mukavuus vs. säästö

[nekku]

ilpin ostajat huomioikaa: jos aiotte saada säästöjä joudutte tinkimään asumismukavuudesta. näin pakkaskeleillä lämpötilaerot eri huoneiden välillä kasvavat. ei yhdestä pisteestä voi lämmittää kuin pienen kämpän. tälläkin palstalla paljon ilmeisesti myyntimiehiä, jotka kilvan kehuvat ilppejään. noita juttuja joiden mukaan ilppi lämmittää -20 asteen pakkasella yksinään 150 neliöisen talon, voi pitää täytenä huuhaana. tai sitten kyseessä on pullotalo ilman mitään ilmanvaihtoa ja hyvin suuret lämpötilaerot sallitaan. toinen asumismukavuutta vähentävä seikka on meteli. kyllä oli hiljaista ennen ilppiä. näin pakkasilla ulkoyksikkö meluaa kuin kuplavolkkari.

oman lyhyen kokemukseni perusteella väitän että ilppi on hyödyllisimmillään +0 ja +10 asteen välillä. Jos haluat mukavat asuinolot muuten, joudut pitämään pakkasilla pattereita kuitenkin päällä. Jos ilpin aiot kuitenkin hankkia, ottaisin halvimman mahdollisen niin ei mene paljon rahaa hukkaan.

 

[vmaksi]

Vs: mukavuus vs. säästö

ilpin ostajat huomioikaa: jos aiotte saada säästöjä joudutte tinkimään asumismukavuudesta. näin pakkaskeleillä lämpötilaerot eri huoneiden välillä kasvavat. ei yhdestä pisteestä voi lämmittää kuin pienen kämpän. tälläkin palstalla paljon ilmeisesti myyntimiehiä, jotka kilvan kehuvat ilppejään. noita juttuja joiden mukaan ilppi lämmittää -20 asteen pakkasella yksinään 150 neliöisen talon, voi pitää täytenä huuhaana. tai sitten kyseessä on pullotalo ilman mitään ilmanvaihtoa ja hyvin suuret lämpötilaerot sallitaan. toinen asumismukavuutta vähentävä seikka on meteli. kyllä oli hiljaista ennen ilppiä. näin pakkasilla ulkoyksikkö meluaa kuin kuplavolkkari.

oman lyhyen kokemukseni perusteella väitän että ilppi on hyödyllisimmillään +0 ja +10 asteen välillä. Jos haluat mukavat asuinolot muuten, joudut pitämään pakkasilla pattereita kuitenkin päällä. Jos ilpin aiot kuitenkin hankkia, ottaisin halvimman mahdollisen niin ei mene paljon rahaa hukkaan.

Itselläkin suhteellisen lyhyt kokemus ILP:stä, mutta en silti yhdy noihin mielipiteisiin. Enkä taatusti ole myyntimies, ainakaan ilmalämpöpumppujen

Toki törkeimmät ylilyönnit noissa kehuissa pitää poimia pois, mutta kyllä ainakin tälläisen reilut 80 neliötä lämmitettävää tilaa saa hoidettua ILP:llä suhteellisen hyvin ilman, että asumismukavuus ainakaan kärsii. Toki sitten kun kovemmat pakkaset tulevat, pitää joko takkaa lämmitellä tai antaa lattialämmityksen hönkiä. Se oli kyllä tiedossa jo ILP:tä ostaessa. Erityisen mukavasti lämmitys hoituu noilla +10 - 0 C keleillä, äärimmäisen hiljaisesti ja lämpötilaero kämpässä maksimissaan 1 aste, vaikka ILP on mökin toisessa nurkassa.

Omassa tapauksessani sain ulkoyksikön kiinni vieressä olevan varaston seinään, joten ulkoyksiköstä ei kuulu pihaustakaan sisälle. Meteli ei siis ole itselleni mikään ongelma.

Säästöstä on vaikea sanoa mitään, koska en tässä asunnossa ole vielä vuottakaan asunut. Mutta esim. loka-marraskuussa koko asunnossa kului sähköä yhteensä 1500 kWh, mukaanlukien käyttöveden lämmitys. Ei se nyt niin pahalta tunnu. Mutta totuus paljastuu sitten kun kovemmat talvikuukaudet tulevat

Yleistäminen on tyypillisesti pahasta. ILP voi olla myös hyvä sijoitus, joka maksaa itsensä ajan saatossa takaisin ja turvaa mukavat yöunet sopivan viileässä kämpässä tulevinakin hellekesinä Jos taas odotukset ovat liian suuret tai ILP:n valinnassa/asennuksessa tulee ongelmia tai virheitä, voi seurauksena olla valitettavasti pettymys :-\

 

[Jihala]

Vs: mukavuus vs. säästö

nekku
Saattaa tämä mukavuus myös parantua. Lämpötilat tasaiset, taaimmaiset huoneet hieman viileämmät.
Ulkoyksikön murinoillekin apua löytyy, vinkkejä vino pino foorumilla.

 

[pohjanpoika]

Vs: mukavuus vs. säästö

Täällä pohjoisessa pakkasilla ipl:llä lämpö leviää niin kivasti pirtin kaikkiin nurkkiin. Ilman ilppiä hellan kulmalla liian kuuma ja nurkat kylymii. Illalla nukahtaa kivasti kammarissa, kun kuuntelee kompressorin vaimeaa pörinää. Aamulla emännän kanssa juuan ikäänkuin ilimaset kaffeet - jotka ilppi ompi yön aekana tienanna...

 

[Drummer]

Vs: mukavuus vs. säästö

ilpin ostajat huomioikaa: jos aiotte saada säästöjä joudutte tinkimään asumismukavuudesta. näin pakkaskeleillä lämpötilaerot eri huoneiden välillä kasvavat. ei yhdestä pisteestä voi lämmittää kuin pienen kämpän. tälläkin palstalla paljon ilmeisesti myyntimiehiä, jotka kilvan kehuvat ilppejään. noita juttuja joiden mukaan ilppi lämmittää -20 asteen pakkasella yksinään 150 neliöisen talon, voi pitää täytenä huuhaana. tai sitten kyseessä on pullotalo ilman mitään ilmanvaihtoa ja hyvin suuret lämpötilaerot sallitaan. toinen asumismukavuutta vähentävä seikka on meteli. kyllä oli hiljaista ennen ilppiä. näin pakkasilla ulkoyksikkö meluaa kuin kuplavolkkari.

oman lyhyen kokemukseni perusteella väitän että ilppi on hyödyllisimmillään +0 ja +10 asteen välillä. Jos haluat mukavat asuinolot muuten, joudut pitämään pakkasilla pattereita kuitenkin päällä. Jos ilpin aiot kuitenkin hankkia, ottaisin halvimman mahdollisen niin ei mene paljon rahaa hukkaan.

Noin käy jos pumppu on liian pienitehoinen tai huonosti sijoitettu. Taloni tiedot näkyvät alla. Parhaimmillaan pakkanen on käynyt tänä talvena -24 asteessa, ja tuolloinkin pumppuni lämmittää vielä tyydyttävästi, mutta ei riittävästi. 23-24 asteen sisälämpötila pysyy vielä n. -20 asteessa vallan hyvin ilman lisälämmitystä. Tällöin lämpötila muissa huoneissa 22-23 astetta. ILP on sjoitettu isoon eteisaulaan josta on suora/esteetön yhteys keittiöön ja olohuoneeseen, sekä niitä ympäröiviin neljään makuuhuoneeseen ja khh:een. Ainoastaan pesutiloissa on lattialämpö päällä. Olen ollut onnellinen siitä että en uksonut meillä käynnyttä 5 asentajaa, jotka kaikki olisivat sijoittaneet sisäyksikön olohuoneeseemme tai keittiöön. Eteisaulassa ilpin ääni ei oikeastaan kuulu ollenkaan, koska pääasiassa käytän 1-nopeutta, vain kovimmilla pakkasilla 2-nopeutta. Eli hiljainenkin on. Olohuoneessa ääni saattaisi olla häiritsevä. Ulkoyksikkö on kiinni lautaseinässä työhuoneen ulkopuolella, ja sieltä kuuluu ainoastaan vaimea hurina, kovalla pakkasella hyvin korkeataajuuksinen ääni, joista kumpikaan ei ole häiritsevä (olen "koenukkunut" työhuoneen sekä viereiset huoneet). On selvää että jotain meluhaittaa syntyy, mutta siihen ainakin meikäläiset ovat tottuneet. Ainoa joka on todella häritsevää on vesisade tuulisella ilmalla joka osuu ulkoyksikköön jolloin kuuluu todella kovaäänisesti

Mukavuudesta sen verran, että ilp ei voita kunnolla toimivaa lattialämmitystä, mutta se toisaalta pitää lämpötilan tasaisempana ja on yksinkertainen säätää. Eli on kompromissin paikka siinä mielessä. Mukavuus ei mielestäni sinänsä ole merkittävästi vähentynyt vaikka meillä on aika paljon kivilattiaa. Tosin vauvamme alkaa kohta sen verran liikkumaan että täytyy osasta taloa lattialämmöt laittaa päälle. Niistä kun ei tiedä milloin on liian kylmä ryömiä lattialla

Jos joku täällä uskoo kaupittelijoihin niin minkäs sille teet. Silloin kannattaa varmaan laittaa tulpat korviin ja silmät kiinni, poistua foorumilla ja ostaa ilppi ja käyttöön liittyvät neuvot sikana säkissä. Mielestäni tällä palstalla ei juurikaan tälläistä asiattomuutta esiinny.

 

[Aippi]

Vs: mukavuus vs. säästö

Kyllä nekku on oikeassa, kyllä täällä on tehty monen puheissa ilpistä ikiliikkuja. Ei -10 asteen pakkasella yksikään 150 neliöinen talo lämpene pelkällä ilmalämpöpumpulla. Kertojat unohtavat kertoa millä muulla tavalla taloa lämmitetään. Jos takassa tai leivinuunissa on tuli päivittäin niin jo pelkästään ne voi pitää pirtin lämpimänä. Tänä syksynä ei vielä ole pakkasia ollut jotta pidempiaikaisia tietoja olisi saatu. Uudet ilpin hankkijat saavat väärän käsityksen laitteiden tehosta. Korostan edelleen että ilppi ei voi olla päälämmön lähde. Kohtuus se on satujen kerronnassakin. Pitkin syksyä lämpötila ulkona on ollut täällä etelässä pääsääntöisesti yli +5 astetta joten ilpin lämpö on riittänyt.

 

[Drummer]

Vs: mukavuus vs. säästö

Kyllä nekku on oikeassa, kyllä täällä on tehty monen puheissa ilpistä ikiliikkuja. Ei -10 asteen pakkasella yksikään 150 neliöinen talo lämpene pelkällä ilmalämpöpumpulla. Kertojat unohtavat kertoa millä muulla tavalla taloa lämmitetään. Jos takassa tai leivinuunissa on tuli päivittäin niin jo pelkästään ne voi pitää pirtin lämpimänä. Tänä syksynä ei vielä ole pakkasia ollut jotta pidempiaikaisia tietoja olisi saatu. Uudet ilpin hankkijat saavat väärän käsityksen laitteiden tehosta. Korostan edelleen että ilppi ei voi olla päälämmön lähde. Kohtuus se on satujen kerronnassakin. Pitkin syksyä lämpötila ulkona on ollut täällä etelässä pääsääntöisesti yli +5 astetta joten ilpin lämpö on riittänyt.

Ilmeisesti minulla on sitten poikkeuksellisen kykenevä pumppu. En nimittäin ole koko syksynä lämmittänyt takkaa kuin yhtenä päivänä. Ja kuten tuossa äsken mainitsin, se on ollut minulla ainoa l. päälämmönlähde. Tällä hetkellä pakkasraja -12 astetta, ja lämpöä riittää Pumpulla lämpiää tällä hetkellä n. 120 m2 (pesuhuoneessa lattialämpö, n. 19 m2).

Eli ei se nyt ihan noinkaan mene kuin väität. Valehtelijaksi ei sentään kannata väittää

 

[tet]

Vs: mukavuus vs. säästö

Ilmeisesti minulla on sitten poikkeuksellisen kykenevä pumppu. En nimittäin ole koko syksynä lämmittänyt takkaa kuin yhtenä päivänä. Ja kuten tuossa äsken mainitsin, se on ollut minulla ainoa l. päälämmönlähde. Tällä hetkellä pakkasraja -12 astetta, ja lämpöä riittää Pumpulla lämpiää tällä hetkellä n. 120 m2 (pesuhuoneessa lattialämpö, n. 19 m2).

Aivan varmasti ei pumppu ole sinullakaan ainoa lämmönlähde. Niitä on luultavasti muitakin, esimerkiksi:

- ihmiset n kpl
- televisiot n kpl
- tietokoneet n kpl
- digiboksit n kpl
- valaisimet n kpl
- jääkaappi
- pakastin
- pesukone
- astianpesukone
- lukuisat pienet powerit (laajakaistamotukka, kännykkälaturit ym. ym.)

Tuossa muutamia esimerkkejä. Noiden yhteisvaikutus on sitten se osa lämmityksestä jota ei lämmityslaskelmissa näy. Ja niiden vaikutus voi olla hyvinkin suuri tai yhtä hyvin pieni, tapauksesta riippuen.

On hyvä muistaa, että myös kotitaloussähkö muuttuu pääsääntöisesti lämmöksi. Eli lähestulkoon kaikki sähkönkulutus lämmittää taloa, poikkeuksena valoksi (muuksi kuin infrapunavaloksi) muuttuva ja talon seinien ulkopuolella kulutettu sähkö.

 

[Drummer]

Vs: mukavuus vs. säästö

Ilmeisesti minulla on sitten poikkeuksellisen kykenevä pumppu. En nimittäin ole koko syksynä lämmittänyt takkaa kuin yhtenä päivänä. Ja kuten tuossa äsken mainitsin, se on ollut minulla ainoa l. päälämmönlähde. Tällä hetkellä pakkasraja -12 astetta, ja lämpöä riittää Pumpulla lämpiää tällä hetkellä n. 120 m2 (pesuhuoneessa lattialämpö, n. 19 m2).

Aivan varmasti ei pumppu ole sinullakaan ainoa lämmönlähde. Niitä on luultavasti muitakin, esimerkiksi:

- ihmiset n kpl
- televisiot n kpl
- tietokoneet n kpl
- digiboksit n kpl
- valaisimet n kpl
- jääkaappi
- pakastin
- pesukone
- astianpesukone
- lukuisat pienet powerit (laajakaistamotukka, kännykkälaturit ym. ym.)

Tuossa muutamia esimerkkejä. Noiden yhteisvaikutus on sitten se osa lämmityksestä jota ei lämmityslaskelmissa näy. Ja niiden vaikutus voi olla hyvinkin suuri tai yhtä hyvin pieni, tapauksesta riippuen.

On hyvä muistaa, että myös kotitaloussähkö muuttuu pääsääntöisesti lämmöksi. Eli lähestulkoon kaikki sähkönkulutus lämmittää taloa, poikkeuksena valoksi (muuksi kuin infrapunavaloksi) muuttuva ja talon seinien ulkopuolella kulutettu sähkö.

Kysymys olikin päälämmönlähteestä, joka minulla on ollut koko syksyn ilp. Tuskin oletat että kodin elektroniikka antaa talooni NOIN paljon lämpöenergiaa muihin keskustelijoihin verrattuna. Tämä ongelma on kyllä minulle jotain ihan uutta, tai oikeastaan muiden ongelma. Luulin että useammatkin käyttäisivät ilppiä päälämmittimenä. Meillä ei ole toistaiseksi ollut mitään ongelmia tässä asiassa, ja kuitenkin pakkaskelejäkin on ollut. Voi olla tietysti että taloni on poikkeuksellisen hyvin eristetty, mutta mistään matalaenergiatalosta ei todellakaan ole kysymys.

EDIT: Olisi mielenkiintoista kuunnella kommentti niiltä sähkölämmittäjiltä, joilla ei ole takkaa ollenkaan. Milloin tulee muut lämmittimet auttamaan?

 

[tet]

Vs: mukavuus vs. säästö

Kysymys olikin päälämmönlähteestä, joka minulla on ollut koko syksyn ilp. Tuskin oletat että kodin elektroniikka antaa talooni NOIN paljon lämpöenergiaa muihin keskustelijoihin verrattuna. Tämä ongelma on kyllä minulle jotain ihan uutta, tai oikeastaan muiden ongelma. Luulin että useammatkin käyttäisivät ilppiä päälämmittimenä. Meillä ei ole toistaiseksi ollut mitään ongelmia tässä asiassa, ja kuitenkin pakkaskelejäkin on ollut. Voi olla tietysti että taloni on poikkeuksellisen hyvin eristetty, mutta mistään matalaenergiatalosta ei todellakaan ole kysymys.

Ei se kaikkea selitä tuo kotitaloussähkö, mutta osan. Osan selittää varmasti lämmön leviäminen, sokkeloisessa talossa lämpö leviää huonommin ja pumppu ei jaksa pitää taloa lämpimänä vaikka käy vielä osateholla.

Mutta siinä olet kyllä oikeassa, että sinulla on poikkeuksellisen kykenevä pumppu! Harvalla tämän foorumin lukijoista taitaa olla 18-sarjalaista kymmenen kilowatin monsteria, kyllä ne enimmäkseeen lienevät 9- ja 12-sarjaa. Esim. tuo omani on maksimiteholtaan puolta pienempi.

 

[Toimelias]

Vs: mukavuus vs. säästö

Meilläkään ei ole tarvittu vielä tänä vuonna muita lämmitysapuja ottaa käyttöön, vaikka talossamme on kuutioita aika huima määrä, talomme on porrastettu ja alakerran huoneissa huonekorkeus on n.3m ja olohuone ja keittiön keskikohdalla 4m (vino sisäkatto).Tyytyväinen olen minäkin Fuijitsuun, vaikken sitä alunperin aikonut ostaa. Kävin nimittäin heinäkuussa jo sopimassa kaupat Toshiba Daisekai Ras-10 pumpusta ja ihmettelin jo silloin,että noinko pieni pumppu riittäisi meille, mutta näin myyjä väitti vaikka sanoin talomme kuutiomäärän olevan yli 600. Sitten koitti syyskuun 4. ja pumpun asennus. Asentajan tullessa sisään hän heti kysyi onko nyt tullut väärinkäsitys, kun hänellä on Ras-10 mukana ja totesi ettei se riitä näihin kuutiomäärin, sanoin maininneeni asiasta ostohetkellä ja olin asentajan kanssa samaa mieltä. Sovittiin, että asentaja käy varastolla katsomassa olisiko isompaa Toshibaa, mutta eipä ollut, olisi pitänyt tilata ja asennus olisi siirtynyt tuonnemaksi. Hän ehdotti Fujitsua, sitä oli varastossa, pumppu kyytiin ja illalla se jo puhalteli lämmintä. Joten loppupeleissä olen todella tyytyväinen että isompaa Toshibaa ei ollut varastossa . Myyjä ei muuten ole enää töissä kyseisessä yrityksessä.

 

[Karhulitos]

Vs: mukavuus vs. säästö

EDIT: Olisi mielenkiintoista kuunnella kommentti niiltä sähkölämmittäjiltä, joilla ei ole takkaa ollenkaan. Milloin tulee muut lämmittimet auttamaan?

Täällä ei takkaa, tavallinen rivari suoralla sähkölämmityksellä ja Medionin tallentavalla digipoksilla. Lisälämmityksen raja on jossain -15C - -20C riippuen tuulista tms. luonnonseikoista. Viimeistään kuitenkin yli -20Cssä pannaan makuuhuoneiden patterit päälle. Siitä alemmas lisäillään pattereita yksitellen.

OT: Onneksi ilmastonmuutos hävittänee nuo paukkupakkaset, niin ehkä ei tarvitse Noboja sähköistää. Ties vaikka 10 vuoden päästä ei tarvitse lämmitysvastustakaan enää! Ellei sitten golf virta sammu ja jääkausi ala..

 

[i-see]

Vs: mukavuus vs. säästö

Täällä ei takkaa, tavallinen rivari suoralla sähkölämmityksellä ja Medionin tallentavalla digipoksilla. Lisälämmityksen raja on jossain -15C - -20C riippuen tuulista tms.

Rivitalossa on lämmön tarve vähäisempi kuin omakotitaloissa. Omakotitaloissa on yleensä 4 ulkoseinää, joista lämpöä karkaa - vastaavasti rivareissa on 2 tai 3 "kylmää seinää". Esimerkiksi "lämmöstä pitävä eläkeläinen", jolla on huonelämpö n. 250 ympärivuoden osan naapureidensa lämmityksestä. Omakotitalot on selkeämpiä vertailtavia ilpin pakkasrajoissa, koska niissä nuo rajat tulevat aikaisemmin vastaan.

 

[pohjanpoika]

Vs: mukavuus vs. säästö

Mukavuus ja taloudellisuus osuuppi hyvin yhteen itteni kanssa. Tämmöisen paksun 120kg äijän lämmöntuotto lienee 120 w kun pirtti on 20asteinen. Jos nostan lämmöt pirtissä 25 asteeseen niin olen enää 100Wattinen !

 

[Drummer]

Vs: mukavuus vs. säästö

Mukava kuulla että muutkin kykenevät lämmittämään taloaan kovemmillakin pakkasilla pelkällä ilpillä kuin minä. Luulen että suurin ongelma muodostuu monille väärän sisäyksikön sijoituksen suhteen. On aiva selvää että mitä kauemmas sisäyksiköstä mennään, sitä kylmempi huone on ja tällöin puhalluslämpötilaa joudutaan nostamaan. Tällä palstalla on ollut paljon kirjoituksia, joissa pyyntinä on ollut 24-25 astetta jotta kauimmaisiin huoneisiin saadaan 20-22 astetta. Uskoakseni tällöin on kolme mahdollista asiaa pielessä:
1. Todennäköisin syy on se ettei lämpö pääse leviämään huonon sisäyksikön sijoittamisen vuoksi (joskus uskotaan liikaa epäammattimaisia asentajia eikä viitsitä itse paneutua asioihin; uskoakseni useimmat asentajat ovat ammattitaitoisia). 2-kerroksissa taloissa tämä on todella ongelmallista, eikä yhdellä sisäyksikällä aina parjää..
2. Alimitoitetaan liiaksi pumppua rahankiilto silmissä, jolloin tehot loppuvat
3. Ei osata säätää puhaltimen siivekkeitä/nopeutta oikein (konetta ei käytetä oikein). Siivekkeet suositellaan suuntaamaan lattiaan, mutta omassa tapauksessani ainut toimiva ratkaisu on n. 40 asteen kulmassa kulkeva ilmavirta ja heilutus (swing) toiminto sivuttain.

 

[ras13n]

Vs: mukavuus vs. säästö

Kyllä säästöön vaikuttaa suuresti tavoitetaso. Tykkään viileästä - pidän asunnon 20-21 asteisena. 25-asteisena pitäminen lisää energiankulutusta 20%.

Lisäksi tossuni sielunelämstä löytyi mielenkiintoinen lakipiste tässä 2-kerroksisessa asunnossa ja alakerassa avaraa . Toshiban kompurahan pysähtyy kun mittaus yrittää 3,5 ast. asetuksen- eli hystereesit aika isot. Nyt on nollakelit.

astetus 20 ast. kompressori käy lähes koko ajan - alakerta lattiataso lämpö 19.8 ja 1.5m 21.5

asetus 19 kompressori käy vain ajoittain - lattia 19.5 ja 1.5m korkealla 20.8 astetta

Eli tämä 19 asetus pitää pumpun juuri hysteeresin paremmalla puolen. Sama vaikutus takalla kelien kylmetessä. Perehtyminen pumpun sielun elämään asennuspaikalla kannattaa.

 

[Drummer]

Vs: mukavuus vs. säästö

Minäkin tykkään viileästä menemmän, varsinkin mitä makuuhuoneeseen tulee. Nukun parhaiten n. 18 asteessa. MUTTA kun vaimo (ja vauva) taas tykkää 25 asteesta, olen saanut neuvoteltua kompromissin: pikkupakkasilla pidetään lämpö 24 asteen tuntumissa ja kovemmilla 23 asteen tuntumissa. Olin tuossa marraskuussa yksin viikon kotosalla, ja keskikulutuksemme laski n. 25 kWh/vrk ja ulkolämpötila oli kuitenkin plussan puolella (muistaakseni n. +3). Lämpötilan pidin 21-22 asteen tietämissä oleskelutiloissa ja makuuhuoneissa 18-20 asteessa. Oli itselleni paljon miellyttävämpi. Mutta ei se ole kiva kotona palella, joten taivun muiden perheenjäsenten tahtoon, vaikka kuuma välillä itselläni onkin. Parempi niin kuin palella! Säästetän sitten muualla kuin asumismukavuudessa

 

[teukka]

Vs: mukavuus vs. säästö

Minäkin tykkään viileästä menemmän, varsinkin mitä makuuhuoneeseen tulee. Nukun parhaiten n. 18 asteessa. MUTTA kun vaimo (ja vauva) taas tykkää 25 asteesta, olen saanut neuvoteltua kompromissin: pikkupakkasilla pidetään lämpö 24 asteen tuntumissa ja kovemmilla 23 asteen tuntumissa. Olin tuossa marraskuussa yksin viikon kotosalla, ja keskikulutuksemme laski n. 25 kWh/vrk ja ulkolämpötila oli kuitenkin plussan puolella (muistaakseni n. +3). Lämpötilan pidin 21-22 asteen tietämissä oleskelutiloissa ja makuuhuoneissa 18-20 asteessa. Oli itselleni paljon miellyttävämpi. Mutta ei se ole kiva kotona palella, joten taivun muiden perheenjäsenten tahtoon, vaikka kuuma välillä itselläni onkin. Parempi niin kuin palella! Säästetän sitten muualla kuin asumismukavuudessa

Suunnilleen samat tuntemukset meilläkin, paitsi ei ole enää pientä vauvaa elleivät lasten perheet ole käymässä. Vaimon kanssa olemme lämpötilan suhteen samoilla linjoilla. Meillä asumisen mukavuus perustuu siihen, että makuuhuoneessa on 18 ja muissa olotiloissa 20 astetta. Eihän tuo näytä haittaavan vieraitakaan. Lämpötilaa ruuvaamalla muuten saa vieraat halutessaan lähtöaikeisiin.

Olin reissussa etelän sunnalla, ja tunsin oloni vaikeaksi, kun eräässä asunnossa oli 25 astetta. En usko, että se oli minua varten.

Kuten useissa kommenteissa täällä on näkynyt, niin energian käyttö (säästö) riippuu ensisijassa asukkaiden tavoista elää.

 

[Cud]

Vs: mukavuus vs. säästö

Olen laskenyt pyyntö 22 asteesta 21 koska lämpötila oli hieman liian korkea, noin 24-25 astetta. Muutos oli aika iso koska nyt lämpötila laskee 21-22 asteeseen jos en polta takassa mutta kyllä sekin taitaa riittää. Vaimo yleensä valittaa että on liian kuuma vaikka itselläni on ihan sopiva. Tosin lämpötila muissa huoneissa ei ole niin tasaista kuin tolla korkeamalla pyynnöllä, johtunee varmaan siitä että pumppu käy harvemmin ja puhaltaa vähemmän. On paljon sähkövempaimia jotka myös auttavat lämmöntuotossa ja olen huomannut että työhuoneessa on paljon (1-2 astetta mutta tuntuu selvästi) lämpöisempi jos tietokone on kauan päällä. Kulutusmittarin mukaan se kuluttaa noin 140 W (eli suurinpiirtein yhtä paljon kuin ILP keskimäärin, 266 tunnin aikana kuluttanut 39 kWh, eli keskiteho 147 W) joten kai se jonkunverran lämpöä antaa. Koneessa on 6 kovalevyä jotka käyvät ihan tulikuumiina. Tosin olen laittanut Linksys NSLU2 webpalvelimeksi joten kone ei tarvitse olla jatkuvasti päällä enää ja toi NSLU2 kuluttaa vain 10 W, eli säästöä tulee vuodessa noin 80€ ja kun laite maksaa noin 85€ niin se maksaa ittensä noin vuodessa takaisin. Plussana että se on äänetön kun siinä ei tuuletinta, joskin ei ole enää niin väliä kun on se iso tuuletin päällä..

 

[jami]

Vs: mukavuus vs. säästö

Eihän tuo näytä haittaavan vieraitakaan. Lämpötilaa ruuvaamalla muuten saa vieraat halutessaan lähtöaikeisiin.

Loistavaa! Energiansäästöstä viis, minulle riittää ilpin omistamiseen tämä asumismukavuutta parantava ominaisuus. Ei muuta kuin talvella ilppi viileää puhaltamaan, niin rauha palaa

 

[Cud]

Vs: mukavuus vs. säästö

Minullekin mukavuus on tärkein ominaisuus koska lämmityskulut on aika pienet jo ennestään takan ansiota. Tallissa on toinen asia, siellä taitaa pumppu säästää mutta tämä on vaikea todeta kun en ole aijemmin lämmittänyt sitä (siis ilman pumppua). Kaikki säästö on vain plussaa mutta epäilen että lämmityskulut voi nousta koska tämä on eka talvi kun lämmitän tallia ja se kuluttaa noin 2 kertaa enemmän kuin talo..

 

[nekku]

Aha, noin ilppimiehet lämmittää pakkasella

lisäättekö pyyntiä todella sitä mukaa kun ilmat viilenee, että joka nurkkaan riittäisi lämpöä? minusta tuo on hölmöläisten hommaa, sillä 25 astetta ilpillä pakkasilla vie varmasti yhtä paljon sähköä kuin 21 pattereilla.

 

[tet]

Vs: Aha, noin ilppimiehet lämmittää pakkasella

lisäättekö pyyntiä todella sitä mukaa kun ilmat viilenee, että joka nurkkaan riittäisi lämpöä? minusta tuo on hölmöläisten hommaa, sillä 25 astetta ilpillä pakkasilla vie varmasti yhtä paljon sähköä kuin 21 pattereilla.

Jos sisäyksikön luona on 25 ja perimmäisissä nurkissa 21, niin keskiarvo lienee sitten noin 23. Eli talon lämmönhukan kannalta kaksi astetta korkeampi sisälämpö. Eipä tuo niin hirveästi lämmönhukkaa nosta, että se ILPpiä kannattamattomaksi tekisi.

 

[Drummer]

Vs: Aha, noin ilppimiehet lämmittää pakkasella

lisäättekö pyyntiä todella sitä mukaa kun ilmat viilenee, että joka nurkkaan riittäisi lämpöä? minusta tuo on hölmöläisten hommaa, sillä 25 astetta ilpillä pakkasilla vie varmasti yhtä paljon sähköä kuin 21 pattereilla.

Sisäyksiköstä kauimmaissista nurkista lämpö karkaa tehokkaammin, joten siksi tuota lämpötilaa tulee nostaa pakkasten kiristyessä. Itselläni tuo tulee ajankohtaiseksi kun pakkanen nousee sinne -15 asteen yläpuolelle. On loogista että tällöin sähkön kulutus lisääntyy. En ole jouyunut toistaiseksi nostamaan pyyntöä 24 astetta ylemmäksi.

 

[kauko]

Vs: mukavuus vs. säästö

Meillä asumisen mukavuus perustuu siihen, että makuuhuoneessa on 18 ja muissa olotiloissa 20 astetta. Eihän tuo näytä haittaavan vieraitakaan. Lämpötilaa ruuvaamalla muuten saa vieraat halutessaan lähtöaikeisiin.

Itse pidän lämpötilan 21-22 välillä. Vieraat sanoivat että onpas sulla täällä lämmintä ja kun katsoivat mittaria 21,7'c, ihmettelivät että miten on paljon lämpösempää vaikka on pari astetta kylmempää mihin olivat tottuneet
Vaatetta itsellä on sisällä kesät talvet ainostaan housut ja lyhyt hihainen paita. Ei siis mitään turhia sukkia jne

Pyynti on ollut koko ajan 20 ja lämpötila on säädelty enemmänkin puhalluksen mukaan. Kun tulee pakkaset niin nostettaan puhallusnopeutta ja takka alkaa lämpiämään kun pakkanen on -10 tuntumassa. Tähän asti on vaan kokemusta -13 pakkasesta...
Säästöäkin varmaan tulee paremmin puhallusnopeuden muuttamisella kun pyynnin nostolla. Olen kokeillut niin puhallus automaatilla ei riitä 20 pyynillä kun siihen 20'c.

Säästöä näyttäisi tulevan marraskuuhun verrattuna, vaikka autotallissa on pidetty nyt 2 astetta korkeampaa lämpötilaa, vierashuoneessa on peruslämpö laitettu päälle ja saunassa ollaan käyty parhaimillaa 4kertaa viikossa.
Niin ja yksi jäälyhtykin tuli pakkasilla ilpin sulatus vedestä
Pitäis varmaan laskea vesilaskunkin säästöt

 

[Jooseppi]

Vs: mukavuus vs. säästö

En tiedä onko seuraava kysymykseni oikeassa kohdassa, vaikka kyllä siinä ainakin mukavuudesta on kyse.

Lämpötilan mittaus näyttää olevan yleensä sisäyksikössä. Sanyossa ja kai jossakin muussa se on kauko-ohjaimessa. Olen saanut näitä kirjoituksia lukiessani sen käsityksen, että jos mittaus on sisäyksikössä, niin huonelämpötilaa saa olla säätämässä jatkuvasti, kun ulkolämpötila vaihtelee. Onko tilanne tämä?
Olen myös ymmärtänyt että, jos mittaus on kakessa niin silloin siihen asetettu lämpötila pitää, eikä sitä tarvitse korjailla, vaikka ulkona tilanne muuttuisikin, jos vain kake on sopivassa kohdassa.

Miten on???????????

 

[tet]

Vs: mukavuus vs. säästö

En tiedä onko seuraava kysymykseni oikeassa kohdassa, vaikka kyllä siinä ainakin mukavuudesta on kyse.

Lämpötilan mittaus näyttää olevan yleensä sisäyksikössä. Sanyossa ja kai jossakin muussa se on kauko-ohjaimessa. Olen saanut näitä kirjoituksia lukiessani sen käsityksen, että jos mittaus on sisäyksikössä, niin huonelämpötilaa saa olla säätämässä jatkuvasti, kun ulkolämpötila vaihtelee. Onko tilanne tämä?
Olen myös ymmärtänyt että, jos mittaus on kakessa niin silloin siihen asetettu lämpötila pitää, eikä sitä tarvitse korjailla, vaikka ulkona tilanne muuttuisikin, jos vain kake on sopivassa kohdassa.

Miten on???????????

Pitää osittain paikkansa. Varmasti kaukosäätimeen sijoitettu lämpöanturi toimii paremmin kuin sisäyksikköön sijoitettu. Pystyykö se sitten pitämään talon tasalämpöisenä kelillä kuin kelillä, riippuu talosta. Jos on hyvin sokkeloinen talo, niin väkisinkin perimmäisissä huoneissa on kylmempi kuin sisäyksikön lähistöllä. Ja lämpötilaero kasvaa pakkasen kiristyessä. Joten ei se kaukosäätimen lämpöanturi mikään autuaaksi tekevä laite ole. Kaukosäädin kuitenkin vaatii näköyhteyden sisäyksikköön, joten sitä ei voi sijoittaa mittaamaan sen kauimmaisen huoneen lämpötilaa ja säätää sen perusteella. Jos voisi, niin sitten taas tulisi pakkasella liian kuuma sisäyksikön vieressä.

 

[Jihala]

Vs: mukavuus vs. säästö

Näin se menee, kuten tet totesi. Eli pitää kaken kohdan asetuslämmössä. Kaukosäätimen paikka kannattaa miettiä.
Viime talvena tein mittauksia myös sisäyksikkösäädöllä, vaihtoehtona Sanyossa. Toivoton tilanne.

 

[Jooseppi]

Vs: mukavuus vs. säästö

Näin se menee, kuten tet totesi. Eli pitää kaken kohdan asetuslämmössä. Kaukosäätimen paikka kannattaa miettiä.
Viime talvena tein mittauksia myös sisäyksikkösäädöllä, vaihtoehtona Sanyossa. Toivoton tilanne.

Ymmärrän kyllä,että näin on tilanne. Tokihan huonelämpötilat riippuvat esim. huoneiden etäisyydestä toisiinsa nähden ja myös siitä miten hyvin ilma postyy kiertämään eri tiloissa. Ymmärsinkö oikein, että Sanyossa ainakaan tässä tapauksessa ei lämpötilan säätö onnistunut käyttämällä sisäyksikköä (Toivoton tilanne). Kai tämänkin säädön pitää onnistua, koska se on monissa merkeissä ainoa vaihtoehto käytölle.

 

[Aippi]

Vs: mukavuus vs. säästö

Aika moneen pumppumerkkiin on saatavilla langallinen kaukosäädin lisävarusteena jonka voi sijoittaa haluamaansa huoneeseen. Kannattaa kysellä laitetoimittajalta jos kyseiselle laitteelle on tarvetta. Ainakin Daikiniin ja Toshibaan laite on saatavissa.

 

[Jihala]

Vs: mukavuus vs. säästö

Jooseppi
Sattui sopiva tilanne, silloin kun kokeilin sisäyksikkösäätöä. Pakkanen nouseva, lopussa jotain -17. Huonelämpö lähti laskuun, asetusta olisi pitänyt olla koko ajan nostamassa.
Laittelin mittausdataakin tästä, mittasin sisäyksikön anturin kupeelta lämpötilaa. Asetus olisi pitänyt olla 3-4 astetta yli huonelämmön. Koko sisäyksikön lämpötila muuttuu tehon muuttuessa. En tiedä, onko millään merkillä korjauskerrointa, millä tätä virhettä korjataan. Kyllä tämä yleinen murhe on.

"Toivoton tilanne", kake-säätö toimii mainiosti, tähän on oppinut. Sisäyksikkösäädöllä veivaamista.

 

[janti]

Vs: mukavuus vs. säästö

Jooseppi
Sattui sopiva tilanne, silloin kun kokeilin sisäyksikkösäätöä. Pakkanen nouseva, lopussa jotain -17. Huonelämpö lähti laskuun, asetusta olisi pitänyt olla koko ajan nostamassa.
Laittelin mittausdataakin tästä, mittasin sisäyksikön anturin kupeelta lämpötilaa. Asetus olisi pitänyt olla 3-4 astetta yli huonelämmön. Koko sisäyksikön lämpötila muuttuu tehon muuttuessa. En tiedä, onko millään merkillä korjauskerrointa, millä tätä virhettä korjataan. Kyllä tämä yleinen murhe on.

"Toivoton tilanne", kake-säätö toimii mainiosti, tähän on oppinut. Sisäyksikkösäädöllä veivaamista.

Oliko kokeilun aikana puhallus AUTO-asennossa?

 

[Jihala]

Vs: mukavuus vs. säästö

Ei ollut. Aina manual, pieni tai keski. Alkuun kokeilin myös Auto, mutta jostakin syystä tykästyin tuohon manual-asentoon. Varmaan tuo takan jatkuva lämmitys, tämä tuntui minulle olevan parempi valinta.

 

[janti]

Vs: mukavuus vs. säästö

Ei ollut. Aina manual, pieni tai keski. Alkuun kokeilin myös Auto, mutta jostakin syystä tykästyin tuohon manual-asentoon. Varmaan tuo takan jatkuva lämmitys, tämä tuntui minulle olevan parempi valinta.

No siinäpä se syy lämpötilan laskuun.
AUTOlla laite olisi kompensoinut tuota lisälämmöntarvetta puhallusta nostamalla.
Manuaalilla tämä ei onnistunut, koska sisäyksikön lämpötila rajoitti (max 53 astetta).
Sivu 37. http://www.acr.nl/pdf/Argo/AEI%20AWI%20technical%20Manual.pdf

 

[Jihala]

Vs: mukavuus vs. säästö

janti
Ei syy ole tässä. Sisäyksikön termari säätää sisäyksikön LT:a, ei paljon huonelämmön kanssa tekemistä. Sisäyksikön LT muuttuu ulospuhalluksen mukaan. Tässä tämä käppyrä sisätermarilta. Pakkasen kiristyessä asetusta pitäisi nostaa.

 

[Jooseppi]

Vs: mukavuus vs. säästö

Lämpötilan mittaus näyttää olevan yleensä sisäyksikössä. Sanyossa ja kai jossakin muussa se on kauko-ohjaimessa. Olen saanut näitä kirjoituksia lukiessani sen käsityksen, että jos mittaus on sisäyksikössä, niin huonelämpötilaa saa olla säätämässä jatkuvasti, kun ulkolämpötila vaihtelee. Onko tilanne tämä?
Olen myös ymmärtänyt että, jos mittaus on kakessa niin silloin siihen asetettu lämpötila pitää, eikä sitä tarvitse korjailla, vaikka ulkona tilanne muuttuisikin, jos vain kake on sopivassa kohdassa.

Miten on???????????

Kyselin tuossa yllä lämpötilan mittauksen onnistumista sisäyksikön kautta. Vastauksia ei tullut kuin yhdeltä Sanyon omistajalta. Olisi todella mukava saada kommentteja muiltakin, siis heiltä joilla ei ole kuin sisäyksikkömahdollisuus. Heitähän on kuitenkin enemmistö vai kuinka. Eli herääkö aamulla nenänpää huurteessa, jos ei ole osannut ennakoida vähänkään isompaa yöpakkasta?

 

[Aippi]

Vs: mukavuus vs. säästö

kyllä laitteessa on jokin vika jos ulkolämpötilan mukaan joutuu nostamaan säätöarvoa. Kyllä lämpötilaanturin pitää mitata huonelämpötilaa ja toimia sen mukaan. Kyllä Toshiba ainakin minulla toimii samalla säätöarvolla oli ulkona lämpötila mitä tahansa.

 

[Toimelias]

Vs: mukavuus vs. säästö

kyllä laitteessa on jokin vika jos ulkolämpötilan mukaan joutuu nostamaan säätöarvoa. Kyllä lämpötilaanturin pitää mitata huonelämpötilaa ja toimia sen mukaan. Kyllä Toshiba ainakin minulla toimii samalla säätöarvolla oli ulkona lämpötila mitä tahansa.

Samoin on pelannut Fujitsu, pyynti 22, puhallus 3 ja tasaista on lämpö ollut, vaikka kovimillaan pakkasta ollut -17C.

 

[tet]

Vs: mukavuus vs. säästö

Saattaapi olla niin, että muut valmistajat ovat ottaneet huomioon anturin epäedullisesta paikasta aiheutuvan, kennolämpötilan mukaan muuttuvan virheen, ja korjanneet sen vaikutuksen ohjelmallisesti. Sanyo taas ei ehkä ole viitsinyt asiaan panostaa, koska sisäyksikön anturilla säätö on vain hätävara, normaalisti pelataan aina kaukosäätimen mittauksella.

 

[jukka]

Vs: mukavuus vs. säästö

Kyllä lämpötilaa Panassa on pitänyt manuaalisesti korjailla aamulla, jos yönaikana pakkanen on muutamalla asteella kiristynyt. Olen kokeillut puhallusta automaatilla ja manuaalisesti.
Jospa sitten ensi viikon jälkeen paranee, kun Pana vaihtuu Tosihibaan.