Mitä Nibe 410P jälkeen? - Tuli MLP

[burmanm]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Tai molemmat , talvella jatkuva käynti ja kesällä jatkuvat käynnistykset.
Kuvatuksessa tältä aamulta kuvakaappaus F470 jäteilma käppyrästä. Näyttää tekevän lyhyitä pyrähdyksiä riittävästi.

~2 starttia per tunti tuossa näyttäisi olevan (jos tuo yksi palkki on n. 4h välein). Onpas paljon silti kesäaikaan käyntiaikaa, trooppinen ilmasto oikein..

 

[kotte]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Painevoitelu? Eikö noissa ole lähinnä roiskevoitelu?

Mites muuten tuo pump-down, sehän pahentaa "ylämäkeä" painemielessä?

Painevoitelu "mallia Wikström" (viittaan vanhoihin veneenmoottoreihin). Eli laitteessa on tyypillisesti "ramjet"-tyyppinen nokka kompressorin moottorin alapäässä, esim. vinon ja epäsymmetrisen porauksen avulla toteutettuna. Kun moottori pyörii lähellä nimellisvauhtia, akselin pinta liikkuu luokkaa useampi kymmenen senttimetriä sekunnissa tai enemmänkin. Tuo aiheuttaa sen verran painetta, että öljy nousee moottorin akselin porausta pitkin männän laakeriin ja yläpään laakeriin. Tuolta se sitten roiskuu männälle ja sylinteriin. Periaatteessa systeemi on samanlainen kuin ruohonleikkureissa ja autoissakin (tosin autojen öljypumppu tuottaa paljon suuremman paineen ja voitelukohteita on enemmän).

Pump-down ei todellakaan helpota voiteluongelmia, mutta isoissa kompressoreissa taitaakin tyypillisesti olla erillinen voitelupumppu, joka käynnistetään ensin tai pidetään päällä myös seisokkien aikana (tulee luultavasti tässä tapauksessa jopa halvemmaksi toteuttaa painevoitelu näin kuin integroidulla pumpulla, kun verkkosähköä on käytettävissä). Suuressa laitteistossa on myös automatiikkaa, joka estää käynnistymisen tai pysäyttää laitteiston oikeasssa järjestyksessä, kun jokin kriittinen järjestelmä ei toimi oikein, eli tuskinpa käynnistäminen tuossa tapauksessa erityisesti rasittaa laitteistoa.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Jottei mene ihan pelkäksi teoriaksi niin miten sitten mitoittaa VILP/MLP jos katkokäynnillä ei ole väliä? Mikä olisi hyvä lämpötila missä invertteri kävisi koko aika?
Meillä vuosikulutus on luokkaa reilut 13 000 kWh PIL:llä ja ILP:llä, joten paljonko antotehoa pitäisi irrota -25C jotta kyse olisi täystehomitoitus?

2012 Joulukuu - lämmitys 37,2 kWh/d@-7°C. Puuta 82 kg. s17=736
2013 Tammikuu - lämmitys 36,3 kWh/d@-7°C. Puuta 144 kg. s17=711

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Mikä olisi hyvä lämpötila missä invertteri kävisi koko aika?

Jospa saisit tuon purettua jotenkin suoraan lämmitysenergiantarpeeksi niin jotain valaistusta voisi löytyäkin. Aika monisäikeinen on tuo lämmöntuotanto. Vai miten nuo luvut on ymmärrettävä?

Jospa katsotaan oma tilanteeni pohjaksi, mikä on jotenkin kuvattu liitteen käyrissä. Asuinkerroksen lämmöntarpeen pitäisi seurata aika tarkkaan normaalia lämmitystarvekäyrää. Kellarin tarve on koko lämmityksen ja asuinkerroksen erotus. Lämmöntarve ei ole aivan tyypillinen, koska on tuo suuri pohjakuorma. Silti käytännössä jo -15 asteen pahemmalla puolella Setä käy aika lailla täysillä. Käyntinopeuskäyrä saisi ehkä kipristyä jopa enemmänkin ylöspäin aivan kylmimmässä päässä ja käyntinopeus on tuossa luettu juuri ennen sulatuksen alkamista. Näin ollen esim. 80 r/s tarkoittaa, että kone on käynyt täysillä ja saavuttanut juuri ja juuri tavoitelämpötilan ennen seuraavaa sulatusta, jolloin se on ehtinyt hiukan löysäämään. Vaikka tehot loppuvat viimeistään samaan kuin pakkasraja (-18 °C), täysin tasaista käyntiä jää silti vain pieni ikkuna sulatusten loppumisesta johonkin ehkä max +6 asteeseen ja tämäkin vain syksyllä, kun aurinko ei enää lämmitä. Jos lähtisi välttämään tuota katkokäyntiä niin, että kone kävisi jatkuvasti lämpimämpään päin, tehot loppuisivat auttamatta kesken kylmässä päässä.

Eipä ole aivan helppo tuo kapasiteetti kysymys. Minulla Setän kanssa teho kylmässä jäi valinta vaiheessa vähän uskon asiaksi, kun CTC ei ole julkaissut tehokäyriä ja toisaalta näytti aika lailla selvältä, että tarvitsen käytännössä suurimman koneen, mitä kotitalouksiin on tarjolla.

Sitten ainakin oma kirjanpitoni osoitti, että viime talvena oli paljon päiviä, jolloin lämpötila oli nollan tuntumassa.

Kuka tietää kertoa, kumpi kestää kauemmin, pieni jatkuvammin käyvä vai suuri katkokäyntiä käyvä kone? Suurempi käy pienemmillä kierroksilla ja ehkä jopa myös paremmalla COPilla mutta kerää vähemmän käyttötunteja. Monissa malleissa hintaero on hyvin pieni ja asennuksen vaiva tai kustannus aina käytännössä sama.

 

[VesA]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Minusta et anna riittävästi dataa,jotta kukaan pystyisi vastaamaan kysymykseesi. Talosi konduktanssi (ominaislämpökapasiteetti) olisi se tunnusluku, joka tarvitsisi tietää.

nohnoh.. konduktanssia ei mistään saa eikä se ole ominaislämpökapasiteetti.

Tässä varmaankin tarvittaisiin lämmityksen kulutuslukemia useammalta erilämpöiseltä kuukaudelta. Lämmitystarve on suhteellisen suoraviivaisesti riippuvainen ulkolämpötilasta, mutta -7 yhtenä lämpötilapisteenä ei ihan riitä vaikka siitä kaksi lukemaa onkin.

 

[PaveKoo]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Fujitsu HP11 on hyvä järeä kone, sen ulkoyksikkö painaa 99kg speksien mukaan. Jos tuo Nibe F2120-16 on tehoiltaan vastaava, niin se painaa kuitenkin 183kg (sisältäen toki levarin myös). Pieninkin 150kg. Itse olen sitä mieltä että enempi rautaa on parempi.

Toinen merkittävä seikka on sitten tämä split/vesiulkona -keskustelu. Helpommin löytyy ukkoja tekemään Niben kuvan mukaan kytkennän lämpöverkkoon, kuin split-koneen kylmäasennukset. Itsekin sen on monet tehneet. Silloin voi kustannuspuoli olla hyvin erilainen kokonaisuutena. Mutta splitillä on toki etunsa.

Kyllähän se varmasti noin on että mitä enemmän rautaa niin parempi... tosin tietysti huomioitava noissakin tuo split / monoblock ero... onhan monoblockissa kirjaimellisesti enemmän sitä tavaraa siellä sisällä... ei vaan pelkästään painavammat osat

Noista split / vesiulkona eroista pitikin kysellä kun se vielä lisää sekoittaa omaa tyhmää päätä... eli onko käytännössä väliä tai merkittäviä eroja millainen laite on kyseessä?? Siis tälläiselle tavalliselle tietämättömälle käyttäjälle...
Vesiulkona malleissa tietysti mahdollinen jäätymisriski sähkökatkon takia... mutta miten suuri riski tuo käytännössä on?? Tuskin kuitenkaan nyt 15min katkosta jäätyy....vai??
Sitten asennus tietysti helpompi kun ei tarvitse kylmäaineiden kanssa touhuta... mitäs muuta?

Tai sitten splitien hyödyt ja haitat???

Huomasinkin tuossa että tuo puhuttu Niben F2120:han on tuollainen vesiulkona laite... joten eikai sekään huono vaihtoehto ole... jotenkin vaan mielsin että nykyään uudemmat laitteet alkaa olemaan tuollaisia split laitteita enimmäkseen...

 

[PaveKoo]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Kyllä Nibe F2120 on hinnoiteltu aika tappiin - etten sanoisi että kalliita ovat. Etuina sitten on monipuolinen ohjaus (mm. asteminuutit) ja 'tehty pohjolan oloihin'. Asennus kaventaa hintaeroa koska putkari voi tehdä asennuksen. Mutta niin tai näin, F2120 alkaa olemaan maalämmön hinnoissa.

Ruotsin foorumilla kovasti kehuvat Niben uutukaista. Täällä HP ei ole myöskään saanut moitteita. Panasta ei taida olla kokemusta juurikaan.

Minulla alkuperäinen ajatus oli ostaa pelkkä monoblock ja uusia sitten kattila ja iv myöhemmin... ja realistiset vaihtoehdot ovat aika vähissä. Mutta katotaan nyt mitä tässä käy.

Joo näin se minustakin on hinnoiteltu... on varmasti hyvä laite rakenteen, ominaisuuksien, käytön yms. puolesta. Taitaa vaan tulla itselleni liian kalliiksi :/
Toki asennus edullisempi mutta kuten aiemminkin todettu niin vaikea saada hinnoista tai asentajista selkoa. Siis lähinnä niin että hommaisi itse laitteel ja joku tulisi asentamaan...

En tiedä miksi tuo Pana pomppii mielessä kokoajan... kai olen jossain määrin perverssi sen suhteen tai jotain
Minusta siinä vaan hinta / ominaisuudet on ainakin paperilla ihan kohdallaan. Harmi kun ei siintä oikein ole käytännön kokemuksia missään kuultavissa tai luettavissa. Pitäisi löytää vaikka täältä Suomesta joku liike joka noita olisi muutaman asentanut.

Nyt vielä yhtenä vaihtoehtona itselleni hyppäsi paikallisen liikkeen tarjoama Atlanticin Extensa Duo.... eli siis Excellian / Fujitsun HP:n "pikkuveli"
Myyjän mukaan tuo olisi meille sopiva vaihtoehto eikä tarjonnut edes tuota kalliimpaa Excelliaa... laskurien mukaan vuosikulutukset todella lähellä toisiaan meidän tapauksessa.
Ja toki kun maahantuoja on, niin hyvin osasi kertoilla tälläiselle asiasta tietämättömälle kaikenlaista.

Ihanaa kun on niin helppoa vertailla ja päättää asioista

 

[pökö]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Päädyt mihin tahansa vilppiin tulet huomaamaan että pakkasella cop jää herkästi kakkosen pintaan heilumaan.

 

[VesA]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Rakennuksen lämpökonduktanssin saa selville mittaamalla lämmityskaudella.

Se on rakennuksen ominaisjohtumislämpö kait suomeksi (pahoittelut kirotusvireestä)

Tottakai sen saa mutta kun sen on mitannut ja selvittänyt on dataa kerätessä siinä samalla jo ratkennut se alkuperäinen kysymyskin paremminkin kuin tietämällä konduktanssi ja sitten lämpötilojen kautta mittaustulokset uudelleen laskien

Toki sillä luvulla voi ekstrapoloida norttiaskin ja lyjykynän kanssa työmaalla, mutta jos käytössä on vaikkapa excel johon numerot laitellaan niin siinä se sitten on .. ja extrapolointi kaupan päälle.

Tuossa olisi minun kippurani .. selitystä on siinä vähän yläpuolella. http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1981.msg22797.html#msg22797

 

[PaveKoo]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Päädyt mihin tahansa vilppiin tulet huomaamaan että pakkasella cop jää herkästi kakkosen pintaan heilumaan.

Näin varmasti on ja itseasiassa sillä ei kauheasti tässä tilanteessa ole väliä onko cop 2 vai 2,5 .....
Laitteet tarvitsee kuitenkin vaihtaa ja veikkaampa että tuon nykyisen Niben coppi on ollut varmaan miinus merkkinen

Sen tähden vähän ihmettelinkin uusien Niben VILP:ien hintaa... tuleeko se vaan sitten siintä että niissä on ehkä jopa parin kymmenyksen erolla paras coppi....

Minulal tässä laitteiston hankinnassa tuo cop tai tulevat säästöt ei ole se tärkein asia, toki kiva on mitä pienemmällä kulutuksella tulevaisuudessa pääsee.
Lähinnä se että löytäisin tähän torppaan mahdollisimman hyvin sopivat laitteet jotka voisi olettaa toimivan kohtuu luotettavastikin... vaikka se cop sitten olisi hieman heikompi kuin jollain 30-40% kalliimmalla laitteella.

 

[pökö]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Pavekoo, oletko lukenut vilp-kokemuksia viime talvelta? Ne kannattaa kahlata läpi, löytyy myös omat kokemukseni : pökön vilp talven tappaja...

 

[burmanm]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Näin varmasti on ja itseasiassa sillä ei kauheasti tässä tilanteessa ole väliä onko cop 2 vai 2,5 .....

Sit kannattaa ottaa se mainittu Fujitsu (jonka sai halvalla). Kyllä se varmasti toimii, vaikka ei pääsisikään kaikkein parhaimpaan COPpiin (kokonaistaloudellisuus voi silti olla paras).

 

[PaveKoo]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Pavekoo, oletko lukenut vilp-kokemuksia viime talvelta? Ne kannattaa kahlata läpi, löytyy myös omat kokemukseni : pökön vilp talven tappaja...

Kyllä näitä aiheita on lueskeltu läpi useampaan kertaan tässä viime viikkojen aikana

 

[PaveKoo]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Sit kannattaa ottaa se mainittu Fujitsu (jonka sai halvalla). Kyllä se varmasti toimii, vaikka ei pääsisikään kaikkein parhaimpaan COPpiin (kokonaistaloudellisuus voi silti olla paras).

Siihen kuitenkin lisäksi ohjausboksi, (hybridi-)varaaja ym muut kilkkeet... ja mielellään asentaja kuka näiden kanssa olisi joskus nakerrellutkin... näköjään niitäkin on erittäin hankala löytää ainakin täältä lähialueilta... vaikka muuta luulin :-\

Jotenkin tuntuisi kätevämmältä joku all-in-one paketti ulkoyksiköllä ja varaajallisella sisäyksiköllä.... on varmasti kalliimpi noin, mutta....

Mutta kuten tästä näkee.... ihan pihalla ja hakoteillä olen näiden suhteen... ehkä pitää mennä nykyisellä Nibellä ja antaa vaan sähkövastuksen hoitaa vedenlämmitys...

 

[VesA]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Siihen kuitenkin lisäksi ohjausboksi, (hybridi-)varaaja ym muut kilkkeet... ja mielellään asentaja kuka näiden kanssa olisi joskus nakerrellutkin... näköjään niitäkin on erittäin hankala löytää ainakin täältä lähialueilta... vaikka muuta luulin :-\

Jotenkin tuntuisi kätevämmältä joku all-in-one paketti ulkoyksiköllä ja varaajallisella sisäyksiköllä.... on varmasti kalliimpi noin, mutta....

Mutta kuten tästä näkee.... ihan pihalla ja hakoteillä olen näiden suhteen... ehkä pitää mennä nykyisellä Nibellä ja antaa vaan sähkövastuksen hoitaa vedenlämmitys...

Nämä ovat lopultakin ihan maalaisjärjellä käsitettäviä vehkeitä ja mahdollisiin teknisiin erikoisuuksiin on täällä vastaus jos laite ei ole aivan ainutlaatuinen. Kyllä PILP on näihin verraten paljon mystisempi laitos jos erehtyy sen touhuja tarkemmin seuraamaan.. on tuolla PILP-osastossa aika kunnioitettava määrä viestejä.

 

[PaveKoo]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Nämä ovat lopultakin ihan maalaisjärjellä käsitettäviä vehkeitä ja mahdollisiin teknisiin erikoisuuksiin on täällä vastaus jos laite ei ole aivan ainutlaatuinen. Kyllä PILP on näihin verraten paljon mystisempi laitos jos erehtyy sen touhuja tarkemmin seuraamaan.. on tuolla PILP-osastossa aika kunnioitettava määrä viestejä.

Näinhän se varmasti on. Alkaa vaan jo ärsyttämään oma jahkaaminen ja päättämisen vaikeus näiden kanssa
Varmasti ok laitteita kaikki mitä tässä on pähkäillyt ja tuskin maata mullistavaa eroa syntyy millään.

Voisi vaikka joku sanoa että älä nyt missään nimessä ainakaan sitä Panasoniccia osta, se on ihan lelu.... tai sitten että osta ihmeessä se Pana, naureskellaan sitten porukalla kuukauden päästä kun on kaikennäköistä ongelmaa ilmennyt

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Isoin ero lienee että VVM310:ssä käyttövesi lämmitetään säiliössä olevalla kierukalla ja VVM320:ssä käyttövesi lämpiää säiliössä...

Jäin miettimää asiaa. Ohjekirjat sanovat asian seuraavasti

VVM320 koostuu käyttöveden latauskierukalla varustetusta
lämminvesivaraajasta, paisuntasäiliöstä, varo ja
täyttöventtiilistä, sähkövastuksesta, kiertovesipumpuista,
varaajasäiliöstä ja ohjausyksiköstä.

VVM310 koostuu käyttövesikierukasta, sähkövastuksesta,
kiertovesipumpuista, paisuntasäiliöstä ja ohjausyksiköstä.

Eli onko 'käyttövesikierukka' ja 'käyttöveden latauskierukka' eri asia?

 

[janti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Eli onko 'käyttövesikierukka' ja 'käyttöveden latauskierukka' eri asia?

Kyllä, ensimmäinen sijaitsee varaajan yläosassa ja jälkimmäinen alaosassa.

Tässä OSO RTV E 200/300 latauskierukalla
https://www.varaaja.com/images/tiedostot/tuotteet/aurinkovaraajat/oso/Oso_RTV_ja_SC.pdf

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Kyllä, ensimmäinen sijaitsee varaajan yläosassa ja jälkimmäinen alaosassa.

Mikä on ero käytössä? Oletan että alaosassa lauhtuminen voimakkaampaa mutta tuloksena ei niin kuumaa vettä?

 

[janti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Mikä on ero käytössä?

Ensimmäisessä käyttövesi valmistetaan lennossa kierukalla ja varaajassa voi olla lämmityspiirin vettä.
Lämmityspiirin vettä voi sitten lämmittää lämpöpumpulla.

Toisessa varaaja on täynnä kuumaa käyttövettä ja varaajaa ladataan esim. VILPillä tai aurinkolämmöllä varaajan pohjalla olevalla latauskierukan kanssa.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Ensimmäisessä käyttövesi valmistetaan lennossa kierukalla ja varaajassa voi olla lämmityspiirin vettä.
Lämmityspiirin vettä voi sitten lämmittää lämpöpumpulla.

Toisessa varaaja on täynnä kuumaa käyttövettä ja varaajaa ladataan esim. VILPillä tai aurinkolämmöllä varaajan pohjalla olevalla latauskierukan kanssa.

Miksi toi jälkinmäinen kuullostaa järkevämmältä

 

[pamppu]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Miksi toi jälkinmäinen kuullostaa järkevämmältä

Jälkimmäinen (latauskierukkakuvio) ei käy vesi-ulkona laitteiden kanssa, tai ainakin Nibeltä asiaa suoraan aikoinaan kysyessäni vastaus oli jyrkkä ei, kun kyselin voiko laittaa glykolikierron ja ladata sillä varaajan alakierukan kautta. Lämmönsiirtymistehot ei riitä, tulee huono coppi liian korkean lämmön takia tai kone ei käy ollenkaan kun lämmöt hyökkää heti tappiin. Kuumakaasukierukaksi tai aurinkokierukkakuvioon käy.

 

[janti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Miksi toi jälkinmäinen kuullostaa järkevämmältä

Käyttövesikierukka voi olla koko varaajan korkuinen. Legionellasta ei sen kanssa tarvitse pelätä, kunhan suihkulämmintä vettä tuleehanasta.
Jälkimmäisessä varaaja pitää pitää yli 50 C lämpöisenä tai tehdä viikottain legionella nostot.

Jälkimmäinen (latauskierukkakuvio) ei käy vesi-ulkona laitteiden kanssa, tai ainakin Nibeltä asiaa suoraan aikoinaan kysyessäni vastaus oli jyrkkä ei, kun kyselin voiko laittaa glykolikierron ja ladata sillä varaajan alakierukan kautta.

Split koneiden kanssa käytetään kyllä latauskierukallista varaajia (esim. Pansonic, Fujitsu). Näitä ladataan vaihtoventiilin avulla. Usein noissa split-laitteissa on sähkövastuset sisäyksikössä avustamassa latausta tarvittaessa. Noissa varaajissa on yleensä vastus varaajan yläosassa jolla tehdään loppulämmitys tai kovimmilla pakkasilla KKV kokonaan. Puuttuukohan noista vesiulkona malleista tuota vaihtoventtiiliohjausta?

Onkohan tämä ketju nyt oikeassa paikassa foorumilla? Eihän tässä ketjussa kyseisestä PILPistä keskustella.

 

[PaveKoo]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Onkohan tämä ketju nyt oikeassa paikassa foorumilla? Eihän tässä ketjussa kyseisestä PILPistä keskustella.

Joo itselläni tällä hetkellä siis pohdintaa uuden laitteiston suhteen ja se todennäköisesti tulee olemaan VILP.
Siis minun puolesta ketjun voi siirtää sopivampaan paikkaan

 

[pamppu]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Split koneiden kanssa käytetään kyllä latauskierukallista varaajia (esim. Pansonic, Fujitsu). Näitä ladataan vaihtoventiilin avulla. Usein noissa split-laitteissa on sähkövastuset sisäyksikössä avustamassa latausta tarvittaessa. Noissa varaajissa on yleensä vastus varaajan yläosassa jolla tehdään loppulämmitys tai kovimmilla pakkasilla KKV kokonaan. Puuttuukohan noista vesiulkona malleista tuota vaihtoventtiiliohjausta?

Silloin kun itse asiaa tiedustelin, niin ei kyse ollut edes käyttöveden tekemisestä, eikä sinänsä vaihtoventtiilille tarvettakaan. Kysyin vaan että voiko lämmittää lämmitysvaraajaa kierukalla. Ratkaisu olisi siis ollut Nibe (sisäinen levylämmönvaihdin) - glykolikierto - varaajan aurinkokierukka. Vastaus oli että kierukka ei pysty luovuttamaan lämpöä tarpeeksi tehokkaasti kun varaajavesi ei liiku riittävästi kierukan ympärillä. Seurauksena kierukan lämpötila nousee liiaksi, kone joutuu tekemään huomattavan kuumaa vettä verrattuna siihen että se saisi suoraan varaajan vettä sisäänsä tai se jopa ei toimisi ollenkaan kun lämpö nousee liiaksi.

Toimivaksi mainitut ratkaisut olivat pyörittää glylikolikierron ja varaajan välissä erillistä lämmönvaihdinta (riittävä varaajaveden virtaus, eli siinä olisi tarvittu ylimääräinen kiertovesipumppu), tai ajaa varaajavesi suoraan lämpöpumpun omalle levarille (johon sitten päädyin, eli varaajavedet kiertää sellaisenaan ulkona ilman glykoleita).

Sen puolesta ihmettelen että pumpun tuottamalla lämminvesikierrolla voisi lämmittää mitään varaajaa, kun lämpötilaeroa on kuitenkin oltava reilusti jotta teho siirtyisi. Ehkä niissä on sitten vaan ihan julmetun pitkät kierukat verrattuna johonkin aurinkokierukkaan, jotta ne pystyy riittävästi luovuttamaan tehoa. Toisaalta siten käyttövesikierukassa sama lämpötilaeroongelma on toiseen suuntaan, eli varaajaveden pitää olla riittävän kuumaa, jotta kierukka jaksaa irrottaa tarpeeksi tehoa. Ojasta allikkoon.

 

[VesA]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Kierukatkin ovat niin monenlaisia.. lämmönsiirtyminen riippuu aika suoraviivaisesti lämpötilaeroista ja pinta-aloista.

Jos toinen neste voi olla hyvin kuumaa ( kuten oikeasti varaavassa varaajassa tai aurinkokeräimessä ) 35kW kierukkakin on suhteellisen kompakti pötkylä: lämpötilaeroa piisaa ja lämpötilaero luo itse virtauksia kierukan ympärille. Jos taas kyseessä on vaikkapa vaihtoventtiilikierukka + käyttövesipönttö on kierukkakin ihan toista kokoluokkaa, todennäköisimmin lähes koko pöntön korkuinen, jotta pientä lämpötilaeroa saadaan kompensoitua isommalla pinta-alalla.

Aurinkokierukka ei siten tosiaan oikein hyvin pelaa lämpöpumpun kanssa, sen kanssa ei vaan useimmiten siirry tarpeeksi energiaa.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Silloin kun itse asiaa tiedustelin, niin ei kyse ollut edes käyttöveden tekemisestä, eikä sinänsä vaihtoventtiilille tarvettakaan. Kysyin vaan että voiko lämmittää lämmitysvaraajaa kierukalla. Ratkaisu olisi siis ollut Nibe (sisäinen levylämmönvaihdin) - glykolikierto - varaajan aurinkokierukka. Vastaus oli että kierukka ei pysty luovuttamaan lämpöä tarpeeksi tehokkaasti kun varaajavesi ei liiku riittävästi kierukan ympärillä. Seurauksena kierukan lämpötila nousee liiaksi, kone joutuu tekemään huomattavan kuumaa vettä verrattuna siihen että se saisi suoraan varaajan vettä sisäänsä tai se jopa ei toimisi ollenkaan kun lämpö nousee liiaksi.

Toimivaksi mainitut ratkaisut olivat pyörittää glylikolikierron ja varaajan välissä erillistä lämmönvaihdinta (riittävä varaajaveden virtaus, eli siinä olisi tarvittu ylimääräinen kiertovesipumppu), tai ajaa varaajavesi suoraan lämpöpumpun omalle levarille (johon sitten päädyin, eli varaajavedet kiertää sellaisenaan ulkona ilman glykoleita).

Sen puolesta ihmettelen että pumpun tuottamalla lämminvesikierrolla voisi lämmittää mitään varaajaa, kun lämpötilaeroa on kuitenkin oltava reilusti jotta teho siirtyisi. Ehkä niissä on sitten vaan ihan julmetun pitkät kierukat verrattuna johonkin aurinkokierukkaan, jotta ne pystyy riittävästi luovuttamaan tehoa. Toisaalta siten käyttövesikierukassa sama lämpötilaeroongelma on toiseen suuntaan, eli varaajaveden pitää olla riittävän kuumaa, jotta kierukka jaksaa irrottaa tarpeeksi tehoa. Ojasta allikkoon.

VVM320 on suunniteltu vesiulkona mallien kanssa joten "ei onnistu"-komentti liityy glykooliin? Itse ajattelen että ei glykooli ei maksa vaivaa.

Onkohan tämä ketju nyt oikeassa paikassa foorumilla? Eihän tässä ketjussa kyseisestä PILPistä keskustella.

Kysymys on ajankohtainen kun ajattelin selvittää MLP hintaa

Nopeasti laskettuna saan seuraavaa.

Nibe F1255-6 + 170m 10 000 EUR (vähennys huomioitu)
Nibe F2120-12 + VVM320 = 9 300 EUR

Mukaan yritetty laskea kaikki tarpeellinen. VILP hintaa nostaa kupari, puristusosat ym eristeet 600EUR. Olen laskenut että 5,4 kWh pitäis riittää -25C. Näihin palaan myöhemmin kunhan pyöritteln lukuja vielä taulukoissa. Tietääkö kukaan ohjelmaa millä laskea kulutus rakenteiden avulla?

...että että kyllähän laskelma osoittaa aika selvään suuntaan.

 

[janti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Kysymys on ajankohtainen kun ajattelin selvittää MLP hintaa

Nopeasti laskettuna saan seuraavaa.

Nibe F1255-6 + 170m 10 000 EUR (vähennys huomioitu)
Nibe F2120-12 + VVM320 = 9 300 EUR

Mukaan yritetty laskea kaikki tarpeellinen. VILP hintaa nostaa kupari, puristusosat ym eristeet 600EUR. Olen laskenut että 5,4 kWh pitäis riittää -25C. Näihin palaan myöhemmin kunhan pyöritteln lukuja vielä taulukoissa. Tietääkö kukaan ohjelmaa millä laskea kulutus rakenteiden avulla?

...että että kyllähän laskelma osoittaa aika selvään suuntaan.

Siirsin tämän nyt sitten yleisen energiakeskustelun puolelle.

Miksi yrität hankkia täystehomitoitettua VILPiä? 9 kW VILP olisi ihan riittävä jos on sähköllä priimaus huippupakkasia varten. Laitteen minimitehokin on tuoloin alempi.
http://www.maalampotukku.fi/product/2356/panasonic-all-in-one-9-kw-ilmavesilampopumppu
http://www.maalampotukku.fi/product/2592/es-9-kw-ulko--ja-sisayksikko-varaaja

Bergheatilla voi laskella rakenteiden avulla kulutuslukemia, vaatii OpenOfficen toimakseen.
http://bergheat.ingalsuo.fi/

 

[pökö]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Kysymys on ajankohtainen kun ajattelin selvittää MLP hintaa

Nopeasti laskettuna saan seuraavaa.

Nibe F1255-6 + 170m 10 000 EUR (vähennys huomioitu)
Nibe F2120-12 + VVM320 = 9 300 EUR

Nyt espejot jääpalapipo päähän /g025 .
VILP voi maksaa ylärajalla 3900 mutta ei koskaan 9300.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

VILP hintaa nostaa kupari, puristusosat ym eristeet 600EUR. Olen laskenut että 5,4 kWh pitäis riittää -25C.

Aika kovan hinnan olet tuolle VILPille saanut kootuksi. Oletko muuten jaksanut perehtyä myös CTC:n malleihin? Jos 520 M on liian suuri, 510 voisi vastata tarvetta. Hintaeroa noilla on vain noin tonni. En tarkoita, että olisivat jotenkin muita parempia mutta olisi mukava, kun täällä olisi joku muukin aktiivinen CTC:n käyttäjä. Päättelisin, että niitä kuitenkin jonkin verran myydäänkin, koska CTC:llä on toimintaa Suomessa. Koneista ei täällä kauheasti valiteta, joten ehkä ne jotenkin toimivatkin Vai minne käyttäjät sitten mahtavat kadota ?

Puristeosia en itse laittaisi mistään hinnasta. Kytkentään ei pääse koskaan tekemään mitään korjauksia tai muutoksia järkevästi. Jopa putkiston rakentaminen on kokonaisvaltainen toimenpide, joka on tehtävä vähän niin kierralla alusta loppuun. Niin tumpeloa tuskin on syntynytkään, että kolvi tai paremmin jokin liekinheitin ei pysyisi kädessä. Juotetut liitokset saa lämmittämällä auki ja varsinkin tinatun liitoksen saa todella helposti lämmiteltyä auki. Putkien tinailu on todella helppoa hommaa. Tarpeelliset työkalut ja aineet saat kaikki muutamalla kympillä ellei jo ole ja osatkin maksavat vain murto-osan puristeosien hinnasta. Jos haluat jotenkin vähän omintakeisemman ja viimeistellyn systeemin, joudut tekemään sen joka tapauksessa itse.

Eristeet eivät omiin VILP asennuksiin maksaneet paljoa. Puuilosta solukumiletkua ja sen sujauttaa päälle jo putkia kootessa.

Toimivaksi mainitut ratkaisut olivat pyörittää glylikolikierron ja varaajan välissä erillistä lämmönvaihdinta (riittävä varaajaveden virtaus, eli siinä olisi tarvittu ylimääräinen kiertovesipumppu), tai ajaa varaajavesi suoraan lämpöpumpun omalle levarille (johon sitten päädyin, eli varaajavedet kiertää sellaisenaan ulkona ilman glykoleita).

Glykolikiertoa kyllä karsastan. Kaikki ylimääräiset kierrot johtavat lämpötilaeroihin, jotka ovat myrkkyä koneen hyvälle toiminalle. 5 astetta on paljon, oli se sitten tuotto tai lämmönkeruupuolella.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Siirsin tämän nyt sitten yleiseen energiakeskustelun puolelle.

Miksi yrität hankkia täystehomitoitettua VILPiä? 9 kW VILP olisi ihan riittävä jos on sähköllä priimaus. Laitteen minimitehokin on alempi.

No, miten sen nyt ottaa. Esim Panan T-CAP 9 kW on isommat minimitehot kuin F2120-12. Aikoinanin totesin että 9 kW EVi pumppu vois olla passelli koko ja nythän tommoinen on tarjolla törkyhintaan
F2120-8 ja 12 on todenäköisesti samaa rautaa koska minimitehot about samat 2,5 kW@0C

Bergheatilla voi laskella rakenteiden avulla kulutuslukemia, vaatii OpenOfficen toimakseen.
http://bergheat.ingalsuo.fi/

Pitääpä tutustua.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Puristeosia en itse laittaisi mistään hinnasta. Kytkentään ei pääse koskaan tekemään mitään korjauksia tai muutoksia järkevästi. Jopa putkiston rakentaminen on kokonaisvaltainen toimenpide, joka on tehtävä vähän niin kierralla alusta loppuun. Niin tumpeloa tuskin on syntynytkään, että kolvi tai paremmin jokin liekinheitin ei pysyisi kädessä. Juotetut liitokset saa lämmittämällä auki ja varsinkin tinatun liitoksen saa todella helposti lämmiteltyä auki. Putkien tinailu on todella helppoa hommaa. Tarpeelliset työkalut ja aineet saat kaikki muutamalla kympillä ellei jo ole ja osatkin maksavat vain murto-osan puristeosien hinnasta. Jos haluat jotenkin vähän omintakeisemman ja viimeistellyn systeemin, joudut tekemään sen joka tapauksessa itse.

Kyllä pääsee tekemään korjauksia. Ainakin tosielämässä sanerataan ihan luontevasti puristusosilla rakennettuja putkistoja. Toinen vaihtoehto olisi komposiitti tai PEX mutta toi PEX ei oikein vakuutaa lämmitystarkoituksessa vaikka kyse onkin max 40C.

Jos haluat jotenkin vähän omintakeisemman ja viimeistellyn systeemin, joudut tekemään sen joka tapauksessa itse.

Joo, itse teen. Mutta en kyllä lähde juotoshommiin vaikka juotostaitoinen olenkin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

F2120-8 ja 12 on todenäköisesti samaa rautaa koska minimitehot about samat 2,5 kW@0C

Setä näkyy laskevan vain käyttötunteja, ei käynnistyskertoja. Jos käynnistysten määrä olisi jotenkin elintärkeä, kai sinne joku bitti olisi nikkaroitu niitä laskemaan. Tai sitten tarvitaan vielä saamaani salaisempi koodi, että noita pääsee tutkimaan. Eli onkohan sillä koolla lopulta niin väliä ? Täysin jatkuvaan käyntiin ei pääse kuitenkaan ja jos käyntijaksot jonkin varjaapytyn kanssa ovat säädyllisissä määrissä niin onkohan niistä käynnistyskerroista sitten lopulta niin haittaa. Eikös ne MLPkin pätkää käy myös melkein ympäri vuoden.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Nyt espejot jääpalapipo päähän /g025 .
VILP voi maksaa ylärajalla 3900 mutta ei koskaan 9300.

No, on mulla kalkulaattorissa muitakin vaihtoehtoja mutta listasin nyt kaksi ns. lopullista ratkaisua. Mutta oikeassa olet, Niben vilperö on maalämmön hinnoissa ja siksi sen tohon listasin. En ottanut mukaan insinöörin DIY ratkaisuja ihan tarkoituksella koska se lopullinen ratkaisu täytyy tehdä ennenmin tai myöhemmin - siis ennen talon myyntiä tai kuolemaa.

 

[pökö]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

En vieläkään tajua jatkuvan käynnin tavoittelua, paljonko se voi vaikuttaa coppia parantavasti?
Koneen elinikään se se ainakaan meillä ole vaikuttanut.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

En vieläkään tajua jatkuvan käynnin tavoittelua, paljonko se voi vaikuttaa coppia parantavasti?
Koneen elinikään se se ainakaan meillä ole vaikuttanut.

Kyllä tehon tarve asettaa raamit ja kaikessa on järkevät rajat. Jatkuva tiheä käynnistely... niin, kuinka haitallista se on. Mutta en nyt näe ylimitoittamisessa mitään järkeä. Kohtuudella kummaskin päässä

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Kyllä pääsee tekemään korjauksia. Ainakin tosielämässä sanerataan ihan luontevasti puristusosilla rakennettuja putkistoja.

Joo, itse teen. Mutta en kyllä lähde juotoshommiin vaikka juotostaitoinen olenkin.

Pääset vain sillä tavalla että leikkaat pätkän välistä ja puristelet taas uudet lisäliitokset. Ei niitä puristeliitoksia saa millään auki. Tulee aikamoinen rytö jos korjailtavaa joskus tulee. Jos taiteellisella vaikutelmalla on jotain merkitystä, pitää saneerata yleensä kaikki kerralla uusiksi ja jos korjataan, jokainen muutos/korjaus jättää omat solmukohtansa uusiin paikkoihin. Muutosta ei yksinkertaisesti ole mahdollista tehdä täydelliseksi, koska liitoksia ei ole mitenkään mahdollsita avata ja puristella tai edes korjata juottamalla uudelleen. Kun putki lyhenee, se on pääsääntöisesti pilalla etkä pääse mistään päästä aloittamaan uudelleen. Väliin pitäisi ainakin ripotella avattavia kierreliitoksia, jotta voisi uusia putkiston pätkittäin. Nämä taas nosvatavat hintaa ja tuovat lisävaivaa ja toisaalta tarjoavat vain osittain mahdollisuuden muutoksiin. Itse tosin laiton kartioliittimiä tinattuihinkin putkiin, koska en tykkää monoliiteiksi kootuista putkista.

Minulla ammattilaisten alkuparäinen vesijohtoputkitus oli tehty ilman ainuttakaan sulkua. Vain hanoilla oli kalustesulut. Tämmöistä on systemiä on pirullista alkaa edes korjaamaan, kun koko huusholli jää kuiville heti. Nyt on sulkuja ja liitoksiakin niin että voi myöhemmin korjailla pala palalta ja tinanut liitokset saa aukikin.

Kannattasi vielä tutustua noihin puristeliitoksiin tarkemmin. Tuskin se kumikaan siellä maailman tappiin kestää. Vähän kun joutuu vääntelemän, alkavat lonksummaan vaikka eivät vielä heti vuotaisikaan.

Mikä ihmeen mörkö siinä juottamisessa on ?