nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

[zzzz]

Kompura hajosi ja mahdollisesti joku prosessorikortti? ja käyttökytkimessäkin jotain häikkää. Laite on 11v vanha. Korjaaja suositteli vaihtamaan tilalle uuden nibe 370f mallin. Hinta arvio tuplaten korjaamiseen nähden, lieneekö 11v vanhan pilpin korjaaminen järkevää? korjaus arvio 3500-4000eur uusi asennettuna 7000-8000eur hinnat vielä suuntaa antavia. uudessa tulisi tietenkin uuden takuu ja mahdollisesti energiataloudellisempi laite. onko korjaaminen tosiaan noin kallista ja haukkuuko uusi hintaansa verrattuna korjattuun?

 

[Espejot]

Vs: nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

PILP elinkaari on parikymmentä vuotta ja sisältäen yhden kompuran vaihdon. Kompuran vaihto on kyllä aika kallis - suorastaan poskettoman hintainen. Kompuraa ei kuulema saa tarvikevaraosana ja siksi maksaa. 11v joten vakuutuksestakaan ei taida saada kuin muutaman satkun takas.

Vaikee nakki... itse miettisin PILP korvaamista pasiivisella LTO:lla ja varaajalla - siis jos tulee edullisemaksi. Tuliskohan edullisemmaksi pitkässä juoksussa?

 

[VesA]

Vs: nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

PILP elinkaari on parikymmentä vuotta ja sisältäen yhden kompuran vaihdon. Kompuran vaihto on kyllä aika kallis - suorastaan poskettoman hintainen. Kompuraa ei kuulema saa tarvikevaraosana ja siksi maksaa. 11v joten vakkutuksestakaan ei taida saada kuin muutaman satkun takas.

Vaikee nakki... itse miettisin PILP korvaamista pasiivisella LTO:lla ja varaajalla - siis jos tulee edullisemaksi. Tuliskohan edullisemmaksi pitkässä juoksussa?

Voikohan se kompura oikeasti olla niin uniikki ettei millään muulla voi korvata.. osaakos joku sanoa mitä erikoista siinä on ?

 

[Espejot]

Vs: nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

Voikohan se kompura oikeasti olla niin uniikki ettei millään muulla voi korvata.. osaakos joku sanoa mitä erikoista siinä on ?

jaa, huoltomiehen kanssa juttelin ja hän sanoi että tehdas ei toimita muille kuin Nibelle.... toki joku vastaava varmaankin löytyy mutta voi olla työlästä etsiä. Pitäis varmaan olla ammattitaitoa etsiä.

 

[janti]

Vs: nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

jaa, huoltomiehen kanssa juttelin ja hän sanoi että tehdas ei toimita muille kuin Nibelle.... toki joku vastaava varmaankin löytyy mutta voi olla työlästä etsiä. Pitäis varmaan olla ammattitaitoa etsiä.

Tässä juttua 410P-mallista, sama kompressori menee tuohon 310P-malliin
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17387.msg229573#msg229573
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=18448.0

 

[VesA]

Vs: nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

jaa, huoltomiehen kanssa juttelin ja hän sanoi että tehdas ei toimita muille kuin Nibelle.... toki joku vastaava varmaankin löytyy mutta voi olla työlästä etsiä. Pitäis varmaan olla ammattitaitoa etsiä.

Tuolla hinnalla pääsee jo palkoille ja vähän opettelee.. näitä PILPpejä tehdään niin vähän, ettei se voi olla kuin korkeintaan joku jaloiltaan takaperoinen tms kevyt muunnelma olemassaolevasta kompurasta.. Kylmämiehet jos viisaudellaan hiukan avittavat niin eiköhän se ala tunnistua.. onkos sellaisesta jo kuva foorumilla ?

 

[Skata]

Vs: nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

Kompura hajosi ja mahdollisesti joku prosessorikortti? ja käyttökytkimessäkin jotain häikkää. Laite on 11v vanha.

Kauanhan toi kesti, kun vertaa noihin naapurimaan tarinoihin https://www.byggahus.se/forum/juridik/27976-trasig-nibe-fighter-310p-vad-gora.html Toki noi laitteet tuolta 2000 -luvun taitteesta, mutta kun kompuraa vaihdetaan jo toista kertaa 10 vuoteen, niin taitaa kompurassa itsessäänkin olla jotain vikaa eikä pelkästään käyttäjässä..." Har varit mycket problem med de årsmodellerna pga påtvingad övergång till nytt miljövänligt köldmedia i slutet av 90-talet. Detta påverkade smörjningen i kompressorerna som skar ihop efter oftast 3-5 år " http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=36616.0

 

[Kimmogee]

Vs: nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

16 vuotta se kompura sitten kesti Nibe Fighter 310P:ssä.

Kompuran vaihto ~2000€, jos sillä taas jonkun vuoden pääsis.

Edit: Ei kestänyt 16v, edellinen omista ei vaan muistanut ollenkaan että olisi kompura vaihdettu. Pumpussa huoltoyhteet paikoillaan, eli kompura remppa tehty jo kerran.

 

[Gebes]

Vs: nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

Niinpä se temppuilee täälläkin. Ensin ohjaukset tökkii ja nyt kadottaa verkostopaineen.... Jos olis tilaa niin en laittais PILPPIÄ. Koko talo halvaantuu yhden laiteen takia.
Onkohan kukaan rakentanut tuollaista jotain esim. ihan tuplavaraajaa mikä hoitaa vedet ja sitten joku iv-kone talteenotolla veireen? Eli mentäis vähä taaksepäin kehityksessä.
Jos olis rahaa niin rakennuttaisin koko systeemin uusiks.

 

[VesA]

Vs: nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

Niinpä se temppuilee täälläkin. Ensin ohjaukset tökkii ja nyt kadottaa verkostopaineen.... Jos olis tilaa niin en laittais PILPPIÄ. Koko talo halvaantuu yhden laiteen takia.
Onkohan kukaan rakentanut tuollaista jotain esim. ihan tuplavaraajaa mikä hoitaa vedet ja sitten joku iv-kone talteenotolla veireen? Eli mentäis vähä taaksepäin kehityksessä.
Jos olis rahaa niin rakennuttaisin koko systeemin uusiks.

PILPistä luopuminen voi kyllä olla jossain asioissa edistystäkin.. PILP on laite jolla laite jolla saadaan tosiaan talon kaikki jutut hoidettua yhdellä kaapilla, mutta ei ilman kompromisseja.

 

[Gebes]

Vs: nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

Niin. Kaiketi olis noita ilma-vesi juttujakin kaupan mutta.....
F370 menis vissiin suoraan tilalle mutta senkin hinta on ilmeisesti ihan jotain älytöntä ainakin mitä olen katellu mainoksia. Vai onko joku saanut korvattua 310:sen "kohtuu" rahalla?
En tiedä onko ns. lämpökontteja saatavilla okt. kayttöön mutta täytyy selvitellä tuotakin.

 

[roots]

Vs: nibe 310p hajosi! uusi tilalle ?

En tiedä onko ns. lämpökontteja saatavilla okt. kayttöön mutta täytyy selvitellä tuotakin.

Kyllä tommonen 'Lämpövarasto' on joskus sattunut silmiin, nyt ei vaan löydä mikä se oli...joku semmonen mikä laitettiin uudistontille ensimmäisten joukossa.

 

[Jape79]

Tervehdys! Ihan uusi foorumilla ja Nibe fighter 310p on jyskyttänyt 16v1kk yötä päivää ilman huoltoa. Joko tämä on näiden ennätys? Mutta asiaan. Kone oletettavasti elinkaarensa loppupäässä. En vaihda kompuraa, jos se sattuu hajoamaan vaan hommaan uuden masiinaan. Mikä se nyt olis 2020 vuoden laite suoraan tuohon tilalle? Ruotsista saa 370 fightereitä 4000€+300€ rahti. Tämäkö se nyt on nro 1 tuohon tilalle. Missä hintaluokassa ko. kojeen asennukset mahtanevat olla? Mietin tässä samalla paljonko tarvii lainaa ottaa kun kone porsii. Tilit näes kestää tilin välin ja säästöön ei jää mitään ja asuntolainaa vielä parisen vuotta jäljellä. Samalla kop kop

 

[Mikki]

Minkä kokoinen talo? Muutama tonni lisää ja F750 tilalle. Se toimii ilman tuloilmamoduulia kanssa ja Älvsby-talojen kanssa aika pieniin kulutuksiin on päästy.

Kyllä tuo varmaan ennätyksiä hipoo, mahtaa olla aika hurja tuntimäärä kompurassa jos 16v on mennyt ilman huoltoja

 

[Jape79]

Tämä on näitä halppis Älvsby-taloja ja reipas 100 neliötä. Se vissiin tuo F750 on huomattavasti suuremmille taloille, koska olisin syksyllä saanut ihan pilkkahintaan moisen (kaatuneen, pari lommoa), mutta se myyjä tuumasi että liian jytky taloosi. Kyllä se vaan hienosti on pelannut koko talon olemassaoloajan, suodattimet tietenkin vaihdettu pari-kolme kertaa vuodessa. Takkaa olen lämmittänyt joka talvi lokakuusta huhtikuulle ja toisinaan kylmempinä kesinä esim: 2016 heinäkuussakin, että olisko tuo jatkanut kompressorin elinkaarta. Ja kiitoksia vastauksesta.

 

[Heat&Cool]

En olisi huolissani "liian isosta" näissä PILP kohteissa. Päinvastoin sitä tehoreserviä ylöspäin kaipaisi perus on-off pilppeihin. Mieluummin tarvittaessa hieman lisää ilmanvaihtoa iv-mitoituksen ilmamääristä (kun lisälämmönlähteitä takka,sauna/suihkuajat jne.) niin saa sitä lämpöä ladattua hyvällä hyötysuhteella lämminvesivaraajaan. F750 ilman tuloilmalaitta sopii mielestäni kuin nenä päähän Älsbytaloon: laittavat sen vakiona uusiinkin 100m2 Älvareihin. Maksimi 120hz/6kw tehoja ei tietty pienen talon ilmamäärillä saada, mutta se on pelkästään hyvä asia: pysyy äänitasot matalina ja parhaat copit myös osatehoilla ko laitteessa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

parhaat copit myös osatehoilla ko laitteessa.

COP on ainakin sitä parempi, mitä lämpimämpänä ilma päästetään ulos. Tuo lienee melkolailla suoraan suhteessa käyntinopeuteen, jos ilmamäärät pysyvät suunnilleen vakiona.

 

[Heat&Cool]

COP on ainakin sitä parempi, mitä lämpimämpänä ilma päästetään ulos. Tuo lienee melkolailla suoraan suhteessa käyntinopeuteen, jos ilmamäärät pysyvät suunnilleen vakiona.

Paljon mahdollista, että COP myös paranee, kun jäteilmaa ei ajeta niin alas. Ainakaan ei tule sulatuksia niin tiheään. Hieman mutkat suoriksi ilmaisin asian. Toisaalta juuri tuosta jäteilman puristamisesta mahdollisimman kylmäksi pilp sen lämpötehon tekee. Mutta alkuperäinen pointtini oli siis tehoreservissä. Perus n.2kw on-off pilp ei pysty hyödyntämään muista lämmönlähteistä tulevaa ylilämpöä kovinkaan paljoa. Sen huomaa esim. saunan ollessa lämmitettynä: f470 puskee tolkuttoman lämmintä jäteilmaa ulos vaikka kompura käy, kun vastaavasti f750 nostaa käyntitaajuutta, ja luonnollisesti poistoilman ja jäteilman ero on aivan eri luokkaa.
PS. Mulla ei riitä fysiikka selittämään, mistä kaikesta johtuu se, että juurikin nämä ilmaperusteiset lämpöpumput saavat testi toisensa jälkeen lähes aina parhaat copit ja scopit osatehoilla. Onhan näitä asiaan vihkiytyneet tälläkin foorumilla tämän tästä pohtineet. Harva laite/kone/moottori yleensäkään käy parhaalla hyötysuhteella ”kaasu pohjassa”, kestävyydestä puhumattakaan?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mulla ei riitä fysiikka selittämään, mistä kaikesta johtuu se, että juurikin nämä ilmaperusteiset lämpöpumput saavat testi toisensa jälkeen lähes aina parhaat copit ja scopit osatehoilla.

Lämmönsiirtopinnat riittävät paremmin osateholla. Eli sen hörystyvän kylmäaineen lämpötila on lähempänä sitä kennossa virtaavan ilman lämpötilaa. Sama myös ILPissä toisin päin sisäyksikössä. Luonnollisesti lämpötilaero kasvaa myös lauhduttimessa, kun teho kasvaa. Suuremmat lämpötilaerot, suurempi Δt => huonompi COP.

Epäilen myös, että kompressorin sisäiset häviöt kasvavat, ehkä sekä sähköpuolella että kaasupuolella. VILPin ulkona oleva tuuletin kiihdyttää myös käyntiään. Virtausnopeuden (eli määrän) mukana puhaltimen teho kasvanee neliöllisesti.

Kokonaisuudessaan on kuitenkin jokin optimikin havaittavissa. Pakkasella tuo minun VILP käy parhaalla hyötysuhteella noin puolella teholla, sitten lämpimässä minimiteholla. Tuo COPin putoaminen mimiteholla voisi johtua kompressorin sisäisistä vuodoista. Lämpimässä paine-ero on pienempi ja sitten sitä tehoa tulee jo minimitehollakin enemmän kuin pakkasella puolella teholla.

PILPillä sitten se jäteilman lämpötila laskee kierrosten kasvaessa. Jos se ottaa vain vähän siitä talteen, silloinhan se käy aika kesäisissä olosuhteissa. Päämääränä vaan taitaa olla, että ilmat pusketaan ulos alle ulkoilman lämpötilassa jolloin se PILPin talvi pitkä ja kylmä.

 

[Mikki]

Päämääränä vaan taitaa olla, että ilmat pusketaan ulos alle ulkoilman lämpötilassa jolloin se PILPin talvi pitkä ja kylmä.

Paitsi juuri silloin, kun poistoilma on jostain syystä niin korkea, että vähempikin jäähdytys riittää. PILP:lle kannattaisi aina yrittää järjestää mahdollisimman lämmintä ilmaa ruuaksi.

Tuohon se ajatusleikkini poistoilman keinotekoisesta lämmittämisestä perustui. Sehän saa normaaliolosuhteissa aina noin +20 asteista ilmaa. Mutta mitäs jos maalis-lokakuun välillä aurinkoenergialla poistoilma olisikin +30 astetta jatkuvasti. Vaikutus vuosikulutukseen?

 

[Heat&Cool]

Lämmönsiirtopinnat riittävät paremmin osateholla. Eli sen hörystyvän kylmäaineen lämpötila on lähempänä sitä kennossa virtaavan ilman lämpötilaa. Sama myös ILPissä toisin päin sisäyksikössä. Luonnollisesti lämpötilaero kasvaa myös lauhduttimessa, kun teho kasvaa. Suuremmat lämpötilaerot, suurempi Δt => huonompi COP.

PILPillä sitten se jäteilman lämpötila laskee kierrosten kasvaessa. Jos se ottaa vain vähän siitä talteen, silloinhan se käy aika kesäisissä olosuhteissa. Päämääränä vaan taitaa olla, että ilmat pusketaan ulos alle ulkoilman lämpötilassa jolloin se PILPin talvi pitkä ja kylmä.

Kiitos @Kellarinlämmittäjä mieleenpalauttamisesta: näinhän tuo perus periaate tosiaan menee!
Toisaalta se mikä helposti unohtuu on lämpöteho, jonka lämpöpumppu (muutkin kuin pilp) kykenee erityisesti pakkaskeleissä tuottamaan. Ja juuri tässä F750 eroaa oleellisesti peruspil pistä: parempi lisälämpöteho isommalla kompuralla ja kylmemmällä jäteilmalla hieman huonommalla copilla kuin sähkövastuksilla. Toinen pointti on juuri tuo kyky hyödyntää ylilämpöä: f750 olennaisesti parempi kuin ns. perus pilp.
Hmm. Tuo pilpin pitkä ja kylmä talvi nyt on kuvauksena vahvasti tulkinnallinen ilmaisu. Asian voisi ilmaista yhtä hyvin toisin päin: VILP/MLP joutuvat tuottamaan lämmityskaudella tehonsa kylmästä (muutama asteisesta kalliopohjavedestä tai pakkasilmasta) kun taas pilp saa vuoden ympäri tasalämmintä "polttoainetta". Toki ymmärrän mlp ja vilp rajattomammat energialähteet.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kiitos @Kellarinlämmittäjä pilp saa vuoden ympäri tasalämmintä "polttoainetta".

Saa se lämmintä, mutta siitä on niukasti iloa, jos se jäähdytetään yhdessä vaiheessa kylmäksi. Pitäisi olla kaksivaiheinen PILP, sitten se voisi oikeasti hyödyntää sitä korkeaa lämpötilaa ympäri vuoden.

 

[Heat&Cool]

Saa se lämmintä, mutta siitä on niukasti iloa, jos se jäähdytetään yhdessä vaiheessa kylmäksi. Pitäisi olla kaksivaiheinen PILP, sitten se voisi oikeasti hyödyntää sitä korkeaa lämpötilaa ympäri vuoden.

Puhutaan ilmeisesti osin eri asiasta? Meinaan, että eikös tuo iso kompura (f750 vs f470 tms.) juurikin mahdollista sen poistoilman ja jäteilman lämpötilaeron kasvattamisen ja sitä kautta suuremman tehon. Eli kyllähän se pilp nimenomaan hyödyntää sitä korkeampaa lämpötilaa koko vuoden, ja tehon tuotto on sitä myöten varsin vakio?
Tarkoitatko kaksivaiheisella lto:ta vai kompuraa?

 

[kotte]

Eli kyllähän se pilp nimenomaan hyödyntää sitä korkeampaa lämpötilaa koko vuoden

On tuossa omat rajoituksena, eli kennon rakenne ja nykyiset kylmäaineet. Jos haluaisin hyödyntää yhtä aikaa poistoilman korkeahkoa alkulämpötilaa ja suurta lämpötilaeroa, pitäisi olla ns. liukumaa omaava kylmäaine (eri lämpötiloissa haihtuvia komponettiaineita) ja useampiportainen eristettyjä lamellikennoja käyttävä lämmönvaihdin talteenottajana. Edellisiä ei nykyisin pilpeissä käytetä ja jälkimmäisen kohdalla mennään kohdasta, missä aita on matalampi. Kun höyrystin kylmenee kauttaaltaan kylmäaineen kyseistä painetasoa vastaavaan höyrystymislämpötilaan, ei kylmäprosessi pystyy millään tavoin hyödyntämään poistoilman paljon korkeampaa lähtölämpötilaa. Toisaalta ei ole edes edullista pyrkiä nykyratkaisulla suureen imukaasun tulistumaan, koska tämä kostautuu entistä suurempana tulistumana lauhdutinpuolella (mikä ei ole taloudellista, jos lauhdutin on yksiosainen levylämmönvaihdin) ja samalla joudutaan rajoittamaan tehoa, mikä kompressorista otetaan irti.

Pilpin kylmäprosessi joutuu toimimaan sitä epäedullisemmin, mitä enemmän poistoilmaa jäähdytetään. Vastaavasti maalämpöpumpun olosuhteet ovat lähes ihanteelliset ja vilpinkin kohdalta muutoin, paitsi että ulkoilman sanelema höyrystymislämpötila vaihtelee. Pilpillä pitäisi olla useita eri lämpötiloissa toimivia peräkkäisiä höyrystimiä, jotta potentiaaliset mahdollisuudet saataisiin täysimääräisesti hyödynnetyksi.

 

[Heat&Cool]

On toki rajoitteita kaikissa lämpöpumpputyypeissä ja niiden erilaisissa teknisissä toteutuksissa. Kiitos selventämisestä @kotte.
Edelleen oma pointtini on siinä, että verrattaessa pilp:jä keskenään (tässä tapauksessa esim. F750 ja f470/f370) hyöty eli suurempi teho on rajoitteista huolimatta isompi kuin haitta eli poistoilman jäähdyttämisen vaikutus. Ainakin vuositasolla ero on merkittävä: omassa rv 2015 normitalossa n.3000kwh/a.