Mitä se kondensaattori tekee
- Keskustelun aloittaja holotna
- Aloitettu
. Pienet moottorit lähtee käyntiin ilman konkkaakin mutta kun konkka on mukana ne käy aina samaan suuntaan vaikka töpseliä runkkaa seinään molemmin puolin.- Keskustelun aloittaja
- #20
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Hartikaisen Eki sanoi laittaneeensa ne kaksi johtoa aina syksyisin isoon LOPEEN perunan äärikulmiin kiinni ja aina se kuulemä Äitien päivään asti vettä kaivosta nostaaa. Kesäisin nostaa sankolla vedet kaivosta ennen kuin syksyllä Pinjetti on valmis nostettavaksi.
Hartikaisen Eki sanoi laittaneeensa ne kaksi johtoa aina syksyisin isoon LOPEEN perunan äärikulmiin kiinni ja aina se kuulemä Äitien päivään asti vettä kaivosta nostaaa. Kesäisin nostaa sankolla vedet kaivosta ennen kuin syksyllä Pinjetti on valmis nostettavaksi.
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Tolla menetelmällä konkka voi saada minkä tahansa latauksen 0 V ... +/- 330 V. Pitäs olla diodi välissä että latautuis huippuarvolla. Ei mitään ruudin keksijöitä danfossillakaan.
Ei kai kylmälupia anneta, jollei tuolla menetelmällä 10 mikron toleranssiin osu.
Wateista riippumatta, jos moottori on konkka käynnisteinen niin ilman konkaa ei lähde käyntiin, paitti sormella avittaen.
tms sanoi:Danfossin ohjeet kylmälupakavereille
http://www.mattikaki.fi/sahkoturvallisuus/danfoss-ohje.htm
Tolla menetelmällä konkka voi saada minkä tahansa latauksen 0 V ... +/- 330 V. Pitäs olla diodi välissä että latautuis huippuarvolla. Ei mitään ruudin keksijöitä danfossillakaan.
Ei kai kylmälupia anneta, jollei tuolla menetelmällä 10 mikron toleranssiin osu.
pökö sanoi:
Wateista riippumatta, jos moottori on konkka käynnisteinen niin ilman konkaa ei lähde käyntiin, paitti sormella avittaen.
U
Unelmavävy
Vieras
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Ne onkin kait DC-moottoreita.pökö sanoi:
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Voi ne olla "tuhlauskäämillä" varustettuja oikosulkumoottoreitakin (eli "oikosulku" on roottorin lisäksi osittainen myös staattorissa). Niinpä tuollainen "90-175W moottori" tuottaakin vain saman verran (muuta kuin lämpö-) tehoa kuin 50W kondensaattorilla varustettu (oik. vaihesiirretty) asynkronimoottori tai 25W tehoinen BLDC-moottori.Unelmavävy sanoi:
Peku 2012
Lämpöpumppu ym energiaharrastelu
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Näissä pikkukoneissa taitaa käyntikonkkakytkentä apukäämille olla se yleisin. Pääkäämille syöttyy 230 suoraan ja apukäämille mennään konkan kautta. Jos halutaan suurempaa käynnistysmomenttia niin kytketään erillisen releen kautta isompi 50 -90 uF konkka käynnistysreleeksi. Kolmivaihekonekin on mahdollista keinokytkeä valovirralle, kuten joskus aikanaan oli tapana. Kytkentä muutettiin kolmiolle (220 V )ja yhtä käämiä syötettiin konkan kautta, jonka koko oli muistaakseni joku 70uF per Kw. Tällaisen moottorin käynnistysmomentti oli melko olematon, ja antoteho tippui n25% .Tämä kytkentä soveltui ehkä johonkin puhallinkäyttöihin ym. Tavallisen oikosulkumoottorin voi muuttaa myös generaattoriksikin kolmella sopivankokoisella konkalla. Tämä rakentelu oli 60-70 luvuilla varsin yleistä, oikeiden aggregaattien ollessa silloin vielä melko kalliita. Kiertovesipumpuissa konkan "kuivuminen" on tosiasia joka johtuu korkeasta lämpötilasta joka aikaamyöten tappaa konkan. Seurauksena on moottorin tehon alenema ja lopuksi moottori ei ehkä pysäytyksen jälkeen käynnisty enää ollenkaan.
Näissä pikkukoneissa taitaa käyntikonkkakytkentä apukäämille olla se yleisin. Pääkäämille syöttyy 230 suoraan ja apukäämille mennään konkan kautta. Jos halutaan suurempaa käynnistysmomenttia niin kytketään erillisen releen kautta isompi 50 -90 uF konkka käynnistysreleeksi. Kolmivaihekonekin on mahdollista keinokytkeä valovirralle, kuten joskus aikanaan oli tapana. Kytkentä muutettiin kolmiolle (220 V )ja yhtä käämiä syötettiin konkan kautta, jonka koko oli muistaakseni joku 70uF per Kw. Tällaisen moottorin käynnistysmomentti oli melko olematon, ja antoteho tippui n25% .Tämä kytkentä soveltui ehkä johonkin puhallinkäyttöihin ym. Tavallisen oikosulkumoottorin voi muuttaa myös generaattoriksikin kolmella sopivankokoisella konkalla. Tämä rakentelu oli 60-70 luvuilla varsin yleistä, oikeiden aggregaattien ollessa silloin vielä melko kalliita. Kiertovesipumpuissa konkan "kuivuminen" on tosiasia joka johtuu korkeasta lämpötilasta joka aikaamyöten tappaa konkan. Seurauksena on moottorin tehon alenema ja lopuksi moottori ei ehkä pysäytyksen jälkeen käynnisty enää ollenkaan.
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Saattaa olla niinkin että Eki muistaa väärin tai toista tapausta ja tarkoitti että toinen johdoista oli kiinni kondensaattorin lasikuoressa (- napa) ja toinen ainakin hetken metallisessa kierteellisessä säätimessä (+ napa) joka on mahdollista irroittaa kokonaan lasikuoriyhteydestään joka mahdollistaa sen että Lopen perunasta valmistetun nestemäisen jalosteen määrää (elektrolyytti) salaperäisesti muuttuu, yleensä vähenee, jolloin kondensaattorin dielekrisyyskerroin muuttuu ja johtojen toisessa päässä tapahtuu toisenlainen nestemäisen jalosteen fysikaalinen hajoaminen jolla on monenlaisia vaikutuksia riippuen siitä kuinka kauan ja kuinka tiheään metallinen säädin on ollut irti lasikuoresta ja johtoja kannattavasta painosta. Vaikutuksia voidaan mitata monella tavalla mutta aika usein käy niin että mittaukset epäonnistuvat ja ne pitää uusia tulosten varmistamiseksi.
Tarkistusmittausten uusimisväli on tapauskohtainen mutta vain keväisin ja syksyisin ja vaikkapa Äitien päivänä tapahtuva tarkistus saattaa olla liian harva tai epäsovelias ajankohta. Vappu, Juhannus, Uusi vuosi, loman alkaminen ja loma- aika, raskaan työviikon viikonloppu jne ovat olleet perinteisempiä mittausajankohtia jolloin on mahdollisesti mahdollista keskittyä parhaiten edellä kuvatun kondensaattorin tekemisiin ja tutkimisiin.
/a045b
holotna sanoi:
Saattaa olla niinkin että Eki muistaa väärin tai toista tapausta ja tarkoitti että toinen johdoista oli kiinni kondensaattorin lasikuoressa (- napa) ja toinen ainakin hetken metallisessa kierteellisessä säätimessä (+ napa) joka on mahdollista irroittaa kokonaan lasikuoriyhteydestään joka mahdollistaa sen että Lopen perunasta valmistetun nestemäisen jalosteen määrää (elektrolyytti) salaperäisesti muuttuu, yleensä vähenee, jolloin kondensaattorin dielekrisyyskerroin muuttuu ja johtojen toisessa päässä tapahtuu toisenlainen nestemäisen jalosteen fysikaalinen hajoaminen jolla on monenlaisia vaikutuksia riippuen siitä kuinka kauan ja kuinka tiheään metallinen säädin on ollut irti lasikuoresta ja johtoja kannattavasta painosta. Vaikutuksia voidaan mitata monella tavalla mutta aika usein käy niin että mittaukset epäonnistuvat ja ne pitää uusia tulosten varmistamiseksi.
Tarkistusmittausten uusimisväli on tapauskohtainen mutta vain keväisin ja syksyisin ja vaikkapa Äitien päivänä tapahtuva tarkistus saattaa olla liian harva tai epäsovelias ajankohta. Vappu, Juhannus, Uusi vuosi, loman alkaminen ja loma- aika, raskaan työviikon viikonloppu jne ovat olleet perinteisempiä mittausajankohtia jolloin on mahdollisesti mahdollista keskittyä parhaiten edellä kuvatun kondensaattorin tekemisiin ja tutkimisiin.
/a045b
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Käämi vain valitettavasti jää johtamaan käynninkin ajaksi ja hukkaa merkittävästi tehoa (rakennehan muistuttaa matalataajuista induktiokuumenninta tai muuntajaa, jonka toisiokäämi on oikosulussa).
Tilannehan on paljon parempi oikosulkuroottorin tapauksessa, sillä näennäinen taajuus on sitä pienempi, mitä lähempänä roottorin nopeus on jaksoluvusta riippuvaa synkroninopeutta. Tämän takiahan roottorikäämeihin vaikuttava (indusoitunut) jännite putoaa (efektiivisen jaksoluvun putoamisen takia) ja tietyllä virralla (virran suuruushan vaikuttaa suoraan vääntömomenttiin) tehonkulutus (oik. häviöt) taas vähenevät suhteessa roottorikäämeihin indusoituvaan jännitteeseen.
Tästä kyllä samalla näkee, että jännitettä pudottamalla tehty puhallinmoottoreiden säätö (muuntajalla tai tyristorihakkurilla toteutettuna) on hyvin tuhlaavainen. Siksipä suuremmissa asynkronikoneissa käytetään aina taajuusmuuttajaa säätöön (mikä sitten käytännössä edellyttää myös kolmivaihemoottoria).
En tiedä, mutta vapaa käännös ulkomaankielestä, eli varjonapa kuulostaa ainakin omaan korvaani ihan asialliselta termiltä. Mikään magneettihan tuo ei ole, vaan induktiosilmukka, johon syntyvä virta hidastaa magneettikentän muutosta käämin ja siihen liittyvän staattoriraudan eli navan alueella, jolloin magneettikenttä kehittyy staattorin muihin osiin aluksi nopeammin. Tuostahan sitten syntyy ajan suhteen hieman pyörähtävä magneettikenttä pääkäämin muodostavan magneettikentän kanssa, mikä aiheuttaa paikallaan olevaan oikosulkuroottoriin pienen vääntömomentin ja sitä kautta moottorille riittävä käynnistyssykäyksen (magneettikentän pyörähdyksen suuntaan).Mikkolan sanoi:
Käämi vain valitettavasti jää johtamaan käynninkin ajaksi ja hukkaa merkittävästi tehoa (rakennehan muistuttaa matalataajuista induktiokuumenninta tai muuntajaa, jonka toisiokäämi on oikosulussa).
Tilannehan on paljon parempi oikosulkuroottorin tapauksessa, sillä näennäinen taajuus on sitä pienempi, mitä lähempänä roottorin nopeus on jaksoluvusta riippuvaa synkroninopeutta. Tämän takiahan roottorikäämeihin vaikuttava (indusoitunut) jännite putoaa (efektiivisen jaksoluvun putoamisen takia) ja tietyllä virralla (virran suuruushan vaikuttaa suoraan vääntömomenttiin) tehonkulutus (oik. häviöt) taas vähenevät suhteessa roottorikäämeihin indusoituvaan jännitteeseen.
Tästä kyllä samalla näkee, että jännitettä pudottamalla tehty puhallinmoottoreiden säätö (muuntajalla tai tyristorihakkurilla toteutettuna) on hyvin tuhlaavainen. Siksipä suuremmissa asynkronikoneissa käytetään aina taajuusmuuttajaa säätöön (mikä sitten käytännössä edellyttää myös kolmivaihemoottoria).
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Varjonapa tietennii, muisti oli sen assosioinut sen varjomagneetiksi . Monissa paikoissa noita pieniä puhaltimia on ja melkoisesti kuumenevat, ilmeisesti tuon turhan "oikosulun"takia.
Kun tuli puheeksi niin kysympä vielä:
Kun kolmivaihemoottoria käytetään konkalla on vaihesiirto n.180 astetta ja käämit 120 asteen välein, niin tuleeko tuosta jotenkin häviöitä enmmän kuin oikealla 3p virralla?
Tehdäänkö erikseen nimenomaan konkkakäyttöön moottoreita, joilla käämit on 180 astetta vaiheessa?
Varjonapa tietennii, muisti oli sen assosioinut sen varjomagneetiksi . Monissa paikoissa noita pieniä puhaltimia on ja melkoisesti kuumenevat, ilmeisesti tuon turhan "oikosulun"takia.
Kun tuli puheeksi niin kysympä vielä:
Kun kolmivaihemoottoria käytetään konkalla on vaihesiirto n.180 astetta ja käämit 120 asteen välein, niin tuleeko tuosta jotenkin häviöitä enmmän kuin oikealla 3p virralla?
Tehdäänkö erikseen nimenomaan konkkakäyttöön moottoreita, joilla käämit on 180 astetta vaiheessa?
Peku 2012
Lämpöpumppu ym energiaharrastelu
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Kun kolmivaihemoottori keinokytketään yksivaiheiseksi ,niin vaiheensiirto on 180 astetta ja häviöitähän siitä pakosti tulee. Koneen ottama virta on suurempi ja antoteho on pienempi. Samoin käyntiäänikin on jyristävä ja kone voi lämmetä voimakkaammin. Tällaisen koneen käynnistysmomentti on melko olematon, napaluvusta riippuen . Esim 6 napainen käynnistyy paremmin kuin 2 napainen. Aiheesta keskusteltiin joskus vuosia sitten, ja yksikään silloinen moottorintoimittaja ei suositellut tätä kytkentätapaa. Olkoonkin että kolmivaihekoneet olivat silloin tuntuvasti yksivaihekoneita edullisempia. "Oikeat" valovirtakoneet ovat erikseen tätä yksivaihekäyttöä varten suunniteltuja. Samoin niiden hintakin on vuosien saatossa tippunut.
Kun kolmivaihemoottori keinokytketään yksivaiheiseksi ,niin vaiheensiirto on 180 astetta ja häviöitähän siitä pakosti tulee. Koneen ottama virta on suurempi ja antoteho on pienempi. Samoin käyntiäänikin on jyristävä ja kone voi lämmetä voimakkaammin. Tällaisen koneen käynnistysmomentti on melko olematon, napaluvusta riippuen . Esim 6 napainen käynnistyy paremmin kuin 2 napainen. Aiheesta keskusteltiin joskus vuosia sitten, ja yksikään silloinen moottorintoimittaja ei suositellut tätä kytkentätapaa. Olkoonkin että kolmivaihekoneet olivat silloin tuntuvasti yksivaihekoneita edullisempia. "Oikeat" valovirtakoneet ovat erikseen tätä yksivaihekäyttöä varten suunniteltuja. Samoin niiden hintakin on vuosien saatossa tippunut.
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Konkka muuttaa sähköistä vaihetta maksimissaan 90 astetta. Itse olen ymmärtänyt että konkan läpi otetusta käämistä ei juurikaan vääntöä/voimaa saada vaan moottorin voima tulee niistä 2:sta muusta käämistä. Toisaalta en ole opiskellut moottoreita vaan suuntautunut elektroniikkaan, joten paksusähkömiehet korjatkoon.
Mikkolan sanoi:
Konkka muuttaa sähköistä vaihetta maksimissaan 90 astetta. Itse olen ymmärtänyt että konkan läpi otetusta käämistä ei juurikaan vääntöä/voimaa saada vaan moottorin voima tulee niistä 2:sta muusta käämistä. Toisaalta en ole opiskellut moottoreita vaan suuntautunut elektroniikkaan, joten paksusähkömiehet korjatkoon.
D
dessan
Vieras
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Koska kukaan ei onnistunut vastaamaan AP:n kysymykseen monen sivun jorinoista huolimatta, minäpä yritän.
Sähkömoottoreissa käytetään kahden tyyppisiä kondensaattoreita: käyntikondensaattoreita ja käynnistyskondensaattoreita.
Käyntikondensaattori tarvitaan - kuten nimikin vihjaa - moottorin käynnissäpitämiseen. Se syöttää sähkön moottorissa olevalla toiselle käämille pienen vaihe-eron kera. Käyntikondensaattori on toiminnassa kaikenaikaa.
Käynnistyskondensaattori puolestaan helpottaa sähkömoottorin käyntiinlähtöä ja lisää käynnistysvaiheen vääntöä. Käynnistyksen jälkeen se yleensä kytkeytyy moottorista irti.
Kumpaa tyyppiä AP:n tarkoittama kondensaattori on, sitä on mahdotonta näkemättä varmasti sanoa. Veikkaisin kuitenkin, että käyntikonkka on kyseessä.
Moottorin pyörimissuuntaan kondensaattori ei vaikuta, kuten joku spekuloi.
holotna sanoi:
Koska kukaan ei onnistunut vastaamaan AP:n kysymykseen monen sivun jorinoista huolimatta, minäpä yritän.
Sähkömoottoreissa käytetään kahden tyyppisiä kondensaattoreita: käyntikondensaattoreita ja käynnistyskondensaattoreita.
Käyntikondensaattori tarvitaan - kuten nimikin vihjaa - moottorin käynnissäpitämiseen. Se syöttää sähkön moottorissa olevalla toiselle käämille pienen vaihe-eron kera. Käyntikondensaattori on toiminnassa kaikenaikaa.
Käynnistyskondensaattori puolestaan helpottaa sähkömoottorin käyntiinlähtöä ja lisää käynnistysvaiheen vääntöä. Käynnistyksen jälkeen se yleensä kytkeytyy moottorista irti.
Kumpaa tyyppiä AP:n tarkoittama kondensaattori on, sitä on mahdotonta näkemättä varmasti sanoa. Veikkaisin kuitenkin, että käyntikonkka on kyseessä.
Moottorin pyörimissuuntaan kondensaattori ei vaikuta, kuten joku spekuloi.
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Digitaaliyleismittareissa on tyypillisesti suoraan alue kondensaattoreiden mittaamiseen. Tuosta siis näkee, ovatko mikrofaradit tallella, mutta toki voi muitakin vikoja olla (eli läpilyöntiherkkyys tai ominaisuuksien muuttuminen lämpimänä tai kuormituksen alla). Jälkimmäisiin auttaa vain virran ja jännitteen mittaaminen kondensaattorista normaalitoiminnassa (ja virran mittaushan edellyttää joko vaihtovirtamittausta ja yhden johtimen irroittamista tai pihtivirtamittaria, jossa sopiva mitta-alue) sekä laskutoimisa aiheesta kondensaattorin impedanssin saa ohmeina kaavasta Z = 1 / (omega * C), missä omega on suunnilleen 314 (tulee pii-vakion likiarvosta kertoimella 2 * 50) ja C on kondensaattorin kapasiteeti faradeina (faradi on miljoona mikrofaradia). Tuohon impedanssiin voi (tässä tapauksessa) soveltaa ohmin lakia, kunhan toteaa ensin, että kondensaattori ei ole osittain oikosulussa (jolloin se lämpenisi käytössä huomattavasti ja vika voi lisäksi näkyä vastusmittarillakin).holotna sanoi:
D
dessan
Vieras
Vs: Mitä se kondensaattori tekee
Ostat tämmöisen parin tonnin mittarin ja suoritat kapasitanssimittauksen käyntilämpöisenä, jossa toteat faradien kadonneen.
http://www.home.agilent.com/en/pd-715495-pn-E4980A/precision-lcr-meter-20-hz-to-2-mhz?&cc=FI&lc=fin
Jonka jälkeen säntäät elektroniikkakauppaan ja ostat lisää faradejasi moottoriin purkitetussa muodossa, vaikkapa näin:
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?toc=19336&name=Moottorikondensaattorit
(tai sitten vain skippaat sen mittaamisen ja ostat suoraan purkillisen uusia faradeja ja toivot parasta - yleisin metodi
)
holotna sanoi:
Ostat tämmöisen parin tonnin mittarin ja suoritat kapasitanssimittauksen käyntilämpöisenä, jossa toteat faradien kadonneen.
http://www.home.agilent.com/en/pd-715495-pn-E4980A/precision-lcr-meter-20-hz-to-2-mhz?&cc=FI&lc=fin
Jonka jälkeen säntäät elektroniikkakauppaan ja ostat lisää faradejasi moottoriin purkitetussa muodossa, vaikkapa näin:
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?toc=19336&name=Moottorikondensaattorit
(tai sitten vain skippaat sen mittaamisen ja ostat suoraan purkillisen uusia faradeja ja toivot parasta - yleisin metodi
)