Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

[zzz]

Meillä on viikkoajastus mahdollisuus pumpussa ja oon miettinyt saisko sen avulla säästöjä aikaiseksi ja jos saa niin kuinka paljon.

Jos laskee pyyntilämpötilaa parilla kolmella asteella illalla ja antaa talon jäähtyä yön aikana. Aamulla tuo lämpövaje on tietysti otettava takaisin mutta se onnistuu yö sähköllä. Meillä arkisin herätään ennen kuutta, joten pieni lämpöpiikki noihin aikoihin olisi kiva. Seitsemän aikaan lämmöt saisi taas tippua.
Päivän aikana tönö saa taas jäähtyä kunnes tullaan töistä, jolloin tarvitaan "vähän lämpöä" ja enemmän lämpöä tarvitaan oikeastaan vasta joskus kuuden seitsemän aikaan kun alkaa sohvalla löhöäminen.

Energiaa säästyy kun lämpötila on alhaisempi se on selvä.
Kummassa säästää enemmän pitämällä pumppu koko ajan vähän käynnissä vai pitämällä pumppu pois päältä aikaajoin ja huudattamalla välillä?

Kuinka paljon tämä riippuu ulkolämpötilasta? Nollan tietämillähän kokoajan päällä oleva pumppu joutuu jokatapauksessa käymään katkokäynnillä. Mutta jos asetuslämpötilaa laskee ajoittain niin pumppu saa olla pidemmän ajan pois päältä ja vastaavasti lämmityksen ajan käymää pidemmissa ajanjaksoissa...

Ymmärsikö kukaan mitä haen takaa? ???

 

[janti]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Itse laskisin hiukan lämpötilaa silloin kuin asunnossa ei oleskella. Mulloin ajelisin ILPillä jatkuvasti.

Tuo Daikinin liiketunnistin ilmeisesti tekee juuri näin.

 

[Rassaaja]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Omien havaintojeni mukaan nollan tuntumassa tai muutamien plusasteiden vallitessa ja ilpin käydessä katkokäyntiä saa suurimmat säästöt siten, että ajaa ilppiä ajastimella niin, että se sammuu päivällä muutamaksi tunniksi, jos ei olla kotona. On varmaankin tapauskohtaista kuinka pitkä tauko kannattaa lämmityksessä pitää, jotta mukavuus ei laske liikaa. Joskus itsellä on ollut ilppi sammuksissa päivällä klo 7-15 kun olen itsekin ollut poissa. Jos tulee kotiin joskus klo 17-18 paikkeilla niin tuolloin ilpille jäi 2-3h palauttaa lämpötila normaaliksi, joka riitti hyvin.
Energiankulutusmittari on välttämätön "taloudellisuusajoihin" ja pitkän koeajon tuo taloudellisuuden selvittäminen vaatii, koska rakennuksen lämpöaikavakiot lasketaan vuorokausissa. Ulkolämpötilankin pitäisi pysyä vuorokausivaihteluineen osapuilleen samana, jotta tiedettä pääsisi tekemään.

 

[ER]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

100% maallikkona veikkaisin, että tuossa tilanteessa on oikeasti niin paljon muuttujia ja huomioitavia tekijöitä, että arvioiminen on tarkkuudeltaan lähes kolikonheiton luokkaa. Kulutusmittari ja kokeilu?

 

[Seba]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

.

 

[varajussi]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Tämä on näpertelyä. Säästö on minimaalinen. Todellista säästöä saadaan kun ILPiä käytetään lämmittämiseen eikä koristeena. Kun taloon tulee ILP niin pitää vähentää ja kytkeä pois muuta lämmitystä. Muuten ei ILPillä ole hommia. Jos nollakeleillä on katkokäyntiä niin se ILP on lähinnä kapine jota voi polleana esitellä vieraille.

 

[Espejot]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

3) Puhallussuunnaksi ja korkeudeksi valitaan mahd. Pitkälle puhaltava suunta.

Omat empiiriset testit eivät oikeastaan tue tätä väitettä - toisaalta eivät osoita niitä myöskään vääräksi.
Lähinnä olen tutkaillut puhallusuunnan vaikutauta imulämpötilaan - eli jääkö lämmin ilma paikoilleen.
Olen toistaiseksi kallistunut puhtaasti alaspäin puhallukseen - tukka pysyy päässä vaikka pumpun ohi käveleekin ja vaikut lämpötilohin on minimaalinen.

 

[jlu2006]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

3) Puhallussuunnaksi ja korkeudeksi valitaan mahd. Pitkälle puhaltava suunta.

Omat empiiriset testit eivät oikeastaan tue tätä väitettä - toisaalta eivät osoita niitä myöskään vääräksi.
Lähinnä olen tutkaillut puhallusuunnan vaikutauta imulämpötilaan - eli jääkö lämmin ilma paikoilleen.
Olen toistaiseksi kallistunut puhtaasti alaspäin puhallukseen - tukka pysyy päässä vaikka pumpun ohi käveleekin ja vaikut lämpötilohin on minimaalinen.

Sama meininki, näin vanhassa talossa "tuntuu" lämpötilajakauma mukavammalta kun puhalletaan lämmin ilma alaspäin viistosti, kyllä sillä lämpimällä ilmalla on taipumus nousta ylös.

jlu

 

[JaskaTK]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Kannattaa muistaa että yleensä ILPin COp on huomattavasti parempi osatehoilla kuin täydellä teholla. Jos siis tupa jäähtyy niin paljon että ILppi joutuu nostamaan merkittävästi tehoja voi säästö kääntyä miinuksen puolelle verrattuna siihen että ILP olisi jatkuvasti päällä.

Itse olen tuota pois päältä laittamista harrastanut joskus lämpimillä keleillä ja takkaa lämmitettäessä jos ILPpi on silloin käynyt katkokäyntiä kovin lyhyin käyntijaksoin. Tällöin varmnaan jotain pientä säästöäkin saattaa saada, kun arvelisin COPin ollevan kovin heikko jos käynti jakso on esim seuraavanlainen:

2min pelkkää puhallusta
1 min kompura nostaa paineita
1 min lämmitystä
2min pois jne.

Mittausten perusteellä esim noin 6 asteen ulkolämpötilassa ilppi ottaa jatkuvalla katkokäynnillä keskimäärin ehkä noin 220W tehon ja käynti jaksot voivat olla pahimmillaan edellä kuvatun kaltaisia. Jos taasen ILP laitetaan yöksi pois ja käynnistetään aamusella ottaa ILP muutaman tunnin noin 350W tehot, mutta se voidaan taas laittaa päiväksi pois eikä lämmöt juuri tipu (ainakaan jos aurinko vähän auttelee).

Toisaalta 0-keleillä jatkuva ottotehon tarve on n. 500W ja ILP käy varmaan aikahyvällä COPilla. Jos tästä pätkittäis yöksi tarvittais todennäköisesti hetki melko kovia tehoja aamulla, jolloin COP voisi ola merkittävästi huonompi. Säästön huononemiseen vaikuttaa vielä se että suuremmilla tehoilla kenno kuurautuu nopeammin umpeen ja sulatuksen tulevat tiheämmin joka edellen heikentää COPia.

Taidanpa tehdä ensi yönä pienen testin. Laitan pumpun yöksipois ja katsotaan mitä tehoja aamulla tarvitaan. Nyt on menty noin 370W tehoilla muutama päivä kun ulkolämpötila on pysytellyt 3-4 asteen välillä. Harmi että ennusteen mukaan ilmat alkais just kylmenemään - menee vertailu hankalaksi.

 

[Hemmo]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Tämä on näpertelyä. Säästö on minimaalinen. Todellista säästöä saadaan kun ILPiä käytetään lämmittämiseen eikä koristeena. Kun taloon tulee ILP niin pitää vähentää ja kytkeä pois muuta lämmitystä. Muuten ei ILPillä ole hommia. Jos nollakeleillä on katkokäyntiä niin se ILP on lähinnä kapine jota voi polleana esitellä vieraille.

Alkuosasta olen samaa mieltä
Mutta.
Kun käytät tuota katkokäynti nimitystä, niin siinäkohtaa Hemmo ei hyväksy pelkkää "liirumlaarumia" selitykseksi
Perustele mikä on katkokäyntiä? Mitä se vaikuttaa taloudellisuuteen? Onko se haitallista ilmalämpöpumpulle?

On se kumma että tuo katkokäynti-sana tipahtelee aina sillointällöin tekstiin mukaan, mutta kukaan ei osaa selvittää onko siitä haittaa....
Ja paljonko sillä on merkitystä lopullisessa sähkölaskussa euroissa?

Lue myös:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5248.msg63703#msg63703

 

[amizu]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Samaa selitystä minäkin odottelen, enkä oikke ymmärrä miksi sen koneen pitää käydä 24h/vrk jos se selviää tehtävästään muutamalla käyntipätkällä. Verrataampa autoiluun, matkaa 100km ja aikaa 24 tuntia, ei kiva körötellä 4,166 km/h pysähtymättä ollenkaan. Eikä voi olla taloudellisesti kannattavaa.

 

[Rassaaja]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Liirumlaarum:
Verrataanpa autoiluun: -20 pakkasta, kylmäkäynnistys, ajoa 5km 120km/h, pysähdys niin että kone ehtii jäähtyä ja taas kylmäkäynnistys jne. TAI ajetaan 40km/h tasaisesti ilman pysähdyksiä.

Kumpi parempi?

Asiaan:
Jos katkokäynnistä ei ole mitään haittaa niin miksi esim. maalämpöpuolella kompuran käynnistyksiä per vuorokausi vahdataan silmä kovana ja pyritään mahdollisimman pieneen käynnistysmäärään säätämällä lämmitysprosessia? No, syyhän on kai se, että jokainen käynnistys lyhentää kompuran elinikää. Ilppipuolella tätä elinikäasiaa ei ole paljon puitukaan.

 

[Maalainen]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Liirumlaarum:
Verrataanpa autoiluun: -20 pakkasta, kylmäkäynnistys, ajoa 5km 120km/h, pysähdys niin että kone ehtii jäähtyä ja taas kylmäkäynnistys jne. TAI ajetaan 40km/h tasaisesti ilman pysähdyksiä.

Kumpi parempi?

Ei voi polttomoottoria ja sähkömoottoria verrata keskenään. Toinen saavuttaa taloudellisen ja toivotun käyntilämpötilansa vasta lähellä sataa lämpöastetta.
Ilp käy katkokäyntiä, jos käy, jossakin +5 - +10 asteen lämpötilassa. Tällöin tuskin on merkitystä kestävyyden kannalta vaikka pysähtyykin välillä. Ainakaan kestoikä ei lyhene, voi jopa pidentyä, kun ei pyöri jatkuvasti.

 

[zadah]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Asiaan:
Jos katkokäynnistä ei ole mitään haittaa niin miksi esim. maalämpöpuolella kompuran käynnistyksiä per vuorokausi vahdataan silmä kovana ja pyritään mahdollisimman pieneen käynnistysmäärään säätämällä lämmitysprosessia? No, syyhän on kai se, että jokainen käynnistys lyhentää kompuran elinikää. Ilppipuolella tätä elinikäasiaa ei ole paljon puitukaan.

Tuo maalämpökompuran käyntiin rytkäisy on vähän eri asia kuin invertteri ilpissä. Maalämpöpumpun kompura on periaatteessa oikosulussa kun se kytketään valtakunnan verkkoon ja tästä johtuen käynnistysvirrat on helposti jopa kolminkertaisia käyntivirtoihin verrattuna.

Sen sijaan DC-invertteri vehkeessä ohjataan käynnistystäkin kohtuullisen nätisti, eikä tuollaisia oikosulku rytkäisyjä tule ollenkaan...

 

[Seba]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Liirumlaarum:
Verrataanpa autoiluun: -20 pakkasta, kylmäkäynnistys, ajoa 5km 120km/h, pysähdys niin että kone ehtii jäähtyä ja taas kylmäkäynnistys jne. TAI ajetaan 40km/h tasaisesti ilman pysähdyksiä.

Kumpi parempi?

Asiaan:
Jos katkokäynnistä ei ole mitään haittaa niin miksi esim. maalämpöpuolella kompuran käynnistyksiä per vuorokausi vahdataan silmä kovana ja pyritään mahdollisimman pieneen käynnistysmäärään säätämällä lämmitysprosessia? No, syyhän on kai se, että jokainen käynnistys lyhentää kompuran elinikää. Ilppipuolella tätä elinikäasiaa ei ole paljon puitukaan.

 

[Hemmo]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Eipä lähde myöskään on/off-pumppukaan kertarysäyksellä käyntiin täydellä teholla.
Tuntuu ajelevan alemmilla tehoilla ensin ja sitten pikkuhiljaa nostaa tehot maksimiin.
Tämän jälkeen vasta käynnistyy sisäyksikön puhallin ja lämmintä ilmaa alkaa virrata sisälle.

Samoin kuin sulatusjaksot on/off-pumpulla ajetaan pienemmällä teholla.
Ja sen jälkeen siirryttäessä takaisin lämmitykselle tehoa nostetaan myös hallitusti ylös.

 

[JaskaTK]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Kyllä minäkin ymmärrän ettei sen pumpun pidäkään käydä yhtäjaksoisesti jos minimi tehokin on liikaa halutun lämmön ylläpitämiseksi. Pätkimisessä ei olisikaan mitään vikaa jos käyntijaksot olisivat jotenkin järkevän mittaisia. Monesti vaan tuppaa käymään niin ettei pumppu kerkeä kuin juuri ja juuri käynnistymään kun se jo taas sammuu. COP jää melko varmasti aika heikoksi kun esimerkiksi kahden minuutin kompuran pyörityksellä puhallellaan vain minuutti lämmintä.

Ei tuossa kuitenkaan varmaan paljoa voi säästää vaikka kuinka harrastaisi pumpun ajastelua, kun käytetyt energiat on kuitenkin melko pieniä. Toisaalta näitä katkokäynti kelejä voi olla pumpusta ja talosta riippuen melko pitkiäkin aikoja vuodessa.

Mulla tuo ajastaminen ei oikein tunnu järkevältä siksikään kun ulkoyksikkö ottaa ajastettuna hiljaan ollessaankin n. 50W tehot, (vaikka siinä ei ole lämpökaapelia). Niillä keleillä kun ajastaminen voisi jotain hyödyttää tuo 50W on jo suhteessa lämmitystehon tarpeeseen melko suuri.


Sitten varsinaiseen aiheeseen eli, lämpöjen pudotuksen ja takaisinnoston vaatimiin energioihin:

Kokeilinviime yönä pitää pumpun pelkällä puhalluksella ja tarkkailin tämän päivän aktiivisesti pumpuin kulutusta.
Yön aikana lämmöt putos tuvassa noin 3 astetta. Pummpu oli pois päältä n. 10,5 h.

Aamulla laitoin pumpun takas päälle pyynnillä 22°C. Aluksi pummpu kulutti jopa 1600W ja ja huipputehot laskivat vähitelen muutaman tunnin aikana ja vielä kaksi tuntia käynnistämisestä mittarissa kävi teholukemat yli 100W:ssa. Nämä lukemat siis mittarilta nähtyjä huipputehoja, suurin kulutuslukemista laskettu teho keskimääräinen noin tunni ajalle saatu 840W.

Lämpöjen nosto kutakuinkin sammutusta edeltäneelle tasolle kesti noin 2 h keskimäärin 800W tehoilla, kun eilen ennen sammutusta tarvittava teho oli n. 350W.
Yöllä kelit kylmeni mittausten kannalta ikävästi muutamalla asteella. Nyt ei ihan suoraan voi verrata tämänpäivän tehoja eiliseen. Pummpu tuntuu nyt asettuneen noin 560W tehoille.

Aamusta edellisen mittaukseen meni sähköä noin 8 kWh kun tasaisella 560W teholla olisi mennyt n 7 kWh. Lämpöjen ylösnosto vei siis 1 KWh enemmän kuin tasainen puhallus.
Yöllä kuitenkin säästettiin kun pumppuoli pois päältä. Jos ajatellaan että tarvittava teho olisi ollit eilen ja tänään tarvitun tehon keskiarvo (n. 460W), säästöä syntyi 4,7 kWh.

Kun vähennetään lämpöjen nostoon kulunut energia päästään 3,5 kWh:n nettosäästöön tässä testissä. Jos tätä jaksaisi harrastella aktiivisesti esim 60 päivää vuodessa säästäisi rahassa näillä laskuilla 11€. Tämä siis tämän testin perusteella ja mun sähkön hinnoilla kun otettiin vielä huomioon yö- ja päiväsähkön hinnan ero. Ihan merkittävä raha mutta kuitenkin senverran pieni että pidän mieluummin tuvan tasalämpöisenä ja pumpun jatkuvasti päällä.

 

[voietta]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Kun tuo nollakeli mainittiin tässä niin lisäisin että meillä ainakin tuo pumppu käy aika isosti kun joutuu sulattelee tosi tiuhaan nollakelillä(n,tunti per sulatus)! eli katko kayntiä ei ainakaan meillä ole +2--1 välillä vaan joutuu (lue) pääsee lämmittää takkaa.Pelkällä pumpulla ei edes saisi riittävää lämpöä kämppään nollakelillä!

 

[Espejot]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Kun vähennetään lämpöjen nostoon kulunut energia päästään 3,5 kWh:n nettosäästöön tässä testissä. Jos tätä jaksaisi harrastella aktiivisesti esim 60 päivää vuodessa säästäisi rahassa näillä laskuilla 11€. Tämä siis tämän testin perusteella ja mun sähkön hinnoilla kun otettiin vielä huomioon yö- ja päiväsähkön hinnan ero.

Eihän tuota tarvitse erikseen harrastaa jos pumpussa on ajastusmahdollisuus...

Ihan merkittävä raha mutta kuitenkin senverran pieni että pidän mieluummin tuvan tasalämpöisenä ja pumpun jatkuvasti päällä.

Tuota, yöllähän nukutaan joten ei tuota tasalmpöisyyttä huomaa kuin jostakin lämpötilaloggerista

 

[JaskaTK]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Kyllä meilläkin 0-keleillä vaaditaan ihan jatkuvaa tehoa ja sulatukset tulee jopa 40 min välein, mutta ei tehot ole kovinkaan suuria kuitenkaan.

Reippaasti jos pitää tulia takassa menee pumpu kyllä katkolle vaikka pikkupakkasillakin.

Jos tuota katkokäyntiä haluaa verrata autoiluun niin parempi vertaus olisi että tasaisen 40km/h sijaan kiihdytetään sataseen (ei pysty ajamaan hiljempaa) ja jo kohta taas pysähdytään odotellaan hetki ja ei kun taas kiihdyttämään. Vaikka moottori olisi lämmin ei tuo kovin taloudellista ajoa ole jos kerralla huristellaan vain vain lyhyt pätkä. Hommassa ei olisi mitään vikaa jos esim 100km matka ajettais vain muutamalla vähän pidemmällä pysähdyksellä, mutta esim yli sata lyhyttä stoppia on jo liikaa.

Ei tuo ILP tietenkään ole ihan näin suoraan verrattavissa, mutta kun joku jo aloitti tän autoiluvertailun...

 

[JaskaTK]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Kun vähennetään lämpöjen nostoon kulunut energia päästään 3,5 kWh:n nettosäästöön tässä testissä. Jos tätä jaksaisi harrastella aktiivisesti esim 60 päivää vuodessa säästäisi rahassa näillä laskuilla 11€. Tämä siis tämän testin perusteella ja mun sähkön hinnoilla kun otettiin vielä huomioon yö- ja päiväsähkön hinnan ero. Ihan merkittävä raha mutta kuitenkin senverran pieni että pidän mieluummin tuvan tasalämpöisenä ja pumpun jatkuvasti päällä.

Eihän tuota tarvitse erikseen harrastaa jos pumpussa on ajastusmahdollisuus...

Ihan totta. Mä olen vain vierastanut omassa pumpussa ajastusta kun se ryökäle ottaa silloin 50W vaikka ei tee mitään, ei edes pidä pohjapeltiä lämpimänä. Mulla ajastettuna säästö pienenisi noin 0,5kWh eli n 15% tuon ajastuksen aikaisen tehon vuoksi.

Jos tuota ajastelua lähtisi käyttämään pitäisi tietenkin lämmityksen ajoitus ajoittaa siten että tupa olisi jo lämmennyt kun herää. Pumpun poispäältä olo aika jäänee aika lyhyeksi. Mun tekemässä testissä se oli noin 10h pois päältä. Normaalisti se vois olla ehkä noin 6h jos ajastais lämmityksen alkamaan n2 h ennen heräämistä.

Taidan laittaa testin taas ensi yöksi. Ei tuu kyllä 6h stoppia. Hyvä jos itte saa sen verran unta. Öitä.

 

[Espejot]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Kun vähennetään lämpöjen nostoon kulunut energia päästään 3,5 kWh:n nettosäästöön tässä testissä. Jos tätä jaksaisi harrastella aktiivisesti esim 60 päivää vuodessa säästäisi rahassa näillä laskuilla 11€. Tämä siis tämän testin perusteella ja mun sähkön hinnoilla kun otettiin vielä huomioon yö- ja päiväsähkön hinnan ero. Ihan merkittävä raha mutta kuitenkin senverran pieni että pidän mieluummin tuvan tasalämpöisenä ja pumpun jatkuvasti päällä.

Eihän tuota tarvitse erikseen harrastaa jos pumpussa on ajastusmahdollisuus...

Ihan totta. Mä olen vain vierastanut omassa pumpussa ajastusta kun se ryökäle ottaa silloin 50W vaikka ei tee mitään, ei edes pidä pohjapeltiä lämpimänä. Mulla ajastettuna säästö pienenisi noin 0,5kWh eli n 15% tuon ajastuksen aikaisen tehon vuoksi.

Jos tuota ajastelua lähtisi käyttämään pitäisi tietenkin lämmityksen ajoitus ajoittaa siten että tupa olisi jo lämmennyt kun herää. Pumpun poispäältä olo aika jäänee aika lyhyeksi. Mun tekemässä testissä se oli noin 10h pois päältä. Normaalisti se vois olla ehkä noin 6h jos ajastais lämmityksen alkamaan n2 h ennen heräämistä.

Taidan laittaa testin taas ensi yöksi. Ei tuu kyllä 6h stoppia. Hyvä jos itte saa sen verran unta. Öitä.

Mulla on mennyt nukkumaan 9:00 PM ja herätetty 5:00 AM. Semmoiseen pieneen ongelmaan olen törmännyt että sulatukset voi käsrisä ... eli jos pumppu on vahvassa huurteessa/jäässä samuttaessa niin sitä se on käynistettäessäkin... itse vielä testailen ja seurailen asioita. Ongelma on tämä leuto talvi ... ei pakkaskeleistä tietoakaan.

 

[JaskaTK]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Huomasin tuossa että mulla oli tuota pumpun yöksi sammutustestiä tehdessä menny lattialämmötkin enemmän päälle kuin mitä normaalisti kun on tasainen lämpö. Pitäisi siis ajastella lattialämpöjen pudotus hieman suuremmaksi kuin mitä se nyt on ja jatkumaan selkeästi pidempään kuin ILPin ajastettu stoppi. Eli mun laskema 11€n vuotuinen säästö putoaa edelleen.

Mulla on siis lattialämmöt kylppärissä ja parissa muussa huoneessa mukavuuslämpönä. Ohjaus DEVIn 550 systeemillä jota voi säätää ja tarkkailla lämpöjä PC:llä. Lattialämpöjen kulutus koko talossa on ollut viime aikoina noin 4 kWh/vrk. Näissä on muuten energiansäästön kannalta hyvin oleellista ettei pidä yhtään liian lämpimänä. Aluksi mulla oli lämmöt siten että lattiat oli selvästi lämpimät (muistaakseni vajaa 30°C) lämmitysenergiaa meni niihin tuolloin ihan hurjasti (keskimäärin n. 14 kWh/vrk vuoden ympäri, tuolloin en tarkkaillut kulutusta kovin taajaan).

 

[petteriha]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Eipä lähde myöskään on/off-pumppukaan kertarysäyksellä käyntiin täydellä teholla. Iskee silmää
Tuntuu ajelevan alemmilla tehoilla ensin ja sitten pikkuhiljaa nostaa tehot maksimiin.

Asiantuntijan en ole, mutta kaasuista ja paineesta ymmärrän jotain.
on/off kompura oletettavasti lähtee aivan täydellä nopeudella, mutta koska kompuran kuorma on pieni, koska kylmäainepaineet alhaalla ei kompura myöskään haukkaa sähkötehoa samalla tavalla kuin silloin jos paineet korkeat ja kompura joutuu tekemään töitä kapasiteetin ylärajoilla.

 

[zzz]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Jos tuota ajastelua lähtisi käyttämään pitäisi tietenkin lämmityksen ajoitus ajoittaa siten että tupa olisi jo lämmennyt kun herää. Pumpun poispäältä olo aika jäänee aika lyhyeksi. Mun tekemässä testissä se oli noin 10h pois päältä. Normaalisti se vois olla ehkä noin 6h jos ajastais lämmityksen alkamaan n2 h ennen heräämistä.

Taidan laittaa testin taas ensi yöksi. Ei tuu kyllä 6h stoppia. Hyvä jos itte saa sen verran unta. Öitä.

Pumpunhan voi toki sammuttaa parituntia ennen nukkumaan menoa. Ei se lämpötila niin nopeasti tipu.
Meillä kyllä pumppu käy katkolla vielä nollassakin, tosin asiaan vaikuttaa se että poltan takassa pesällisen joka päivä. Ei se pumpunkaan lämpö ilmaista ole
Meillä ei näillä keleillä ole vielä ongelmana, että muut lämmön lähteet lähtisivät päällä vahingossa kun pidän patterit kokonaan pois päältä

Jotenkin olen antanut itseni ymmärtää että suurin tappio katkokäynnissä tulee kun pumppu ensin lämmittää kylmäainetta pari minuuttia ennenkuin sisäyksikkö alkaa puhaltaan. Sisäyksikkö puhaltaa pahimmillaan alle minuutin ja on taas hiljaa jonkin aikaa eli kylmä aine ehtii jäähtymään. Toisin sanoen pumppu joutuu tekemään töitä pari kolme minuuttia minuutin lämmitystä varten. En sitten tiedä kuinka kovilla tehoilla pumppu suorittaa tuon alkulämmitysken eli pyrkiikö se lämpimään mahdollisimman nopeasti vai mahdollisimman taloudellisesti.

 

[amizu]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Minä taas olen ymmärtäväni että ei se pienenkään käyntipätkän energia mene hukkaan vaan se lyhyt puhallus on monen monta astetta lämpöisempää kuin jatkuva lämmitys. Elikkä ikäänkuin "lämmin henkäys".

 

[JaskaTK]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Minä taas olen ymmärtäväni että ei se pienenkään käyntipätkän energia mene hukkaan vaan se lyhyt puhallus on monen monta astetta lämpöisempää kuin jatkuva lämmitys. Elikkä ikäänkuin "lämmin henkäys".

Mun Sanyo 123 tuntuu lähtevän aika rauhallisesti lämmittelemään ja se ei juuri kerkeä lämpöjä nostamaan ennekuin jo sammuu. Mulla on puhallus aina sädettynä täysille, mutta pienillä tehoilla vedonesto systeemi rajoittaa puhalluksen melko pieneksi. Lyhyitä pätkiä katkokäynnillä käydessään ei puhallus nouse juuri minimiä korkeammaksi ja lämpö pyörinee 30 - 40 °C tuntumassa.

Katkokäyntikäytöksessä taitaa pumppuilla olla melkoisia eroja.

Meni muuten se ajastustesti hiukan pieleen kun vaimo meni lämmittämään takkaa.

 

[VesA]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

Minä taas olen ymmärtäväni että ei se pienenkään käyntipätkän energia mene hukkaan vaan se lyhyt puhallus on monen monta astetta lämpöisempää kuin jatkuva lämmitys. Elikkä ikäänkuin "lämmin henkäys".

Mun Sanyo 123 tuntuu lähtevän aika rauhallisesti lämmittelemään ja se ei juuri kerkeä lämpöjä nostamaan ennekuin jo sammuu. Mulla on puhallus aina sädettynä täysille, mutta pienillä tehoilla vedonesto systeemi rajoittaa puhalluksen melko pieneksi. Lyhyitä pätkiä katkokäynnillä käydessään ei puhallus nouse juuri minimiä korkeammaksi ja lämpö pyörinee 30 - 40 °C tuntumassa.

Katkokäyntikäytöksessä taitaa pumppuilla olla melkoisia eroja.

Meni muuten se ajastustesti hiukan pieleen kun vaimo meni lämmittämään takkaa.

En nyt heti löytänyt katkokäyntikuvaa, vaikka varmaan tuossa ketjussa sellainenkin ón. Tuossa sulatuskuva.. Argo 35 on sama kuin Sanyo 123.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?PHPSESSID=somqg2tejq8e2g7m3c8i379lq7&topic=2812.msg39242#msg39242

 

[JaskaTK]

Vs: Mitenkä ILPiä ajetaan mahdollisimman taloudellisesti?

En nyt heti löytänyt katkokäyntikuvaa, vaikka varmaan tuossa ketjussa sellainenkin ón. Tuossa sulatuskuva.. Argo 35 on sama kuin Sanyo 123.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?PHPSESSID=somqg2tejq8e2g7m3c8i379lq7&topic=2812.msg39242#msg39242

Mulla oli hiukan ongelmia tulkita tuota kuvaajaa, kun olen hieman värirajoitteinen. Argo siis lähtee ainakin sulatuksella liikkeelle kovilla tehoilla. Oliko se pointtisi?
En minäkään kovin vakaasti sanonut tuota mun kommenttiä tuosta kakokäynnillä hiljalleen liikkeelle lähdöstä, kun mun PM300 mittari taitaa sekoilla erityisesti kompuran kiihdytellessä ja se näyttääkin yleensä silloin melko alhaisia lukemia.

Näissä ei välttämättä ole ihan sama logiikka edes kaikkien Sanyo 123 versioiden välillä, joten vois tuosa käyntiin lähdössäkin olla eroja.

Hieno muuten tuo mittaussysteemisi. Olikos sulla ilmamäärän mittaus puhaltimen kierrosnopeuden mukaan? Mitä olet käyttänyt maksimikierrosten ilmamääränä ja mihin ilmamääriin eri tehoilla päädytään?? Olen yrittänyt joskus löytää ilmamääriä eri tehoille mutta ainoa jonka löysin oli joku VTT:n mittaus Argo AWI25:lle. VTT testin viimeisestä kuvasta päätellen virtaukset eri tehoilla olis voinu olla noin 130, 110 ja 90 dm3/s, eli n. 470, 400 ja 320 m3/h. Täyspuhku taitaa jäädä hiukan Sanyo 123:lle ilmoitetuista 530m3/h :sta.