Oikosulkumoottorista generaattori DIY

[korsteeni]

Sähkön hinnat taasen hieman koheni niin kaivoin vanhan 22kW 3~moottorin ja romukasasta kivikautisia kulmavaihteita jotta saa varvit hallintaan ja investoin testaukseen ihan uudet 50 mikron konkat puuilosta.
Ensin kokeilin kolmiossa mutta ei siitä oikein herunut kun kovilla kierroksilla yli 600V jännitteellä mutta silläkin hyvin piikasesti.
Kytkin sitten moottorin tähteen ja konkat kolmioon niin johan alkoi lyyti kirjoittamaan.
AC 3*402V ja joka karvassa 10A.
Tehoa saa lisää kierroksia lisäämällä, tuo tuli jotan luokkaa 1490 kierroksella.
Laturina käytin akuille 200A tasasuuntaajaa. Testin aikana näytti max käämin päältä 90°C
Muuten ihan ok mutta kerrointa kierroksiin lisää niin että tyhjäkäynnillä voisi pyörittää.
Mukavasti tuli akkuihin saunomiseen tarvittava virta ja enemmänkin testin aika, nyt saunaan ja kalja päälle.

mode voi poistaa jos menee liikaa ot

 

[Arisoft]

Kuvista päätellen pyöritit sitä traktorilla. Saitko selvitettyä hyötysuhdetta?

 

[Tifo]

Laturina käytin akuille 200A tasasuuntaajaa

Onko tuo joku hitsauskone. Monta juttua osaan tehdä mutta sähköhommissa ei riitä taidot tuohon.

 

[korsteeni]

Onko tuo joku hitsauskone. Monta juttua osaan tehdä mutta sähköhommissa ei riitä taidot tuohon.

Käytin kaikkea olemassa olevaa. Epäkurantin vaihtovirran saa tällä helposti tasavirraksi mikä sattuu olemaan sopivaa ~50V akuille, latasi niitä 53 V jännitteellä kutakin neljää akkua noin 20A virralla.
Onnistuu syöttää kyllä suoraan käyttöönkin 3 vaiheisena mutta kondensaattorit pitää optimoida kussakin tapauksessa sopivaksi.
Testaus on helppoa hitsauskoneella kun sille kelpaa mikä vaan taajuudesta ja jännitteestä välittämättä toisin kuin ivertteri ovat etenkin taajuden suhteen hyvin ronkeleita.
Aiemmin tältä saitilta löytyy kun 2kW generaattorilla tuotetun vaihtovirra tasasuuntasin suoraan tasavirraksi invertterin aurinkopaneli liitäntään, sekin toimii.

 

[korsteeni]

Kuvista päätellen pyöritit sitä traktorilla. Saitko selvitettyä hyötysuhdetta?

En, ajankulukseni vain kokeilin ja onpahan valmiina kun naapurimaa poksautta muuntamot niin silloin ei hyötysuhteella ole väliä

 

[korsteeni]

oletin siitä enempi lähtevän tehoa, ehkä nuo 50 mikron konkat pitäisi olla suuremmat
6kW antaa tehoa
kokeilen seuraavaksi 230V, joidenkin tietojen mukaan tulisi enempi

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kuinkas tuollainen jos vain pyörittäisi verkkoon kytkettynä jollakin pienellä moottorilla? Siinä olisi käynnistysmoottori samassa. Verkon kadotessa tuotto pitäisi myös loppua joskaan en osaa sanoa, voiko siihen nyt ihan luottaa. Ei tietty tuottaisi mitään sähkökatkon aikana mutta soveltuisi hyvin tuottamaan suunnilleen kulutetun energian verkon antaessa tahdistuksen ja jännitteen säädön.

 

[kotte]

Kuinkas tuollainen jos vain pyörittäisi verkkoon kytkettynä jollakin pienellä moottorilla?

Toimiihan tuollainen. Aikoinaan verkkoon kytketyissä (nykymittapuun mukaan pienissä) tuuliturbiineissa käytettiin moista teknologiaa samoin kuin pienissä vesimyllyn luokkaa olevissa vesivoimalaitoksissa. Kondensaattorit voisivat siinä tapauksessa olla pelkästään vaiheensiirtokompensointia varten (ja jopa induktiivisia/kapasitiivisia verkkokuormia voisi tukea kytkemällä lisää tai irrottamalla kondensaattoreita tarpeen mukaan riippuen jännite- ja taajuusmittauksista; pyöritysnopeus vaikuttaa myös ja niin, että kondensaattorit vaikuttavat enemmän taajuuteen ja pyöritysnopeus jännitteeseen; kovin stabiilisti tuo ei jännitettä pidä etenkään, jos taajuus on laitteen nimellinen tai etenkin sitä korkeampi; toisaalta kondensaattoreiden kasvattaminen lisää rautahäviöitä, jos jännite pyritään pitämään nimellisenä ja annetaan taajuuden pysyä nimellistä alempana, mutta etuna on jännitestabiilisuuden paraneminen).

 

[Mikkolan]

Toinen kulmavaihde toimii noin alentavana?
600 V:n kanssa 450 V konkat?

 

[korsteeni]

Toinen kulmavaihde toimii noin alentavana?
600 V:n kanssa 450 V konkat?

lähtö on 540/1890 ja kulmat on molemmat 1,9 kertoimella molemmat, mitä tarkoitat "alentavana".
kuormituksessa max 400v.

 

[Matias]

Tietoa asiasta

Generaattori

 

[Mikkolan]

lähtö on 540/1890 ja kulmat on molemmat 1,9 kertoimella molemmat, mitä tarkoitat "alentavana".
kuormituksessa max 400v.

Sori, katsoin väärin tuota kulmavaihdetta. Ensin kyllä ihmettelin että wtf.
Ihmettelin myös pieniä konkkia mutta kolmiossa riittää pienemmät.
30 uF ja 50 uF konkat varattuna samaan hommaan, josko kontaktorilla sais jommankumman tai molemmat kytkettyä tarpeen mukaan.
400 V AC huippu on rapiat 560 V

 

[korsteeni]

Löyty näköjään miljoonalaatikosta aika jytkyjä tamujakin, niillähän vois myös "pestä tuotantoa"

 

[SON]

Mielenkiintoinen tapaus kun 400 V kolmiossa ja 690 V tähdessä olevasta kolmivaiheisesta 22 kW, 50 Hz ja noin 1500 r/min oikosulkumoorrorista tehty generaattori kondensaattoreita hyväksi käyttäen ja tavoitteena tahtikytkennässä saada kolmivaiheinen 230/400V jännite. Hakusessa oikea kondensaattorin mitoitus. Näin olen ymmärtänyt.

Ensiksikin ulkomuistista tavallisessa tapauksessa kondensaattorien koko voidaan laskea monella tapaa mm: moottorin nimellistehosta ja loistehon osuudesta, tyhjäkäynnin virrasta ja nyrkkisääntönä jossa 1 kW varten kondensaattoria 4- 6 mF/vaihe. Esim normaali 3 kW 230/ 400 V moottoriin generaattorina 3 kpl 15 mF yli 400 V konkkia. En muista mistä tuo nyrkkisääntö on lähtöisin. Ehkä Strömmin taulukkokirjasta.

Tuo esillä oleva tapaus on erilainen ja siinä jännite ja taajuus sekä tietenkin teho määräytyvät kierrosluvun ja kondensaattorin yhteivaikutuksen tuloksena ja paras tulos saavutetaan vakio 3 vaihekuormalla. Lähtökohtana voisi olettaa että pyörimisnopeus alennetaan 1500 r/min jaettuna 1,73 jolloin pyörimisnopeus on noin 870 r/min ja taajuus on noin 30 Hz ja pääjännitetavoite on tähdessä tuo 400 V. Näiden perusteella voi sitten laskea kondensaattorin kokoa. Kondensaattorin kokoon vaikuttaa nyt alentunut taajuus ja jännite (toiseen potenssiin) nimellisarvoihin verrattuna, joka tarkoittaa sitä että kondensaattorin on oltava huomattavasti suurempi mitä generaattorin toimiessa nimellisnopeudella ja (teholla). Tarkemmin laskematta kondensaatorien on oltava vähintään kaksinkertainen nimellisnopeuteen ja tehoon suhteutettuna eli ollaan arvossa ainakin noin 200- 250 mF/vaihe (tähdessä). Tuotettua sähköä ja käyttöä ajatellen on huomioitava tuo taajuus noin 30 Hz (kaikki laitteet eivät toimi tuolla taajuudella) ja pyörimisnopeus n 870 r/min ( generaattorin jäähdytys).

Tässä vain ulkomuistista ajattelua ja oikean kodensaattorikoon tarpeisiin nähden saa selville kokeilemalla ajatellun vakiokuorman kanssa. Kondensaattorin jännitearvon kanssa pitää olla tarkkana ja arvon olisi hyvä olla reippasti yli moottorin/generaattorin nimellisjännitteiden. Muuten voi käydä POKS.

 

[korsteeni]

Kunhan pakkanen hellittää teen ja jos inspis on vielä tallella vielä muutamia testejä. Ei tällä ole tarkoitus enempää ladata, mielenkiinnosta mittailen.
^ huomasin SON tuon pienemmillä kierroksilla tapahtuvan tuoton ja nyt sain siihen vahvistuksen ja sitä lähden seuraavaksi mittailemaan.
aikamoista metakkaa tuo hitsauskone pitää mutta se sietää sisäänsä mitä vain ja ulos tulee aina "laatua", sopii tällaisiin epämääräisiin kokeiluihin.

 

[korsteeni]

pakkasta ollut joten kokeilut jäi mutta tänään innostuin erilaisella kytkennällä vielä kokeilemaan ja nyt tuntuisi tulevan tehoja ehkä paremmin ja jo 900 kierroksella elikkä liki tyhjäkäynnillä joten taloudellisuus on jo ihan jotain muuta kun kovilla kierroksilla.
ei löytynyt mitään millä olisi hertsit mitannut mutta pikaisesti testattuna 2kW (kiukaan) vastus kuumeni punaiseksi niinkuin verkkovirrallakin.
pitää vielä mittailla maksimit mitä siitä tulee tuon hitsaustasasuuntaajan läpi lfp akkuihin.

 

[Matias]

ei löytynyt mitään millä olisi hertsit mitannut

Jos oikosulkumoottorin tyyppikilpi on tallessa niin sähköllä merkityn pyörimisnopeuden arvosta näkee paljonko tarvii kierroksia 50Hz taajuudelle generaattorina.
Eli jos tyyppikilvessä on jotain 2800r/min niin 3000r/min antaa 50Hz.
- 1400r/min moottorina , generaattorina 1500r/min antaa 50Hz
-900r/min moottorina ,generaattorina 1000r/min antaa 50Hz

 

[Arisoft]

Pitäisikö sen toimia sekä moottorina että generaattorina ihan vain mekaanisen voimansiirron suuntaa vaihtaen ilman sähköisiä muutoksia? Ts. pyöritetään vain kovempaa akselia niin se alkaa generoimaan hyvällä hyötysuhteella?

 

[Matias]

Pitäisikö sen toimia sekä moottorina että generaattorina ihan vain mekaanisen voimansiirron suuntaa vaihtaen ilman sähköisiä muutoksia? Ts. pyöritetään vain kovempaa akselia niin se alkaa generoimaan hyvällä hyötysuhteella?

Joo,esim moottorijarrutus oikosulkumoottorilla toimii juuri näin,kun verkkoon kytketyn moottorin synkroninen pyörimisnopeus ylittyy se alkaa syöttämään verkkoon sähkötehoa ja se on valmiiksi tahdistettu verkon taajuuteen

pyöritetään nopeammin kuin synkroninopeus. Silloin moottori työntää virtaa verkkoon päin eli toimii generaattorina. Mitä enemmän kierroksia nostetaan, sitä enemmän se työntää verkkoon virtaa. Samalla kasvaa "negatiivinen jättämä" eli ero synkroninopeuteen.

Generaattori

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo sähkömoottori/generaattori olisi aika kätsy paketti pyörittämään myös lämpöpumppua. Sellainen vain pistokkella seinään ja tarpeen mukaan voisi tuottaa suunnilleen sen kulutetun sähkön tai tehdä jopa verkkoon myytävää (lämmön talteenotolla tietty). Moottoria voisi ajaa vaikka manuaalisäädöllä jos se ei olisi turhan suuri.

 

[Arisoft]

Moottoria voisi ajaa vaikka manuaalisäädöllä jos se ei olisi turhan suuri.

Ja polttomoottorin voisi käynnistää sillä sähkömoottorila. Jonkin sortin kytkin siihen tarvitaan välin. Jos on hihnaveto niin hihnaa kiristämällä ja löysentämällä saisi sen kytkimen siihen.

 

[kotte]

Pitäisikö sen toimia sekä moottorina että generaattorina ihan vain mekaanisen voimansiirron suuntaa vaihtaen ilman sähköisiä muutoksia? Ts. pyöritetään vain kovempaa akselia niin se alkaa generoimaan hyvällä hyötysuhteella?

Todellakaan ei vaihdeta voimasiirron suuntaa, vaan yksinkertaisesti pyöritetään synkroninopeutta nopeammin (vrt. @Matias edellä).

Oikosulkumottori toimii vallan mainiosti generaattorina, jos se yhdistetty verkkoon. Sen sijaan kondensaattorikytkennöt ovat vaikeampia, koska jännitteen säätö perustuu käytännössä vain pyöritysnopeuteen ja staattoripaketin magneettiseen kyllästymiseen (eli häviöt ovat tyypillisesti suuret verrattuna käyttöön verkkoon kytkettynä).

Eikös perinteisten kerrostalohissien jarrutus tapauksessa, kun alas tulee täysi kuorma tai tyhjä hissikori menee ylös, perustu käytännössä juuri moiseen generaattorikäyttöön kerrosten välissä? Loppujarrutus sitten tehdään tavanomaisella kitkajarrulla.

 

[Arisoft]

Todellakaan ei vaihdeta voimasiirron suuntaa

Joop tarkoitin voiman siirron suuntaa, En pyörimissuuntaa. Hyvä tarkennus.

Hinointa olisi jos generaattori voisi toimia moottorin vauhtipyöränä. Pitäisi vain "käynnistää" generaattori jotenkin pehmeästi samalla tapaa kuin sähkömoottori käynnistetään.

 

[korsteeni]

varmasti siellä oli 30Hz kuten nimimerkki SON tuolla edellä on kaavaillut.
tuota en vielä kokeillut kun ei ollut vapaakytkintä ihan varmuudeksi välillä niin kytkeä suoraan ilman konkkia ja sitten lisätä vain kierrosnopeutta- vapaakytkin löytyy, kunhan ilmat lämpenee......niiin
sekin vielä kun nykyisin on vain kasvitoset, ehkä se tyhjänä pyörähtää että näkee pyörimissuunnan

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jonkin sortin kytkin siihen tarvitaan välin.

Miksi? Eihän polttomoottori siitä rikki mene että sitä aletaan pyörittää. Generaattorin pitäisi kuitenkin olla sen verran jäpy ettei se pyörittävä moottori sitä voi polttaa ja silloin se varmasti lähtee käyntiin siinä missä mikä tahansa muukin silppumylly.

Ainut mitä epäilen, että kelpaisiko tämä suoraan ilman verkonvaihtokytkintä. Verkossa voi ainakin teoriassa olla jotain kapasitiivista kuormaa, joka antaisi loistehoa tuotannon jatkumiseksi ja jos mitään kummempaa taajuussäätöä ei olisi ja kierrosluku voisi nousta paljonkin verkkoon syötön katketessa. Luultavasti äärimmäisen harvinainen ja vain teoreettinen mahdollisuus, että jäisi ruokkimaan jotenkin verkkoa kadottamatta magnetointiaan. Koska verkko olisi jatkuvasti takana, tuskimpa mistään vauhtipyörästä mitään hyötyä olisi, eihän niitä ole ruohonleikkureissa eikä generaattoreissakaan, vaikka jossakin pikkugeneraattorissa vauhtipyörästä olisi ilmeisesti paljonkin hyötyä kytkettässä pyörivää kuormaa. Remmivedon sivuttaisvoima moottorin päästä ei ole luultavasti mikään itsestään selvyys, kestäisikö se kampiakselin laakerointi. Toki on paljonkin moottoreita jotka on jo suunniteltu näin käytettäviksi esim. ajettavissa ruohonleikkureissa.

 

[kotte]

kelpaisiko tämä suoraan ilman verkonvaihtokytkintä. Verkossa voi ainakin teoriassa olla jotain kapasitiivista kuormaa, joka antaisi loistehoa tuotannon jatkumiseksi ja jos mitään kummempaa taajuussäätöä ei olisi ja kierrosluku voisi nousta paljonkin verkkoon syötön katketessa.

Periaatteessa tuollainen voisi olla kiinni paikallisessa verkkosaarekkeessa ja niin, että moottori käynnistetäänkin verkosta joko pehmeäkäynnistimen tai taajuusmuuttajan välityksellä, eli generaattorina toimiva moottori toimii samalla polttomoottorin käynnistysmoottorina. Taajuusmuuttajan DC-bussia voisi jopa syöttää akkuparistolla tai käytännössä akun jännitettä nostavan DC-DC-muuntimen avulla. Eli tuo voi siinä mielessä toimia verkonerotyskytkimen kanssa syöttämään myös paikallista verkkoa.

Ongelmanahan tuossa on, että saarekekäytössä asynkronigeneraattorin ja koko saarekkeen jännitteen säätö perustuu loistehon kulutuksen säätöön ja tuo on tehtävä hyvin nopeasti. Asynkronigeneraattorin luontainen jännitestabiilisuus on hyvin heikko verrattuna sähkömagnetoituun tahtikoneeseen, Tarvittaisin siis jonkinlainen statcom tuossa saarekeverkossa ja sitä pitäisi jatkuvasti säätää jopa tilanteessa, että kuorma pysyy vakiona. Kuorman muuttuessa ja varsinkin, jos mukaan tulee muuntajien tai tehoelektroniikalla ohjattavia kulutuslaitteita, tarvitaan myös järeämpää säätöä. Omasta mielestäni saarekkeessa olisi parempi olla primääritehonlähteenä tahtikone tai mahdollisesti korkealaatuinen siniaaltoinvertteri (joka on kykenevä syöttämään tai kuluttamaan loistehoa), mutta rinnalle sitten voisi ehkä lisätä korkeintaan samaa kokoluokkaa olevan asynkronigeneraattorin. Tällöinkin olisi hyvä olla jonkinasteinen säädettävä tai alimittainen kiinteä loistehon kulutus kondensaattoreilla toteutettuna, mutta tuon kondensaattoripatterin ohjaus ei olsi yhtä tarkkaa kuin pelkällä asynkronigeneraattorilla.

 

[SON]

varmasti siellä oli 30Hz kuten nimimerkki SON tuolla edellä on kaavaillut.
tuota en vielä kokeillut kun ei ollut vapaakytkintä ihan varmuudeksi välillä niin kytkeä suoraan ilman konkkia ja sitten lisätä vain kierrosnopeutta- vapaakytkin löytyy

Käsitykseni mukaan oikosulkumoottori generaattorina ei toimi erilliskäytössä ilman kondensaattoreita. Jotain sähköä todennäköisesti kuitenkin tulee jos roottorissa on jonkinlainen jäännösmagneetti eli vastaisi heikkotehoista kestomagneettia.

Kaivoin 1960 luvun opiskeluaikojen prujuja asiaan liittyen ja piirsin niihin perustuen karkean ympyrädiagrammin jolla selvimmin voi havainnollistaa oikosulkumoottorin toimintaa moottorina, jarruna ja generaattorina. En selosta miten diagrammi piirretään vaan suurinpiirtein vain pääasiat.

Kun käy moottorina ilman kuormaa tyhjäkäynnillä niin se ottaa verkosta pääosin loistehoa ja (virtaa). Merkitään yleensä Po ja Io. Kuormituksen lisääntyessä virtavektori noudattaa ympyrän kaarta ja pisteessä P1 ollaan nimellistehossa ja virrassa.. Toimii edelleen moottorina jättämän kasvaessa ja (labiilina) pisteeseen Pk asti jolloin moottori pysähtyy (ylikuormasta). Tästä eteenpäin ympyräkaarella moottori toimii jarruna eli pyörii pakotettuna vastapäivään verkon pyörimissuuntaan nähden.

Sitten generaattorina. Kun moottoria pyöriteään voimakoneella verkkoon kytkettynä ja pyörimisnopeus on yli synkronisen nopeuden niin se antaa sähköä verkkoon päin seuraten ympyräkaarta. Pisteessä Pg olisi nimellisteho generaattorikäytössä.

Sitten se tapaus että moottoria käytetään voimakoneella irti verkosta ja kondensaattorien avulla. On selvää että kun moottori toimii generaattorina niin sisuskalut ja käämitykset ovat samat joten generaattorikäytössä tarvitaan sama tyhjäkäyntiteho ja (virta) kuin moottorikäytässä ja kuten nähdään niin tyhjäkäyntiteho on pääosin loistehoa ja tästä syystä tarvitaan kapasitiivista loistehoa eli kondensaattoreita. Tämän lisäksi oletettu kuormitus myös tarvitsee loistehoa tai (virtaa). Piirrokseen on merkitty X:llä se väli joka olisi kondensaattorin mitoitusväli. Tästä nähdään että tyhjäkäyntivirran arvo on tärkeä lähtökohta kondensaattorin mitoitukseen samoin kuin moottorin nimellistehosta ja cos phi arvosta laskettu loistehon arvo Pq. Yläolevan selostuksen kuva alla. Joitain pisteitä jää selostamatta ja todettakkon lisäksi jos piirtää täydellisen ympyrädiagrammin niin siitä voi todeta paljon muutakin kuten momenttikäyrän jättämän ja erityyppiset häviöt. Yleensä tuo diagrammi piirretään mittakaavassa ja suunniteluarvoista ja mittausarvoista , virta I/A = n mm.

 

[kotte]

Oikosulkumoottorista muuten saa varsin tehokkaan sähköjarrunkin, joka kelpaa melkein täydelliseen pysäyttämiseenkin, kun johtaa käämeihin matalajänniteisen tasavirran. Tuo aiheuttaa roottoriin hyvin voimakkaat pyörrevirrat, kun staattori voidaan magnetoida tasolle, jolle ei normaalikäytössä kannata laitetta mitoittaa raudan hystereesihäviöiden kasvun takia. Kun tasavirralla ei ole induktiivista reaktanssia, vaan pelkkä käämien ohminen vastus, aika pienikin jännite tyypillisesti riittää suuren staattorikäämitysten virran ja jarruvaikutuksen muodostamiseksi. Käämit tietenkin kuumentuvat, jos jarrutusta jatketaan pitkään.

 

[korsteeni]

onko 30 Hz taajuudesta muuntajakäytössä muuntajalle mitään haittaa? vaikuttaako tehoon? tasurin, diodisillan jälkeenhän tuote on puhdasta kun vaatimus on jännitteen suhteen hyvin laaja

 

[Arisoft]

onko 30 Hz taajuudesta muuntajakäytössä muuntajalle mitään haittaa? vaikuttaako tehoon? tasurin, diodisillan jälkeenhän tuote on puhdasta kun vaatimus on jännitteen suhteen hyvin laaja

Muuntajat eivät välttämättä toimi 30 Hz:lla. Liian alhainen taajuus saturoi muuntajan raudan, mistä seuraa ylivirta. Tätä voi kompensoida pienemmällä jännitteellä.

 

[kotte]

onko 30 Hz taajuudesta muuntajakäytössä muuntajalle mitään haittaa? vaikuttaako tehoon?

Sanoisin, että olisi parempi valita verkkomuuntajan ensiökäämiksi 400V ja toisiokäämit sitten suhteessa 400:230 vastaavasti, jos haluaa välttyä polttamasta käämejä. Raudan saturoiduttua virta nimittäin kasvaa hurjasti aina vaiheen lähestyessä nollaa tavanomaiseen tapaan mitoitetuilla muuntajilla.

 

[korsteeni]

Sanoisin, että olisi parempi valita verkkomuuntajan ensiökäämiksi 400V ja toisiokäämit sitten suhteessa 400:230 vastaavasti, jos haluaa välttyä polttamasta käämejä. Raudan saturoiduttua virta nimittäin kasvaa hurjasti aina vaiheen lähestyessä nollaa tavanomaiseen tapaan mitoitetuilla muuntajilla.

ymmärränkö oikein että tämä hitsauskoneen 3 vaihe 3*400 V olisi "ei paha" koska siellä ei ole kytkennöissä nollaa lainkaan, ei kaapelissakaan.

 

[korsteeni]

........ alhainen taajuus saturoi muuntajan raudan, mistä seuraa ylivirta..........

tapahtuuko tuo ilmiö jos tasasuuntaa suoraan tasavirraksi

 

[SON]

Palaan osaltani noihin aiempiin kommenteihin muuntajan vaurioitumissta taajuuden alenemisen johdosta. Kaikki edellä kannattaa ottaa todesta. Muuntajan lämpeneminen taajuuden laskun johdosta vaarallisesti on varmaa pidempään käytettynä. Toki kuormituksella on vaikutuksensa. Periaatteessa sama pätee myös itse moottoriinkin/ generaattoriin, koska mooottorin/generaattorin staattorikäämitys ja rautamassat yhdessä ovat teotreettisesti suurinpiirtein samat kuin muuntajan ensiökäämitys ja raurtasydän. Muuntaja on noin kuvaennollisesti paikallaan pysyvä moottori.

tapahtuuko tuo ilmiö jos tasasuuntaa suoraan tasavirraksi

Tuo ylempi vastaa osittain kysymykseen. Tuo tasasuunatun jännitteen muotoon ja suuruuteen vaikuttaa tietenkin generaattorin tuottama vaihtojännite ja jos sitä ei tunneta ja se on labiili (epävakaa) niin suunnattu tasajännitekin on epävakaa. Näin ymmärtäisin. Käytännön kokemusta tälläiseen ei ole. Kollegat ehkä tietävät tarkemmin.

 

[Mikkolan]

Mekaanisen kytkennän välitys on näemmä likimain 1 eli genun rpm on sama kuin vallun kiekat. Taajuuden saat jakamalla vallun kiekat 30.
Muuntajan käämin kierroksia laskiessa taajuus on jakajana ja jännite jaettavana, tuosta sitten seuraa että 400 V muuntajaan voi syöttää 30 Hz jos jännitteen alentaa 240 volttiin. Vastaavasti ulostulo jännite laskee samassa suhteessa, tasasuuntaukseen sillä ei ole vaikutusta mutta rippeli voi kasvaa ja jotkut sanoo että se on haitallista akulle?
Eikä se vallukaan tykkää pitkään käydä tyhjäkäyntiä, saattaa paras hyötysuhde olla 1300 rpm huudeilla

 

[kotte]

ymmärränkö oikein että tämä hitsauskoneen 3 vaihe 3*400 V olisi "ei paha" koska siellä ei ole kytkennöissä nollaa lainkaan, ei kaapelissakaan.

OK, jos kytket tuon 230V:n jännitteeseen (esim. moottori kolmioon, jos ei ole kovin iso). Jos taajuus putoa puoleen, periaatteessa tarvitaan kaiksi kertaa pitempi käämi, jottei sydän kyllästy tietyllä virralla ja jännitteellä.

Ja vielä viittauksena tuon @SON 'in viestiin, moottorin käämien ylikuumeneminen on todellakin riskinä, jos moottori tarjoaa niinkin alhaista taajuutta kuin 30Hz. Kondensaattorit ovat turhan (tai sanottaisiinko jopa, että vaarallisen) suuria. Kondensaattoreilla herätetty asynkronigeneraattori säätelee valitettavasti jännitettään sillä, että resonanssitaajuus asettuu raudan kyllästymisen mukaan (resonanssitaajuus kasvaa raudan kyllästyessä) ja tuo sitten säätelee vahvistusta, jonka tietyllä nopeudella pyörivä roottori saa aikaan.

 

[kotte]

tapahtuuko tuo ilmiö jos tasasuuntaa suoraan tasavirraksi

Ei ainakaan helpota tilannetta, riippuu tasasuuntauskytkennästä (puoliaaltotasasuuntaus voi pahentaa tilannetta eniten).