Nibe f470 kulutus ja vinkkejä aloittelijalle

M

Mintsitin

Jäsen
Moikka! Muutettiin joulukuussa uuteen taloon ja ollaan talon ensimmäiset asukkaat. Käyttösähkön osuus meillä oli edellisessä asunnossa 250-300kWh, enkä usko, että se olisi siitä merkittävästi noussut, joten meillä on vahva epäilys, että suurin kulutus tulee nimenomaan PILPistä. Alla meidän kokonaiskulutukset viime kuukausilta, miltä nämä teidän silmään näyttää, ovatko f470lle ihan normaalia kulutusta, vai onkohan meillä säädöissä jotain pahasti pielessä?

Joulukuu 2023 (19.-31.12., muutto 28.12.): 1250,96 kWh
Tammikuu 2024: 3529,02 kWh
Helmikuu 2024: 2793,22 kWh
Maaliskuu 2024: 2462,46 kWh
Huhtikuu 2024: 2201,33 kWh
Toukokuu 2024 (1.-4.5.): 210,8 kWh

Talo on siis 2023 valmistunut yksikerroksinen okt Vantaalla, 108m2, vesikiertoinen lattialämmitys, tammikuun puolivälissä saatiin ILP Niben kaveriksi, 2hlö ja vettä kuluu noin 5m3 per kk, ei sähköautoa tmv. Vertailuksi naapurin paritalossa (sama pohja, samat neliöt, sama valmistumisvuosi, sama lämmitys) molemmilla naapureilla kulutus oli esim. tammikuussa alle 2000 kWh, vaikka vettä kului 3x enemmän kuin meillä ja heidän kulutuksessaan mukana täyssähköauton lataus.

Tuloilma on säädetty ja suodattimet vaihdettu. Onko teillä vinkkejä miten kulutusta saisi pienemmäksi vai saako? Foorumin keskusteluja on luettu ahkerasti koko alkuvuosi ja yritetty imeä kaikki mahdollinen tieto.
 
T

Tulihäntä

Vakionaama
Aika monesti näitä on täällä käyty läpi, mutta… ilmanvaihto, tuloilma, lämpökäyrä, vastusteho ja sitten se ilp oikeasti lämmitykselle. Ilmanvaihdon kautta häviää ihan tolkuttomasti energiaa ja en ole vielä nähnyt uutta taloa missä f470:n ilmanvaihto olisi oikeasti säädetty oikein ja siitä löytyisi oikeat paperitkin.
 
A

asikainl

Jäsen
On kyllä jotain pahasti pielessä. Varmaan automaattitilassa "vain lisäys" päällä, eli kompura estettynä?

Vertauksena oma vastaavan kokoinen talo ja F750, sis. poreallas ja sähköauto:
Tammikuu: 1978
Helmikuu: 1547
Maaliskuu: 1245
Huhtikuu: 1142
 
M

Mintsitin

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Käyttötilana auto, käyttövesi säästöllä, ILP oli koko talven päällä niin että poistoilma oli suunnilleen 23 astetta, tuloilma säädetty niin, että on ollut 18-20 astetta. Lämpökäyränä ollut 2+1 ja vastukset 4,7 kWh. Ilmanvaihtoon ei olla uskallettu koskea, mutta niben säädöt vastaa papereista löytyviä arvoja (tulo 52%, poisto 46%)
 
J

juhamat

Aktiivinen jäsen
Mintsitin sanoi:
Käyttötilana auto, käyttövesi säästöllä, ILP oli koko talven päällä niin että poistoilma oli suunnilleen 23 astetta, tuloilma säädetty niin, että on ollut 18-20 astetta. Lämpökäyränä ollut 2+1 ja vastukset 4,7 kWh. Ilmanvaihtoon ei olla uskallettu koskea, mutta niben säädöt vastaa papereista löytyviä arvoja (tulo 52%, poisto 46%)
Klikkaa laajentaaksesi..
Onhan tuo tolkuton kulutus ja varmaan useita syitä mistä se johtuu. Hommaa Nibe Uplink jos sinulla ei sitä jo ole ja lähetä siitä kuva käyristä tänne. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen mikä on lisäyksen eston lämpätila ettei suotta käytetä vastuksia. Jos poistoilma on +23 niin teillä on sisällä varmaan +24 (vai paljonko?) ja se toki nostaa myös paljon sähkön kulutusta verraten jos teillä olisi +21.
 
M

Mintsitin

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Laitettiin uplink just viime viikolla toimintaan, mitäs käyriä sieltä ois hyvä katsoa? Ja siis talvella vaikka poistoilma näytti +23, niin sisämittari pyöri +21-22 asteessa. Lisäyksen eston lämpötilana on +5.
 
A

asikainl

Jäsen
Tuloilman lämpötilat alemmas. Sisäilmayhdistyksen suositus on 15-16. Siellä on vastus, joka lämmittää tuloilmaa ja ilman lämmittäminen on täten paljon kalliimpaa, kuin lattialämmitysveden. Ilman lämmittäminen aineena on myös paljon epäenergiatehokkaampaa, kuin veden. Lisäksi sisäilma lämpiää näillä keleillä siellä matkalla koneelta tuloilmaventtiileille vielä asteen-pari, hyvinkin eristetyissä putkissa.

Joudut toki nostamaan lattialämmityskäyrää samassa yhteydessä, kun viileämpi tuloilma viilentää kämppää (siis talvella).

Veden kulutus on toki korkea myös. Ei toki väliä tähän asiaan, jos se on kylmää. Täällä rivarissa kuluu kolmihenkisillä perheillä reilun 3 kuution luokkaa/kk.
 
M

masuli

Jäsen
asikainl sanoi:
Tuloilman lämpötilat alemmas. Sisäilmayhdistyksen suositus on 15-16. Siellä on vastus, joka lämmittää tuloilmaa ja ilman lämmittäminen on täten paljon kalliimpaa, kuin lattialämmitysveden. Ilman lämmittäminen aineena on myös paljon epäenergiatehokkaampaa, kuin veden. Lisäksi sisäilma lämpiää näillä keleillä siellä matkalla koneelta tuloilmaventtiileille vielä asteen-pari, hyvinkin eristetyissä putkissa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tämähän ei ole totta. F470 lämmittää tuloilmapatteria sillä samalla vedellä mitä kulkee lattiaan. Tämä on yksi suurimmista syistä, miksi F470 kyykkää nopeasti talvella, kun sen pitää 2 kW antoteholla lämmittää tuloilmaa, lattioita ja lämmintä vettä. Talvella se ei eroa suorasta sähkölämmityksestä kovin paljoa.

Sulla taas F750, joka on toiminnaltaan ja teholtaan aivan eri laite, eikä sen kulutuksen vertailu ole millään tavalla mielekästä tai edes järkevää.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Mintsitin sanoi:
Joulukuu 2023 (19.-31.12., muutto 28.12.): 1250,96 kWh
Tammikuu 2024: 3529,02 kWh
Helmikuu 2024: 2793,22 kWh
Maaliskuu 2024: 2462,46 kWh
Huhtikuu 2024: 2201,33 kWh
Toukokuu 2024 (1.-4.5.): 210,8 kWh
Klikkaa laajentaaksesi..

Onhan tuossa tosiaan jotain selvitettävää. Omat Vantaalle 1965 rakennetun vesipattereilla toimivan kaksikerroksisen OK-talon lukemat olivat
Joulu 2635,64 kWh
Tammi 2698,75 kWh
Helmi 2210,70 kWh
Maali 1712,78 kWh
Huhti 1343,30 kWh

1715064852401.png


Käyrän mukaan kulutukset seuraavat toisiaan oudon lineaarisesti ikäänkuin sähköä menisi vakioteholla jonnekin. Kulutus pikemminkin on suhteessa jopa noussut kevään mittaan. Tämä ei mielestäni ole kyllä hyväksyttävä kulutus uudessa talossa. Kaivelepa sähköyhtiön tai DataHubin sähkönkulutuskäyrät esille. Niistä voisi paljastua jotain oleellista lisätietoa mm. siitä, milloin energiaa kuluu paljon.
 
A

asikainl

Jäsen
masuli sanoi:
Tämähän ei ole totta. F470 lämmittää tuloilmapatteria sillä samalla vedellä mitä kulkee lattiaan. Tämä on yksi suurimmista syistä, miksi F470 kyykkää nopeasti talvella, kun sen pitää 2 kW antoteholla lämmittää tuloilmaa, lattioita ja lämmintä vettä. Talvella se ei eroa suorasta sähkölämmityksestä kovin paljoa.

Sulla taas F750, joka on toiminnaltaan ja teholtaan aivan eri laite, eikä sen kulutuksen vertailu ole millään tavalla mielekästä tai edes järkevää.
Klikkaa laajentaaksesi..
OK, ei ollut tietoa tuosta erosta mallien välillä.

Ne nyt ainakin on yhteisiä faktoja laitemalleissa, että tuloilmalla kämpän lämmittäminen on energiatehottomampaa kuin lattian vesikiertoisella lattialämmityksellä. Ja samoin lämpimän veden käytön minimoinnilla saa säästöä, koska se kaikki käyttöveden tekemisen aika on kompuran lämmitysajasta pois.
 
J

juhamat

Aktiivinen jäsen
asikainl sanoi:
Tuloilman lämpötilat alemmas. Sisäilmayhdistyksen suositus on 15-16. Siellä on vastus, joka lämmittää tuloilmaa ja ilman lämmittäminen on täten paljon kalliimpaa, kuin lattialämmitysveden. Ilman lämmittäminen aineena on myös paljon epäenergiatehokkaampaa, kuin veden. Lisäksi sisäilma lämpiää näillä keleillä siellä matkalla koneelta tuloilmaventtiileille vielä asteen-pari, hyvinkin eristetyissä putkissa.

Joudut toki nostamaan lattialämmityskäyrää samassa yhteydessä, kun viileämpi tuloilma viilentää kämppää (siis talvella).

Veden kulutus on toki korkea myös. Ei toki väliä tähän asiaan, jos se on kylmää. Täällä rivarissa kuluu kolmihenkisillä perheillä reilun 3 kuution luokkaa/kk.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mulla kuluu tuplamäärä vettä 1hlö, enkä ees lotraa. Te olette tosi vesipihejä, tai mittari näyttää väärin :)
 
J

juhamat

Aktiivinen jäsen
Mintsitin sanoi:
Laitettiin uplink just viime viikolla toimintaan, mitäs käyriä sieltä ois hyvä katsoa? Ja siis talvella vaikka poistoilma näytti +23, niin sisämittari pyöri +21-22 asteessa. Lisäyksen eston lämpötilana on +5.
Klikkaa laajentaaksesi..
Laita lisäyksen estoon aluksi vaikka 0 (minulla se on -5) ja tuloilma koita pitää noin +15. Jos ulkolämpötila on +5 tai enemmän niin saatat pärjätä jo ilman ilppiä. Jos kylmempi niin se voi olla päällä lisäksi, muttei automaatti-asennossa. Luulen että näillä parilla säädöllä jo helpottaa. Luultavasti helpottaa lisää jos korotat käyttöveden normaali-arvoon sillon kun se alkaa lataamaan sitä, mutta pidät muuten säästöllä. Jos ei meinaa saada käyttövettä tehtyä ilman vastuksia niin ohjelmoi käyttöveden teon ajaksi lämpökäyräksi -1 tai -2. ILP lämmittää sen ajan. Minimi menovesi pitäisi toki tietää myöskin ja sen olla riittävän matala että tuo auttaa.
 
M

Mintsitin

Jäsen
masuli sanoi:
Onko sulla jotain ohjelmointeja päällä? Eli esim. vastukset sallittu 9-18 tms. Tuota käppyrää kun katsoo, niin tuo n. 22-08 on melko mielenkiintoinen. Lämpimän veden teko taitaa tuolloin olla ohjelmoitu pois?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei olla itse ainakaan ohjelmoitu mitään, ja asetuksia kun tsekkailin niin kaikissa ohjelmointi kohdissa luki pois, joten olettaisin, ettei siellä oli mitään ohjelmointeja. Olen huomannut, että todella usein suunnilleen 21-06 välillä (ja välillä randomisti keskellä päivää) saattaa tulla 5- 8kWh kulutuspiikkejä, mutta en ymmärrä mistä johtuen:hmm:
 
J

juhamat

Aktiivinen jäsen
Mintsitin sanoi:
Tältä näyttää meidän niben käyrät, ainaki jäteilma suhaa eestaas verrattuna tuohon sun katso liitettä 97420
Klikkaa laajentaaksesi..
Veikkaisin että kuvan keskellä oleva veden lämmitys on tapahtunut kompuralla, kuvan loppupäässä vastuksilla (tämän arvaa siitä kun kompuran käyrä nousee jyrkästi, sillon se käyttää vastuksia). Eli vaihda se lisäyksen raja vaikka siihen nollaan ku selvästi pystyy ilman vastuksia tekemään ja kompura huilaa noin paljon. Ja tuloilmaa alemmaksi. Ja korota samantien se menovesi normaaliin ohjelmoimalla, mutta pidä muuten säästöllä. Teeppä nämä niin kulutus tippuu.

Kun jäteilma on ylhäällä niin silloin kompura ei tee töitä. Anna siis kompuralle lisää töitä ja ota vastuksilta työt pois.
 
M

Mintsitin

Jäsen
Kävi ilmi, että meidän ja naapurin sähköt olikin kytketty ristiin. Selittää ainakin sen miksei ILPillä ja niben säädöillä tuntunut olevan mitään vaikutusta kulutukseen :D Jännityksellä odotan millaista meidän kulutus on oikeasti ollut, selviää kunhan sähköyhtiö käy korjaamassa kytkennät ja korjaa meidän kulutukset oikein.
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Tarviiko kytkentöjä muuttaa ?
Muutetaan vain mittarien sarjanumerot tms ristiin.

Onkohan jommalle kummalle tulossa iso tasauslasku ja toinen saa useamman kuukauden sähköt ilmaiseksi?
Vai ottavatko tappion omaan piikkiin kun heidän vika.

Oliko kuinka vanha talo? Että kuinka pitkältä ajalta tasattavaa on kertynyt?
 
M

Mintsitin

Jäsen
No ainakin sähköyhtiöstä sanottiin, että tulevat korjaamaan kytkennät, en sitten tiedä mitä se käytännössä tarkoittaa. Mutta joo korjaavat myös kulutukset koko ajalta, eli sieltä tulee hyvitystä taikka lisälaskua. Talot valmistuneet viime vuonna, itse muutettiin tähän ennen uutta vuotta.
 
M

Mintsitin

Jäsen
Saatiin korjatut kulutuslukemat, ja nyt näyttää jo paljon paremmalta ja uskoisin, että niben säädöt on meillä ainakin lähes kohdillaan :D

Joulukuu 2023 (19.-31.12., muutto 28.12.): 1250,96 kWh 473 kWh
Tammikuu 2024: 3529,02 kWh 1836,61 kWh
Helmikuu 2024: 2793,22 kWh 1265,11 kWh
Maaliskuu 2024: 2462,46 kWh 928,16 kWh
Huhtikuu 2024: 2201,33 kWh 748,34 kWh
Toukokuu 2024: 1314 kWh 469,22 kWh
 
M

Mintsitin

Jäsen
Jepo_O Juu on samankokoiset, tai naapurilla ehkä muutaman neliön pienempi asunto, mutta heillä sähköauto eikä ILPpiä ja ymmärtääkseni eivät ole nibeä pahemmin säätäneet eli varmasti säädöillä saisi kulutusta alemmas.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom