Mitsu EHSD-YM9D pörssiohjaus SG-readyllä

[harriba]

Askartelin joutessani VILP:iin pösäohjauksen Shellyllä. FTC6-ohjainkortilla eston saa kytkemällä IN12 pinnit liittimestä TBI.3 yhteen. Speksi löytyy asennusoppaasta. Itse SG-readyn toiminnan dokumentaatio on hyvin sekava. Koska laatikon pohjalla pyörineen Shellyn ulostulo ei ollut potentiaalivapaa niin pistin väliin joutilaan 24V releen. Nyt Shellyllä saa Mitsun taukotilaan jossa lämmitys on seis.

Koko lämmitys alkaa olla Home Assistantissa. VILP on kytketty 500l varaajan alaosaan, sillä idealla että lämmityspiirit ottavat sieltä lämmitysveden. Varaajan yläosaan kerrostuu kuuma käyttövesi. Siellä on erillinen sähkövastus joka pitää yläosan lämpötilaa n. 50 asteessa. Se on myös pösäohjattu, ja vie sähköä aika vähän. Periaatteessa VILP:illä voisi tehdä myös tuon kuumimman veden, mutta ainakaan talvella siinä ei liene järkeä. Järjestelmässä on myös aurinkokeräin.

VILP:ille laitoin kulutusmittarin. Todellisuudessa se on laitettu koko autotallille. Katon loisteputket hörppivät näemmä 600W

Ensimmäinen VILP automaatio on se, että VILP on tauolla aina kun huonelämpö termareista mitattuna on riittävä. Siihen pitänee lisätä myös ehto sille että VILP käynnistyy kun varaajan alaosa jäähtyy liikaa + pösä. Käyttöveden tulistus hoidetaan sähkövastuksella sekä aurinkokeräimellä. Saa nähdä miten päiväkohtainen kulutus muuttuu.

terveisin,
--
harri

 

[harriba]

Mitsussaa oli näemmä jokin lämpökäyrämode päällä mutta ilman ulkoista lämpömittaria. Nyt toimintamode on veden tavoitelämpötila. Luulisin että tämä tarkoittaa sitä että sitten kun vilpille tuleva vesi on asetetun lämpöistä niin vilppi toteaa että tämä oli tältä erää tässä.

Vilppi oli myös käsketty ilmeisesti talven jäljiltä tekemään niin kuumaa vettä että aurinkokeräin pyöritteli peukaloitaan ellei ollut täysi paiste. Vilpin ulkokennon seinän puolelta putsattu lehdet ja muut möhnät pois.

Nyt Mitsun päälläoloa ohjataan pelkästään varaajan keskiosan lämpötilan mukaan + sillä onko pösä tarpeeksi edullista. Kun lämmitystarvetta ei ole ja aurinko paistaa niin keskiosan lämmöt pysyivät aurinkokeräimen avustuksella puoli vuorokautta. Eilisten iltasuihkujen tulistukseen meni sähkövastukselta 1.3 kWh.

Sähkönkulutus ja vilpin päälläoloaika putosivat noin puoleen. Autotallia ja käytävää ei enää turhaan lämmitetä. Harmi vaan että euromääräinen säästö ei kesäkeleillä ja -hinnoilla juuri tunnu

Instrumentaatio ja logiikka on nyt valmis lämmityskautta varten. Mitsulle pitäisi pystyä kertomaan myös tavoitelämpötila, mutten halua mitään pilvipalveluita siihen väliin. SG readyssä on periaatteessa toiminnallisuus jossa voisi valita kahden eri tavoitelämpötilan välillä.

Seuraava iso tavoite on pistää johonkin purkkiin pieni AI joka alkaa antamaan valistuneita ehdotuksia siitä miten vilppiä, kolmea ilppiä ja varaajan vastusta kannattaisi seuraavan vrkn aikana käyttää siten ettei ala palelemaan ja pösä-kustannus minimoidaan. Reaktiivinen säätö jossa vaan estetään kulutusta jos sähkö on nyt liian kallista on suoraviivaista. Ennakoivan säädön tekeminen (tehdään etukäteen pösä-hinnan, ulkolämpötilan jne. perusteella ajo-ohjelma) perinteisellä koodauksella on aika tympeää, koska säätövaste on niin hidas ja järjestelmä monimutkainen. HA:han seuraavaksi alkaa keräämään tilastoa toteutuneesta COP:sta.

 

[harriba]

Monologi jatkuu. Tietenkin VILP:in ulkoilman lämpötila-anturi on ulkoyksikössä eikä sisäyksikössä :/

Tilasin joutessani AtomS3 Liten ja cn105 kaapelin. Asensin siihen https://github.com/gekkekoe/esphome-ecodan-hp ohjauksen. Menee Home Assistantiin kuin kuuma veitsi vanhaan ihmiseen: Sillä saa koko toosan kaikkine sisäisine antureineen HA-ohjaukseen. Aikaa meni vartti. Kun pistää VILP:in standbylle niin kv-pumppukin stoppaa. Heitin Shellyreleillä ja SG:llä kuikkaa.

ILP:eillä kokeilin Melcloud-pilviohjausta. Toimii kännystä muttei luotettavasti Home Assistantista (yhteys pätkii vaikkei sitä koko ajan pollaisikaan). Pitää korvata tuokin kikkare cn105-ohjauksella.

 

[harriba]

Päivitystä taas.

ESP32:set ovat kyllä voittajan valinta. 8-kanavainen relekortti maksaa muutaman kympin, ja sillä saa jakotukkien 24V toimilaitteet haltuun sormia napsauttamalla. ESPHome-integraatio HA:ssa toimii kuin rasvattu. Kortteihin saa myös DS18B20-antureita mielin määrin. Niitä voi asennella joutavien huonetermostaattien tilalle olemassaolevien johtojen avulla, sekä jakotukin tuloon ja lähtöön.

Codex osaa nykyään hienosti koodailla HA komponentteja. Askartelin termostaatin jossa on sähkön hinnalle tulo sekä minimilämpötila jolla sähköohjaus ohitetaan. Jakotukkien ohjauksen saa suoraan termareiden tilatiedoista, ja kv-pumppujen ohjaukset jakotukkien tiloista.

Seuraava isompi steppi on askarrella AI:n avulla malli talon lämpökäytöksestä kerättyjen anturitietojen avulla. Malli tuskin on mitään korkeampaa matematiikkaa, mutta sen parametrien määrittely ei minulta käsipelillä suju. Exceliin olen kuitenkin plottaillut kokonaiskulutusta ulkolämpötilan suhteen. Niissä on ymmärrettävästi vahva korrelaatio ja pistepilven trendlinen kulmasta näkee onko askartelulla ollut vaikutusta.

Sen jälkeen voi testata miten hyvin malli olisi onnistunut arvioimaan lämmitysenergian tarvetta jälkikäteen. Jos/kun se toimii niin sitten pösäohjaus muuttuu kytkimien räpsyttelystä siihen että tehdään vrk-kohtainen suunnitelma siitä mitä lämmitetään ja miten paljon. Luulen että AI pystyisi tekemään järkeviä ennakoivia suunnitelmia lämpömallin avulla.

ILP:in kanssa oli cn105-problematiikkaa, en saanut esp:tä toimimaan luotettavasti cn105-liittimen kautta. Pitää koittaa joskus uudestaan, todnäk tarviisi erillisen pull-up vastuksen. Toisaalta melcloud päätti alkaa toimimaan luotettavasti HA:ssa.

Muita mallille olennaisia historiatietoja: Ilmatieteen laitokselta saa statistiikkaa auringon lämpövaikutuksesta, joka merkkaa 2.kerroksessa sekä aurinkokeräimessä. Varaavaan takkaan pitää asentaa jokin anturi josta jää historiajälki. Samaten jokaisessa jakotukissa pitäisi olla oma tulo- ja lähtöveden lämpömittarinsa. Yksi ilppi pitää vielä saada HA-ohjaukseen ja jokunen huone on ilman lämpömittaria. Sitten pääsee miettimään miten HA:sta exportataan järkevää tietoa lämpömallin rakennukseen.