Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tila
Keskustelu on suljettu.

fraatti

Hyperaktiivi
EI nyt loppujen lopuksi niin yllättävää... lykkäisivät nyt suoraan 20v eteenpäin niin aikaisempi käynnistäminen voisi toimia iloisena yllätyksenä.

Olkiluodon kolmosreaktori viivästynee jälleen, tällä kertaa syynä muun muassa koronavirus
Jo aiemmin keväällä Olkiluoto 3:n työmaalla tuli vastaan teknisiä ongelmia, mutta viimeistään koronaviruspandemia sotkee aikataulut.
 

ejuvonen

Aktiivinen jäsen
Sähkön -ja lämmön tuotannossa merkittävä asia on nykyisten uusien tuotantolaitosten selluloosa-, paperi- ja sahateollisuuteen rakennetut voimalaitokset tietenkin asumistaajaman kupeeseen. Voimalaitoset ovat niin suuria, jotta myyvät sähkön ja lämmön ulos.
Tämän takia puunjalostusteollisuus alkoi huutamaan ja pelottelemaan yhteiskuntaa apuun, kun energiapuu vie heiltä raaka-aineen.
Rauman sahan kannattavuus investointina perustuu sähkön ja lämmön tuotantoon. Sama on Kemissä.
Hanhikivi taitaa edetä valmiiksi asti ja on varmaankin viimeinen tämän kokoluokan laitos ????
Mikähän siinä on, ettei noita pienydinvoimalaitoksia saada maalle ? Merellähän niitä seilaa sotapaateissa, sukellusveneissä ja jäänmurtajissa.
Tietenkin niiden turvallisuus on se suurin vaara ja ne on helppo upottaa onnettomuuden merkeissä meren pohjaan.
Niin, eikös Neukut vienyt Jenisein suulle uivan ydinvoimalaitoksen. Jokohan se siellä kukkuu ?
Täytyy ihmetellä Japanilaisten pahaa virhearviointia rakentaa Ydinlaitos Itärannikolle. Koko Tyyni valtameri portailla !
Jahka saadaan näitä pienlaitoksia, niin sittehän voidaan purkaa Vesi -ja Tuulivoima.
Sika- ja Lehmätalous voitaisiin nostaa uuteen kukoistukseen kaasuntuottamiseen autoiluun ym. ??
Onhan meillä Suomessa 5 miljoonaa ihmistä paskan tuotantoon ja täältä kaasuun. Nyt tämä kaasu laskettaneen ilmaan vedenpuhdistamoilla ?
Se on vaan, niin että toi vesi on niin kätevä kuljetusmuoto ulosteille. Ulosteen märkäpolttaminen lienee mahdollista ?
 

VesA

In Memoriam
Mikähän siinä on, ettei noita pienydinvoimalaitoksia saada maalle ? Merellähän niitä seilaa sotapaateissa, sukellusveneissä ja jäänmurtajissa.

Ne ovat sotilastekniikkaa.. polttoaineena oli ainakin ennenvanhaan Plutonium eikä vehkeiden tarvitse olla missään suhteessa kustannustehokkaita.. nämä uudet pienvoimalat ovat kovin erilaisia.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onhan meillä Suomessa 5 miljoonaa ihmistä paskan tuotantoon ja täältä kaasuun. Nyt tämä kaasu laskettaneen ilmaan vedenpuhdistamoilla ?

Näistä kokkareista kertyy kovin vähän. Kyllä niistä saa kaasua ja ne autot sun muut ovat ihan täysin käyttökelpoisia. Sitä kaasua vai tulee näitä lähteistä niin vähän ettei sillä mitään energiaongelmia ratkaista. Pienenä rikkana rokassa.

Sitten jos noita pieniä ydinlämpölaitoksia tulee ne tuottaisivat vain lämpöä, eli tarvittaisiin lisää sähkön tuotantoa korvaamaan nykyistä kaukolämmön sivussa tapahtuvaa sähkön yhteistuotantoa.
 

ejuvonen

Aktiivinen jäsen
Ok ! Nyt noi Jenkki-öljy-yhtiöt ovat vissiinkin vapauttamassa tätä akkuteollisuuta, koska yht äkkiä alkaa ympäri maailmaa nousemaan akkuteollisuuslaitoksia ja nyt vaikuttaa siltä, että vaikka en vielä ihan uskokkaan, niin taitaa noi puhtaat sähköautot olla jo tuossa kynnyksellä, tulossa ovesta sissään.
Mut pääkaupunkiseutu menee joukkoliikenteellä ja kohta Tampere ja tyhmät turkulaiset suunnittelee kait ratikkaliikenteen avaamista. Onhan ne kiskot siellä maassa vielä ?
Tulevaisuuden skenaario on esitelty, että nää sähköautojen akut toimisivat varastona esim. tuulivoimalle ????
Niin, olemme hyvin pitkälle energian suhteen "maavaraisa" eli mitä aurinko on 5 Miljardin vuoden aikana työntänyt energiaa tai maapallon sula keskusta.
 

VesA

In Memoriam
Tulevaisuuden skenaario on esitelty, että nää sähköautojen akut toimisivat varastona esim. tuulivoimalle ????

Tähän on noin periaatteessa jo valmius, mutta koska nopea säätösähkö on hinnaltaan huimaa kotiakkujen varastoja ei juuri muuhun suunnitella käytettävän - toistaiseksi. Sitten kun akkuja on riittävä määrä aina tarjolla systeemit varmaan muuttuvat. Eikä vanha laitekanta moista tue muutenkaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mikähän siinä on, ettei noita pienydinvoimalaitoksia saada maalle ? Merellähän niitä seilaa sotapaateissa, sukellusveneissä ja jäänmurtajissa.
Noissa sotateknisissä ja arktisissa sovelluksissa kustannuksilla ei ole merkitystä, vaan huoltovarmuudella. Kemiallista polttoainetta ei tuonne saa ja kun eristyksissä ollaan, toiminta-ajan on oltava pitkä. Sama on avaruustekniikassa, eli saa maksaa vaikka mitä, kunhan toimii luotettavasti. Maailma on täynnä teknologioita, jotka ovat liian kalliita käytettävksi kaupalliselta pohjalta.
Tulevaisuuden skenaario on esitelty, että nää sähköautojen akut toimisivat varastona esim. tuulivoimalle ????
Sinänsä olisi hupaisa ajatus, että vanhenemassa olevia sähköauton akkuja käytettäisiin energiavarastoina (vaikkakin ehkä olisi järkevintä laittaa noiden materiaalit kierrätykseen esim. uusien akkujen valmistukseen), mutta kyllä sähköauton akku on aika typerä ratkaisu sähköverkon energiavarastoksi: sähköenergiasta on yleensä eniten pulaa niihen aikoihin, kun sähköauton akkua tarvitaan auton liikuttamiseen töihin tai töistä pois. Sitä paitsi tämä ajaisi toiveeseen suuremmasta akkukapasiteetista, mikä nostaa suotta auton painoa ja on kulkuneuvon käyttötarkoituksen kannalta suuri haitta. Akku myös kuluisi tuosta eli tarvitaan uusimista aikaisemmin. Sen sijaan sähköautojen akun lataamisen siirtäminen matalan sähköverkon kuormituksen aikaan on fiksu ajatus (lataus tyypillisesti aamuyöstä ja mahdollinen täydennyslataus tyypillisesti keski- ja alkuiltapäivän aikoihin), mutta silloin puhutaankin kulutusjoustosta eikä energian varastoinnista.

Edullista akkuteknologiaa, jolla kannattaisi ylimääräistä sähköä vaikkapa kovan tuulen ajalta myöhempään ajankohtaan käytettäväksi, ei vain ole toistaiseksi keksitty eikä sellaista ole näköpiirissä. Akkuja käytetään lähinnä sähköverkon säätöön korkeintaan muutaman kymmenen minuutin lataus- ja purkujaksoilla. Erillisten verkkosaarekkeiden tapauksessa ne ovat usein hyödyllisiä tai jopa välttämättömiä jatkuvan sähkönsaannin varmistamiseksi silloin, kun aurinko ei paista eikä tuule eikä ole perusteltua jyrryttää puuttuvaa sähkötehoa dieselgeneraattoreilla tai vastaavilla.
 

VesA

In Memoriam
Sinänsä olisi hupaisa ajatus, että vanhenemassa olevia sähköauton akkuja käytettäisiin energiavarastoina (vaikkakin ehkä olisi järkevintä laittaa noiden materiaalit kierrätykseen esim. uusien akkujen valmistukseen),

Sähköauton käytetyt akut, jopa hybridipriuksen pienet patterit, menevät pääsääntöisesti jo nyt tämmöisiin tarkoituksiin siinä vaiheessa kun kapasiteetti on laskenut alle vaikka sen viralisen kuolinkohdan (80%) tai auto on muuten romutettu, mutta ne akut ovat sitten purettuina ja uudelleenkasattuina jossain konteissa - eli koko ajan käytettävissä. Kyllä niitä sähkiksen akkuja meinataan samalla tavalla käyttää sieltä laturin piuhan päästä, mutta se on sitten erilaista ja dynaamista - systeemi käyttää niitä akkuja jotka sattuvat sillä hetkellä olemaan piuhan päässä. On tuo minunkin autoni ollut piuhan nokassa työpaikan pihassa kaikki työpäivät, mutta sähköä on toki mennyt vain autoon päin. On tälle kysyntää, mutta vaikka V2G on keksitty massat eivät vielä riitä kaupalliseen toimintaan - pitäähän siitä joku korvaus saada, eli kaikilla tämmöisillä tolpilla pitää sitten olla kyky osallistua sekä ohjaukseen että rahaliikenteeseen auton nimissä. DC-laturit liittävät auton verkkoon ipv6:lla ja protokollia on vaikka mihin, mutta AC-laturit ovat täysin analogiatekniikkaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä niitä sähkiksen akkuja meinataan samalla tavalla käyttää sieltä laturin piuhan päästä, mutta se on sitten erilaista ja dynaamista - systeemi käyttää niitä akkuja jotka sattuvat sillä hetkellä olemaan piuhan päässä
Itse en vain käsitä, että tuossa on mitään muuta järkeä kuin markkinointihömppä, jolla saa julkisuutta, jos ideana on ajoittain purkaa sähköauton akun energiaa verkkoon (paitsi, jos on tarkoitus pitää akku sopivan lämpimänä seuraavaa käyttöjaksoa varten). Kaikenlaisten vadenvaarajien säätelystä saa paljon yksinkertaisemmin ja paremmalla hyötysuhteella nopeaa säätösähköä kuin sähköauton akkuja hetkellisestikään purkamalla. Sen sijaan latauksen säätely vastaavalla tavalla online olisi järkevää olettaen, että laturi ja akku suostuvat tuollaiseen yhteistyöhön. Lataussyklin alkupuolella litium-ioniakut kyllä taipuvat moiseen helposti, mutta loppupuolella säätö kyllä edellyttää laturilta tavanomaista korkeampaa älykkyyttä, jotta tulos ei kärsi (ts. akku saadaan lopulta sopivasti täyteen).
 

tet

Hyperaktiivi
Sitten jos noita pieniä ydinlämpölaitoksia tulee ne tuottaisivat vain lämpöä, eli tarvittaisiin lisää sähkön tuotantoa korvaamaan nykyistä kaukolämmön sivussa tapahtuvaa sähkön yhteistuotantoa.

Itse asiassa aika moni noista SMR-konsepteista on sellaisia, joiden tuottama lämpö kelpaa hyvin monenlaiseen käyttöön: sähköön, kaukolämpöön, prosessihöyryyn, meriveden suolanpoistoon juomavedeksi, ym. ym. Joukossa on sitten myös näitä perinteisten kevytvesireaktorien miniversioita, joiden lienee turha odottaa taipuvan erilaisiin tarpeisiin yhtään sen paremmin, kuin nykyisten jättilaitostenkaan. Mutta esim. suolasulareaktorit toimivat niin korkeassa lämpötilassa, että se lämpö kelpaa mihin vaan käyttöön jota sille keksitään.

Ja itse aiheeseen, TVO hakee STUK:ilta lupaa polttoaineen lataamiseen:

https://www.world-nuclear-news.org/Articles/TVO-seeks-permission-for-Olkiluoto-EPR-fuel-loadin
 

VesA

In Memoriam
Itse asiassa aika moni noista SMR-konsepteista on sellaisia, joiden tuottama lämpö kelpaa hyvin monenlaiseen käyttöön

Näissä mainospuheissa on ollut jotenkin henkenä turvallisen kuuloinen low-tech - minivoimala olisi sellanen ihan pieni söpö pönttö joka vienosti lämpenee juuri senverran että saadaan kaukolämpöä, sellaisen kun uskaltaa sijoittaa sitten vähän lähemmäs asutusta ;)
 

tet

Hyperaktiivi
Näissä mainospuheissa on ollut jotenkin henkenä turvallisen kuuloinen low-tech - minivoimala olisi sellanen ihan pieni söpö pönttö joka vienosti lämpenee juuri senverran että saadaan kaukolämpöä, sellaisen kun uskaltaa sijoittaa sitten vähän lähemmäs asutusta ;)

No juu, ehkäpä tuollainen herättää suuressa yleisössä vähemmän vastareaktioita, kuin joku korkean lämpötilan suolasulareaktori. Toisaalta se taas lienee aika turvallinen myös "söpöön pönttöön" verrattuna, kun esim. nuo pahimmat laskeuma-isotoopit cesium ja jodi syntyvät suolayhdisteinä, eivätkä korkeapaineisena kaasuna kuten perinteisissä vempeleissä.

PS. Muistanko oikein, että tää oli sun vanha lelu?

https://www.world-nuclear-news.org/Articles/Fortum-to-decommission-Finnish-research-reactor
 

VesA

In Memoriam
No juu, ehkäpä tuollainen herättää suuressa yleisössä vähemmän vastareaktioita, kuin joku korkean lämpötilan suolasulareaktori. Toisaalta se taas lienee aika turvallinen myös "söpöön pönttöön" verrattuna, kun esim. nuo pahimmat laskeuma-isotoopit cesium ja jodi syntyvät suolayhdisteinä, eivätkä korkeapaineisena kaasuna kuten perinteisissä vempeleissä.

PS. Muistanko oikein, että tää oli sun vanha lelu?

https://www.world-nuclear-news.org/Articles/Fortum-to-decommission-Finnish-research-reactor

Emmää juuri ton kanssa ole leikkiny, hiukkaskiihdyttimien kanssa vaan. Yritin kyllä ostaa tuon kotia lämmittämään mutta jostain syystä ne vetosivat siihen että se on luvattu palauttaa ;-( - kyllä mä sen oikeastaan tiesinkin. Toihan on aika pienikokonen.. sopis kotikäyttöön ja vois vaikka tehdä sähköa myyntiin ja pitää pihaa sulana.
 

kotte

Hyperaktiivi
Toihan on aika pienikokonen.. sopis kotikäyttöön ja vois vaikka tehdä sähköa myyntiin ja pitää pihaa sulana.
Ei tuolla käytännössä pystyisi sähköä tekemään, jollei sitten valmistamaan jonkinlaisia ydinparistoja (kelvottomalla energiahyötysuhteella) jotakin ainetta neutroneilla säteilyttäen. Matalan lämpötilaeron takia hyvääkään lämpövoimakonetta olisi vaikea saada käynnistymään edes tyhjäkäynnille. Pihan sulatukseen kyllä kävisi ja myös matalalämpötilaiseen lattialämmitykseen. Lämpöhän menee päältä avoimeen altaaseen ja vettä jäähdytetään ulos sijoitetulla puhallipatterilla. Vettä ei voi kovin kuumaksi päästää, kun ikkunat menisivät sisältä huuruun. Ei ehkä edes lämpene kovin paljon, vaikka mitä tekisi, kun fissiokerroin laskee sydämen lämmetessä. Tuollainen laitoshan on itseään säätelevä, eli jos vetää sauvat kokonaan ylös sydämestä, polttoaineen lämpeneminen tukahduttaa fission alta aikayksikön.
 

VesA

In Memoriam
Tuollainen laitoshan on itseään säätelevä, eli jos vetää sauvat kokonaan ylös sydämestä, polttoaineen lämpeneminen tukahduttaa fission alta aikayksikön.

Juu, mutta jos piikkiteho on megawatteja ja nimellisteho 250kW luulisi sellainenkin toimintapiste olevan jossa saa aikaan höyryä, vaikka sitten 25kW teholla, eihän sillä kotikäytössä väliä olisi. Pitää etsiä se teho vs lämpötila joskus.
 

kotte

Hyperaktiivi
Juu, mutta jos piikkiteho on megawatteja ja nimellisteho 250kW luulisi sellainenkin toimintapiste olevan jossa saa aikaan höyryä, vaikka sitten 25kW teholla, eihän sillä kotikäytössä väliä olisi. Pitää etsiä se teho vs lämpötila joskus.
Tuora nykyistä konstruktiota ei millään ilveellä voi saada ihan 110oC pintaan, kun vesi alkaa altaassa kiehua altaan mataluuden takia. Jos vempeleen asentaisi höyrykattilaan, niin sitten ehkä, mutta kuten edellä totesin, tuo on käsittääkseni suunniteltu niin, että reaktio kuihtuu, kun lämpö nousee polttoainesauvoissa riittävästi (uskoakseni paljon ennen sataa astetta, mutta tuota en tiedä). Tokihan pellepeloton järjestelisi polttoainesauvat uudelleen tms. (mikä olisi, paitsi kumminkin jonkun tai useamman ydinsulkusopimuksen vastaista tai ainakin erittäin luvanvaraista, samalla todella haastavaa, kun noita sauvoja on sentään ajoittain ajeltu yli 50v:n ajan, eli altaasta niitä ei voi nostaa esim. pois tieltä ilman erikoisjärjestelyitä). Sen olen asiaa tuntevan suusta kuullut, että jatkuvan maksimitehon saa vain melko alhaisessa lämpötilassa. Pääsin joskus itsekin leikkimään vehkeen simulaattorilla ja silloin tietenkin kokeiltiin, miten nopeasti tuohon sai tehoa nostetuksi ennen kuin fysiikka tulee lämpenemisen myötä esteeksi. Vehje helposti ryntää ja sitten tukehtuu, jos yrittää liian nopeasti.
 

ejuvonen

Aktiivinen jäsen
Joopa, eihän nämä ole helppoja asioita, joten mennään kanan askelilla eteenpäin. Kyllä kait meidän täytyy hyväksyä tuulimyllyt toistaiseksi, mutta sopivalla tasolla, ei niinkuin Tanskalaiset, että joutuivat myymään sähköä Norjaan " 0 €/kWh".
Minkälainen este teknologialle on hitaat tietokoneet. Ainakin DNA-puolella hitaus haittaa.
Vihreä-Vasemmisto lienevät hyväksyneet ydinvoiman samoin kuin Koronan.
Tuo Saksan ja Ruotsin Ydinvoimattomuus huolettaa hieman, koska jostakihan se on poissa, ilmasto ?
Onhan nuo tuulet lisääntyneet Pohjolassa.
Täässä Tuuliallas: http://www.tuuliatlas.fi/tuulisuus/
 

Mikkolan

Vakionaama
Danskien tuuliongelma on se että samaan myös sakuilla pukkaa liikaa sähköä, jolloin myyvät sitä joskus miinushinnalla. Ja kun ei tuule niin kummallakin on puutetta sähköstä. Norskeilla halpaa vesivoimaa pisaa mutta jos saavat danskeilta vielä halvemmalla niin ostavat. Saavat sulkea omaa vesivoimaa ja jopa pumpaavat vettä takaisin vuorille. Myyvät sitten takaisinpäin kun ei tuule.

Tuuliatlas on ihan yleissivistäväteos. Sitä pitää tietysti osata myös tulkita. Sen suurin vika on ettei se kerro sitä että tuuleeko juuri silloin kun sähköntarve on suurin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Danskien tuuliongelma on se että samaan myös sakuilla pukkaa liikaa sähköä, jolloin myyvät sitä joskus miinushinnalla. Ja kun ei tuule niin kummallakin on puutetta sähköstä. Norskeilla halpaa vesivoimaa pisaa mutta jos saavat danskeilta vielä halvemmalla niin ostavat. Saavat sulkea omaa vesivoimaa ja jopa pumpaavat vettä takaisin vuorille. Myyvät sitten takaisinpäin kun ei tuule.
Ei voi mitään, että tuulivoima käyttäytyy niin, että jos sillä pyritään kattamaan huomattava osa sähkönkulutuksesta, vaikkapa yli puolet keskimäärin, ajoittain tuulivoima puuttuu melkein kokonaan ja ajottain sitä syntyy niin runsaasti, että sitä on aivan mahdotonta saada kulumaan totutun sähkönkulutusprofiilin mukaisesti.

Tuulivoima tarvitsee rinnalleen vaihtoehtoisen energialähteen, joista tällä hetkellä rajasiirtojohtojen jälkeen kilpailukykyisintä on vesivoima (mikä puolestaan edellyttää jättimäisiä varastoaltaita) ja sen puutteessa kaasuvoima (kaasuturbiini- ja mäntämoottoriaggregaatit) ja jossakin määrin sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut. Jos tuulivoiman osuus edelleen kasvaa, sitä pitäisi varastoida niukkuuden ajalle esimerkiksi akkuihin (mikä on erittäin kallista) tai vaihtoehtoisiin ei-sähköisiin energiavarastoihin (joilla puolestaan on ongelmia hyötysuhteen kannalta ja välillä myös kustannusten osalta hyvin kirjavassa muodossa).

Aivan yhtä suuri ongelma on sähkön käyttäminen hyödyksi myrskytuulien vallitessa. Normaali kulutusjousto ei riitä alkuunkaan. Muun voimatuotannon pysäyttäminen on ensimmäinen keino, mutta valitettavasti ei sovellu ydinvoimalle teknisistä syistä. Lämpövarastojen lataaminen esimerkiksi kaukolämmitykseen on Suomen oloissa mahdollista, mutta tässä on rajoituksena lämpöpumppujen kalleus huipputehokäytössä sekä vaikeus löytää riittävästi lämpöä ympäristöstä tai hukkalämpönä silloin, kun sähköä olisi runsaasti tarjolla. Kryogeeniset energiavarastot kärsivät aivan samasta ongelmasta ja ns. P2X teknologia vetyelektrolyysikennojen ja vedyn välivarastojen osalta myös (minkä lisäksi viimemainitun kokonaishyötysuhde on parhaimmillaankin sähkövarastona varsin heikko). Omasta mielestäni järkevimmältä ratkaisulta vaikuttaa tällä hetkellä korkealämpötilaisen lämpövaraston rakentaminen nykyisten hiili- ja turveyhteistuotantovoimaloiden polttoainekasojen paikalle. Varasto kuumennetaan tuulivoiman ylituotantosähkön avulla ja puretaan kuuman ilmankierron kautta voimalan höyrykattilaa lämmittämään. Riittävän suuri hyvin eristetty varasto säilyttää lämmön jopa viikkojen ajan muutaman prosentin häviöin ja kokonaishyötysuhde varastoinnissa voi olla 90% luokkaa, sillä ainoa realistinen mahdollisuus on kuumentaa varasto suoralla sähköllä, mutta pääosa energiasta saadaan valitettavasti purettaessa lämpönä (kuten alkuperäisistä yhteistuotantovoimaloista nykyisinkin). Tällainen varasto on mahdollista rakentaa varsin edulliseksi varastoituun energiamäärään nähden (varastoaineena basalttilohkareet, keramiikka, rautakuulat, jotkin faasimuutossuolat tms.) ja on vaikea kuvitella tehnologiaa, jolla ylijäämäsähkö käytettäisiin edullisemmin investointikustannuksin hyödyksi kuin suurikokoisilla sähkövastuksilla tai valokaarilaitteilla. Tämän tyyppinen lämpövarasto olisi myös olennaisen hyödyllinen uuden sukupolven kaasu- tai suolasuolajäähdytteisille ydinreaktoreille, jolloin kuumentaminen tapahtuisi kuumalla kaasu-, suola- tms. -kierrolla.
 

Mikkolan

Vakionaama
Sen verta vähän suomessa tota tuulisähköä että säätö hoituu vielä hiukka pienentämällä vesivoimaa. Jos naapurista saa ilmaista sähköä niin kannattaa pistää vesivoima kokonaan seis. Padon yläpuolelle kertyvää vettä voi tavallaan pitää akkuna, on on erittäin edullista "sähkön varastointia".
Suomella aika ohut tuo max vesivoimakapasitetti naapureihin verraten :(
33675 GWh SWE
5530 GWh Fi
86920 GWh No
 

ejuvonen

Aktiivinen jäsen
Hienoa juttua, mutta mennääs takaisinpäin Olkiluoto 3:sta odotellessa.

Osaiskos joku päivittää lyhyesti, mitä me tarvitaan atomin massan saattamiseksi negatiiviseksi ?
Elikkäs meidän materian eli alkuainetaulukkon tavara on liian painavaa tavaraa kaikkeen nopeaan !
Pitäiskö toi alkuainetaulukko saada negatiiseksi massaltaan.
Valollahan ei ole massaa.
" Erikoisen suhteellisuusteorian mukaan lepomassaltaan m0 olevan hiukkasen kokonaisenergia lähestyy ääretöntä, kun sen nopeus lähestyy valon nopeutta. Tästä seuraa, että "hiukkasta ei voida kiihdyttää valon nopeuteen saakka", eikö.
Annihilaatiossa massalliset hiukkaset e- ja e muuttuvan kahdeksi gammakvantiksi, jotka etenevät nopeudella c vastakkaisiin suuntiin. Niiden massaenergia siis saavuttaa valon nopeuden ja samalla massa "häviää", mutta kvanttien energia vastaa hiukkasten lepomassaa.
Eli, jos hiukkanen nhalutaan kiihdyttää valon nopeuteen, niin sen massa täytyy "hävittää". Mutta energia säilyy."
( https://keskustelu.suomi24.fi/t/13253016/valon-massa )

Tietokoneet = puolijohteet ja sitten, että saadaan tehtyä ns. "Lentävä lautanen", jonka lähtönopeus eli kiihtyvyys on negatiivisen massan puolella, jos tarkastellaan E = M C ².
Sellaisella kiihtyvyydellä mitä on kerrottu ( UFO ), niin eihän ihminen voi sellaisella vempaimella lentää ???
Niiden täytyy olla ropottialuksia, joilla ei ole massaa elikkä ne ovat "valopaketteja" ?

" ryhmä kuitenkin pakotti toisella laserilla nestettä pakenemaan kulhosta ampumalla atomeita niin, että niiden pyörimissuunta vaihtui"
( https://tekniikanmaailma.fi/fyysiko...egatiivista-massaa-melko-tajuntaa-laajentava/ )
 

tet

Hyperaktiivi
Tuuliatlas on ihan yleissivistäväteos. Sitä pitää tietysti osata myös tulkita. Sen suurin vika on ettei se kerro sitä että tuuleeko juuri silloin kun sähköntarve on suurin.

Tuuli on ymmärtääkseni kohtalaisen hyvä energiamuoto, mitä tulee kulutusvaihteluiden kattamiseen. Iltapäivällä tuulee eniten, kesällä vaihtelu on suurempaa kuin talvella. Mittaustietoa löytyy esim. täältä: http://www.tekniikka.oamk.fi/~kimmoi/talrakjatko/6_ilmasto_tuulet10390.pdf

Osaiskos joku päivittää lyhyesti, mitä me tarvitaan atomin massan saattamiseksi negatiiviseksi ?
...
Annihilaatiossa massalliset hiukkaset e- ja e muuttuvan kahdeksi gammakvantiksi, jotka etenevät nopeudella c vastakkaisiin suuntiin.
...
Sellaisella kiihtyvyydellä mitä on kerrottu ( UFO ), niin eihän ihminen voi sellaisella vempaimella lentää ???
Niiden täytyy olla ropottialuksia, joilla ei ole massaa elikkä ne ovat "valopaketteja" ?
...

Tähän sanoisin, että nyt kannattaa käydä selinmakuulle. Ja ottaa lääkkeet.
 

ejuvonen

Aktiivinen jäsen
Niinhän ne sanoi Einstein:illekin, mutta eihän se pirulauta uskonu, vaan jatkoi härkäpäisesti eteenpäin.
Hawks kuoli.
Kuka on tämän päivän mestari näissä asioissa maailmalla ?
 

ejuvonen

Aktiivinen jäsen
Kylpylä, erinomainen ajatus, eikä suinkaan mahdoton ?
Mutta, täytyy ihmetellä asennusporukan koulutustasoa, jos asennusvaiheessa saadaan venttiilin kara poikki ?
Tämähän tarkoitta, ettei asennusporukka ole tietoinen miten asennetaan ja miten asennus testataan.
Jos asennusporukoiden koulutustaso on samaa kuin on venttiilien asennus + testaus asennusvaiheessa, niin siellähän on näitä kohteita
satoja tuhansia.
"Yksi vikakohde liittyy reaktorin primääripiirin ylipainesuojaukseen.
Paineistimessa on kolme varoventtiiliä, joiden on tarkoitus rajoittaa liiallista paineen nousua. Näitä puolestaan ohjaavat mekaaniset ohjausventtiilit.
Venttiileille tehtiin keväällä tiiveyskoe, jossa yhden ohjausventtiilin todettiin vuotavan. Venttiiliä avattaessa kävi ilmi, että sen kara oli poikki. Kahdessa muussa ohjausventtiilissä havaittiin lisäksi säröjä."
Onko nyt myös niin, että halpa tuontityövoima tekeekin laitoksesta "ikuisuusprojektin".
Kyllä siellä olisi pitänyt olla "Den Norske Veritas", joka katsoo alihankkijoiden koulutustason.
Ranskalaiset rakensi aikoinaan erääseen paperiteollisuuden yhteydessä olevan krakkauslaitoksen. Arvatkaas miten sille kävi ?
Se räjähti.
Laippoja piti vahvistaa ja krakkaustasoja vähennettiin.
Nythän meillä rakennetaan uusia hienoja puunjalostuksen laitoksia, jossa on jopa 24 eri kansallisuuttaa entisestä itäplokista ja ensimmäinen koeajovuosi menee uudelleen rakentamiseen. Se on katsottu joka tapauksessa halvemmaksi.
Toivotaan nyt ainakin se saataisiin käyttöön vuoden 21/22 talveksi. Eihän noita sähköautoja voi ennen ottaa käyttöön ?
 

VesA

In Memoriam
Toisaalta tuo sähköautobuumikn voi siirtyä ties minne.

taitaa käydä päinvastoin - esmes Renault on menossa koronan takia konkkaan ja valtio (15% - suurin omistaja ) ilmoitti että tukea ehkä tulee - mutta vain sähköautojen kehittämiseen jos tulee. Samalla tavalla vivutetaan kaikenlaista muutakin irti vanhasta koronan varjolla - tukea saa vain jonkun uuden asian puolelle.
 

ejuvonen

Aktiivinen jäsen
Joo ja ku moon suunnitellut et seuraava olisi Rellu ?
Ja sit jälkipyykkiä, et Olkiluoto ois pitänyt antaa Neukkujen rakentaa. Se olisi ollut valmis 2009.
Turvallisuus on sitä, että miten niitä osataan ajaa.
Zernobil oli hullujen koeajo idea.
Fukusima taas oli jonkun isokenkäisen moka, koska ihan varmasti joku suunnittelija olis halunnu ne gennut parempaan paikkaan ja paremmin suojatuksi.
Koska näitä isoja aaltoja on ollut ja tulee olemaan:
- 1958 - 530 m -
- 2015 - 182 m -

Ja minä ku luulin, ettei varppena riitä, mutta tässä hyvä verrokki. Riittää !

Talojen sähkölämmitys auttaa sähköautoilijaa
Suomalaisissa kotitalouksissa käytetään perinteisesti paljon sähköä. Laajasti käytetyn sähkölämmityksen varmistamiseksi sähköverkot ja -tuotanto on rakennettu korkealla laadulla. Sähkösaunojakin meillä lämmitetään usein viikottain.
Sähkösaunat ovat hyvä verrokki sähköautojen lataukseen. Suomessa on ehkä miljoona sähkökiuasta, joiden teholuokka on samaa tasoa tai kovempikin kuin tyypillisen sähköauton kotilatauslaitteen.
– Ei kiukaita mitenkään keskitetysti kytketä päälle ja pois, Jäppinen pohtii. Ja silti Suomessa saunat ja sähköt toimivat aivan hyvin.
Sähköautoja sen sijaan ladataan tyypillisesti yön yli, matalimman sähkönkulutuksen aikaan. Silloin verkossa on hyvin sähköä saatavilla. Tämä on myös autoilijan etu, sillä yösähkö on usein edullisinta sähköä.
Elikkä kiuas päälle ja kontaktori pudottaa auton latauksen pois. Siinähän se.
 

VesA

In Memoriam
Ja sit jälkipyykkiä, et Olkiluoto ois pitänyt antaa Neukkujen rakentaa. Se olisi ollut valmis 2009.
Turvallisuus on sitä, että miten niitä osataan ajaa.

No ei - nehän venäläiset on ihan samassa jumissa viranomaisten kanssa siellä Hanhikivessä kun ei ne usko että mahorkka-askin kanteen raapaistut dokkarit ei ihan riitä Suomen viranomaisille. Kiinalaiset ovat ajaneet Olkiliuodon sisarlaitosta parisen vuotta, esmes se tärisevä putki saa siellä täristä, Suomessa ei. Näissä Loviisan neukkuvoimaloissa vain rannetta paksummat metalliosat ovat neuvostoliitosta, koko ohjausjärjestelmä, pumput, putket jne on korvattu länsimaisilla jo rakennusvaiheessa.. Hanhikiven sisarlaitokset maailmalla ovat olleet melkoisia murheenkryynejä, siksi Suomessa ollaan tarkkana.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
yhden ohjausventtiilin todettiin vuotavan. Venttiiliä avattaessa kävi ilmi, että sen kara oli poikki. Kahdessa muussa ohjausventtiilissä havaittiin lisäksi säröjä.

Jos tuo uutinen pitää paikkansa, tuossa tulee kyllä mieleen, että mikä on se ns. omavalvonnan taso vai onko semmoista tuossa projektissa ollenkaan. Ei tuommoisia pitäisi tulla viranomaistarkastuksissa vastaan. Taidetaan istua siellä tumput suorana ja ihmetellä kun käyttöönottolupaa ei vaan taivaasta tipahda, jos sitä nyt sitten oikeasti kukaan haluakaan saada.
 

ejuvonen

Aktiivinen jäsen
Sähköautoille riittää mainiosti sähköä jo nykyisistä laitoksista, pitkälle tulevaisuuteen. Ei siihen mitään uusia ydinvoimaloita tarvita.
Taitaa pitää paikkansa, koska sähkön kulutus on laskenut. Verkkomuuntajat ovat jäänet pois ( tyhjäkäyntivirta ), Led-valot ja tietenkin 1 milj. ILP:iä.
Mutta katsookaapa Fingridin sivustoa, tämä hetki; kulutus 8000 MW, tuonti noin 2400 MW. Olkiluoto 1600 MW
Saas nähdä milloin puun poltto kielletään taajamissa, koska hiukkaspäästöt ovat merkittävämpiä kuin liikenne. Elikkä takat ja kiukaat muuttuvat sähkölle. Tätä ei liene tehdä ennen kuin Hanhikivi on valmis ???
"Näin ollen tavoitteena on saada ydinenergialain mukainen valtioneuvoston myöntämä rakentamislupa vuonna 2021 ja aloittaa voimalaitoksen kaupallinen käyttö vuonna 2028." Olkiluoto 16 vuotta.
 

tet

Hyperaktiivi
Hanhikiven sisarlaitokset maailmalla ovat olleet melkoisia murheenkryynejä, siksi Suomessa ollaan tarkkana.

Jos tarkkoja ollaan, niin eihän niitä sisarlaitoksia ole vielä käynnissä kuin kolme kappaletta, kaikki Venäjällä. Yhdellä niistä tehtiin muuten juuri testiä, miten laitoksella voi ajaa vuorokautista säätövoimaa. Näemmä toimii, ainakin jotenkin.

https://www.world-nuclear-news.org/Articles/Novovornezh-II-1-passes-load-following-checks

Mutta katsookaapa Fingridin sivustoa, tämä hetki; kulutus 8000 MW, tuonti noin 2400 MW. Olkiluoto 1600 MW

Ei sähköä tähän vuodenaikaan tuoda siksi, etteikö omaa riittäisi. Vaan koska tuontisähkö on halvempaa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ei sähköä tähän vuodenaikaan tuoda siksi, etteikö omaa riittäisi. Vaan koska tuontisähkö on halvempaa.

Onko noin? Osa tuotannosta on sidottu muuhun kuten kaukolämpöön ja teollisuuslaitoksien prosesseihin. Ei noita pelkän sähkön takia ajeta. Vesivoimassa taas vesivarasto on rajallinen eli pitää miettiä muutakin kuin hetkellistä tehoa.

Nopea vertaus helmikuulle näyttää, että vesivoimaa on nyt Suomessa selvästi enemmän käytössä. Liittyykö Lapin tulvauhkiin? Sähkön hinnan kannalta tuskin vesien juoksutua nyt on järkevää.

Ydinvoimaa taas on selvästi vähemmän kuin helmikuussa. Onko sen käyttökulut kalliimmat kuin tuontisähkö? Tuskin. Onko joku laitos huoltoseisokissa?
 

tet

Hyperaktiivi
Ydinvoimaa taas on selvästi vähemmän kuin helmikuussa. Onko sen käyttökulut kalliimmat kuin tuontisähkö? Tuskin. Onko joku laitos huoltoseisokissa?

OL1 seisoo vuosihuollossa, juuri pysähtyi ja starttaa 7.6. OL2 kävi jo viikon verran stopissa polttoaineen vaihdon takia. Loviisan vuosihuollot taas tehdään yleensä syksyisin. Mutta kun koko kotimainen tuotantokapasiteetti on jotain luokkaa 12000 MW, niin sitä riittäisi nyt ilman yhtään ydinvoimalaa. Vaan eipä meillä taida koskaan olla sellaista tilannetta, että ei yhtään tuotaisi ulkomailta. Ei sitä sähköä kannata itse tehdä hinnalla millä hyvänsä.
 

VesA

In Memoriam
Jos tarkkoja ollaan, niin eihän niitä sisarlaitoksia ole vielä käynnissä kuin kolme kappaletta, kaikki Venäjällä. Yhdellä niistä tehtiin muuten juuri testiä, miten laitoksella voi ajaa vuorokautista säätövoimaa. Näemmä toimii, ainakin jotenkin.

Niinpä juuri, esmes el-dabaa on lähtenyt jotenkin samaan henkeen kuin Olkiluoto liikkeelle. On kyllä muista miksi se pääsi lehteen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mutta kun koko kotimainen tuotantokapasiteetti on jotain luokkaa 12000 MW, niin sitä riittäisi nyt ilman yhtään ydinvoimalaa.
Kaukolämpö-CHP:tä on yli 3 000 MW. Ei sitä käytännössä voi ajaa pelkän sähkön takia. Vesivoimaa on lähes 3 000 MW, mutta vettä riittää vain puoleen tuosta, jos ajaa 24/365.

Kun sitten vielä puuttuu yksi ydinvoimala, ei sitä tehoa olekaan, ainakaan ilman varavoimaa.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom