Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

[TeroT]

Tervehdys,

Jakotukille virtaa vesi hyvin ja näkyy virtausmittareista. Osaa pystyy säätämään huonetermostaateilla, osaa ei. Pyörittelen näitä käsin, joihin ei ole "kaukosäätöä". Kaikissa huoneissa taitaa olla termarit, yhteensä 6kpl. Jakotukilla on 10 silmukkaa, joista siis neljää pyörittelen käsin.

Ongelma on nyt kait se, etten saa tuonne lämmintä vettä. Putket tuntuvat käsinkin ”normaalilämpöisiltä”. Eivät ole kuitenkaan kylmät-kylmät.

Säädin koneesta pienemmän menolämpötilan 33C, joka oli aikaisemmin 24C. Pari tuntia ollut eikä putkissa tunnu käsillä vaikutusta.

Mitä kannattaisi tehdä ja kokeilla, kertokaa mitä lisätietoja tarvitsette?

Peruskuvaus: Uusi OKT, 128m2 vesik. lattialämmitys. Varaava takka. Otettu käyttöön muutama kuukausi sitten. Isoin ongelma on ollut koko talossa tuo PILPPI. Tai oikeastaan sen käyttötaidon puute. Liikehän ne perusarvot laittoivat kohdilleen, mutta ei ole ammattitaitoa siinä puljussa. Olevinaan "ei tarvitse enää pahemmin koskea" etc. Kyllä minä haluan ainakin tuonne kylpyhuoneeseen lattialämmityksen. Tähän asti oon puunannu kylpemisen jälkeen huolella paikat lastalla ja pyyhkeillä. Näin teen kyllä normaalistikin, mutta nyt pitää kuivata erityisen tarkkaan, koska lattialämmitystä ei ole ja tila kuivaa kovin hitaasti.

Edit: Muutin myös valikosta 4.9.2 ensimäistä arvoa, "lämmityksen pysäytys" isommaksi 33C asteeseen (oli 20C). Jossain taisi olla, että tämä rajoittaa myös jos on pienemmällä. Toiseen arvoon en koskenut (lisäyksen pysäytys 10C)

Tiedän, että F470 ja poistoilmalämpöpumppujen säädöistä on tarinaa vaikka kuinka, mutta jatketaan lisää tällä projektilla…


Ps. Näistä en ymmärrä tuon taivaallista, mutta jotakin hyvin pientä on nyt päähän väkisin tarttunut kun tuon värkin kanssa on joutunut taistelemaan. Huoltovalikkoon osaan mennä ym. pikkujutut.

 

[VesA]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Tervehdys,

Jakotukille virtaa vesi hyvin ja näkyy virtausmittareista. Osaa pystyy säätämään huonetermostaateilla, osaa ei. Pyörittelen näitä käsin, joihin ei ole "kaukosäätöä". Kaikissa huoneissa taitaa olla termarit, yhteensä 6kpl. Jakotukilla on 10 silmukkaa, joista siis neljää pyörittelen käsin.

Ongelma on nyt kait se, etten saa tuonne lämmintä vettä. Putket tuntuvat käsinkin ”normaalilämpöisiltä”. Eivät ole kuitenkaan kylmät-kylmät.

Säädin koneesta pienemmän menolämpötilan 33C, joka oli aikaisemmin 24C. Pari tuntia ollut eikä putkissa tunnu käsillä vaikutusta.

Mitä kannattaisi tehdä ja kokeilla, kertokaa mitä lisätietoja tarvitsette?

Peruskuvaus: Uusi OKT, 128m2 vesik. lattialämmitys. Varaava takka. Otettu käyttöön muutama kuukausi sitten. Isoin ongelma on ollut koko talossa tuo PILPPI. Tai oikeastaan sen käyttötaidon puute. Liikehän ne perusarvot laittoivat kohdilleen, mutta ei ole ammattitaitoa siinä puljussa. Olevinaan "ei tarvitse enää pahemmin koskea" etc. Kyllä minä haluan ainakin tuonne kylpyhuoneeseen lattialämmityksen. Tähän asti oon puunannu kylpemisen jälkeen huolella paikat lastalla ja pyyhkeillä. Näin teen kyllä normaalistikin, mutta nyt pitää kuivata erityisen tarkkaan, koska lattialämmitystä ei ole ja tila kuivaa kovin hitaasti.

Edit: Muutin myös valikosta 4.9.2 ensimäistä arvoa, "lämmityksen pysäytys" isommaksi 33C asteeseen (oli 20C). Jossain taisi olla, että tämä rajoittaa myös jos on pienemmällä. Toiseen arvoon en koskenut (lisäyksen pysäytys 10C)

Tiedän, että F470 ja poistoilmalämpöpumppujen säädöistä on tarinaa vaikka kuinka, mutta jatketaan lisää tällä projektilla…


Ps. Näistä en ymmärrä tuon taivaallista, mutta jotakin hyvin pientä on nyt päähän väkisin tarttunut kun tuon värkin kanssa on joutunut taistelemaan. Huoltovalikkoon osaan mennä ym. pikkujutut.

Voi olla että 4.9.2 nyt toimii ja pysäyttää sen lämmityksen, säädön logiikka selviää todennäkäisesti vain kokeilemalla eri arvoja. Ei näistä vehkeistä asentaja yleensä paljon ymmärrä jollei tehdas ole pakottanut kurssille. Asentajahan asentaa, ei sillä ole edes konttorilla tämmöistä vehjettä harjoittelua varten. Harjoittelun voisi kyllä tehdä jollain simulaattorillakin.

 

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Onko nämä nyt kuitenkin niitä oikeita arvoja, joita pitää muutella? Mitä ne teillä muilla on?

Joo, asentaja(t) oli mitä oli. Yksikään ei hallinnut kokonaisuutta. Yksi sai käyttövedet päälle, yksi IV- koneen päälle jne.

Enkä minä tässä ketään asentajia syyttele, tuleepahan itse opeteltua. Olisihan se vain kuitenkin aina helpompaa jos olisi vain lämpötilan säädöt ja jotain pientä ja siinä kaikki.

Nyt on selannut ohjekirjoja ja keskusteluja tunti- / päivätolkulla. Jeij. Olen kyllä viisastunut toki hyvässäkin mielessä. En ennen tiennyt noista jakotukeista tai virtausmittareista yhtään mitään. Itse koneessa saisi kyllä olla semmonen "basic settings" -tyyppinen valikko. Oon ihan kujalla kaikkien arvojen ja termien ja määreiden kanssa kun tuossa niitä on aivan tuhottomasti. Helppoa se sitten varmsti on kun oppii.

Koittakaa kuitenkin vääntää rautalangasta mulle, mitä pitää tehdä ja laittaa vaikka omia arvoja.

Luulen, että tuo tekemäni muttos pienimpään menoveteen vaikuttaa ainakin jonkin verran.. Käyttöveden täytön l-tila on laskenut ja samoin itse käyttöveden säiliön lämpö hitusen. Tuo testihuone on lämminnyt puoli tai jopa asteen noin 3-6h aikana. Voi johtua auringostakin. Kylpyhuoneessa en ainakaan aistein huomaa eroa, johon on virtauma avattu käsin "täysille".

Olen varmaan sotkenut koko laitteen kun on joka paikkaa tullut käännettyä ja väännettyä, joten nyt kaikki Nibe-gurut, näppäimistö savuamaan ja apua miehelle mäessä..


Ei liity itse tähän asiaan, mutta eikö poistoilman pitäisi aina olla suurempi kuin tulevan? Itsellä nuo ovat kaikissa juuri toisinpäin. Tulo on aina hieman isommalla. Erikseen on takansytys, jonka säädin itse siten, että työntää 100% tuloilmaa. Kyllä syttyy takka kitisemättä.. Tuo on siis vain hetkelliseen, sytysvaiheeseen tarkoitettu. Tosin sytkärin liekkikokeilulla näyttäisi, että takka imee ihan kunnolla noilla normiasetuksillakin, josta puolestaan herää pelko onko talossa vallitseva ylipaine tms. Nojoo, tämä asia erikseen. Ratkaistaan ensin tämä lattialämmitys.


Offtopic: Hiton hihhulit, jotka ovat pakottaneet meidät tähän. Minulle kelpaisi IV LTO:lla ja perus Jäspin varaaja + varaava takka talvella. Meidän tarpeissa välttäisi oikein hyvin. Joillakin olisi varmasti edullisempi, jos ei vaikka suihkussa lotrata, kuten meillä.

 

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Oli noussut kylpyhuoneen lattialämmitys yön aikana nyt aivan huimasti kun säädin pienimmäksi menovedeksi yöksi maksimin, 40C. Kyllä tuntui mukavalta vs. aikasempi jääkalillalattia.

Tosin tämä nyt taisi tapahtuä vähän käyttöveden kustannuksella, koska oli aamulla vain 38C.

Väänsin tilapäisen "luksus toiminnon" päälle ja pudotin pienintä menovettä 33 asteeseen, että tarkeni suihkussa käydä.


Otin äsken luksuksen pois kuin käyttövesi on n. 42C ja jätin tuon min. menoveden 33C. Katsotaan miten vaikuttaa.. Jos nyt olisi edes 45C käyttövesi ja lämmin kph-lattia, niin olisin tyytyväinen.

On varmaan kaikki asetukset niin pielessä tuossa koneessa kuin olla ja voi.. Talvea odotellessa, ja kun muuallekin kaipaa lämmintä :-X

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Oli noussut kylpyhuoneen lattialämmitys yön aikana nyt aivan huimasti kun säädin pienimmäksi menovedeksi yöksi maksimin, 40C. Kyllä tuntui mukavalta vs. aikasempi jääkalillalattia.

Tuo, että lattia on yön aikana lämmennyt, saattaa johtua ihan yksinkertaisesti siitä, että yöllä on ulkolämpötila käynyt alle 10oC ja Nibehän säätää lämmitysveden lämpötilaa juurikin ulkolämpötilan perusteella.
Mikä lämpökäyrä sinulla siellä koneessa on käytössä? Valikossa 3.1 Huoltotiedot, näet, mikä on laskettu menolämpötila, sekä todelliset meno- ja paluulämpötilat. Ei lämmitystä pitäisi joutua säätämään tuolla pienimmän menoveden lämpötilan säädöllä. Eilen oli ainakin täällä Länsi-Suomessa lämmin päivä, eikä nuo "normaalit" lämpökäyrät kovin lämmintä vettä silloin lattioihin aja, jos ulkona on +15...+20oC.
Kannattaa muistaa, että vedeneristettyjen lattioiden suurin sallittu lämpötila on 27oC. Saattapi alkaa kopisemaan, jos noita kovin kuumaksi ajaa. :-[

 

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Ohjekirja väittää juuri tuota, että pienimmän menoveden lämpötilaa täytyy usein nostaa kesäaikana jos haluaa pitää märkätilat kuivana.

Minä tiedän näistä todella vähän, mutta sillä 24C, joka oli valmiina, niin kph-lattia oli aivan totaalisen kylmä. Tavallisella sähkölattialämmitykselläkin joutuu nostamaan kesäisin termaria hieman, että kuivaa myös kesällä. Yleensä ne kylppärin huonetermarit on pyritelty jonnekkin lähelle 30:n tuntumaa.

Mulla siis on nyt tuo laskettu menolämpötila sen 33C, joka siis on ainakin tällä säällä sama kuin säädetty minimi menovesi. Tai ainakin tuo arvo muuttuu identtisesti tuon minimi menolämpötilan säädön kanssa.

Todellinen meno 32.6C ja paluu 31.9C.

Tällä hetkellä nuo perusarvot näyttäisivät juuri siltä kuin alun perin toivoin. Eli käyttövesi 52C ja nyt myös märkätilassa lattialämmitys.

Mulle tuo lämpökäyrä on vähän utopiaa, mutta tällä hetkelle se on

Jyrkkyys 3
Käyrän muutos -2

Tavoite sisälämpö on 22C ja sisäanturi näyttää 25.3C.

Toivoinkin herra Savustajan ym. mielipiteitä, jotka tuntevat koneiden sielunelämän paremmin kuin itse suunnittelijat..

 

[kotte]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Varsinaisen lämmityksen ja pesutilojen mukavuuslattialämmityksen hoitaminen yhdellä ja samalla kiertopiirillä ja yhteisellä säätimellä on melko hankala lähtökohta. Toimiakseen tyydyttävästi tuo vaatii mielestäni välttämättä termostaatit varsinaisiin lämmityspiireihin. Tällainen ratkaisu sinällään kyllä soveltuu PILPin, öljy- tai puulämmitteisen keskuslämmityksen ja kaukolämmityksen yhteydessä, mutta ei esim. MLP:n kanssa IVLP:stä puhumattakaan.

Itsellä on kaukolämmityksen yhteydessä homma säädetty niin, että kaikissa lämmityselementeissä on oma termostaatti ja useimmissa vielä paluutermostaatti (jolla pidetään paluuveden lämpötila tietyn rajan alapuolella, raja on luokkaa 30 astetta). Vastaavasti menoveden minimilämpötilaksi on säädetty 33 astetta ja käyrä lähtee tästä nousemaan vasta, kun ulkolämpötila putoaa lähelle 5 astetta.

 

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Varsinaisen lämmityksen ja pesutilojen mukavuuslattialämmityksen hoitaminen yhdellä ja samalla kiertopiirillä ja yhteisellä säätimellä on melko hankala lähtökohta.

Samaa mieltä. Voisi vain käyttöliittymässä olla hieman selvempi toteutus, kuinka lattialämitystä säädetään jne. Mieluiten siten vielä, että mahdollisimman vähän muuta lämmitysjärjestelmää saisi sotkettua.. Nyt kun on vähän joka arvoa kokeillut, niin varmasti joku on ainakin unohtunut pieleen.

Painottaisin samalla, että omassa tapauksessa kyse ei ole niinkään mukavuustekijästä vaan siitä, että kylpyhuone kuivaa asianmukaisesti. Luulen, että koneessani olleet arvot olisivat/ovat täysin toimivat talviaikana. Muualla kämpässä oon tottunut ennenkin vetää töppöset jalkaan jos siltä tuntuu, mutta onhan pesutilat aivan eri asia, jota meillä kuitenkin käyttää kaksi ihmistä aamuisin.

Edit: Vielä kun vähän lotraajan vikaa molemissa niin aika oleellisena pidän tuota pesutilan lattialämmitystä.

 

[Skata]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

...omassa tapauksessa kyse ei ole niinkään mukavuustekijästä vaan siitä, että kylpyhuone kuivaa asianmukaisesti...

Eiköhän märkätilojen kuivauksessa ensisijainen tekijä ole kuitenkin riittävä ilmanvaihto. IV:n poistoa tulisi lisätä, kun ollaan käyty suihkussa / saunassa / kuivataan pyykkiä. Lastalla ehdottomasti suurimmat vedet pois suihkun jälkeen. Toki lattialämmitys kuivaa lattialaatan pinnan (ei esim. seinäpintoja), mutta tämän jälkeen on saatava höyrystynyt kosteus pois...

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Ohjekirja väittää juuri tuota, että pienimmän menoveden lämpötilaa täytyy usein nostaa kesäaikana jos haluaa pitää märkätilat kuivana.

Minä tiedän näistä todella vähän, mutta sillä 24C, joka oli valmiina, niin kph-lattia oli aivan totaalisen kylmä. Tavallisella sähkölattialämmitykselläkin joutuu nostamaan kesäisin termaria hieman, että kuivaa myös kesällä. Yleensä ne kylppärin huonetermarit on pyritelty jonnekkin lähelle 30:n tuntumaa.

Mulla siis on nyt tuo laskettu menolämpötila sen 33C, joka siis on ainakin tällä säällä sama kuin säädetty minimi menovesi. Tai ainakin tuo arvo muuttuu identtisesti tuon minimi menolämpötilan säädön kanssa.

Todellinen meno 32.6C ja paluu 31.9C.

Tällä hetkellä nuo perusarvot näyttäisivät juuri siltä kuin alun perin toivoin. Eli käyttövesi 52C ja nyt myös märkätilassa lattialämmitys.

Mulle tuo lämpökäyrä on vähän utopiaa, mutta tällä hetkelle se on

Jyrkkyys 3
Käyrän muutos -2

Tavoite sisälämpö on 22C ja sisäanturi näyttää 25.3C.

Toivoinkin herra Savustajan ym. mielipiteitä, jotka tuntevat koneiden sielunelämän paremmin kuin itse suunnittelijat..

Juu, eli tuo käyrä 3 korjaus -2 tarkoittaa seuraavia ulko- ja menoveden lämpötiloja:
Ulkona: Menovesi:
+15oC 20oC
+10oC 21oC
+5oC 23oC
0oC 24oC
-5oC 26oC
-10oC 27oC

Eli melko viileää vettä jakotukille menee, kun ulkona ollaan nollassa tai sen yläpuolella.

Käyrä 3 ilman korjauksia tuottaisi muutaman asteen suurempia lämpötiloja:

Ulkona: Menovesi:
+21oC 20oC
+15oC 22oC
+10oC 24oC
+5oC 26oC
0oC 27oC
-5oC 2C
-10oC 30oC

Melko maltillinen on vielä tämäkin käyrä. Se menoveden lämpötilan minimiasetus käytännössä tekee jostain tietystä ulkolämpötilan arvosta lähtien käyrän vaakasuoraksi viivaksi, samoin kuin yläraja-asetus "leikkaa" käyrän vaakaviivaksi siellä pakkaspäässä.

Onko teillä unohtunut pesuhuoneesta vedeneristeet pois, vai miksi sinulla on lähes maaninen pintojen kuivausinto? ??? Pesuhuoneen lattialta pitäisi veden mennä lattiakaivon kautta viemäriin, eikä höyrynä ilmaan. Jos ei kaadot riitä painovoimaiseen vedenpoistoon, niin mainitsemallasi kumilastalla kuivaaminen kyllä riittää aivan mainiosti. Ilmanvaihto kuivattaa loput. Pitäytyisin kyllä tuossa lattian lämpötilassa vedeneristeen ja lattialämmityksen valmistajien maksimiarvoissa. Tuolla liikalämmittämisellä kosteuden poistamiseksi saattaa ihan oikeasti aiheuttaa muutaman tonnin remontin kun vedeneriste korkkaa irti alustastaan.

Tuo on muuten kumma, miten jotkut haluavat juurikin mukavuuden takia pitää sen pesuhuoneen lattian ellei nyt kuumana, niin ainakin pirun lämpimänä. Me 70-luvulla ja aiemmin syntyneet olemme tallustelleet kilometritolkulla lämmittämättömillä klinkkerilattioilla ilman paleltumavammoja. Meilläkin oli ala-asteen liikuntasalin suihkutilojen lattia talvella niin kylmä, ettei kannattanut hikisillä jaloilla kovin pitkäksi aikaa pysähtyä, taikka olisi jäätynyt kiinni. Mutta kun suihkusta valui lattialle muutaman sekunnin ~40oC vettä, niin kyllä ne klinkkeritkin äkkiä lämpenivät.

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Niin ja siis tiivistettynä:

Mikäli joka huonetilassa on termostaatti lattialämmitykselle, niin ei pitäisi olla mitään ongelmia lämmönsäädössä, kunhan PILPIn (tai mikä sen lämmitysveden nyt sitten lämmittääkään) lämpökäyrä on sellainen, että tarpeeksi lämmintä vettä suhteessa lämmitystarpeeseen kiertää jakotukille. Termostaatit sitten pätkivät virtausta tarpeen mukaan.

 

[Pollux]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Ei liity itse tähän asiaan, mutta eikö poistoilman pitäisi aina olla suurempi kuin tulevan? Itsellä nuo ovat kaikissa juuri toisinpäin. Tulo on aina hieman isommalla. Erikseen on takansytys, jonka säädin itse siten, että työntää 100% tuloilmaa. Kyllä syttyy takka kitisemättä.. Tuo on siis vain hetkelliseen, sytysvaiheeseen tarkoitettu. Tosin sytkärin liekkikokeilulla näyttäisi, että takka imee ihan kunnolla noilla normiasetuksillakin, josta puolestaan herää pelko onko talossa vallitseva ylipaine tms. Nojoo, tämä asia erikseen. Ratkaistaan ensin tämä lattialämmitys.

Kyllä sen talon pitää olla hieman alipaineinen ettei kostea sisäilma mene rakenteisiin.
Onkohan sinulla kuitenkin säädetty ilmanvaihtoventtiileillä talo alipaineiseksi vaikka tulo ja poisto olisivatkin eri nopeuksilla?

Kylpyhuoneeseen kannattaisi harkita kosteusantureilla ohjattuja ilmanvaihtoventtiileitä.
Minulla on molempien suihkujen yläpuolella poistoventtiilit joissa molemmissa sähkökara avaa lautasen heti, kun kosteus hiemankin nousee.
Pitää vielä suihkun tai saunan jälkeen lautasia avoimina suht pitkään ennen kuin palauttaa normiasentoon.
Omani toimivat 12V teholähteellä ja koko lautas- /moottoripaketti voidaan kiertää olemassa olevan kauluksen tilalle.
Sähköt täytyy tietysti pujottaa katon kautta IV-putken pään luokse.

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

On täällä foorumilla muitakin F470 käyttäjiä, joilla IV-säädön jälkeen on tuloilmapuhaltimen nopeus hieman suurempi kuin poisto. Tuossa on monta muuttujaa, suurimpana kanaviston virtausvastus. Eikä ne tulo- ja poistopuhaltimetkaan ole teholtaan ihan samat, joten pelkästään puhallinnopeusprosentteihin ei kannata tuijottaa. Venttiileistä yhteenlasketut ilmamäärät ratkaisevat.

 

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Minä myönnän, etten tunne PILP-järjestelmää, mutta rakennustekniikan tunnen vähintäänkin hyvin, ellen kiitettävästi.

Aika perusteellisesti kerroin nämä lähtötiedot, niin en olisi uskonut että täältäkin tulee tuommoisia Suomi24:sta tuttuja huihai-vastauksia, ”maaninen pintojen kuivausinto” jne.

Suomessa on pesutiloissa järestään lattialämmitys jo työnnetty vuosikymmeniä. Eikä se siellä huvikseen ole, eikä todellakaan ainoastaan talvea varten. Huoh.. Sanoisin, että teillä on aika massiivinen huolen paikka jotka, ette pidä märkätilan lattialämmitystä päällä myös kesäisin. ??? Itse asiassa juuri silloin kuin on se kesän kuumin päivä ja ilmankosteus huitelee lähellä sataa, niin juuri silloin sitä kylppärin lattialämmitystä nostetaan, niin vastenmieleinen kuin ajatus onkin.

Mikäli kylpyhuonetta käytetään päivittäin, niin lattialämmityksen tulee olla päällä jatkuvasti. Tämä on fakta.

Itse olen talooni vesieristykset ja IV-kanavat rakentanut. Takaan, että ovat virheettömästi toteutettuja.

Ilmanvaihto on tietenkin yhtälailla tärkeä, ehdottomasti. Kyllä se kylpyhuone kuivaakin vesihöyrystä IV:n avulla, mutta tiettyihin saumoihin, nurkkiin ja koloihin vesi jää todella pitkäksi aikaa, mikäli kuivausta ei avusteta juuri lattialämmityksellä. Toistan vielä, että meillä lastan jälkeen käytetään vielä lattiapyyhettä.

Pahoittelut, mutta provosoiduin väkisin näistä joistakin lauseista. Jos joku kuitenkin kuvittelee, ettei sitä lattialämmitystä tarvita kesäisin, niin suosittelen pikaista rakennustekniikan perusteiden opettelemista sekä ensialkuun paikkojen tutkimista vaikka pintakosteusmittarilla.

Tässä nyt tosiaan muutaman kuukauden asunut, niin tekemistä on kyllä riittänyt ja tuo lattialämmitysasia on ollut koko ajan mielessä. Nyt tuli vain se konkreettinen toimelle panohetki, kun ystävät kävivät kylässä ja kaverini mainitsi lattiaan jäävästä märästä sekä hitaasta huurteenpoistosta (jos IV-vaihtoa ei tehosteta tuntuvasti). Kaveri on myös rakennusalalla, suunnittelee pientaloja.

IV-järjestelmän säädön on tehnyt oikea ammattilainen. Oikean ammattilaisen tunnistaa kun 5min seuraa työnjälkeä.

Kyselin lähtökohtaisesti tuota lattialämmityksen päällekytkentää, niin en saanut yhtään vastausta. Johtuuko tuo sitteen muillakin puhtaasti tietämättömyydestä vai eikö PILP-ihmiset olevinaan pidä kph:n lattialämitystä päällä kesäisin lainkaan. Toivon aidosti, että kyse on ensin mainitusta. :-\

 

[pökö]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Kyselin lähtökohtaisesti tuota lattialämmityksen päällekytkentää, niin en saanut yhtään vastausta. Johtuuko tuo sitteen muillakin puhtaasti tietämättömyydestä vai eikö PILP-ihmiset olevinaan pidä kph:n lattialämitystä päällä kesäisin lainkaan.

Jostain syystä PILP-miehillä on ongelmia saada lämmöt lattioihin, joku renkkaa ylilämpösuojia ja toinen muuttelee asetuksia ja joillakin releet jumittaa. Millään muulla lämmittäjällä (öljy-sähkö-puu) ei kattiloissaan ole näitä murheita, termostaatista haluttu lämpö päälle ja toimii.

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Sorry Dille83, ei ollut tarkoitus vi$$£@lla, vaikka kieltämättä tuo hieman siltä kyllä haiskahtaakin. :-[ Pyrin jatkossa olemaan asiallisempi.

En tietääkseni kyseenalaistanut lattialämmityksen tarvetta ympäri vuoden. Yritin vaan tuoda malttia siihen lämpötilaan. Kyllä meilläkin kesällä kiertää vesi sauna/ph, khh ja kuisti lattioissa. Menoveden laskettu lämpötila vaan on 20o aina tuonne +10oC ulkolämpötilaan, josta se alkaa kohota nollaa kohti mennessä 22oC:en. Lattialämmitysveden todellinen lämpötila onkin sitten jotain muuta, koska meillä lämpiää tuo saunan puukiuas 2 - 3 kertaa viikossa ja sieltä johtuu saunan lattian betonilaattaan ja sitä kautta lämmityskiertoon lämpöä aika mukavasti.

Mietippä nyt itse sitä veden imeytymistä sinne lattian laatoituksen alle: Totesit itse, että teillä molemmat 2 käyttäjää ovat taipuvaisia "lutraamiseen". Mitä tämä mahtaa tarkoittaa minuutteina suihkun alla seisottuna? Vettä alkaa imeytyä laatoituksen saumoista lähes saman tien, kun avaat suihkun. Jos sinne nyt sitten vaikkapa vain 15 - 20 min ajan pääsee vettä, niin paljonko sillä on väliä, paljonko sinne saumoihin jää vettä kumilastan (ja teidän tapauksessa vieläpä pyyhkeen) jäljiltä? Nykyään tiedetään, että laatan saumat päästävät vettä lävitseen ja siksi siellä alla onkin vedeneriste, jonka päälle kiinnityslaastiin se vesi jää. Sitä paitsi, seinät suihkuvesien vaikutusalueella enemmän sitä vettä keräävät kuin lattia. 95%:ssa nykyaikaisista vedeneristetyistä (aktiivisessa käytössä olevista) pesuhuoneista seinän alimman laattarivin takana on märkää suihkun vaikutusalueella. Lattiassa ei välttämättä ollenkaan. Silloinkin lähinnä kaivon ympäristössä, jonne se pikkuhiljaa siellä kiinnityslaastissa valuu. Joskus tuolta seinälaatoituksen takaa oikein lirisee vettä, kun tekee seinän/lattian väliseen silikonisaumaan reiän.
Mutta niin kauan, kuin se vesi on vesierkan sisäpuolella, ei siitä ole haittaa rakenteille. Korkeintaan vaalea seinälaatta tummuu märältä alueelta. Seinälaatat ovat pienemmässä lämpötilassa poltettuja kuin lattiaklinkkerit ja siksi myös huokoisempia. Tuon takia myös sinne seinälaattaan itseensä imeytyy vettä takakautta ja se kuivuminen kestää kuukausia vaikka suihkua ei enää käytettäisi.

Ja sitten kun riehutaan sen pintamittarin kanssa siellä pesuhuoneessa, kannattaa ottaa huomioon, että kiinnityslaasti on märkää yli puoli vuotta ja siksi kaikki pinnat näyttävät märkää aina katon rajaa myöden.
Jos tuo suihkuvesien imeytyminen pintarakenteiden alle halutaan estää kokonaan, pitää asentaa suihkukaappi, joka viemäröity kaivoon, joka taas ei saa jäädä kaapin alle, koska silloin sitä ei pääse puhdistamaan ja ennemmin tai myöhemmin se alkaa tulvia lattialle.

Täytyy tunnustaa, etten minäkään mitään Esson baarissa sorakuskeilta kuultuja juttuja täällä levitä. Minulle on työnantajat kustantaneet lähes kaiken rakennusfysiikan ja kosteus-/kuivausteknisen koulutuksen, mitä tässä maassa on tarjolla ja kartoitan vuosittain +200 vesivahinkoa, ynnä muut kiinteistövahingot, rakennusaikaiset kosteusmittaukset ja vedeneristetarkastukset siihen päälle.

Mutta siihen alkuperäiseen kysymykseesi keksitkin itse jo ratkaisun, kun säädit sen pienimmän menoveden lämpötilan ylemmäs. Ongelmasihan ei ollut se, etteikö vesi lattioissa kiertäisi, vaan se, ettei se vesi ollut tarpeeksi lämmintä vaatimuksiisi nähden. Tuon Lämmityksen pysäytys asetuksenkin näköjään jo nostit korkeammalle. Se kun pysäyttää kiertovesipumpun ja silloin ei piirissä kierrä minkään lämpöinen vesi.
Ilmat kun alkavat kohta puoliin viiletä, voit varmasti pikkuhiljaa ja aste - pari kerrallaan kokeillen pudottaa tuota Lisäyksen pysäytys asetusta lähemmäs nollaa. Noilla teidän spekseillä luulisi pääsevän lähelle nollaa ilman vastuksia. Varsinkin, jos ahkerasti tuota takkaa jaksat lämmittää. Meillä Lisäyksen pysäytys on niinkin alhaalla kuin -4oC, mutta meillähän torppa lämpiääkin puilla, joka sitten PILPillä kierrätetään käyttöveteen.

 

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Sorry Dille83, ei ollut tarkoitus vi$$£@lla, vaikka kieltämättä tuo hieman siltä kyllä haiskahtaakin. :-[ Pyrin jatkossa olemaan asiallisempi.

Näillä keskustelupalsoilla kun voi käytännössä kirjoittaa mitä vain anonyymisti ja huudella kun ei ole muuta tekemistä, niin arvostan todella kovasti suoraselkäisyyttäsi, respect.

Itsekin varmasti loin hieman liiallisen kuvan tai muotoilin väärin, että lattiaa olisi ollut jotenkin tarkoitus paahtaa maksimiarvoilla tms. Ideana siis oli ja on edelleen saada märkätilan lattialämmitys pelaamaan.

En tietääkseni kyseenalaistanut lattialämmityksen tarvetta ympäri vuoden. Yritin vaan tuoda malttia siihen lämpötilaan. Kyllä meilläkin kesällä kiertää vesi sauna/ph, khh ja kuisti lattioissa. Menoveden laskettu lämpötila vaan on 20o aina tuonne +10oC ulkolämpötilaan, josta se alkaa kohota nollaa kohti mennessä 22oC:en. Lattialämmitysveden todellinen lämpötila onkin sitten jotain muuta, koska meillä lämpiää tuo saunan puukiuas 2 - 3 kertaa viikossa ja sieltä johtuu saunan lattian betonilaattaan ja sitä kautta lämmityskiertoon lämpöä aika mukavasti.

Luonnollisesti lähden pudottamaan tuota min. menoveden arvoa talvea kohti. Nyt tosiaan säädelty n. 30C vaikuttaa ja vaikuttaa toimivalta. En tiedä, ehkä aiheeseen ei tarttunut tarpeeksi ”nibettäjiä”, mutta tuolla alkuviesteissä yritin juuri tiedustella tätä lattialämmityksen epäkohtaa, joka on kyllä ohjeistuksen ja käyttöliittymän osalta melko onneton.

Kaipa se nyt selvisi, että tuo menoveden minimiarvon nostaminen on avain tässä tapauksessa. Enkä todellakaan tiedä onko tämä ainoa tai oikea tapa, jonka vuoksi kanssakommentit ovat edelleen tervetulleita.

Täytyy tunnustaa, etten minäkään mitään Esson baarissa sorakuskeilta kuultuja juttuja täällä levitä. Minulle on työnantajat kustantaneet lähes kaiken rakennusfysiikan ja kosteus-/kuivausteknisen koulutuksen, mitä tässä maassa on tarjolla ja kartoitan vuosittain +200 vesivahinkoa, ynnä muut kiinteistövahingot, rakennusaikaiset kosteusmittaukset ja vedeneristetarkastukset siihen päälle.

Meillä muuten taitaa osittain työkuvat olla samansuuntaiset tai ainakin sivuavat tietyltä pätkältä Teknisen suunnittelun lisäksi hoidan mittalaitepuolta, johon kuuluu mm. pintakosteusmittaukset. Tältäkin pohjalta uskaltaa hyvin väittää kuinka käy jos lattiaa ei kuivata asianmukaisesti. Vesieristys nimittäin oikein tehtynä pitää todella hyvin ja koska kaakelisaumaus vuotaa kuin nuhjuinen kahvinkeittimen suodatinpussi, niin vesi pakkautuu vääjäämättä kiinnityslaastiin. Läpeensä märkä kiintyslaasti tekee puolestaan kopoa, lyhyelläkin aikavälillä.

Mikäli kylpyhuonetta käyttää perhe, tai kuten me, yhteensä n. 15-20min/päivä, niin ns. vettyminen olisi vain ajan kysymys jos tilassa ei ole kunnollista lattialämmitystä. Alkukeväästä minun tutkittavaksi tuli tapaus; vuonna 2012 valmistuneeseen rivitalokohteeseen uusi kylppäri kun asukas oli ”säästänyt”, eikä pitänyt lattialämmitystä juuri laisinkaan päällä. Käytetty Cascon Multifixi oli sormin murenevaa.


Nojoo. Takaisin aiheeseen. Edelleen kiinnostaa kaikki F470:n seikat, jotka on hyvä tiedostaa.

Onko Niben kanssa muita niksejä? Täysin automatisaation varaan laitetta ei tule jättää, kuten jo tämä lattianlämmityssysteemi osoittaa. Painotan vielä kertaalleen muita samassa veneessä kelluvia, että tuon lattialämmityksen tulee olla aina päällä. Hyvä ohjenuora tähän on, että itse pesun jälkeen, n. 5-10min perushuolellisen kuivauilun jälkeen paikkojen pitäisi olla suht. kuivat, eikä tilassa juuri näkyvää 'vesivettä' saisi esiintyä.

 

[kalle_kk]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Mikäli kylpyhuonetta käyttää perhe, tai kuten me, yhteensä n. 15-20min/päivä, niin ns. vettyminen olisi vain ajan kysymys jos tilassa ei ole kunnollista lattialämmitystä. Alkukeväästä minun tutkittavaksi tuli tapaus; vuonna 2012 valmistuneeseen rivitalokohteeseen uusi kylppäri kun asukas oli ”säästänyt”, eikä pitänyt lattialämmitystä juuri laisinkaan päällä. Käytetty Cascon Multifixi oli sormin murenevaa.

Tästä toisella palstalla jauhettu. Minua kiinnosta siksi, että vanhan talon pesutiloja pitäisi saneerata.
Epäilen, ettei nykyisessä rakenteessa ihmeellistä kosteussulkua ole, lattialämpö aina päällä.
Mitään kosteus yms. ongelmia ei ole ollut.
Laatta luultavimmin valettu suoraan hiekalle (epäilys).
Nyt siis oikein tehtynä pitäisi kai vanha laatta poistaa kokonaan, eristää, valaa uusi ja tehdä asianmukaiset vesieristykset jne.
Mutta jos vain poistaa laatat uusii lattialämmityksen ja pitää jatkossakin lattialämpö koko ajan päällä,
eikö laatasta haihdu aina kosteus pois. Myös se mahdollisesti maaperästä nouseva?

 

[kotte]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Mutta jos vain poistaa laatat uusii lattialämmityksen ja pitää jatkossakin lattialämpö koko ajan päällä,
eikö laatasta haihdu aina kosteus pois. Myös se mahdollisesti maaperästä nouseva?

Ei haihdu, ainakaan äärellisessä ajassa, mutta muuten voisi tässä käytyä keskustelua laittaa perspektiiviinsä. Uima-aaltaathan yleensä tehdä laatoista saumaamalla ja myös ulkotiloissa tällaisia rakenteita käytetään suihkukaivojen yms. pohjina. Kyllä nuokin rakenteet vuosia tyypillisesti kestävät ja vaikka materiaalit on tietenkin valittu kohteen mukaan, niin jos rakenne ei kestä pesutilan lattiassa ilman lämmitystä, on vika yksiselitteisesti materiaaleissa ja toteutustavassa (lue: työssä on fuskattu).

Saumojen lävitse tihkuvan kosteuden aiheuttamat vauriot ovat sitten totista totta, jos taustalla on kosteudelle herkkää materiaalia (puu, kipsilevy, rautaputket jne.).

 

[VesA]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Saumojen lävitse tihkuvan kosteuden aiheuttamat vauriot ovat sitten totista totta, jos taustalla on kosteudelle herkkää materiaalia (puu, kipsilevy, rautaputket jne.).

Meillä käytettiin kerapoxya, se ei tunnu murentuvan muutamassa vuodessa eikä vesi ole läpi tullut. Ei laattojen takana silti puuta ole. Lämmitys on päällä talvisin, myös kylpyammeen pohjassa ja seinissä.

 

[kotte]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Meillä käytettiin kerapoxya, se ei tunnu murentuvan muutamassa vuodessa eikä vesi ole läpi tullut.

Muovilisäaineistetulla sementillä tai ihan muovisideaineisella laastilla on tosiaan mahdollista saada tiiviit saumat. Kun kaikki kumminkin vuotaa enemmän tai vähemmän, on syytä suunnitella rakenteisiin myös kuivumisreitit (yleensä märästä ja lämpimästä kohti viileää niin, että mahdollinen kosteus pääsee mahdollisimman vapaasti poistumaan tuohon suuntaan). Sisällä tuo on yleensä mahdollista, mutta pakkasrasitukselle joutuvissa ulkorakenteissa paljon hankalampaa. Eli ulkosuihkukaivojen pohjalaatoitus on ympäristön puolesta todella vaativa kohde. Lasten askarteluliimaa muistuttavilla tuotteilla, joilla keittiön kaakeleita usein kiinnitellään, työ ei ainakaan luotettavasti onnistu.

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Läpeensä märkä kiintyslaasti tekee puolestaan kopoa, lyhyelläkin aikavälillä.

Mikäli kylpyhuonetta käyttää perhe, tai kuten me, yhteensä n. 15-20min/päivä, niin ns. vettyminen olisi vain ajan kysymys jos tilassa ei ole kunnollista lattialämmitystä. Alkukeväästä minun tutkittavaksi tuli tapaus; vuonna 2012 valmistuneeseen rivitalokohteeseen uusi kylppäri kun asukas oli ”säästänyt”, eikä pitänyt lattialämmitystä juuri laisinkaan päällä. Käytetty Cascon Multifixi oli sormin murenevaa.


Nojoo. Takaisin aiheeseen. Edelleen kiinnostaa kaikki F470:n seikat, jotka on hyvä tiedostaa.

Onko Niben kanssa muita niksejä? Täysin automatisaation varaan laitetta ei tule jättää, kuten jo tämä lattianlämmityssysteemi osoittaa. Painotan vielä kertaalleen muita samassa veneessä kelluvia, että tuon lattialämmityksen tulee olla aina päällä. Hyvä ohjenuora tähän on, että itse pesun jälkeen, n. 5-10min perushuolellisen kuivauilun jälkeen paikkojen pitäisi olla suht. kuivat, eikä tilassa juuri näkyvää 'vesivettä' saisi esiintyä.

Kyllä tuossa kiinnityslaastissa on täytynyt olla jotain vikaa, jos ei se vettä kestä. Tässä viimeisen kuuden vuoden aikana on tosiaan näitä 2000-luvun vedeneristettyjä pesuhuoneita tullut mittailtua satoja ja vaikka niissä melkein kaikissa on laattojen takana märkää vähintään suihkunurkkauksessa, ei ne silti kopoja ole. Ja tuo kosteusrasitus on siis jatkunut osassa jo +10 vuotta. Koskee tietenkin myös vanhempia vedeneristämättömiä pesuhuoneita. Ei niissäkään mitenkään systemaattisesti kosteat paikat kopoja ole.
Lähinnä tuota kopoa esiintyy esim. pesuhuoneen ja saunan oviaukon kohdalla, koska siinä lattiassa on ikään kuin harja tai vedenjakaja, jossa kallistus jakaantuu pesuhuoneen ja saunan lattiakaivoja kohti. Uusimmassa RIL-107:ssa on jo ohje tehdä tuohon taitekohtaan joustava sauma silikoonilla. Ilman tuota saattaa lattialaatoituksen lämpöliikkeet nostaa jonkin rakennekerroksen (missä nyt heikoin tartunta sitten onkaan) irti alustastaan. Sieltä korkkaa siis joko sementtiliima betonilaatan pinnasta (jos sitä ei ole älytty hioa pois ennen pinnoitusta), tasoite, vedeneriste, kiinnityslaasti (erittäin harvoin) tai laatat kiinnityslaastista. Erittäin usein laattojen tartunta kiinnityslaastiin on 0. Laattaan ei jää siis yhtään kiinnityslaastia, kun sen naputtelee irti. Oviaukon lisäksi tätä kopoa saattaa esiintyä myös seinustoilla, jos reunimmaisen laatan ja seinän välissä on kiinnityslaastia siten, että se estää lämpölaajenemisen.
Usein näitä saa käydä ihmettelemässä loppukesällä, kun kaupungissa sijaitsevan omakotitalon asukkaat ovat olleet kesän mökillä ja pesutilojen lattialämmitys on kytketty pois. Sitten kun lomien loputtua palaillaan kotiin ja napsaistaan lämmitys takaisin, tapahtuu tuo lämpölaajeneminen muutamassa tunnissa ja lämpötilaero saattaa olla +15 --> +30oC. Sitten muutaman päivän päästä ihmetellään, kun lattialaatta on kopoa.

Ja palataksemme itse aiheeseen, eli Nibe F470 jekkuihin: Syksyn tullen saanet muutaman kerran säädellä sitä tuloilmapatterin säätöruuvia, jotta löytyy sopiva tuloilman lämpötila. Tämä saattaa edellyttää myös sopivan jyrkän lämpökäyrän etsimistä. Sopiva tuloilman lämpötila on pienin mahdollinen, jossa ei venttiilien lähistöllä tunnu vedontunnetta. Ilmalämmityskoneet on sitten erikseen. Kannattaa muistaa myös, että lämmityspiirin veden lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena. Näin saadaan lämpöpumpusta paras hyötysuhde. Koskee kaikkia vettä lämmittäviä pumppuja, MLP, VILP ja PILP.

Tuota lattialämmityskeskustelua voitaneen jatkaa esim. yleisen keskustelun puolella. Eikös ylläpito voisi siirtää tämän alkuperäisenkin F470 koskevan keskustelun tuonne merkkikohtaiseen osastoon?

 

[sampsa35]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

ulkona -10 astetta ilmanvaihto 2/4 sisäl 22 ja kosteus alle 25 % suhteellista. oon ajatellu laittaa kostuttimet päälle mut ne ultraäänel toimivat kalkkeaa aivan joka paikan kameroista alkaen.
mitäköhän keksisi ?

 

[Espejot]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

ulkona -10 astetta ilmanvaihto 2/4 sisäl 22 ja kosteus alle 25 % suhteellista. oon ajatellu laittaa kostuttimet päälle mut ne ultraäänel toimivat kalkkeaa aivan joka paikan kameroista alkaen.
mitäköhän keksisi ?

Semmoinen ultrasonic missä on filtteri ja itse vaihdettava massa. Itse olen tyytyväinen ultrasonikkiin. Täällä on ainakin kaksi ketjua kostuttajista. Meillä hönkää laite täsillä ja joku 7l vettä katoaa ilmaan vuorokaudessa - RH on näillä keleillä jotain 37%

 

[misa64]

Vs: Nibe F470 - Kuinka saan lattialämmityksen toimimaan?

Vastaan tuohon kysymykseen miten kylppäreiden lattiat saa pysymään kohtuulämpiminä kesäisin tai siis lämmityskauden ulkopuolella. Pirun vaikeesti, koska nibessä(itellä 410) ei saa ajettua erilämpöistä eli korkeampilämpöistä vettä kosteiden tilojen lattioihin ja matalampilämpöistä asuintilojen lattioihin. Pelkästään vedenvirtausta kuristamalla se vaan ei oikein toimi, tai vaatisi vähintään kaikkiin piireihin termostaatti venttiilit.
Mulla ratkaistu ongelma siten että suljen vedenkierron kesäisin noihin asuintilojen lattioihin kokonaan , ja korotan lämpökäyrää niin paljon että kylppärin lattia on kohtuulämmin. t Mikko