Mitä Nibe 410P jälkeen? - Tuli MLP
- Viestiketjun aloittaja Espejot
- Aloituspäivämäärä
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Mulla? Nibe tällä hetkellä jauhaa sitä käyttövettä, mutta eipä hirveästi kyllä mielestäni mene (enemmänkin se pyörittää omaa hukkalämpöään, jota menee aivan järkyttävästi - mut korjaillaan joskus jotenkin sitä). Kyllä tuo VILP periaatteessa kykenisi, mutta siihen tarvis DHW-ohjaimen, jollaista en ole nähnyt enää myynnissä. Tosin ei se hirveän kylmään asti sitä kykenisi (-10C asti näyttäisi kykenevän.. noh, olishan se aika suurin osa vuoden päivistä).
Ongelmat on aina mahdollisuuksia, eikö? Itse alkuperäiseen kysymykseen, niin sit kompuraa saa kyllä hiljennettyä jos se häiritsee. Täällä oli jossain oikein hyvät Biltema-ohjeetkin (tosin 310P mallille, mutta käsittääkseni soveltuu pienin muunnoksin myös 410P/F470 malleille).
Kun tästä 410P:stä tosin aika jättää, niin mua huvittaisi ostaa F470-malli rikkinäisenä projektiksi. Ruotsista löysin yhden (~500e), mut vähän hankalampi saada tänne.
vwg4 sanoi:
Mulla? Nibe tällä hetkellä jauhaa sitä käyttövettä, mutta eipä hirveästi kyllä mielestäni mene (enemmänkin se pyörittää omaa hukkalämpöään, jota menee aivan järkyttävästi - mut korjaillaan joskus jotenkin sitä). Kyllä tuo VILP periaatteessa kykenisi, mutta siihen tarvis DHW-ohjaimen, jollaista en ole nähnyt enää myynnissä. Tosin ei se hirveän kylmään asti sitä kykenisi (-10C asti näyttäisi kykenevän.. noh, olishan se aika suurin osa vuoden päivistä).
Ongelmat on aina mahdollisuuksia, eikö? Itse alkuperäiseen kysymykseen, niin sit kompuraa saa kyllä hiljennettyä jos se häiritsee. Täällä oli jossain oikein hyvät Biltema-ohjeetkin (tosin 310P mallille, mutta käsittääkseni soveltuu pienin muunnoksin myös 410P/F470 malleille).
Kun tästä 410P:stä tosin aika jättää, niin mua huvittaisi ostaa F470-malli rikkinäisenä projektiksi. Ruotsista löysin yhden (~500e), mut vähän hankalampi saada tänne.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
On olemassa todella hiljaisia maalämpöpumppuja, esimerkiksi Viessmannilla ja Alpha Innotecilla. Odotusarvo omassa kämpässä on se että pakastimesta lähtee enemmän ääntä kuin maalämpöpumpusta, ja kaikkein eniten ääntä lähtee enerventin pingviinistä.
vwg4 sanoi:Kai se maalämpmpumpunkin kompura jotain ääntä pitää...
On olemassa todella hiljaisia maalämpöpumppuja, esimerkiksi Viessmannilla ja Alpha Innotecilla. Odotusarvo omassa kämpässä on se että pakastimesta lähtee enemmän ääntä kuin maalämpöpumpusta, ja kaikkein eniten ääntä lähtee enerventin pingviinistä.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Kymysys on siitä kuinka kauan vehkeet ovat hiljaisia elinkaarensa varrella. Suurin pettymys siinä suhteessa on ollut Electrolux-konsernin ( AEG tarra ) tiskari, joka tottavie oli uutena niin hiljainen, että piti vähän kumartua että kuuli sen käyvän.. vaan lopulta sen rakkineen kuuli jo ulko-ovelle. Siinä oli materiaaleissa säästelty, kovettuivat/painuivat - mitälie. Samaa voi odottaa käyvän kompuran ripustuksille, mutta toivottavasti siihen menee kauan.
repomies sanoi:
Kymysys on siitä kuinka kauan vehkeet ovat hiljaisia elinkaarensa varrella. Suurin pettymys siinä suhteessa on ollut Electrolux-konsernin ( AEG tarra ) tiskari, joka tottavie oli uutena niin hiljainen, että piti vähän kumartua että kuuli sen käyvän.. vaan lopulta sen rakkineen kuuli jo ulko-ovelle. Siinä oli materiaaleissa säästelty, kovettuivat/painuivat - mitälie. Samaa voi odottaa käyvän kompuran ripustuksille, mutta toivottavasti siihen menee kauan.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
F470 puhallus tehoista 75 l/s tuloilmalle ja 77 l/s on poistoilmalle nämä tiedot löytyvät asentajan käsikirjasta joka on tullut koneen mukana. Tämä minun kone on ostettu 2011 varmankaan puhaltimiin ei ole tullut päivityksiä ?
Näyttää siita 410 saavan enemmän ilmaa. Muistakseni kummasakin on 125 mm lähdöt.
F470 puhallus tehoista 75 l/s tuloilmalle ja 77 l/s on poistoilmalle nämä tiedot löytyvät asentajan käsikirjasta joka on tullut koneen mukana. Tämä minun kone on ostettu 2011 varmankaan puhaltimiin ei ole tullut päivityksiä ?
Näyttää siita 410 saavan enemmän ilmaa. Muistakseni kummasakin on 125 mm lähdöt.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Paikat voi aika hyvin katsoa itsekin. Eli se ei saa olla liian lähellä naapuria tai joutuu siltäkin luvan anelemaan. Ja jollei halua tonttia liikaa myllätä porauspaikalle on syytä päästä sellaisella pienellä telaketjuvehkeellä nätisti, paikan yläpuolella ei saa olla oksia ja kohtuulähelle poraa pitää sopia kontti johon kerätään hiekkavelliä.. siitä sitten valuu kuravettä myös ympäristöön, eli sillekin pitää olla reitti. Plussaa on helppo putkireitti pannuhuoneeseen. Kompuravaunu voi sitten olla jo kaukanakin,
Espejot sanoi:
Paikat voi aika hyvin katsoa itsekin. Eli se ei saa olla liian lähellä naapuria tai joutuu siltäkin luvan anelemaan. Ja jollei halua tonttia liikaa myllätä porauspaikalle on syytä päästä sellaisella pienellä telaketjuvehkeellä nätisti, paikan yläpuolella ei saa olla oksia ja kohtuulähelle poraa pitää sopia kontti johon kerätään hiekkavelliä.. siitä sitten valuu kuravettä myös ympäristöön, eli sillekin pitää olla reitti. Plussaa on helppo putkireitti pannuhuoneeseen. Kompuravaunu voi sitten olla jo kaukanakin,
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Luvista sen verran, että riippuu kunnan rakennusjärjestyksestä, tarvitaanko edes mitään lupaa. Täällä Pirkkalassa ei tarvita, kunhan minimietäisyydet tontin rajoille, vesijohtoihin, rakennuksiin, muihin kaivoihin ynnä muuhun täyttyvät. Tosin omalla tontilla tuollaista aluetta missä kaikki säännöt täyttyvät, on ehkä 2m * 1m. Siihen se reikä sitten myös tulee. Ylihuomenna.
Geoenergi oli muuten halvin muistaakseni, kun 40 millisillä toteutettuja kaivoja vertasin. Paikallinen porari oli sitten toiseksi halvin, ja lupasi tulla telakoneilla.
Luvista sen verran, että riippuu kunnan rakennusjärjestyksestä, tarvitaanko edes mitään lupaa. Täällä Pirkkalassa ei tarvita, kunhan minimietäisyydet tontin rajoille, vesijohtoihin, rakennuksiin, muihin kaivoihin ynnä muuhun täyttyvät. Tosin omalla tontilla tuollaista aluetta missä kaikki säännöt täyttyvät, on ehkä 2m * 1m. Siihen se reikä sitten myös tulee. Ylihuomenna.
Geoenergi oli muuten halvin muistaakseni, kun 40 millisillä toteutettuja kaivoja vertasin. Paikallinen porari oli sitten toiseksi halvin, ja lupasi tulla telakoneilla.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Paljo oli poraushinta metriltä? Kiinnostaa vaan että onko alueellista eroa
Vantaalla tarvitaan ja maksaakin jotakin.... mutta paljonko, sitä en tiedä. Täytyy varmaan soittaa perään kun eivät osaa sähköpostia kuitata. Hauska yksityiskohta asiassa on että alkuperäinen tarjous loppuu sanoihin "Toivottavasti tarjous kiinnostaa ja otat yhteyttä jos on kysyttävää." ;
Näitä vitun korulauseita, jotka ei tarkoita mutta kuin että "rahat kyllä kiinnostaa mutta muu ei" on näköjään kaikilla firmoilla.
Onko kukaan yrittänyt maalämpötukun kautta koko pakettia että mitenkä toimi?
repomies sanoi:
Paljo oli poraushinta metriltä? Kiinnostaa vaan että onko alueellista eroa
Vantaalla tarvitaan ja maksaakin jotakin.... mutta paljonko, sitä en tiedä. Täytyy varmaan soittaa perään kun eivät osaa sähköpostia kuitata. Hauska yksityiskohta asiassa on että alkuperäinen tarjous loppuu sanoihin "Toivottavasti tarjous kiinnostaa ja otat yhteyttä jos on kysyttävää." ;
Näitä vitun korulauseita, jotka ei tarkoita mutta kuin että "rahat kyllä kiinnostaa mutta muu ei" on näköjään kaikilla firmoilla.Onko kukaan yrittänyt maalämpötukun kautta koko pakettia että mitenkä toimi?
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Vertailun vuoksi, Espoossa lupa maksaa jotakin 250 egen hujakoilla (en muista tarkkaa hintaa), Helsingissä lähempänä 500. Espoossa kaupunki on hyvin myötämielinen kaivoille, eli jollei ole erityistä esteperustetta, luvan voi saada valtakunnallisia suositusrajoja lähemmäs tiealueen tai kaupungin omistaman alueen rajalle.Espejot sanoi:
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
^^ jokaisella porarilla on hieman eri hinnat kaikille lisätöille, eivätkä tarjoukset ole siksi täysin vertauskelpoisia. Mistä esimerkiksi tietää tarkalleen paljonko sitä pehmeää maata on ja onko kallion pinta rikkonainen ja paljonko sitä teräsputkea nyt menee.. ei mistään.
Jos otetaan pelkkä kaivo putkineen viinoineen ja hattuineen sisältäen kivituhkan poisvienti niin nuo huomioiden halvin tarjous oli vähän alta 29 euroa per metri. Tuossa on oletus korkeintaan 6m pehmeän maan osuudesta, lisämetrit maksavat. Siihen päälle tulee sitten vielä vaakaveto omalla metrihinnallaan.
^^ jokaisella porarilla on hieman eri hinnat kaikille lisätöille, eivätkä tarjoukset ole siksi täysin vertauskelpoisia. Mistä esimerkiksi tietää tarkalleen paljonko sitä pehmeää maata on ja onko kallion pinta rikkonainen ja paljonko sitä teräsputkea nyt menee.. ei mistään.
Jos otetaan pelkkä kaivo putkineen viinoineen ja hattuineen sisältäen kivituhkan poisvienti niin nuo huomioiden halvin tarjous oli vähän alta 29 euroa per metri. Tuossa on oletus korkeintaan 6m pehmeän maan osuudesta, lisämetrit maksavat. Siihen päälle tulee sitten vielä vaakaveto omalla metrihinnallaan.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Eipä tullut kaivoa vielä viime viikolla minulle, mutta tänään alkoi tapahtua. Tosin pääsivät vasta karkeasti puolimatkaan, haluan varsin syvän kaivon kun naapureilla on yhteensä kolme muuta lämpökaivoa tässä minun tonttini ympärillä.. ja haaveilen vielä pienestä laajennuksesta taloon, mikä ehkä toteutuu joskus taikka sitten ei. Kaivon pitäisi kuitenkin olla vähintään riittävä mikäli huomenna poraus jatkuu menestyksellä.
Eipä tullut kaivoa vielä viime viikolla minulle, mutta tänään alkoi tapahtua. Tosin pääsivät vasta karkeasti puolimatkaan, haluan varsin syvän kaivon kun naapureilla on yhteensä kolme muuta lämpökaivoa tässä minun tonttini ympärillä.. ja haaveilen vielä pienestä laajennuksesta taloon, mikä ehkä toteutuu joskus taikka sitten ei. Kaivon pitäisi kuitenkin olla vähintään riittävä mikäli huomenna poraus jatkuu menestyksellä.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Vaakavetoa ei ole vielä tehty, mutta terassin alle helppoon hiekkamaahan kaivoin ojan ja timanttiporari kävi tekemässä vinoporaamalla reiän (ok, 2) seinän ja lattian kiinnityksen kohdalta sinne terassin alle. Vaakavedon loppuosuus savimaassa tulee porausfirman kautta, samoin putkien laitto sisälle asti. Siihen päättyy kaivon toimitus ja siitä pitää sähköputkikylmämiehen sitten jatkaa.
Kaivoon tulee 45 millinen keruu, kun on noin syvä. Maalämpöpumpun liuospumppu on verrattain vahva. Pumppu on lojunut jo hyvän aikaa tuolla kodinhoitohuoneessa odottamassa asennusta. Ehkä tammikuussa..
Vaakavetoa ei ole vielä tehty, mutta terassin alle helppoon hiekkamaahan kaivoin ojan ja timanttiporari kävi tekemässä vinoporaamalla reiän (ok, 2) seinän ja lattian kiinnityksen kohdalta sinne terassin alle. Vaakavedon loppuosuus savimaassa tulee porausfirman kautta, samoin putkien laitto sisälle asti. Siihen päättyy kaivon toimitus ja siitä pitää sähköputkikylmämiehen sitten jatkaa.
Kaivoon tulee 45 millinen keruu, kun on noin syvä. Maalämpöpumpun liuospumppu on verrattain vahva. Pumppu on lojunut jo hyvän aikaa tuolla kodinhoitohuoneessa odottamassa asennusta. Ehkä tammikuussa..
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Minä kun yleensä noudata ns. hyviä neuvoja, tein kaivopiiriin imupuolelta tasaavan avopaisuntajärjestelyn ja ideana on jättää avopaisunta-astian kautta jatkuva virtaus ilmauksen loppuun saattamiseksi. Kun tarkoituksena on tehdä passiivinen lämmitysjärjestelmä (tuloilman lämmitykseen ja ulkoalueiden sulanapitoon) ja toisaalta kesäaikainen laajempi liuosjäähdytysratkaisu, yritän myös tehdä säädettävän pumpun paineen avulla toimiva ilmausratkaisun, eli pääosa piireistä toimisi pumpun dynaamisen paineen ja lappoilmiön varassa ja järjestelmä olisi siinä mielessä turvallinen, että pumpun pysäyttämisen jälkeen piirit tyhjentyvät mahdollisessa vuototapauksessa paisunta-astiaan. Tuon lapon olen jo todennut toimivaksi konseptiksi avoimen paisuntasäiliön kanssa parin metrin nostokorkeudella ja tässä tulee korkeintaan vajaa metri lisää.
En tehnyt aluksi minkäänlaista muuta ilmausta muuta kuin pakon edessä ja olikin hiukan vaikea saada ilma aluksi pois pumpun imupuolelta. Vuorokauden kuluttua homma alkoi jo toimia ongelmitta ja äänistä päätellen loppukin ilma poistui noin viikossa. Kun laajennan laitteistoa (toistaiseksi on vain ulkopuolen sulanapitopiiri käytössä), lisään jonkinlaisen automaatti-ilmaimen paisuntasäiliön ja pumpun korkeusaseman puolivälin tienoille käyttöönottovaihetta varten, koska alkukäynnistysilmausongelmat luultavasti pahenevat paljonkin, vaikka kaivopiiri tulikin jo kunnolla ilmatuksi.
Jos alkoholin haihtuminen osoittautuisi ongelmaksi odotusten vastaisesti (tasausilmalle on nyt vain yhteys sisähalkaisijaltaan 5mm paksun letku kautta), laitan sitten vaikka muovipussiin ilmaa paineentasauksen välittämiseen.
Minä kun yleensä noudata ns. hyviä neuvoja, tein kaivopiiriin imupuolelta tasaavan avopaisuntajärjestelyn ja ideana on jättää avopaisunta-astian kautta jatkuva virtaus ilmauksen loppuun saattamiseksi. Kun tarkoituksena on tehdä passiivinen lämmitysjärjestelmä (tuloilman lämmitykseen ja ulkoalueiden sulanapitoon) ja toisaalta kesäaikainen laajempi liuosjäähdytysratkaisu, yritän myös tehdä säädettävän pumpun paineen avulla toimiva ilmausratkaisun, eli pääosa piireistä toimisi pumpun dynaamisen paineen ja lappoilmiön varassa ja järjestelmä olisi siinä mielessä turvallinen, että pumpun pysäyttämisen jälkeen piirit tyhjentyvät mahdollisessa vuototapauksessa paisunta-astiaan. Tuon lapon olen jo todennut toimivaksi konseptiksi avoimen paisuntasäiliön kanssa parin metrin nostokorkeudella ja tässä tulee korkeintaan vajaa metri lisää.
En tehnyt aluksi minkäänlaista muuta ilmausta muuta kuin pakon edessä ja olikin hiukan vaikea saada ilma aluksi pois pumpun imupuolelta. Vuorokauden kuluttua homma alkoi jo toimia ongelmitta ja äänistä päätellen loppukin ilma poistui noin viikossa. Kun laajennan laitteistoa (toistaiseksi on vain ulkopuolen sulanapitopiiri käytössä), lisään jonkinlaisen automaatti-ilmaimen paisuntasäiliön ja pumpun korkeusaseman puolivälin tienoille käyttöönottovaihetta varten, koska alkukäynnistysilmausongelmat luultavasti pahenevat paljonkin, vaikka kaivopiiri tulikin jo kunnolla ilmatuksi.
Jos alkoholin haihtuminen osoittautuisi ongelmaksi odotusten vastaisesti (tasausilmalle on nyt vain yhteys sisähalkaisijaltaan 5mm paksun letku kautta), laitan sitten vaikka muovipussiin ilmaa paineentasauksen välittämiseen.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Kolme alinta piuhaa siitä relekortista (ruuvarilla pitää avata). http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,25450.msg335094.html#msg335094 löytyy kuvakin
Toimi ainakin mulla, vaikka mun kompura iloisesti vielä pyörikin.
Espejot sanoi:No nyt se 410P kompura hiljeni lopullisesti
Kolme alinta piuhaa siitä relekortista (ruuvarilla pitää avata). http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,25450.msg335094.html#msg335094 löytyy kuvakin
Toimi ainakin mulla, vaikka mun kompura iloisesti vielä pyörikin.
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Minkäs pumpun meinasit Espejot laittaa? Suosittelisin Nibeä vaikka noiden PILPpien kompressoreissa olikin kestävyyden osalta vähän toivomisen varaa, paremmin on kuitenkin maalämpöpumput kestäneet. Oman AIT:n ohjaus on puolestaan liian raakile, sitä ei oikein voi suositella. Hiljainen AIT on kyllä, mutta sehän ei sinulla ole ollutkaan ongelma joten ei niin väliä.
Minkäs pumpun meinasit Espejot laittaa? Suosittelisin Nibeä vaikka noiden PILPpien kompressoreissa olikin kestävyyden osalta vähän toivomisen varaa, paremmin on kuitenkin maalämpöpumput kestäneet. Oman AIT:n ohjaus on puolestaan liian raakile, sitä ei oikein voi suositella. Hiljainen AIT on kyllä, mutta sehän ei sinulla ole ollutkaan ongelma joten ei niin väliä.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
En ole lyönyt lukkoon mutta ainoa mitä olen katsellut on NIBE F1255-6. Maalämpöfoorumilta luin ketjut jotka liittyvät ko. pumppuun eikä siellä mitään fataalia löytynyt. Niben ohjaus vaikutta hyvältä ja siksi olisin päätynyt myös Nibe VILP:iin jos olisi tullut hylsy. Ainoa syy hylsyyn olisi ollut että kaivo tulee 3m päähän kaupungin rajasta. Hintaero VILP ja MLP välillä jäi alle tonniin itse tehtynä joten vaikka olisin mielelläni kokeillut VILP:ä en pystynyt perustelmaan asiaa lompakolleni tarpeeksi vakuuttavasti. Mutta otan sen kaivon porauksen ensin ja katson keväämällä mikä pumppu ja IV-kone. Ja teenkö itse vai otanko toisen LV-asentajan tekemään homman. Mennään noin niiku joustavalla suunnitelmalla.
repomies sanoi:
En ole lyönyt lukkoon mutta ainoa mitä olen katsellut on NIBE F1255-6. Maalämpöfoorumilta luin ketjut jotka liittyvät ko. pumppuun eikä siellä mitään fataalia löytynyt. Niben ohjaus vaikutta hyvältä ja siksi olisin päätynyt myös Nibe VILP:iin jos olisi tullut hylsy. Ainoa syy hylsyyn olisi ollut että kaivo tulee 3m päähän kaupungin rajasta. Hintaero VILP ja MLP välillä jäi alle tonniin itse tehtynä joten vaikka olisin mielelläni kokeillut VILP:ä en pystynyt perustelmaan asiaa lompakolleni tarpeeksi vakuuttavasti. Mutta otan sen kaivon porauksen ensin ja katson keväämällä mikä pumppu ja IV-kone. Ja teenkö itse vai otanko toisen LV-asentajan tekemään homman. Mennään noin niiku joustavalla suunnitelmalla.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Oli oikeassa... kävin lainaneuvottelut uudestaan. Tai oikeastaan hain myös remonttilainaa 'autolainan' lisäksi. Katotaan remontin jälkeen autoasia rauhassa.
- - - - -
Kaivannon kaivamisen ulkoistin vävylle korvausta vastaan eikä siinä kauan nokka tuhissut. Kaivon ympäriltä n. kuution kuoppa (metrin syvä) ja 4m kaivanto 60cm syvä. Taitaa vävy tehdä reijätkin sokkeliin...
Nyt pitäis enää päättää mikä IV kone otetaan. Uskaaltaako rootoriin sekaantua. Ja onko Pingvin LX mitään hyötyä. Sen verran putkivetoja tutkailin että on siinä ja siinä mahtuuko putket ja 2xpaisunta-astiiaaa 30cm tilaan ilman että jakotukkia siirtää. Ajatelin paisuntasiliöt alekkain telineille ja putkien kannakointi konsolilla joka käänetty -90ast. Eli putket lähelle pumpun kylkeen.
EDIT: ei taida tämä suunnitelma toimia kun ventiileitä on pilvin pimein. Täytyy jatkaa fundeeraamista.
fraatti sanoi:
Oli oikeassa... kävin lainaneuvottelut uudestaan. Tai oikeastaan hain myös remonttilainaa 'autolainan' lisäksi. Katotaan remontin jälkeen autoasia rauhassa.
- - - - -
Kaivannon kaivamisen ulkoistin vävylle korvausta vastaan eikä siinä kauan nokka tuhissut. Kaivon ympäriltä n. kuution kuoppa (metrin syvä) ja 4m kaivanto 60cm syvä. Taitaa vävy tehdä reijätkin sokkeliin...
Nyt pitäis enää päättää mikä IV kone otetaan. Uskaaltaako rootoriin sekaantua. Ja onko Pingvin LX mitään hyötyä. Sen verran putkivetoja tutkailin että on siinä ja siinä mahtuuko putket ja 2xpaisunta-astiiaaa 30cm tilaan ilman että jakotukkia siirtää. Ajatelin paisuntasiliöt alekkain telineille ja putkien kannakointi konsolilla joka käänetty -90ast. Eli putket lähelle pumpun kylkeen.
EDIT: ei taida tämä suunnitelma toimia kun ventiileitä on pilvin pimein. Täytyy jatkaa fundeeraamista.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
PILP:ssä on perinteisesti kaikki tarvittavat ventiilit ja hilppeet mutta maalämpö pumpussa ei. Nopeasti laskeskelin että useampi satku noihin menee helposti... tämän toki tiesin mutta tutkailessani Nibe f1255 ohjekirjaa niin ohimennen huomasin että pumpun sisuskaluista ei montaa LVI-alan komponettia löydy - esim en löytänyt räjäytyskuvasta tyhjennysventtiiliä mistä pumpun saa tyhjäksi vedestä. Kait siellä sellainen on vai miten toi tyhjennetään...
PILP:ssä on perinteisesti kaikki tarvittavat ventiilit ja hilppeet mutta maalämpö pumpussa ei. Nopeasti laskeskelin että useampi satku noihin menee helposti... tämän toki tiesin mutta tutkailessani Nibe f1255 ohjekirjaa niin ohimennen huomasin että pumpun sisuskaluista ei montaa LVI-alan komponettia löydy - esim en löytänyt räjäytyskuvasta tyhjennysventtiiliä mistä pumpun saa tyhjäksi vedestä. Kait siellä sellainen on vai miten toi tyhjennetään...
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Asenetaanko toi pystyyn vai vaakaan? Oletan että vaakaan pumpun päälle. Mulla on 17cm tyhjää tilaa (IV:n asenuksen jälkeen) että enpä usko että mahtuu. Eli kaikki hilpeet taitaa mennä pumpun vasemalle puolelle. Mutta toi on harkinassa mutta en ole vielä saanut kaivettua ton mittoja. Muutenkin kaivan osalistan ensin ja sitten suunnitelen putkiston että siinä toi selviää mitä mahtuu. Jakotukit on vaan aika lähellä mikä hieman ahdistaa. Mutta pikku hiljaa fundeeraan ja selvitän ajatuksia.
Kun nyt olet linjoilla niin huomasin sinun piirustuksissa varauksen maakylmälle - mille putkikoolle teit varaukset?
fraatti sanoi:
Asenetaanko toi pystyyn vai vaakaan? Oletan että vaakaan pumpun päälle. Mulla on 17cm tyhjää tilaa (IV:n asenuksen jälkeen) että enpä usko että mahtuu. Eli kaikki hilpeet taitaa mennä pumpun vasemalle puolelle. Mutta toi on harkinassa mutta en ole vielä saanut kaivettua ton mittoja. Muutenkin kaivan osalistan ensin ja sitten suunnitelen putkiston että siinä toi selviää mitä mahtuu. Jakotukit on vaan aika lähellä mikä hieman ahdistaa. Mutta pikku hiljaa fundeeraan ja selvitän ajatuksia.
Kun nyt olet linjoilla niin huomasin sinun piirustuksissa varauksen maakylmälle - mille putkikoolle teit varaukset?
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Se riippuu millaista laitetta on suunnitellut tuohon liitettäväksi, mulla tais olla noin 14mm kuparilla nuo väliputket(tais olla 5/8"). Hiukan on pientä mutta kyllä tuossa teho on piisannut. Jos kaivossa on suuri virtausvastus muutenkin niin kannattaa laittaa pykälää suurempi takaisku haarojen väliin.
Täällä oli jotain noista putkikoista riippuen laitteen tehosta. Viimeisin on kattokasetti.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,24826.msg323775.html#msg323775
Espejot sanoi:
Se riippuu millaista laitetta on suunnitellut tuohon liitettäväksi, mulla tais olla noin 14mm kuparilla nuo väliputket(tais olla 5/8"). Hiukan on pientä mutta kyllä tuossa teho on piisannut. Jos kaivossa on suuri virtausvastus muutenkin niin kannattaa laittaa pykälää suurempi takaisku haarojen väliin.
Täällä oli jotain noista putkikoista riippuen laitteen tehosta. Viimeisin on kattokasetti.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,24826.msg323775.html#msg323775
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
Minä rakensin runkoputket 25mm:n kovasta PVC-putkesta (sisähalkaisija n. 21mm; putkisto haarautuu edelleen kolmeen päähaaraan, joista kahden pisimmän kuormitus on samaa luokkaa ja pitempään, vähemmän kuormitettavaan haaraan) ja kunkin konvektorin ja tuloilmapattereiden rinnakkaishaarat 20mm:n kovasta PVC-putkesta (sisähalkaisija n. 16mm; konvektoreilla liitäntähaarojen pituus on korkeintaan luokkaa 2 x 2,5m, tuloilmapattereilla pitempi). Toistaiseksi vain suurin konvektori (teholuokka 3 ... 4,5 kW) on kytkettynä yhden tuloilmapatterin rinnalla (kahdessa enemmän kuormitetussa päähaarassa), mutta tuo kaksikko tuntuu ainakin toimivan ihan hyvin rinnan n. 3 ... 4 m:n nostokorkeudella (pumppu on säädettävissä välille 2 ... 10 m). Työn alla on vielä kolmen tuloilmapatterin ja kahden pienemmän konvektorin lisäys (mahdollisesti myöhemmin tulee vielä korkeintaan kaksi konvektoria lisää, joita varten on haaravalmius). Olen ajatellut, että suurempi konvektorimäärä jakaa jäähdytyskuormaa keskenään, joten painehäviöstä tuskin tulee ongelmaa (konvektoreissa on sähköisesti ohjatut venttiilit, tuloilmapatterit säädetään kiinteästi).
Minä rakensin runkoputket 25mm:n kovasta PVC-putkesta (sisähalkaisija n. 21mm; putkisto haarautuu edelleen kolmeen päähaaraan, joista kahden pisimmän kuormitus on samaa luokkaa ja pitempään, vähemmän kuormitettavaan haaraan) ja kunkin konvektorin ja tuloilmapattereiden rinnakkaishaarat 20mm:n kovasta PVC-putkesta (sisähalkaisija n. 16mm; konvektoreilla liitäntähaarojen pituus on korkeintaan luokkaa 2 x 2,5m, tuloilmapattereilla pitempi). Toistaiseksi vain suurin konvektori (teholuokka 3 ... 4,5 kW) on kytkettynä yhden tuloilmapatterin rinnalla (kahdessa enemmän kuormitetussa päähaarassa), mutta tuo kaksikko tuntuu ainakin toimivan ihan hyvin rinnan n. 3 ... 4 m:n nostokorkeudella (pumppu on säädettävissä välille 2 ... 10 m). Työn alla on vielä kolmen tuloilmapatterin ja kahden pienemmän konvektorin lisäys (mahdollisesti myöhemmin tulee vielä korkeintaan kaksi konvektoria lisää, joita varten on haaravalmius). Olen ajatellut, että suurempi konvektorimäärä jakaa jäähdytyskuormaa keskenään, joten painehäviöstä tuskin tulee ongelmaa (konvektoreissa on sähköisesti ohjatut venttiilit, tuloilmapatterit säädetään kiinteästi).