energygraph.info
Ei tuo kuva mitään selityksiä kaipaa, kaikki oleelliset faktat näkyy kuvassa.
Ehkä Fortum alkaa lopultakin menettää otettaan näihin asioihin. Muutaman vuoden kuluttua voisi aloittaa keskustelun vanhimpien (=Loviisa) ydinvoimaloiden saattohoidosta ja eniten haittoja aiheuttavien vesivoimaloiden purkamisesta tarpeettomina.
Kyllä nämä hinnat kumpuavat muulta kuin Suomesta. Gyntherit (eivätkä ole ainoita) ovat luvanneet kiinteän hinnat tuotetusta sähköstä - oli sille tarvetta tai ei. Oli siellä nettomittaustakin. Lopputulos on tässä. OL3 remontin venyminen taisi pitää hinnat ylhäällä tänään Suomessa.
Tässähän tämä ongelman ydin on. Säätöön kykeneviä ei juuri ole vesivoiman lisäksi ja sekin voi näin tulva-aikaan luukuttaa vain ohi. Ydinvoimaa ei kannata ruuvata muutaman tunnin takia. Ylimääräinen sähkö kannattaa ajaa sitten vaikka mereen tai kuten nyt on suuntaus tehdä sillä kaukolämpöä tai vaikka höyryä kartonkitehtaalla. Jos joku saa sähköä lähes ilmaiseksi, kyllähän ne purut kannattaa jättää sillensä.
Alaspäin säädössä tuulivoimat ovat tyypillisesti vesivoimaloita paljon parempia (pieni yksikkökoko, osalla voi aivan suoraan säätää laitoksen tuottoakin portaattoman kaltaisesti) ja sama koskee aurinkovoimaloita. Veden ohijuoksutus on sinällään välttämöntä, kun vesivoimalaa säädetään voimakkaasti alaspäin (mutta varsinainen säätö perustuu turbiinin johtosiivistön säätöön ja ääritilanteessa turbiinin pysäyttämiseen sulkemalla samalla veden tulo). Vain ydinvoimalat ovat todella hankala tapaus ja lämpövoimalat jotakin siltä väliltä tapauksesta riippuen.
Kyllä koska nollahintojen kate täytyy siirtää muihin hintoihin ja kun kulutus siirtyy myös nollahinnoille niin korotuspaine on keskihintaa suurempi. Mutta tämähän on vain hyvä asia niille jotka kykenee sopeutumaan.263h tuntia negatiivisilla hinnoilla tähän asti. Viimevuonna samaan aikaan mennessä 139h. Keskihinta lienee ollut silti kalliimpi.
Mahtavatkohan nämä nollahinnat lisätä heiluntaa entisestään? Veikkaisin ilman parempaa tietoa että lisäävät.
Ja sitä kautta varmaan että joissain tuotantomuodoissa käynnistämiset ja alasajot tuottavat myös kustannuksia. Parin tunnin ajo voi olla suhteessa arvokkaampi kuin pidempi tuotantojakso.
Eli Tammi-Heinäkuun tunneista 7.2% ollut negatiivisia tuon mukaan
Siis asiakkailleen tms.? Keski-Euroopassa aurinkosähkön kuluttaja-tuottajat, jotka saavat valtiolta takuuhintaa (Saksa) tai jotka saavat ladata aurinkosähkönsä talvea varten käytettäväksi 100% ilman, että kenellekään täytyy korvata mitään (Alankomaat). Sitten on vanhojen ydinvoimaloiden omistajia, jotka eivät voi teknisistä syistä ajaa laitoksiaan pikkutehoille päiväksi tai pariksi, kun arkena kuitenkin jää jotakin käteenkin. Ruotsissa taitaa olla sellaisia vanhoja sertifikaattijärjestelmiä, joiden ehtojen perusteella tuulivoimaa kannattaa aina tuottaa se mitä laitteista lähtee, eli asiakkaat ovat ostaneet sähkönsä ennakolta positiiviseen hintaan ehdolla, että on tuulisähköä (tase lasketaan vuositasolla tms. hollantilaiseen tyyliin). Vastaavia läytyy lisää, mutta Keski-Euroopasta nuo negatiiviset hinnat ovat viime päivinä pohjoiseen tarttuneet.
Tuossa tilanteessa tulikin Keski-Ruotsista (SE3:lta ja edelleen SE4:ltä), joille tuli Keski-Euroopasta poskettoman halpaa sähköä. Suomessa tuotantoa oli selvästi kulutusta vähemmän, mutta Ruotsin tuontijohdot siirsivät sähköä Suomeen täysillä (pohjoisessa hillitymmin). Pohjoisen yhteys sentään veti Suomen hintoja ylös (siis vähemmän negativiisiksi kuin Ruotsissa etelämpänä). Tulkitsin käppyröitä niin, että Suomesta oli tuulivoimaa vedetty ronskisti alas ja OL3:n tuotantoa jarrutettu sen verran, mitä speksit sallivat ja vesivoima kursitettu minimiin. Aurinkovoimaa ei Suomessa ollut vedetty alas vastaavasti, koska sehän on pääasiassa pientuotantoa Fingridin arviolaskennassa eikä sitä oikein voikaan vetää vastaavalla tavalla alas kuin suoraan verkkoon myytävää tuotantoa (sähkövero ja siirtotariffi eivät edes kannusta aurinkosähkön pientuotannon vetämistä alas, jos sähkö kyetään käyttämään tai jopa tuhlaamaan saman kulutusmittarin takana ja vaikka vedettäsiin, Fingridin malli taitaa silti laskea sähkön tuossa tapauksessa tuotetuksi, kun asiasta ei ole mahdollista saada kuin mutu-tyyppistä tietoa).
Muistelen katselleeni pohjoismaisia tuotantolukuja tuohon aikaan ja pisti silmään, että Ruotsissa silloinkin tuotettiin sähköä ylimäärä, mutta kaikkialla muualla lähinnä kulutettiin. Baltian negatiivinen hintataso oli varsin poikkeava tilanne ja kyllä Keski-Euroopasta nettona tuotiin tavanomaiseen tilanteeseen nähden paljon sähköä (yleensähän vain sinne viedään paljon, nyt oli suunta toinen).
