Nibe F470 + pyöriväkennoinen IV-kone

[hj]

Mielessä käynyt hakkia Enervent Salla hoitamaan ilmanvaihtoa.
Perusteita:
- hyötysuhde talvella sama tai jopa parempi kuin F470 PILPillä.
- pyöriväkennoisen kosteudentalteenotto talvella (tällä hetkellä 2-3kpl kostuttimia sisällä huutamassa kuivuutta vastaan)
- Niben sisäilmayksikön puhdistettavuus hankalaa. Alkuperäisen suodatinkelkan ohivuodon vuoksi tuloikammiot likaiset ja tuloilmapatteri puhdistetavissa vain yläkautta eli käytännössä todella suuritöinen.
- ilmanvaihdon ylipaineisuus höyrystimen jäätyessä
- Niben kompressorin rikkoutuessa joka tapauksessa siirtyminen PILPistä pois.

Eli tässä tapauksessa Nibe jäisi toimimaan sähkökattilana. Nibe on kuitenkin vasta 8v ja kompressorilla saattaa olla elinikää vielä puolet jäljellä. Mielessä käynyt pari "pellepeloton" ratkaisua Niben kompressorin hyödyntämiseen.

Molemmissa vaihtoehdoissa Salla hoitaisi ilmanvaihdon.

Vaihtoehto 1)
Otetaan Nibelle "poistoilma" katetun terassin yläpuoliselta vintiltä.
Lämpötilat tumman peltikaton alla samat kuin asuintilojen yläpuolella vintillä mutta villapölyä ei lentele.
Jätekanava eristettynä seinänläpi pihalle.
Hyödynnettävyys voisi olla toukokuulta syyskuulle päivisin. Ajakohtaa rajoitaa eniten Niben +16 asteen poistoilman turvaraja.

Vaihtoehto 2)
Tehdään Nibestä jäähdytyskone. Olohuoneessa on isot ikkunat etelään ja länteen. Auringonpaisteella olohuonetta voisi jäähdyttää huhtikuulta syyskuulle.
Otetaan poistoilma sisätilojen yhteydessä olevasta teknisestä tilasta. Viedään eristetty ja vaimennettu jäteilmaputki olohuoneeseen josta saadaan siis jäähdytys.
Tässä ongelmana että jäteilma aika kylmää, lähellä nollaa jos toimitaan 30-40 litran ilmamäärillä mitä 125mm tuloilmaseinäsäleikkö (ulkonäkösyistä) antaa myöden.
Lisäksi käyttöveteen ja kosteidentilojen lattioihin ei loputtomasti lämpöä mahdu

Hulluja ideoita, kommenteja?
Saako näillä mitään säästöjä on sitten eri asia.

 

[hj]

Vaihtoehto 3)
Kytketään iv-koneen ja Niben poistopuoli sarjaan. Eli Nibe saa poistoilmansa Sallan jäteilmasta.
Ilmeisesti Niben poistoilman +16C turvarajaa voisi venyttää alemmas huijaamalla anturia esim. potentiometrillä.
Kuinka alas sitä voisi sitten venyttää, selvinnee vain kokeilemalla. Ehkä +12C olisi vielä reilulla ilmamäärällä höyrystimelle ok?
Talvea varten varmaan pitäisi olla ohitusputkisto Niben ohi? koska mitä höyrystin tykkää jos sinne ajetaan -10C ilmaa vaikka kompressori ei käynnissä olisikaan.
Tällä kombolla toimintaraja voisi olla jossain +5C ulkolämpötiloilla jos Sallalta pyytää minimi +15C tuloilmaa.
Etuina tässä olisi ettei tarvisi ylimääräisiä putkia rakennella talonvaipan ulkopuolelle.

 

[hj]

Suunnitelmaa viety hieman eteenpäin eli ideana olisi kytkeä PILP ja LTO sarjaan seuraavasti:

Puretaan kaavio auki:
1) talon raitisilmakanava Sallan raitisilmaliitäntään
2) LTO-kennon kautta tuloilma taloon Sallasta
3) poistoilma talosta LTO-kennolle
4) Jäteilma LTO-kennosta haaroitetaan ohituskanavalle ja Nibelle
5) Sallasta tuleva jäteilma Niben raitisilmakanavaan jossa tuloilmapatteri lämmittää ilman tarvittaessa
6) Niben tuloilmakanava liitetään poistokanavaan. Kanavaan asennetaan tuloilmapatterin termostaatinanturi.
7) Niben jäteilma yhdistetään ohituskanavaan josta ilma poistuu talosta. Kanavaan asennetaan tarvittaessa sulkupelti?

Järjestelmän ohjaus tapahtuu laitteiden omalla logiikalla seuraavasti:
- Sallassa normaalit asetukset tuloilmapyyntinä noin +16C
- Sallan ja Niben poistopuhaltimien tehot on synkronoitu keskenään Niben kompressorin käydessä
- Kompressorin sammuessa Niben puhaltimien tahdistettukäyttö vaihtaa ilmanvaihdon 2.asentoon jossa puhaltimilla 0%. Sallalta tuleva jäteilma menee ohituskanavaa pitkin ohittaen Niben.
- Niben tuloilmapatteri säätää höyrystimelle meneväksi lämpötilaksi vähintään +17C
- Ulkolämpötilan laskiessa alle nollan järjestelmä siirretään talviasentoon: Nibe vaihdetaan sähkökattilaksi ja ilma johdetaan sen ohi ohituskanavan kautta

Projektin ajurit:
- Reilun ilmanvaihdon ja ilmankosteuden ylläpitäminen. Tällä hetkellä taloa pitää kostuttaa 2-4 ilmankostuttimella 6kk vuodessa jotta ilmankosteus pysyy edes 30% tasolla. Salla olisi tarkoitus varustaa sorptioroottorilla.
- PILPin kompressorin (8v) hajotessa LTO-kone jo valmiina
- Kuten kaikissa virityksissä, voidaan olla tyytyväisiä jos energiankulutus ei nouse nykyhetkestä

 

[kotte]

Käytännössä moisesta kytkennästä ei ole hyötyä niin kauan, kun F470:n kompressori yleensä toimii, ellei talossa ole sähkön ohella muuta lämmönlähdettä tai aivan äärimmäisillä pakkasilla, kun lto-laite saisi jäteilman pakkasen puolelle. Asumisen hukkalämpö, mahdollinen auringon antama merkittävä lisälämpö tms. toki voisivat auttaa kuviossa. F470 ei ainakaan saa jäteilmasta mitään talteen sen jälkeen, kun LTO-laite on jo jäteilmaa viilentänyt (ja kytkentä toiseen järjestykseen aiheuttaa muita käytännön haittoja tai jopa esteitä).

Sen sijaan lto-laitteesta saisi hyötyä, jos hankkisikin jonkin toisen lämpöpumpun ja jättisi F470:n vain kattilaksi, mutta tuo tietenkin maksaisi lisää. Olisi ehkä taloudellisinta hyväksyä nykytilanne ja kun kompressorista aika jättää, toteuttaa moinen ratkaisu vasta siinä vaiheessa (ja ehkä valmistautua myös tehokkaamman varsinaisen lämpöpumpun hankintaan siinä vaiheessa tai myöhemmin).

 

[hj]

Samaa mieltä ettei projektia pysty perustelemaan taloudellisesti ja varmasti siltä kannalta olisi järkevää ajaa Niben kompura loppuun.

Talossa on muina lämmönlähteinä takka, ilp ja keväisin isojen ikkunoiden kautta aurinko. Käytännössä F470 ajanut vain mukavuuslämmön lattioihin.

Kostuttamiseen käytetään talvella ja keväällä 10-20L/vrk vettä ja se show alkaa hieman ottamaan hattuun.
Lisäksi lämpöenergiaa siihen tuhlautuu jo aika paljon.

Niin kauan kuin lto-kennosta tulee +5 tai yli voisi Nibellä olla mahdollista puristaa siitä vielä lisää. Käytännössä F470 saisi ajella noin -5C jäteilmaa joka kennon jälkeen on jo sen verran kuivaa ettei se ehkä ihan samantien kilahtaisi -10C kompressorin sammutusrajalle.

Poistoilmasta sen verran että se on tyypillisesti lämpötilaltaan 22-23C ja ilmamäärä 65ls.

 

[oh4hlo]

Poistoilman pitää olla yli 16 asteista F470:lle, jotta se suostuu kompuraa käyttämään.
Kokeilitko talvikautena laskea ilmamääriä niin alas, että kompura juuri ja juuri vielä toimii (em. raja huomioiden)? Tuossa ei muuta hyödy, kuin ilma on vain kosteampaa ja ilmamäärät tietysti maltillisempia jos on pienehkö talo. Jos tuokaan ei auta riittävästi ja hermot menneet, niin jätä F470 pelkäksi sähkökattilaksi ja vaihda ilma omalla LTO-koneella.

 

[hj]

Poistoilman pitää olla yli 16 asteista F470:lle, jotta se suostuu kompuraa käyttämään.
Kokeilitko talvikautena laskea ilmamääriä niin alas, että kompura juuri ja juuri vielä toimii (em. raja huomioiden)? Tuossa ei muuta hyödy, kuin ilma on vain kosteampaa ja ilmamäärät tietysti maltillisempia jos on pienehkö talo. Jos tuokaan ei auta riittävästi ja hermot menneet, niin jätä F470 pelkäksi sähkökattilaksi ja vaihda ilma omalla LTO-koneella.

Tarkoitus oli viritykseessä pyöräyttää lto-kennolta tuleva poistoilma Niben tuloilmapatterin kautta jotta se pysyisi yli +16C.
Kokeilin kyllä pieniä ilmamääriä mutta tarkoituksena pitää korkeaa ilmanvaihtoa yllä myös talvella (hiilidioksi ym. vuoksi)

F470 ei pysty +23C ja 65ls ilmamääräästä ottamaan kuin osan talteen joten siihen rakoon tuo erillinen LTO auttaisi. Alkujaankin F470 on aika alimitoitettu kohteeseen.

 

[kotte]

Tarkoitus oli viritykseessä pyöräyttää lto-kennolta tuleva poistoilma Niben tuloilmapatterin kautta jotta se pysyisi yli +16C.

Siiskö ajattelit lämmittää harakoita Niben tuottamalla lämmöllä? Hyväkin lto-laite kuluttaa ja hukkaa yhteensä aina enemmän lämpöä kuin tuottaa hyötyä ja kaikenlainen lämmön kierrättäminen muiden vekottimien ja pilpin kesken ainoastaan lisää sähkön kulutusta hyödyksi saatuun lämpömäärään nähden.

 

[misa64]

F470 kuikkaan ja kaikki uusiks , jos sen ilmanvaihdon kanssa ei pärjää.
Talous ja kestävyys mielessä halpa Vilp lämmityksen paluuseen olisi toimiva , mutta eipä se ilmanvaihtoon auta

 

[hj]

Siiskö ajattelit lämmittää harakoita Niben tuottamalla lämmöllä? Hyväkin lto-laite kuluttaa ja hukkaa yhteensä aina enemmän lämpöä kuin tuottaa hyötyä ja kaikenlainen lämmön kierrättäminen muiden vekottimien ja pilpin kesken ainoastaan lisää sähkön kulutusta hyödyksi saatuun lämpömäärään nähden.

Ei vaan tarkoituksena pitää Niben höyrystimelle tuleva ilma vähintään +16C koska se on alin sallittu lämpötila (ks kytkentäkaavio). Toki jos poistoilmananturin nakkaisi poistokammion ulkopuolelle olisi tuosta ehkä mahdollista muutama aste venyttää alaspäin mutta rajoittavaksi tekijäksi tulee Pilpin jäteilman -10C sulatusraja.

F470 pystyy ottamaan maksimissaan noin 1,5kw lämpöä talteen. Jos 65ls 23C 30% kosteudella olevaa ilmaa jäähdytetään 28 astetta olisi tuossa tarjolla 2,6kw lämpöenergiaa eli teoriassa 1,1kw olisi saatavissa roottorilla extraa miinus häviöt.

 

[huugo]

En ehkä ymmärrä, mutta pyörivällä saat ilman n 5 astetta ulkoilmaa lämpimämmäksi. Ja ilman sulatuksia.

Eli -20 ulkona, -15 jäteilma. Miten tuosta saa säästettyä mitään pumppaamalla. Ja vaikka -10 ja jäte -5 astetta. Ei siihenkään paljoa energiaa jää.

 

[hj]

En ehkä ymmärrä, mutta pyörivällä saat ilman n 5 astetta ulkoilmaa lämpimämmäksi. Ja ilman sulatuksia.

Eli -20 ulkona, -15 jäteilma. Miten tuosta saa säästettyä mitään pumppaamalla. Ja vaikka -10 ja jäte -5 astetta. Ei siihenkään paljoa energiaa jää.

Joo ei tuossa mitään järkeä olekaan ja sen vuoksi tuolla ylempänä mainitsin että ulkoilman mennessä pakkaselle järjestelmä siirretään talvitilaan: pelkkä Enervent käytössä ja F470 sähkökattilana -> Enerventin jäteilma ohituskanavaa pitkin.

Eli jos ulkoilma on nollassa niin roottorin jälkeen jäte on +5C. Jos F470 puristaa sen -5C jää PILPille vielä 10 astetta jossa energiaa 790w. Niben kompressori ottaa sähkötehoa 650w jolloin copiksi jää vielä yli 2.
Onko näissä laskelmissa joku pielessä?

 

[huugo]

Onko näissä laskelmissa joku pielessä?

Kai sen noin voi laskea.

Pistä se 650W ILP:iin niin saat paremman COP:n kuin 2 nollakelissä. Jos ja kun tässä ylioptimoidaan.

 

[oh4hlo]

Eli jos ulkoilma on nollassa niin roottorin jälkeen jäte on +5C. Jos F470 puristaa sen -5C jää PILPille vielä 10 astetta jossa energiaa 790w. Niben kompressori ottaa sähkötehoa 650w jolloin copiksi jää vielä yli 2.

16 C oli se käynnin raja ja tässä menisi vain 5 C koneelle. Jos nyt ymmärrän oikein, niin ei toimi.

 

[harrastaja]

Jos pelle pelottomat hommat onnistuu niin ite olen rakentanut f750 koneesta vilpin eli poistoilmakenno on korvattu ulkoilmakennolla.

 

[hj]

16 C oli se käynnin raja ja tässä menisi vain 5 C koneelle. Jos nyt ymmärrän oikein, niin ei toimi.

Pilpin tuloilmapatterilla lämmitetään tuo Enerventiltä tulevan 5C jäteilman -> 16C jonka jälkeen kompressori jäähdyttää 21 astetta -> -5C . Eli ilmaa lämmitetään kompressorista saatavalla lämpöenergialla 11C vesikiertoisen tuloilmapatterin avulla ja saadaan kompressorin avulla takaisin 21 astetta eli nettosaanti 10C = 790w.

 

[hj]

Kai sen noin voi laskea.

Pistä se 650W ILP:iin niin saat paremman COP:n kuin 2 nollakelissä. Jos ja kun tässä ylioptimoidaan.

Ilman lämmittäminen ei ole ongelma vaan lattioiden ja käyttöveden. Koska lattioihin halutaan mukavuuslämpö, tarvitaan jollain tavalla lämpöenergiaa siirtymään veteen.

 

[hj]

Jos pelle pelottomat hommat onnistuu niin ite olen rakentanut f750 koneesta vilpin eli poistoilmakenno on korvattu ulkoilmakennolla.

Tottakai kiinnostaa, kerro ihmeessä lisää projektista?

 

[harrastaja]

Romuista vilppi

Jaahas on tohon pihalle päässyt kertymään rikkinäisiä vehkeitä useampi ja ajatuksena olisi saada niistä jonkin sortin lämmitin. Oilon aw pro 10 (höyrystin rikki) Fujitsu ulkoyksikkö WOYK112LCTA(kompressori vika) Hitachi yutaki 5 sisä ja ulkoyksikkö (Ulkoyksikön piirikortissa vikaa)puhaltimet...

lampopumput.info

Tuolla tarinaa aiheesta. Mut f750 invertteri vehe ja pikkasen isompi kompura et en kyl tosta sinun omasta ehkä lähtisi virittelemään.

 

[kotte]

Pilpin tuloilmapatterilla lämmitetään tuo Enerventiltä tulevan 5C jäteilman -> 16C jonka jälkeen kompressori jäähdyttää 21 astetta -> -5C . Eli ilmaa lämmitetään kompressorista saatavalla lämpöenergialla 11C vesikiertoisen tuloilmapatterin avulla ja saadaan kompressorin avulla takaisin 21 astetta eli nettosaanti 10C = 790w.

Taas tulee mieleen tuo edellä oleva kysymykseni harakoista. Pilpin höyrystimen lämpötilan nostaminen pilpin itsensä tuottamalla lämmöllä ei kerta kaikkiaan toimi, kuten eivät muutkaan ikiliikkujan kaltaista tavoitetta etsivät ratkaisut. Tuloilmapatteriin olisi saatava jostakin muualta lämpöä, mutta en käsitä, mistä sitä voisi saada, jos lämpö on kerätty lto-laitteella eikä maastakaan pysty ammentaman riittävän lämmintä.

 

[hj]

Taas tulee mieleen tuo edellä oleva kysymykseni harakoista. Pilpin höyrystimen lämpötilan nostaminen pilpin itsensä tuottamalla lämmöllä ei kerta kaikkiaan toimi, kuten eivät muutkaan ikiliikkujan kaltaista tavoitetta etsivät ratkaisut. Tuloilmapatteriin olisi saatava jostakin muualta lämpöä, mutta en käsitä, mistä sitä voisi saada, jos lämpö on kerätty lto-laitteella eikä maastakaan pysty ammentaman riittävän lämmintä.

Kerrotko missä kohtaa laskelmat ei pidä paikkansa?
Tässähän vain otetaan enemmän lämpöä irti poistoilmasta kuin pelkän pilpin tapauksessa. Jos pilpin normaali cop on 3 niin miksei sitä voi laskea alemmaksi esimerkiksi kahteen ennen kuin siirrytään "talviasentoon"?
Järjestelmän kokonaishyötysuhde kuitenkin pysyy korkeana koska roottori ottaa tuosta osan ilman kompressorin sähkönkulutusta.
On myös paljon tilanteita joissa PILP seisoo on/off kompuran vuoksi ja puhaltaa lämmön harakoille. Näissä tilanteissa roottori jatkaisi lämmöntalteenottoa ja pilpin ei tarvitse käynnistää niin nopeasti kompressoria koska lämmitysvettä ei olisi jäähdytetty sen ilman lämmityspatterissa.

Korostetaan vielä kustannuksista että viritys maksaa muutaman metrin iv-putkea, käyriä sekä solukumia verrattuna että Enervent toimii itsenäisesti ja F470 jatkaa sähkökattilana.
Omia tunteja tuhrautuu jokunen mutta se menee harrastuksen piikkiin.

 

[huugo]

Pilpin tuloilmapatterilla lämmitetään tuo Enerventiltä tulevan 5C jäteilman -> 16C jonka jälkeen kompressori jäähdyttää 21 astetta -> -5C

Ensin lämmitetään ja sitten viilennetään - ei kuullosta kovin järkevältä.

 

[hj]

Pilpin tuloilmapatterilla lämmitetään tuo Enerventiltä tulevan 5C jäteilman -> 16C jonka jälkeen kompressori jäähdyttää 21 astetta -> -5C

Ensin lämmitetään ja sitten viilennetään - ei kuullosta kovin järkevältä.

Perusteletko miksi ei ole järkevää tässä tapauksessa kun huomioidaan reuna-ehdot mistä syystä tuo joudutaan tekemään?

 

[Jule]

Se pitäisi laskea paljonko tuon lämmitys-viilennys syklin jälkeen laite tuottaa lisää lämpöenergiaa suhteessa ottoenergiaan.

Eli vaikka tuolla ilman lämmityksellä ja jäähdytyksellä saisikin esim 500W tuotettua lämpöenergiaa, siinä ei ole järkeä jos kompressori ja apulaitteet ottaa samaan aikaan 500W sähköenergiaa. Vaikka sen käyttäminen tuollaisessa tasapainotilanteessa ei ylimääräistä maksakaan, itse systeemin toteuttaminen maksaa.

Sitä tietysti voisi kokeilla että mitä siitä nibestä saisi irti jos tuo +16C lämpötilaraja ohitetaan.

 

[huugo]

Perusteletko miksi ei ole järkevää tässä tapauksessa kun huomioidaan reuna-ehdot mistä syystä tuo joudutaan tekemään?

Ainut järkevyys on kokeilunhalu ja harrastaminen. Mikä sekin on ihan hyvä syy.

 

[kotte]

Tässähän vain otetaan enemmän lämpöä irti poistoilmasta kuin pelkän pilpin tapauksessa.

Ei poistoilmasta oikeastaan oteta lämmöntalteenotossa ja pumppauksessa "lämpöä irti", vaan itse asiassa lämpöä kierrätetään, mikä samalla vaatii lämpöpumppauksella lisäsähkön käyttöä ja lto-laittetta käytettäessä taas hyötysuhde on aina alle yhden ja osa lämmöstä menetetään. Sähköhän muuttuu lämpöpumppauksessa sinällään käytännössä sekin lämmöksi, mutta yhtä hyvin tässä mielessä voisi silloin samalla energiatehokkuudella tuottaa lämpöä suoraan sähkövastuksellakin.

Ongelma on siinä, että jos lämpöpumpulla napataan lämpöä jostakin ja luovutetaan tuo lämpöenergia jonnekin, lämpötilataso nousee, ja tuo kuluttaa aina sähköä. Lto-laite taas ei kykene koskaan palauttamaan kaikkea lämpöä, vaan osa menee aina prosessissa hukkaan (tässä jäteilman mukana). Lämpötilan nostaminen ensin lämpöpumpulla ja sitten yritys siirtää lämpöä lto-laitteella hukkaa aina lämpöenergiaa siihen nähden, että luovutetaan lämpöpumpun tuottama lämpö suoraan hyödyksi sen sijaan, että osa pumppaamalla saadusta lämmöstä tuhlataan lto-laitteen häviöihin. Lämpöä saataisiin enemmän niin, että lämpöpumpun tuottamalla lämmöllä lisälämmitettäisiin lto-laitteen esilämmittämää tuloilmaa. Tuo edellyttäisi kytkennän kääntämistä toisin päin ja moinen periaatteessa toimisikin, eli lto-laitteen hukkaan päästämästä jäteilman lämmöstä voisi lämpöpumpulla pumpata jonkin verran hyödyksi, mutta tuohan ei onnistu kuin kesällä, loppukeväästä tai alkusyksystä, kun lto-laite ei kykene pudottamaan jäteilman lämpötilaa lähellekään nollaa eikä etenkään F470:n kaltaisella laitteella, jota ei ole tarkoitettu jäteilman "pakastamiseen" eikä tue tällaisen vaatimaa kuumakaasusulatusta, jotta sulatusten osuus kutistuisi edes jota kuinkin siedettävälle tasolle. Lämmön pumppaaminen pakkaslämpötiloista lisäksi heikentää tuottosuhdetta.

 

[hj]

lto-laitteen hukkaan päästämästä jäteilman lämmöstä voisi lämpöpumpulla pumpata jonkin verran hyödyksi,

Eikös tuo esittämäni kytkentä mene juuri noin vai onko tuo minun piirtämä kaavio niin epäselvä

 

[hj]

Vaihtoehto 1)
Otetaan Nibelle "poistoilma" katetun terassin yläpuoliselta vintiltä.
Lämpötilat tumman peltikaton alla samat kuin asuintilojen yläpuolella vintillä mutta villapölyä ei lentele.
Jätekanava eristettynä seinänläpi pihalle.
Hyödynnettävyys voisi olla toukokuulta syyskuulle päivisin. Ajakohtaa rajoitaa eniten Niben +16 asteen poistoilman turvaraja.

Otetaanpas tämä vaihtoehto vielä tarkasteluun.
Eli tässä tapauksessa Salla olisi itsenäisenä hoitamassa talon ilmanvaihdon ja lämmöntalteenoton.

F470 sen sijaan ottaisi ilmansa terassin vintiltä.
Ilmamäärää tässä vaihtoehdossa ei rajoita muu kuin poistopuhaltimen maksimituotto. Ilmakanavat saisi tehtyä aika lyhyiksi.
Tässäkin tapauksessa pilpille tuleva ilma tarvittaessa esilämmittettäisiin pilpin oman tuloilmapatterin avulla.
+16 asteen turvarajaa voisi mahdollisesti venyttää hieman alaspäin koska ilmamäärät voisivat olla suuret.
Kylmäprosessit eivät ole vahvinta osaamista joten tässä tarvisin näkemyksiä.
Mihin asti tuota höyrystimelle tulevaa lämpötilaa voisi laskea turvallisesti? Liian matala lämpötila aiheuttaa varmasti ongelmia mutta mikä voisi olla vielä hyväksyttävä raja, 10-14C?

Tässä tapauksessa ulkolämpötilan kannattavuusraja voisi olla jossain + 5-0C jos jäteilma puristetaan jonkin verran pakkaselle?

 

[kotte]

Eikös tuo esittämäni kytkentä mene juuri noin vai onko tuo minun piirtämä kaavio niin epäselvä

Jos tarkoituksesi on rakentaa sellainen ilmanvaihtosysteemi, että kesällä käytetään pilppiä (käytännössä kaiketi suurelta osin vain käyttöveden lämmitykseen) ja talvella poisto ja tulo vaihdetaan kulkevaksi lto-laitteen kautta ja tekemällä lämpöä vain sähköllä, niin mikä ettei. Ei tuo kuitenkaan vähennä sähkön käyttöä kuin korkeintaan silloin, kun pakkasta on enemmän kuin -10 astetta, jos silloinkaan.

Selostuksesi olen kuitenkin toistettuna varmistettuna ymmärtänyt niin, että pilpin tuottamaa lämpöä olisi jotenkin tarkoitus käyttää hyödyksi lto-laitteen tuloilmaan syöttämän lämmön lisäämisen muutoin kuin puhtaasti tuloilman lämmittämiseen ja niin, ettei lto-laitteelle menevää jäteilmaa ensin jäähdytettäisin pilpin poistopuolella, mutta tuollaisesta ei siis olis hyötyä, vaan silkkaa haittaa.

Otetaanpas tämä vaihtoehto vielä tarkasteluun.
Eli tässä tapauksessa Salla olisi itsenäisenä hoitamassa talon ilmanvaihdon ja lämmöntalteenoton.

F470 sen sijaan ottaisi ilmansa terassin vintiltä.
Ilmamäärää tässä vaihtoehdossa ei rajoita muu kuin poistopuhaltimen maksimituotto. Ilmakanavat saisi tehtyä aika lyhyiksi.
Tässäkin tapauksessa pilpille tuleva ilma tarvittaessa esilämmittettäisiin pilpin oman tuloilmapatterin avulla.
+16 asteen turvarajaa voisi mahdollisesti venyttää hieman alaspäin koska ilmamäärät voisivat olla suuret.
Kylmäprosessit eivät ole vahvinta osaamista joten tässä tarvisin näkemyksiä.
Mihin asti tuota höyrystimelle tulevaa lämpötilaa voisi laskea turvallisesti? Liian matala lämpötila aiheuttaa varmasti ongelmia mutta mikä voisi olla vielä hyväksyttävä raja, 10-14C?

Tässä tapauksessa ulkolämpötilan kannattavuusraja voisi olla jossain + 5-0C jos jäteilma puristetaan jonkin verran pakkaselle?

No joo. Eiköhän silti olisi parempi vain asentaa ilppi ja unohtaa samalla hankaluudet. Lto-laitteella saisi varmaan vintiltä kerättyä lämpöä siirretyksi tuloilmaan tehokkaamminkin kuin pilpillä keväisin, mutta niin tai näin, hyötyä saa vain melko lyhyen aikaan vuodesta aurinkoisina päivinä. Ns. huipunkäyttöaika jää yksinumeroisten prosenttien luokkaan.

 

[hj]

Selostuksesi olen kuitenkin toistettuna varmistettuna ymmärtänyt niin, että pilpin tuottamaa lämpöä olisi jotenkin tarkoitus käyttää hyödyksi lto-laitteen tuloilmaan syöttämän lämmön lisäämisen muutoin kuin puhtaasti tuloilman lämmittämiseen ja niin, ettei lto-laitteelle menevää jäteilmaa ensin jäähdytettäisin pilpin poistopuolella, mutta tuollaisesta ei siis olis hyötyä, vaan silkkaa haittaa.

Lto-laitteen (Enervent) tuloilmaan ei puututa millään tavalla. Lto-laitteen jäteilma joka siis menee lämpöpumpulle esilämmitetään hieman vain sen vuoksi koska lämpöpumpulle menevä ilma ei saa kylmäprosessista johtuen olla liian kylmää.

No joo. Eiköhän silti olisi parempi vain asentaa ilppi ja unohtaa samalla hankaluudet. Lto-laitteella saisi varmaan vintiltä kerättyä lämpöä siirretyksi tuloilmaan tehokkaamminkin kuin pilpillä keväisin, mutta niin tai näin, hyötyä saa vain melko lyhyen aikaan vuodesta aurinkoisina päivinä. Ns. huipunkäyttöaika jää yksinumeroisten prosenttien luokkaan.

Ilppi on kyllä asennettu mutta se ei tuota mitään lattioihin 135m2 (mukavuuslämpö) ja käyttöveteen.

Kuten aiemmin mainitsin, projektin idea ei ole juuri vähentää sähkönkulutusta vrt nykyiseen vaan säilyttää se edes samalla tasolla. Luultavasti sähkönkulutus lisääntyisi jos pilp toimisi ympäri vuoden pelkkänä sähkökattilana vaikka olisi kuinka tehokas lto-kone huolehtimassa ilmanvaihdosta.

 

[kotte]

Lto-laitteen jäteilma joka siis menee lämpöpumpulle esilämmitetään hieman vain sen vuoksi koska lämpöpumpulle menevä ilma ei saa kylmäprosessista johtuen olla liian kylmää.

Tuo on aivan hölmöläisten hommaa. Päästä sen sijaan jäteilman poistoilman osailmavirta ohi lto:n pilpin imuilman joukkoon.

 

[hj]

Tuo on aivan hölmöläisten hommaa. Päästä sen sijaan jäteilman poistoilman osailmavirta ohi lto:n pilpin imuilman joukkoon.

En ole kyllä samaa mieltä kokonaiskuvasta ja ehkäpä noista energialaskelmista kannata enempää.

@kotte ymmärtääkseni sinulla oli tietämystä kylmäprosesseista? Miten näkisit tuon F470 kylmäprosessin alimman poistoilmanlämpötilan suhteen? Valmistaja on määritellyt sen ohjelmallisesti +16C tasoon mutta mitä riskejä näet vielä alemmilla lämpötiloilla olettaen että energiaa on tarjolla riittävästi korkean ilmamäärän ansioista?

 

[kotte]

Miten näkisit tuon F470 kylmäprosessin alimman poistoilmanlämpötilan suhteen? Valmistaja on määritellyt sen ohjelmallisesti +16C tasoon mutta mitä riskejä näet vielä alemmilla lämpötiloilla olettaen että energiaa on tarjolla riittävästi korkean ilmamäärän ansioista?

F470:n höyrystin ja ilmavirrat lienee mitoitettu niin, että ei suostu pumppaamaan kylmemmästä. Saattaisi tuo jotakin saadakin (höyrystimeltä), jos säädöillä (tai anturia huijaamalla) saa toimimaan kylmemmälläkin poistoilmalla, mutta höyrystimen jäätymistaipumus tietenkin kasvaa ja jouduttaneen välillä pitkiin sulatusjaksoihin.

Vielä lisäkommentti: tokihan on mahdollista kytkeä F470:n kaltaisen tuloilma suoraan poistoon ja periaatteessahan tuolla saa poistoilman nousemaan jopa huonelämpötilaan, vaikka jätepoisto kierrätettäisiin vastaavasti raitisilmatuloon. Sanottavasti alle 0-asteen ei tuota ulkopuolen kiertoa toki saa normi-ilmavirralla kompressorin rajallisen tehon takia. Hyödyksi tulee jopa hiukan ylimääräistä lämpöäkin (joka on pakko johtaa ulos joko lämmitysveteen tai sitten vuodattamalla tuloilmaa ja poistoilmaa osin sisätilojen kautta ylikuumenemisen ja siitä seuraavan kompressorin pysähtymisen estämiseksi ylilämpösuojauksen takia). Kaikki tuo ylimääräinen lämpö on kuitenkin sähköllä suoraan tuotettua siis vastaavaa kuin suora sähkölämpö. Ei tuolla tavalla voi lämpöpumppua yrittää sovittaa oloihin, jotka menevät laitteen suunniteltujen lämpötila-alueiden ulkopuolelle. Myöskään lto-laite ei ole mikään ihmevekotus, joka voisi auttaa kuviossa, vaan päin vastoin hukkaa osan jäähdyttämästään poistoilmasta häviöiksi jäteilman mukaan.