Nibe F750 + SAM41 - kysymyksiä / virrankulutus?

B

Barcisto

Tulokas
Tervehdys PILP-tietäjät,

Hankin otsikon mukaisen paketin OK-taloon ja ainakin toistaiseksi ollut pienoinen pettymys vs. investointi...

Ok-talo Varsinais-Suomessa, valmistunut 1/2021. Ha136m2 + 20m2 lämmin varasto. Lattialämmitys kauttaaltaan, ei muita lämmönlähteitä. Tilavuus kuvissa noin 650m3, mutta esim. tiiviysmittauksessa näyttäisi olevan volume 443m3(?) Tuloilma mitattu 62,6l/s ja poistoilma 65,7l/s.

Nyt esim. Joulukuun sähkön kokonaiskulutus oli 2680KWh, joka on mielestäni kova. Toki talossa voi vielä olla ns. "kuivumisen" vaikutusta jne..

Haluaisin nyt selvittää kuinka paljon tuosta 2680KWh pumppu otti? Osaako joku tulkita F750 vehkeen omaa virtamittaria? Oman tulkintani mukaan pumppu käytti vastuksia vain 593KWh? Kuinka paljon se kompura vie...?

Kiitoksia neuvoista!

Alla kuva...

1641894361037.png
 
Millainen ilmanvaihto lämpimässä varastossa on ja miten se on eristetty? Tuollainen 20m2 voi viedä yllättävän paljon energiaa, jos puhalletaan esim. lämpö suoraan ulos. Minulla on 10m2 puolilämmin varasto painovoimaisella ilmanvaihdolla ja otti silti lähemmäs 300kWh suoralla sähköllä. Seinissä 100mm uretaania.

Millaisella lämpökäyrällä ajat konetta? Ja millaisella pyynnillä on SAM patterin tuloilma?

Ja onhan sinulla NibeUplink käytössä? Siitä kannattaa ostaa se historia-lisäpalvelu ainakin pariksi ekaksi vuodeksi, että selkiää laitteen käyttö. Se auttaa tosi hyvin ymmärtämään miten laite pelaa. Jos on käytössä, niin nappaas jonkun pakkaspäivän kohdalta poistoilman ja jäteilman "käppyrä".

Meillä meni 123m2 talon lämmitykseen noin 1200kWh (tosin meillä on tuloilmassa maapiiri ja pientä muuta tunkkausta myös). Tuohon päälle se varasto, eli noin 1500kWh meni.. pitikin se varasto laajentaa/eristää....
 
Lämmin varasto on autokatoksessa, yhteydessä taloon. Siellä on sama ilmanvaihto kuin talossa, lisäksi vesikiertoinen lattialämpö. Kaikki talotekniikka on siellä + 300l puskurivaraaja. Eristys on muuten samaa tasoa kuin talossa, paitsi lattia on yhdellä valulla (talossa 100mm eristys + kantava laatta + 200mm eristys + pintalaatta)

Ajan tällä hetkellä märkätilat (oma suntti) käyrällä 3 ja asuintilat käyrällä 2. Termarit täysin auki, kovemmalla pakkasella laitan molempiin käyriin +1 asteen mukavuusasetuksen, jotta on kivan lämmintä talossa.. :)

SAM patterin tuloilma taitaa olla asetettu min 16 astetta / -18c. Kovilla pakkasilla se tippuu 13-14 asteeseen.. (lämpeää lattialämmitysvedellä ja noilla käyrillä ei ihan riitä potku vedessä lämmittää tuloilmaa tarpeeksi). Oli yksi hälykin Joulukuun alussa (jäätymissuoja lauennut), kun tuloilma tippui 11 asteen tienoille, jolloin katkoo käyttöveden teon... mikä ei tietty itseä haittaa kun varaaja pitää huolen että vettä löytyy - toki sähköä menee sillon varaajassa enemmän.

Pilpin kompura käy mielestäni ihan ok, yli 90Hz. Laite ottaa vastuksia astettain käyttöön noin -7-8 pakkasen tienoolla. Jäteilma sillon noin -11 - 13..

Ei ole NibeUplinkkiä... onko se helppo ottaa käyttöön?

Muuta alkuperäiseen kyssäriin.. -> osaatko tulkita tuota pilpin virtamittaria? Eli mitä pumppu on syönyt? Jostain luin, että kompuran lukemat voisikin olla "tuotettua energiaa" tms.?
 
Minä en sitä energiamittaria juuri tuijottele, kun en luota siihen. Mutta ne kompuran lukemat on tosiaan "tuottoarvoja".

Se NibeUplink on helpohko laittaa päälle, jos saat verkkopiuhan reitittimestä vedettyä F750:lle asti. Koneen takana/päällä pitäisi olla verkkopiuha mihin se liitetään. Jos verkkopiuhaa et saa, niin sitten ns. "wifi-toistin" käy sillaksi, mikäli sinne varastoon wifi-kuuluu.

[404] Sivua ei löytynyt

www.verkkokauppa.com www.verkkokauppa.com

Kun F750 on kiinni Internetissä, niin sitten "paritus" NibeUplinkkiin onnistuu aloittamalla nettisivulta tilin teolla ja laitteen lisäämisellä. Kannattaa tehdä tuo.

Tuo tuloilman kylmyys. Luulisin, että sinun kannattaa tehdä tuloilma-anturin siirto/eristys SAM41:n sisällä. Tuo hälytys ei muuten katkaise pelkkää käyttövettä, vaan se vie koneen vikatilaan eli suoralle sähkölle. Tuo on vähän niinkuin tyyppivika SAM yksikössä.

Se anturin siirto on helppo homma:

F750 SAM41 ja tuloilma

Olen tarkkaillut n. Vuoden käytössä ollutta pilppiäni SAM41llä uplinkillä ja tuloilman seilaaminen ihmetyttää. Asetuksena on 17 astetta tuloilmalle. Tänä näyttää toteutuvan ainoastaan silloin kone pärjää ilman vastuksia kompurallaan. Nyt kun pakastu ja lähti asteminuutit romahtamaan putosi...
lampopumput.info lampopumput.info
 
Barcisto sanoi:
Ok, pitänee pystyttää tuo Uplink..
Klikkaa laajentaaksesi...
Alkuperäiseen kysymykseen eli mitä pilp itse kuluttaa sähköä, ei löydy vastausta uplinkistäkään, itse en ole siihen löytänyt mistään vastausta - sitä kone ei ainakaan käyttäjälleen paljasta missään valikoissa. Jos koneen mukana tulleet virta-anturit on kytketty niin nekin on tarkoitettu koko talon sähköverkon tarkkailuun että pilp voi rajoittaa omaa kulutustaan että ei pala pääsulakkeet.

Ainoa mitä tulee mieleen niin ehkä ilmoitetulla COPlla voi käänteisesti laskea summittaisen sähkönkulutuksen energiamittarin arvoista.

Laite tosiaan pakkasilla on aika kova syöppö, meillä kompura pyörii täysillä koska ilmaa se saa yli 80l/sek pakkasilla mit tuossa viimeistään -8 alkaa napsimaan vastuksia päälle. Ilpillä avustettuna saan nostettua kytkeytymisen johonkin .-10 c.
 
oltsik sanoi:
Laite tosiaan pakkasilla on aika kova syöppö, meillä kompura pyörii täysillä koska ilmaa se saa yli 80l/sek pakkasilla mit tuossa viimeistään -8 alkaa napsimaan vastuksia päälle. Ilpillä avustettuna saan nostettua kytkeytymisen johonkin .-10 c.
Klikkaa laajentaaksesi...

Laitehan ei ole erityisen syöppö: se tekee hyvällä COPlla lämpöä.

Ongelmana on raitisilman lämmitys, jota voisi kuvailla avoimeksi ikkunaksi jonka kautta talon kaikki ilma otettaisiin sisään.

Itseasiassa Älväri taloissa näin on ollutkin ja F750 vain poistanut ilmaa. Kun SAM puhaltimen energiankulutus jää pois niin oikeastaan Älväreissä laite toimii oikein hyvin.
 
Mikki sanoi:
Laitehan ei ole erityisen syöppö: se tekee hyvällä COPlla lämpöä.

Ongelmana on raitisilman lämmitys, jota voisi kuvailla avoimeksi ikkunaksi jonka kautta talon kaikki ilma otettaisiin sisään.

Itseasiassa Älväri taloissa näin on ollutkin ja F750 vain poistanut ilmaa. Kun SAM puhaltimen energiankulutus jää pois niin oikeastaan Älväreissä laite toimii oikein hyvin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen joskus pakkasilla yöllä kun talon muu kulutus on liki 0 katsonut koneen mittaroimia pääsyöttöjen virran kulutuksia ja antanut itseni ymmärtää et pilp ottaa n. 10A virtaa. Se on 2,3 kW. Minusta se on paljon kun energiamittarista katsottuna kone on tuottanut tuolloin ehkä jotain 4 kwh. Ilmoitetut copit on kyllä hyvät joten voihan se olla että jokin mättää päättelyssäni yllä.

Mutta tuloilman lämmitys on kaikissa lämmitysmuodoissa läsnä, vai olenko väärässä? En ihan ymmärrä pointtiasi tuloilman lämmityksestä ja sen "huonoudesta" jollain energialla se joka tapauksessa lämmitetään ja ei kai se sinällään talon kokonaisenergian kulutusta muuta vai onko tuo samin vesipatteritapa jotenkin huono?
 
oltsik sanoi:
Mutta tuloilman lämmitys on kaikissa lämmitysmuodoissa läsnä, vai olenko väärässä? En ihan ymmärrä pointtiasi tuloilman lämmityksestä ja sen "huonoudesta" jollain energialla se joka tapauksessa lämmitetään ja ei kai se sinällään talon kokonaisenergian kulutusta muuta vai onko tuo samin vesipatteritapa jotenkin huono?
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis LTO ilmanvaihdossa lämmitys tapahtuu pääosin passiivisesti vain puhaltimilla. Erilaisten ilma-ilma lämmönvaihdinten kautta.

Jos pyöriväkennoinen riittää ilman jälkilämmitystä -10C lämpöön asti nostamaan tuloilman +16C niin se kuluttaa siihen ehkä 250W. Siis 2xpuhallin ja 50W kennon pyöritys.

SAM käyttää 100W puhaltimeen ja sitten vesi-ilma lämmönvaihtimesta se nappaa noin 1500W ilmaan lämpöä.

Onhan tuossa eroa. SAM on monella mittarilla oikeinkin hyvä kanavapatteri. Mutta ei sitä energiatehokkudessa voi hyvään LTO verrata.
 
Mikki sanoi:
Siis LTO ilmanvaihdossa lämmitys tapahtuu pääosin passiivisesti vain puhaltimilla. Erilaisten ilma-ilma lämmönvaihdinten kautta.

Jos pyöriväkennoinen riittää ilman jälkilämmitystä -10C lämpöön asti nostamaan tuloilman +16C niin se kuluttaa siihen ehkä 250W. Siis 2xpuhallin ja 50W kennon pyöritys.

SAM käyttää 100W puhaltimeen ja sitten vesi-ilma lämmönvaihtimesta se nappaa noin 1500W ilmaan lämpöä.

Onhan tuossa eroa. SAM on monella mittarilla oikeinkin hyvä kanavapatteri. Mutta ei sitä energiatehokkudessa voi hyvään LTO verrata.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta eikös vertailussa sam vs perinteiset ltot pidä ottaa huomioon miten tuo mainittu 1500 w on tuotettu alunperin pilpissä - sen hyvällä hyötysuhteella? Minun logiikalla tietyn ilman tilavuusvirran lämmön nosto tietystä lämmöstä tiettyyn lämpöön vaatii tietyn energian riippumatta miten se tehdään - ainoa millä vertailussa on merkitystä on hyötysuhteet ja häviöt eri vaiheissa?
 
Mikki sanoi:
Meillä meni 123m2 talon lämmitykseen noin 1200kWh (tosin meillä on tuloilmassa maapiiri ja pientä muuta tunkkausta myös). Tuohon päälle se varasto, eli noin 1500kWh meni.. pitikin se varasto laajentaa/eristää....
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten saat selville lämmitykseen kulutetun sähkön ? Pilpin kuluttaman sähkön ?
 
oltsik sanoi:
Mutta eikös vertailussa sam vs perinteiset ltot pidä ottaa huomioon miten tuo mainittu 1500 w on tuotettu alunperin pilpissä - sen hyvällä hyötysuhteella? Minun logiikalla tietyn ilman tilavuusvirran lämmön nosto tietystä lämmöstä tiettyyn lämpöön vaatii tietyn energian riippumatta miten se tehdään - ainoa millä vertailussa on merkitystä on hyötysuhteet ja häviöt eri vaiheissa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä vain jos sen niin haluaa ajatella... F750:llä COP on noin 3,5 silloin kun ei käytetä vastuksia. Vastuskäytön aikana se kokonaisCOP on alempi.
Tuollaisella LTO:lla "COP" on pakkasilla 7-8 jos mutkat pistää suoraksi.

Siitä se ero tulee.
 
Mikki sanoi:
Jos pyöriväkennoinen riittää ilman jälkilämmitystä -10C lämpöön asti nostamaan tuloilman +16C niin se kuluttaa siihen ehkä 250W. Siis 2xpuhallin ja 50W kennon pyöritys
Klikkaa laajentaaksesi...
120 m2 talossa puhaltimet ja kennonpyöritys voisi olla yht. 60-70W. Kennoa pyörittää 6W moottori
 
pökö sanoi:
120 m2 talossa puhaltimet ja kennonpyöritys voisi olla yht. 60-70W. Kennoa pyörittää 6W moottori
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo no vähän vedin kotiinpäin :-) eli joo on se COP reilusti yli 10 pakkasilla. Kun F750 tekee sen reilulla kolmella kompuralla ja siten se laskee kun se tehdään vastuksilla.

Jos puhaltimet lasketaan pois kun ne on ilmanvaihdon takia, niin pyörivökennoinen tekee lämmönsiirron 6Wlla ja SAM yksikkö 1500Wlla.

Onhan siinä eroa :-)
 
Niin, PILP on parhaimmillaan kesällä, keväällä ja syksyllä, kuitenkin pakkaspäiviä on rajallisesti ja investoinnit maksaa. Kesällä se LTO ei tee juuri mitään hyödyllistä, PILP tekee.
 
Adamooppeli sanoi:
Pilpistä on paljon juttuja, mutta mittauksia todellisesta energiatehokkuudesta ei paljon vastaan tule. Miksi näin ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Hmm... Onhan tuossa F750 vaikka mitä mittareita... virtausmittari lämmityskierrolle ja meno-paluulämmöt mitattu.

SAM yksikön meno ja paluu tiedetään erikseen ja raitisilman lämpö ennen kennoa ja jälkeen. Poistoilman ja jäteilman lämmöt.

Sähkönkulutus pitäisi mitata vielä ja sitten yhdistää kaikki tiedot yhteen.

Tietoa on kyllä mutta ei ole ollut motivaatiota liittyä siiihen kokonaisCOP vänkäämiseen mitä MLP vs. VILP on käyty.

9100 - 11000kWh kokonaiskulutus piharakennuksineen on myös aika riittävän alhainen, kun tietää että se on ihan kilpailukykyinen huomioiden tuo tuloilman lämmityksen "tappio". Tiedän että ei ole paljoa lisää tehtävissä tuolla saralla.
 
Itsellä taannoin F750 kulutus seuraavanlainen:

Helmikuu 2020: yht. 1425 kWh, pilp 757 kWh, ILP 185 kWh.

Sittemmin Niben vaiheissa kiinni ollut kWh-mittari hajosi, eikä sitä ole uusittu, niin ei ole tuoreempaa dataa.
 
Adamooppeli sanoi:
Pilpistä on paljon juttuja, mutta mittauksia todellisesta energiatehokkuudesta ei paljon vastaan tule. Miksi näin ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Koska se on loppujen lopuksi hankalaa. PILPin tuoton laskeminen vaatisi aika täydellisesti tietoon sen paljonko sitä ilmaa liikkuu ja sen jälkeen laskemaan lämmönmuutoksia, faasimuutoksia etc.

Sitten siihen laskemaan paljonko sitä meni käyttöön, paljonko meni siis suihkuun, paljonko meni ilman lämmitykseen, paljonko lattiaan, paljonko varaajan hukkaan. Saa aikamoisen sopan aikaiseksi. Varsinkin kun se PILP tosiaan tekee keväällä/kesällä/syksyllä useimmiten myös suihkuvedet siihen päälle ilman vastusta. Paria kesää vertailin aikoinaan, sähkövastus vs. kompuralla, eroa oli joku 400kWh PILPin eduksi kesäkuukautena. Toivottavasti muu sähkön käyttö oli edes jotenkin samaa. Olen kyllä yrittänyt myös laskea paljonko "LTO:na" PILP syö sähköä vuodessa ja paljonko siihen ilman lämmitykseen menee kun kompura joutuu tekemään sen. Vertailin sitä sitten siihen että suihkut menisi vastuksella ja aika lähelle toisiaan nuo menivät (hieman PILPin eduksi omassa käytössä, mutta summat eivät ole merkittäviä).

Jos jotain kuvastaa, niin tänä talvena olen itse taas leikkinyt miten saisin PILPin ja VILPin rakastamaan toisiaan. Mulla on PILPissä manuaalisesti suntti auki, DS18B20:n mukaan lämpöä siirtyy 1,375 astetta kiertoon ja Pollucom ilmoittaa virtaukseksi 1,277m^3/h. Tuon lisäksi PILPistä koko perhe suihkuttelee, aamulla se varaaja on aina 53C, mutta ei kykene tuosta ylöspäin nousemaan. Tuottosuhde siis heikkenee kun mennään kuumempaan pyttyyn. Joka tapauksessa, tuosta tulisi 2,0485kW lattiaan 650W kompuralla + mitä ikinä suihkuun meneekään (vettä menee se 150m^3/vuosi, joten eiköhän sitä suihkussa aikalailla myös mene). Eli COP on jotain >=3,13 ollen tuo heikoin lukema silloin kun ollaan 53C pannussa (paitsi toki jos siellä pohjalla on jotain kylmempää mitä en pysty mittarilla näkemään - mutta tuo mun virtaus aika hyvin sekoittaa kyllä 410P:n pannun) ja hieman parempi kun ollaan kylmemmässä. Sen huomaa hyvin toki myös siitä että jäteilman lämpötila laskee useamman asteen kun on käyty suihkussa.

Poistoilmavirta on >60l/s (en ole juuri nyt vaihtanut suodattimia niin sen takia noin lavea numero) eli mennään sen yli mitä 410P:n kompura kykenee edes jäähdyttämään, pakkaselle se ei saa jäteilmaa.

Tuo COP on muuten about sama kuin mun VILPin vuosi-COP (ja VILP päällä vain silloin kun 410P ei kykene lämmittämään yksinään), joten mitään varsinaisesti tässä ei säästä. Paitsi että VILP on hieman hiljaisempi kun on se -18C.

Yleensä lopputulos on lopulta hyvin sinnepäin laskelma, kuten ILPpien kohdalla kun kotona pitäisi yrittää laskea COPpia. Nilanin kanssa saataisiin erilaiset laskelmat vielä kun se on vain ilma-ilma+lv monissa malleissa eikä kykene lattiaa lämmittämään.

Loppujen lopuksi ainoa mitä tiedän: LTO-koneen ostaminen ennen kuin tuo räjähtää ei oikein ole taloudellisesti kannata. Muita syitä keksin kyllä. 2010 tuo on käynnistynyt, niin kai se joskus porsii ja sitten pääsee ostokiimaan. Paitsi jos joku menisi ja vaihtaisi sen kompuran jo ennen sitä, mutta ostopalveluna se ei oikein kannata ja minä+liekki+propaani käräyttää pizzapohjankin.

Et varmaan tästäkään viisastunut, joten ehkä se kertoo ongelman laajuudesta.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom