitteet ja pyytäisi nuo asentamaan.
Tuntuu että noissa "avaimet käteen" firmoissa ei sitä kiinnostusta löydy ja jos hieman löytyy niin hinta on ihan posketon.
Sen takia särähtikin korvaan tuo yhden myyjän/asentajan kommentti että ei sieltä sitä vettä paljoa tule, ihan turha alkaa johtamaan muualle ja virittelemään sähköä syöviä saattokaapeleita ???
Kaveri kuitenkin ollut alalla kohtalaisen pitkään...
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Joo näin se näyttää olevan.... se tekeekin tästä tälläiselle ummikolle vielä haastavampaa.
Itse nyt yrittänyt etsiskellä jotain lvi-asennus liikettä joka olisi vaikka edes joitakin VILP
ejä asennellut... jos sitten hommaisi itse laitteet ja pyytäisi nuo asentamaan.Tuntuu että noissa "avaimet käteen" firmoissa ei sitä kiinnostusta löydy ja jos hieman löytyy niin hinta on ihan posketon.
Sen takia särähtikin korvaan tuo yhden myyjän/asentajan kommentti että ei sieltä sitä vettä paljoa tule, ihan turha alkaa johtamaan muualle ja virittelemään sähköä syöviä saattokaapeleita ???
Kaveri kuitenkin ollut alalla kohtalaisen pitkään...
pökö
Kaivo jäässä
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Jos nyt hankkisin vilppiä saattaisin tarttua tällaiseen ja siihen halpa ohjausboksi.
http://www.ebay.com/itm/10-kW-fujitsu-Waters-days-air-water-Heat-pump-Monobloc-Twin-Rotary-Inverter-/112402655302?hash=item1a2bb86846:g:EUoAAOSww9xZAtPM
Ei ilmeisesti tarpeeksi pitkään. Ainakin minun vilp tekee vettä alleen ihan valumalla aina kun käy ja keli on pari plusastetta tai kylmempää.PaveKoo sanoi:
Jos nyt hankkisin vilppiä saattaisin tarttua tällaiseen ja siihen halpa ohjausboksi.
http://www.ebay.com/itm/10-kW-fujitsu-Waters-days-air-water-Heat-pump-Monobloc-Twin-Rotary-Inverter-/112402655302?hash=item1a2bb86846:g:EUoAAOSww9xZAtPM
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Kyllä ne aikalailla kalliita onkin. Saako sitten rahalle vastinetta, en tiedä. Esimerkiksi kestoikä on täysin kysymysmerkki. Mutta kyllä nää järeät Nibet ja CTC:t on eri tavarasta veistetty kun muut.Sen voi havaita kun käy katsomassa molempia paikanpäällä ja vertailee esim. höyrystimien rakennetta ym. muihin. Sitten pitää tietysti muistaa että Niben nimellä myydään myös halvempia koneita, esim. 2040-sarja, omaa sukuaan Mitsu heavy muistaakseni.
Fujitsu HP11 on hyvä järeä kone, sen ulkoyksikkö painaa 99kg speksien mukaan. Jos tuo Nibe F2120-16 on tehoiltaan vastaava, niin se painaa kuitenkin 183kg (sisältäen toki levarin myös). Pieninkin 150kg. Itse olen sitä mieltä että enempi rautaa on parempi.
Toinen merkittävä seikka on sitten tämä split/vesiulkona -keskustelu. Helpommin löytyy ukkoja tekemään Niben kuvan mukaan kytkennän lämpöverkkoon, kuin split-koneen kylmäasennukset. Itsekin sen on monet tehneet. Silloin voi kustannuspuoli olla hyvin erilainen kokonaisuutena. Mutta splitillä on toki etunsa.
Katkokäynnistä: mlp-foorumeilta on jonkun verran voitu lukea että väärin asennettuna katkokäynti olisi tuhonnut muutamassa vuodessa kompressorin. En kyllä löytänyt äkkinäisesti että millä käynnistysmäärillä sitten.Veikkaisin, että ulkona mököttävälle vilp-kompuralle asia on kertaluokkaa pahempi. Mitoitusta, ohjausta ja puskurivaraajia trimmaamalla ainakin pyrkisin optimoimaan sitä pois, eli tekisin kaiken kohtuudella tehtävissä olevan.
Jossain muistan nähneeni että käynti- ja lepojaksojen tulisi olla 20min vähintään (oisko Niben asennusohjeessa peräti). Jostain muualta taas muistan lukeneeni 150-200 tuhannen käynnistyskerran testeistä kompressoreille. Tuo 20 minuutin varaustilan säilytys ja ja latausaika minimiteholla olisi ehkä hyvä ainakin miettiä, että siihen edes päästään. MLP-foorumilta olen lueskellut 2000-5000 käynnistyskerrasta vuositasolla. Ei nuo isommat invertterikoneetkaan mihinkään kovin pieniin tehoihin taivu, joten kyllä sitä katkoa vaan tulee, vaikkei nyt ihan niin paljoa kuin on/offilla (useimmat mlp:t)
Mulla 1800 litran varaajalla käynnistyksiä tulee 0-3 vuorokaudessa, ei koskaan sen yli. Käynnistyskertoja on tullut juokseva vuosi taaksepäin 700kpl. Eli kyllä isolla varaajalla voi hävittää käynnistyskertoja melko lahjakkaasti... Tuntimäärää tulee meillä 1500-1700 vuodessa, teoriassa kai voisi olettaa ainakin 50000 tuntia sietävän. MLP-kompuroista löysin juttuja soivista peleistä yli 30000 tunnin, mutta ei pikaisella haulla sen kummempia.
Teoreettinen esimerkki. Invertterivilp (joku) pystyisi 3.5kW minimitehoon syyskeleillä. Talon tehon tarve on vaikka 1.5kW. Tuolloin tarttis saada 2kW kadotettua jonnekin mahdollisimman pitkään. Betonilaattaan se onnistuu kohtuullisella lämpötilan nousulla aika hyvin. Mutta jos vaikka 200 litran varaajaa ajetaan syyskaudella 10 asteen lämpötilaerolla, pystyy sekin ottamaan 2kWh. Tarkoittaa siis sitä että 200 litran puskurivaraaja noilla säädöillä lisää käyntiaikaa tunnin ja toisaalta lepoaikaa yli tunnin. Jos sitten kesällä ajellaan vain pesuhuoneen lattiaa 500W teholla, pitäisi saada hukattua 3kW jonnekin. No tuo 200-litrainen pystyy siinäkin yli puolen tunnin käyntiajan pitämään. Kesällä ehkä hiukan lämpötilaeroa kasvattamalla päästään siihen tuntiin. Silloin vastaavasti lepoaika on jo 4-6 tuntia ja käynnistyksiä tulee kesällä vain muutama päivässä. Pakkasilla kun talo alkaa ottaa sen 3kW, ei asialla ole enää merkitystä, silloin ajetaan suoraan tarpeen mukaan ja kone käy aina. Mutta ainakin etelässä niitä pakkasia on aika vähän. Kierukalla varustettu puskurivaraaja tuottaisi käyttöveden esilämmitystä samalla, riippuen veden kulutuksesta tuo voi olla aika isokin asia.
PaveKoo sanoi:
Kyllä ne aikalailla kalliita onkin. Saako sitten rahalle vastinetta, en tiedä. Esimerkiksi kestoikä on täysin kysymysmerkki. Mutta kyllä nää järeät Nibet ja CTC:t on eri tavarasta veistetty kun muut.Sen voi havaita kun käy katsomassa molempia paikanpäällä ja vertailee esim. höyrystimien rakennetta ym. muihin. Sitten pitää tietysti muistaa että Niben nimellä myydään myös halvempia koneita, esim. 2040-sarja, omaa sukuaan Mitsu heavy muistaakseni.
Fujitsu HP11 on hyvä järeä kone, sen ulkoyksikkö painaa 99kg speksien mukaan. Jos tuo Nibe F2120-16 on tehoiltaan vastaava, niin se painaa kuitenkin 183kg (sisältäen toki levarin myös). Pieninkin 150kg. Itse olen sitä mieltä että enempi rautaa on parempi.
Toinen merkittävä seikka on sitten tämä split/vesiulkona -keskustelu. Helpommin löytyy ukkoja tekemään Niben kuvan mukaan kytkennän lämpöverkkoon, kuin split-koneen kylmäasennukset. Itsekin sen on monet tehneet. Silloin voi kustannuspuoli olla hyvin erilainen kokonaisuutena. Mutta splitillä on toki etunsa.
Katkokäynnistä: mlp-foorumeilta on jonkun verran voitu lukea että väärin asennettuna katkokäynti olisi tuhonnut muutamassa vuodessa kompressorin. En kyllä löytänyt äkkinäisesti että millä käynnistysmäärillä sitten.Veikkaisin, että ulkona mököttävälle vilp-kompuralle asia on kertaluokkaa pahempi. Mitoitusta, ohjausta ja puskurivaraajia trimmaamalla ainakin pyrkisin optimoimaan sitä pois, eli tekisin kaiken kohtuudella tehtävissä olevan.
Jossain muistan nähneeni että käynti- ja lepojaksojen tulisi olla 20min vähintään (oisko Niben asennusohjeessa peräti). Jostain muualta taas muistan lukeneeni 150-200 tuhannen käynnistyskerran testeistä kompressoreille. Tuo 20 minuutin varaustilan säilytys ja ja latausaika minimiteholla olisi ehkä hyvä ainakin miettiä, että siihen edes päästään. MLP-foorumilta olen lueskellut 2000-5000 käynnistyskerrasta vuositasolla. Ei nuo isommat invertterikoneetkaan mihinkään kovin pieniin tehoihin taivu, joten kyllä sitä katkoa vaan tulee, vaikkei nyt ihan niin paljoa kuin on/offilla (useimmat mlp:t)
Mulla 1800 litran varaajalla käynnistyksiä tulee 0-3 vuorokaudessa, ei koskaan sen yli. Käynnistyskertoja on tullut juokseva vuosi taaksepäin 700kpl. Eli kyllä isolla varaajalla voi hävittää käynnistyskertoja melko lahjakkaasti... Tuntimäärää tulee meillä 1500-1700 vuodessa, teoriassa kai voisi olettaa ainakin 50000 tuntia sietävän. MLP-kompuroista löysin juttuja soivista peleistä yli 30000 tunnin, mutta ei pikaisella haulla sen kummempia.
Teoreettinen esimerkki. Invertterivilp (joku) pystyisi 3.5kW minimitehoon syyskeleillä. Talon tehon tarve on vaikka 1.5kW. Tuolloin tarttis saada 2kW kadotettua jonnekin mahdollisimman pitkään. Betonilaattaan se onnistuu kohtuullisella lämpötilan nousulla aika hyvin. Mutta jos vaikka 200 litran varaajaa ajetaan syyskaudella 10 asteen lämpötilaerolla, pystyy sekin ottamaan 2kWh. Tarkoittaa siis sitä että 200 litran puskurivaraaja noilla säädöillä lisää käyntiaikaa tunnin ja toisaalta lepoaikaa yli tunnin. Jos sitten kesällä ajellaan vain pesuhuoneen lattiaa 500W teholla, pitäisi saada hukattua 3kW jonnekin. No tuo 200-litrainen pystyy siinäkin yli puolen tunnin käyntiajan pitämään. Kesällä ehkä hiukan lämpötilaeroa kasvattamalla päästään siihen tuntiin. Silloin vastaavasti lepoaika on jo 4-6 tuntia ja käynnistyksiä tulee kesällä vain muutama päivässä. Pakkasilla kun talo alkaa ottaa sen 3kW, ei asialla ole enää merkitystä, silloin ajetaan suoraan tarpeen mukaan ja kone käy aina. Mutta ainakin etelässä niitä pakkasia on aika vähän. Kierukalla varustettu puskurivaraaja tuottaisi käyttöveden esilämmitystä samalla, riippuen veden kulutuksesta tuo voi olla aika isokin asia.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Kyllä Nibe F2120 on hinnoiteltu aika tappiin - etten sanoisi että kalliita ovat. Etuina sitten on monipuolinen ohjaus (mm. asteminuutit) ja 'tehty pohjolan oloihin'. Asennus kaventaa hintaeroa koska putkari voi tehdä asennuksen. Mutta niin tai näin, F2120 alkaa olemaan maalämmön hinnoissa.
Ruotsin foorumilla kovasti kehuvat Niben uutukaista. Täällä HP ei ole myöskään saanut moitteita. Panasta ei taida olla kokemusta juurikaan.
Minulla alkuperäinen ajatus oli ostaa pelkkä monoblock ja uusia sitten kattila ja iv myöhemmin... ja realistiset vaihtoehdot ovat aika vähissä. Mutta katotaan nyt mitä tässä käy.
PaveKoo sanoi:Tuota juuri itsekin miettinyt että mikä noista Nibeistä tekee niin hyviä tai ainakin kalliita.... kun katsoo esim. tuota 8kW F2120:n tehoja niin esim. -15 asteessa se antaa maksimissaan reilut 4kW lämpöä... onko sillä sitten merkitystä ja kuinka paljon.... Sitten taas esim. Fujitsu ja Pana antaa sen nimellistehon vielä tuolla -15:ssa....
Onko se Niben ehkä muita parempi SCOP.... Nibe-turva.... vai mikä... kuitenkin minusta suhteessa muihin vastaaviin merkkeihin aika arvokkaita laitteita...
Kun vaan sitten ymmärtäisi tai osaisi sanoa mikä itselleni olisi paras vaihtoehto...
Ei todellakaan ole tarkoitus ettei vastus saisi olla päällä käytännössä koskaa tai mikään muukaan maksimaalinen ekologisuus
Moni sitten puhuu tuosta katkokäynnistä paljon... kuinka haitallista tai epäekologista se sitten on? Vai riippuuko sekin koneesta / merkistä / mallista...
Esim. tuo 8kW Nibe F2120 ja VVM320 on kuitenkin noin 2000-2500 euroa kalliimpi paketti kuin esim. Fujitsu HP11 tai Panan All in one T-CAP 9kW...
Kuitenkin nyky Niben kanssa vastukset on tainnut olla pelissä heti lämpötilan laskiessa pakkaselle
Kyllä Nibe F2120 on hinnoiteltu aika tappiin - etten sanoisi että kalliita ovat. Etuina sitten on monipuolinen ohjaus (mm. asteminuutit) ja 'tehty pohjolan oloihin'. Asennus kaventaa hintaeroa koska putkari voi tehdä asennuksen. Mutta niin tai näin, F2120 alkaa olemaan maalämmön hinnoissa.
Ruotsin foorumilla kovasti kehuvat Niben uutukaista. Täällä HP ei ole myöskään saanut moitteita. Panasta ei taida olla kokemusta juurikaan.
Minulla alkuperäinen ajatus oli ostaa pelkkä monoblock ja uusia sitten kattila ja iv myöhemmin... ja realistiset vaihtoehdot ovat aika vähissä. Mutta katotaan nyt mitä tässä käy.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Väittäisin että tuo kestää aikalailla elämää ja vaikeuksia. Kyllä niillä höyrystimillä juuri on tapana jäätyä rikki kun eka kerran kondenssiveden poisto pettää tms. Eli juu, maallikkokin näkee tuosta helposti eron rihvelin ja Niben välillä.
Scroll sanoi:
Väittäisin että tuo kestää aikalailla elämää ja vaikeuksia. Kyllä niillä höyrystimillä juuri on tapana jäätyä rikki kun eka kerran kondenssiveden poisto pettää tms. Eli juu, maallikkokin näkee tuosta helposti eron rihvelin ja Niben välillä.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Varaajan aiheuttamat hukat, tilan vienti, varaajan hinta? Kenties se pieni katkokäynti olisi kannattavampaa. Jos se vehje sen kestää, niin eihän siitä varsinaisesti haittaa ole. Jos se olisi antautumassa ensin muusta kuin kompurasta, niin silloin katkokäynnistä ei liene mitään haittaa.
Scroll sanoi:Menikö jotain väärin ajattelussani? :
Varaajan aiheuttamat hukat, tilan vienti, varaajan hinta? Kenties se pieni katkokäynti olisi kannattavampaa. Jos se vehje sen kestää, niin eihän siitä varsinaisesti haittaa ole. Jos se olisi antautumassa ensin muusta kuin kompurasta, niin silloin katkokäynnistä ei liene mitään haittaa.
pökö
Kaivo jäässä
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Katkokäynnistä. En tajunnut kuinka raakaa katkoa meidän Fujitsu on käynyt yli 10 vuotta ennen kuin sain siihen seurannan. Keväät ja syksyt se lähtee käyntiin pahimmillaan 4 kertaa tunnissa koska minimianto on iso. - 10 asteessa tuo vetää nätisti 4 tunnin lämmitysvetoja. Invertterikone ei hajoa käynnistyksiin.
Katkokäynnistä. En tajunnut kuinka raakaa katkoa meidän Fujitsu on käynyt yli 10 vuotta ennen kuin sain siihen seurannan. Keväät ja syksyt se lähtee käyntiin pahimmillaan 4 kertaa tunnissa koska minimianto on iso. - 10 asteessa tuo vetää nätisti 4 tunnin lämmitysvetoja. Invertterikone ei hajoa käynnistyksiin.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Tämä katkojuttukin on aika hämärä. Olen seurannut muutaman vuoden parkkihallissa ollutta ruokalan jäähdytyskonetta joka veti on/offia muutaman kymmenen sekunnin syklillä, vuodesta toiseen. Katkon turmiollisuusajatus on aivan järkeenkäypä, mutta dataa siitä, miten käyntijaksot vaikuttavat ei ole näkynyt.
pökö sanoi:
Tämä katkojuttukin on aika hämärä. Olen seurannut muutaman vuoden parkkihallissa ollutta ruokalan jäähdytyskonetta joka veti on/offia muutaman kymmenen sekunnin syklillä, vuodesta toiseen. Katkon turmiollisuusajatus on aivan järkeenkäypä, mutta dataa siitä, miten käyntijaksot vaikuttavat ei ole näkynyt.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Ja jokainen pakastin tai jääkaappi käynnistyy 20 -50 kertaa vuorokaudessa,, käy noin 50 % ajasta ja kestää tyypillisesti 15 - 25 vuotta ellei ovenkahva jää käteen jo ennen sitä. Erona lähinnä se, että molemmat käyvät omalla tavallaan vakio-olosuhteissa, VILP välillä jääkaappina ja vuoroon pakastimena.
VesA sanoi:
Ja jokainen pakastin tai jääkaappi käynnistyy 20 -50 kertaa vuorokaudessa,, käy noin 50 % ajasta ja kestää tyypillisesti 15 - 25 vuotta ellei ovenkahva jää käteen jo ennen sitä. Erona lähinnä se, että molemmat käyvät omalla tavallaan vakio-olosuhteissa, VILP välillä jääkaappina ja vuoroon pakastimena.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää lämpöpumppujen kompressoreiden suunnitteluspeksejä. Pakkohan noissa on olla joku lähtökohta, mille käynnistyskertamäärälle ja käyntiajalle niita suunnitellaan. Oletetusta kestoiästä voisi ehkä päätellä jotain siitä, että esim. Mitsubishin VILP-ohjain näyttää käynnistyskertojen määrän 100:n tarkkuudella ja laskuri "pyörähtää ympäri" 1 000 000 käynnistyksen kohdalla. Tuon enempää ei siis varmasti kestä, hyvä jos 1/10 tuosta määrästä eli 100 000 kertaa. Katkokäynnillä saattaa tunnissa tulla jo useampia käynnistyksiä, joten kyllä 100 000 käynnistystä voi tulla täyteen jo 10 vuodessa.
Käyntiaikaa Mitsubishi mittaa 10 tunnin tarkkuudella ja laskuri pyörähtää ympäri 100 000 tunnin kohdalla. Tämä vastaisi yli 11 vuoden jatkuvaa käyntiä.
Laskureista voisi päätellä, että ehkä tätä ei sittenkään tapa nuo käynnsityskerrat, vaan käyntiaika. Tätä tukee Pökönkin kokemus Fujitsun ILPistä. Katkokäyntiin olisi siis "varauduttu" jo suunnittelussa eikä VILP-ohjaimissa siksi ole juurikaan älyä katkokäynnin hillitsemiseksi. Liekö tämä sitten invertteritekniikan etuja, jos verrataan tilannetta MLP-puolelle. Silti minäkin aion pampun tapaan eliminoida katkokäyntiä sen minkä pystyn.
Itse olen mieltänyt, että oli katkokäyntiä tai ei, pitää tällaisen laitteen kestää vähintään 10 vuotta käytössä. 15 vuotta on jo hyvä ja 20 vuotta ei tule missään tapauksessa kestämään. Saa nähdä kuinka käy. Sitä paitsi 10 vuoden päästä talojen lämmitykseen on jo varmaan paljon ihmeellisempää vimpainta tatarjolla ja sähkön hintaakin on täysin mahdotonta ennakoida noin pitkälle jo pelkästään politiikan takia. VILP tai MLP voivat siis olla kumpikin täysin kannattamattomia tuohon maailman aikaan.
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää lämpöpumppujen kompressoreiden suunnitteluspeksejä. Pakkohan noissa on olla joku lähtökohta, mille käynnistyskertamäärälle ja käyntiajalle niita suunnitellaan. Oletetusta kestoiästä voisi ehkä päätellä jotain siitä, että esim. Mitsubishin VILP-ohjain näyttää käynnistyskertojen määrän 100:n tarkkuudella ja laskuri "pyörähtää ympäri" 1 000 000 käynnistyksen kohdalla. Tuon enempää ei siis varmasti kestä, hyvä jos 1/10 tuosta määrästä eli 100 000 kertaa. Katkokäynnillä saattaa tunnissa tulla jo useampia käynnistyksiä, joten kyllä 100 000 käynnistystä voi tulla täyteen jo 10 vuodessa.
Käyntiaikaa Mitsubishi mittaa 10 tunnin tarkkuudella ja laskuri pyörähtää ympäri 100 000 tunnin kohdalla. Tämä vastaisi yli 11 vuoden jatkuvaa käyntiä.
Laskureista voisi päätellä, että ehkä tätä ei sittenkään tapa nuo käynnsityskerrat, vaan käyntiaika. Tätä tukee Pökönkin kokemus Fujitsun ILPistä. Katkokäyntiin olisi siis "varauduttu" jo suunnittelussa eikä VILP-ohjaimissa siksi ole juurikaan älyä katkokäynnin hillitsemiseksi. Liekö tämä sitten invertteritekniikan etuja, jos verrataan tilannetta MLP-puolelle. Silti minäkin aion pampun tapaan eliminoida katkokäyntiä sen minkä pystyn.
Itse olen mieltänyt, että oli katkokäyntiä tai ei, pitää tällaisen laitteen kestää vähintään 10 vuotta käytössä. 15 vuotta on jo hyvä ja 20 vuotta ei tule missään tapauksessa kestämään. Saa nähdä kuinka käy. Sitä paitsi 10 vuoden päästä talojen lämmitykseen on jo varmaan paljon ihmeellisempää vimpainta tatarjolla ja sähkön hintaakin on täysin mahdotonta ennakoida noin pitkälle jo pelkästään politiikan takia. VILP tai MLP voivat siis olla kumpikin täysin kannattamattomia tuohon maailman aikaan.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Pistää kyllä hiukan jo mietteliääksi että mitä tuossa on takana kun aparaatti esmes Hemeltronin hinnastossa on reilu viis tonnia.
Muoks: No on tossa Hemeltronin hinnassa ilmeisesti joku kontrolleri mukana, toisinkuin tässä, mutta silti.
pökö sanoi:
Pistää kyllä hiukan jo mietteliääksi että mitä tuossa on takana kun aparaatti esmes Hemeltronin hinnastossa on reilu viis tonnia.
Muoks: No on tossa Hemeltronin hinnassa ilmeisesti joku kontrolleri mukana, toisinkuin tässä, mutta silti.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Toki, mut aika isoja käynnistysmääriä myös antavat noille. Highly puhuu ~170 000:sta, Copeland sanoo että heidän scrollinsa kestää 2x enemmän kuin rotaryt (mutta en löytänyt mikä se tarkka määrä sitten olisi) eikä kärsi käynnistyksestä niin paljon vaikka mömmöt oisivat vähän miten sattuu.
Joka tapauksessa, 170 000 käynnistystäkin.. kerran tunnissa olisi kuitenkin melkein 20 vuotta. Vaikka lämmityskaudella useammankin kerran tunnissa käynnistyy, niin toisaalta kesällä ei käynnisty välttämättä ollenkaan. Kaikki kuluu toki käytössä, mutta onko sillä mitään käytännön merkitystä - jokin osa syöpynee ennen tuota aikamäärettä kuitenkin.
Scroll sanoi:
Toki, mut aika isoja käynnistysmääriä myös antavat noille. Highly puhuu ~170 000:sta, Copeland sanoo että heidän scrollinsa kestää 2x enemmän kuin rotaryt (mutta en löytänyt mikä se tarkka määrä sitten olisi) eikä kärsi käynnistyksestä niin paljon vaikka mömmöt oisivat vähän miten sattuu.
Joka tapauksessa, 170 000 käynnistystäkin.. kerran tunnissa olisi kuitenkin melkein 20 vuotta. Vaikka lämmityskaudella useammankin kerran tunnissa käynnistyy, niin toisaalta kesällä ei käynnisty välttämättä ollenkaan. Kaikki kuluu toki käytössä, mutta onko sillä mitään käytännön merkitystä - jokin osa syöpynee ennen tuota aikamäärettä kuitenkin.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Niin paitti näissä pilpeissä, mistä homma lähti. Mitähän käyttötuntimääriä/käynnistysmääriä niissä on? Itse olen arvellut että tunnit pyöris 50-80 tonnin kieppeillä(?)
Noista käynnistysmääristä olisin kyl taipuvainen myös sille linjalle että jos vähänkin jotain pahan kohtuutta on säädöissä (kerta pari tunnissa pahimpina aikoina), niin se ei varmaankaan ole ongelma.
on-off-koneella ehkä vähän erilainen tilanne vaikka Nibessäkin pehmokäynnistin on ja öljyt lohkolämmityksesssä aina.
pökö sanoi:
Niin paitti näissä pilpeissä, mistä homma lähti. Mitähän käyttötuntimääriä/käynnistysmääriä niissä on? Itse olen arvellut että tunnit pyöris 50-80 tonnin kieppeillä(?)
Noista käynnistysmääristä olisin kyl taipuvainen myös sille linjalle että jos vähänkin jotain pahan kohtuutta on säädöissä (kerta pari tunnissa pahimpina aikoina), niin se ei varmaankaan ole ongelma.
on-off-koneella ehkä vähän erilainen tilanne vaikka Nibessäkin pehmokäynnistin on ja öljyt lohkolämmityksesssä aina.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Kompressoreissahan on eräänlainen kevennetty versio painevoitelusta, ja kyllä öljynpaineet ainakin ovat nollassa käynnistyshetkellä tässä puheena olevassa kokoluokassa. Onneksi tyypillisissä VILPeissä paineet ovat nollassa käynnistyvaiheessa ja nousevat etenkin scroll-kompressoreissa kaiketi samaa rataa kuin öljynpainekin. Mäntä- tai rotaatiokompressori ja TEV-paisunta ovat paljon pahempi tapaus. Invertteri- tai pehmeäkäynnistys tuskin parantaa ratkaisevasti käynnistysvaiheen voitelutilannetta, sillä vaikka kuormitus vähenee, öljynpainekin nousee hitaasti ja sumua tai roiskeitakin saadaan vasta paineen noustua.Scroll sanoi:
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Ei kai käynnistysmäärät hirveän suuria ole. Kauankos se Nibe pitää taukoa per kompuran käynnistys, oisko jopa 30 min. Ja talvella voi pyöriä sitten kuukausia ilman pysähdyksiä. Eli varmaankin käyntiaika on nämä tappanut (tai huono voitelu).
pamppu sanoi:
Ei kai käynnistysmäärät hirveän suuria ole. Kauankos se Nibe pitää taukoa per kompuran käynnistys, oisko jopa 30 min. Ja talvella voi pyöriä sitten kuukausia ilman pysähdyksiä. Eli varmaankin käyntiaika on nämä tappanut (tai huono voitelu).
