Omakotitalojen hintakehitys

blobbo

Aktiivinen jäsen
Onkohan tuossa 360 000 mukana vain ne joilta verot on oikeasti erääntyneet, vai kaikki verovelvolliset jotka eivät ole maksaneet oli erääntynyt tai ei?

Ainakin itseltäni puuttuu veroliput kokonaan, oma verossa lukee edelleen että verotus on viivästynyt. Keväällä tuli kyllä jonkinlainen ennakkotieto, jossa pyydettiin tarkastamaan verotuksen perusteena olevien kiinteistöjen tiedot, mutta laskuja siinä ei ollut. Pelkästään maininta että verotus on yhä kesken.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Paljonkohan olisi tullut voittoa, jos olisi myynyt ennen remppaa? Nyt tuossa verrataan jopa 10v takaisiin ostohintoihin.
Niinpä. Huomattavasti rehellisempää olisi ollut teettää se hinta-arvio ennen ja jälkeen rempan kuin ottaa lähtökohdaksi jotain vuonna miekka ja kivi aikanaan ollutta ostohintaa. Näin olisi selvinnyt se todellinen, rempan aikaansaama hinnan muutoskin. Tosin noitakin on sitten hinta-arvioita ja "hinta-arvioita" ihan siitä riippuen keltä, milloin ja mitä varten sitä kysyy :rolleyes:
 

fraatti

Hyperaktiivi
Aikas rajua nousua hinnoissa. Kysyntä taitaa olla ollut kovaa.

OMAKOTITALOJEN kauppamäärä kasvoi viime vuonna 8,3 prosenttia 17 800 omakotitaloon.
Suomen kalleimmat omakotitalot sijaitsevat Espoossa, jossa viime vuoden kiinteistökauppojen mediaanihinta oli 592 000 euroa, mikä on kymmenen prosenttia edellisvuotista enemmän. Mediaani tarkoittaa jonoon asetettujen lukujen keskimmäistä lukua.
Helsingissä omakotitalo maksoi viime vuonna keskimäärin 510 000 euroa, missä nousua edellisvuodesta oli 11 prosenttia. Vantaalla mediaanihinta nousi 10 prosenttia 390 000 euroon.
Tampereella omakotitalon mediaanihinta kipusi 13 prosenttia 321 000 euroon ja Jyväskylässä 17 prosenttia 225 000 euroon. Sen sijaan Turussa mediaanihinta kohosi vain 2 prosenttia 250 000 euroon.
Hinnat laskivat Kuopiossa ja Oulussa. Kuopiossa mediaani hinta painui neljä prosenttia 200 000 euroon ja Oulussa kaksi prosenttia 198 000 euroon.
Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain kiinteistöt eikä siten asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsissa SBAB on tutkinut mitä pidempiaikainen korkea sähkönhinta voisi aiheuttaa kotitalouksille. Siellä on mainittu että sähkölämmitteisten asuntojen hinnat voisivat laskea jopa -20%. Tuskin kallis sähkö suomessakaan sähkölämmitteisten kämppien haluttavuutta parantaa... :hmm:

  • If the prices of electricity were to double quickly and permanently, according to a model estimate, it is not possible to exclude price falls of around 20 per cent on electrically heated single-family homes. Increased knowledge of this can at the same time provide incentives for various energy-saving measures that can significantly dampen the fall in prices.


 
Viimeksi muokattu:

repomies

Hyperaktiivi
Suapihan sitä kirjoitella, minä en moiseen hintojen laskuun usko. ILPit on keksitty, jos sähkön hinta ahdistaa. Jos kuitenkin korot pomppaavat korkealle, niin sitten hinnat laskevat. Ei noita puolen miljoonan kämppiä kovin moni ostele tai rakenna ilman velkaa.
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
No millä sitä lämmittää, jos ei sähköllä. Sillä "halvalla" öljylläkö?
Ainiin, onhan meillä puu. Jotkut vaan huhuilevat että sen polttamista oltaisiin kieltämässä.
Puun polttaminen tosin alkaa olemaan selkeästi järkevin ratkaisu jos sähkönkin hinta junnaa pilvissä jatkossa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Veikkaan että hiljenee entisestään ja vanhasta isosta suorasähkötalosta voi olla hankala päästä eroon. Eikös ruotsissa pirttien hinnat ole tullut reilumminkin alaspäin?


Näin sähkön kallistuminen näkyy asuntokaupassa: lämmitysmuoto voi vaikuttaa jopa asuntolainan myöntämiseen

Ostoa suunnittelevalle hyvä uutinen on, että vuosia jatkunut asuntojen hinnan nousu on taittunut. Heinäkuu oli asuntokaupassa hiljainen.
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Veikkaan että hiljenee entisestään ja vanhasta isosta suorasähkötalosta voi olla hankala päästä eroon.


Kyllä kai nuita täällä on myyty ihan hyvin, alueet huomioiden jopa hyvään hintaan, jos kunto on ollut hyvä.
leivinuunit, takat ja pumput on keksitty, talot joista tällaisia löytyy, on tehneet kauppansa. Vaikka olisi kaukolämpöäkin tarjolla eri puolella.
 

fraatti

Hyperaktiivi

jmaja

Hyperaktiivi
Myytävästä suorasähkötalosta pitää löytyä ilp ja takka. Aurinkopaneelit saavat myös hymyn huulille.
Sinänsä huvittavaa, että noiden osuus talon hinnasta on aivan mitätön, jos puhutaan alueista, joilla kannattaa edelleen rakentaa.

Edit: Sen voi paremmin ymmärtää, että vesikierron puuttuminen laskee hintaa, koska se vaatii patterit tai lattioiden avaamisen.
 
Viimeksi muokattu:

puuteknikko

Vakionaama
Tämän talven jälkeen voi alkaa tulla markkinoille hyviltä paikoilta houkuttelevissa hinnoissa olevia kohteita, joissa energiaremontti on mahdollista tehdä järkevällä takaisinmaksuajalla.
 

jarkko_h

Vakionaama
Suorasähkötaloon ILP:llä tilasin eilen pienehkön Tulikiven varaavan takan. En säästääkseni, mutta tunnelman vuoksi. Lisäksi helpottanee myyntiä jos halu/tarve joskus muutolle tulee.

Aurinkopaneelit vois asennuttaa seuraavaksi. Toki tulevaisuudessa kun aurinko paistaa on sähkö halpaa, joten hyöty vähän kyseenalainen. Isomman hyödyn saisi toisella ILP:llä. ILP säästää silloin kun sähkö on kalleimmillaan (= aurinko ei paista eikä tuule.).
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Jos nyt tilaisin takkaa, niin ehdottomasti niin järeä että "riittää"...
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Jos nyt tilaisin takkaa, niin ehdottomasti niin järeä että "riittää"...
Riippuu kai vähän käyttötarkoituksesta, onko tarkoitus siirtyä 100% puulämmittäjäksi vaiko väistellä takan turvin kalleimpia tunteja (ja tuoda pientä lämmitysturvaa pidempien sähkökatkojen varalle). Jälkimmäiseen riittänee aika hyvin pienikin varauskyky.
 

jarkko_h

Vakionaama
Ei ollut tarkoitus siirtyä 100% puulämmittäjäksi. Nimellisteho riittää yksinään ainoastaan -10 asteen pakkaselle ilman muuta lämpöä. (Täällä Kehä 3 sisällä harvoin pakkasta alle -10C. ) Varauskykyäkään ei ole kuin alle 30 kWh.

Kotiseudulla omien puiden lähellä laittaisin erilaisen takan. Teho pitäisi riittää ilman apuja --35 asteen pakkaselle ja varauskykyä pitäis olla vähintään 100kWh. Tämä siis jos ei olisi puukattilaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Meillä on sellainen noin 1100kg painava tulikiven keraaminen takka. 2100mm korkea.

Kyllä se aika hyvin lämmittää jos pesällisen pistää aamulla ja illalla. Pysyy takka aika lämpimänä kaiken aikaa. Liian paljoa ei kannata polttaa kerralla kun ei siinä tosiaan hurja varauskyky ole.

Tänä talvena ajattelin osallistua talkoisiin ja käyttääkkin sitä. Aika vähälle on jäänyt käyttö. Hyvä että on kuitenkin.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
2020 vuodesta okt hinnat nousseet vain pks. Muualla tilastokeskuksen mukaan laskeneet.
Taitaa olla omakotitalojen ikäjakaumakin saman suuntainen Pks. (Uusimaa) vs. muu Suomi. :)

Yleisimmät rakennusvuodet:
Muu Suomessa 1940-1959
Uudellamaalla 1980-1989 ja 2000-2009
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Vanhoissa okt:ssa hinnat on jatkaneet laskua. PKS järkyttävät neliöhinnat.
1704143668151.png

1704143880391.png

 

fraatti

Hyperaktiivi

tuna

Vakionaama
Tampereen ympäristökunnissa erikoista hintakehitystä. Nokialla noussut yli 20% ja Ylöjärvellä laskenut noin 10%. Jotenkin myynnissä on oltava nyt erilaisia kohteita tms. Muuten tuntuu kyllä hyvin erikoiselle.

Ei tilastotieteen alkeitakaan jutun laadinnassa. Verrataan selvästi pieniä otosmääriä täysin erilaisista lähtökohdista. Jossain kunnassa valmistunut uusi asuinalue josta merkittävä osa kauppoja jne. Mitään järkeä ei ole muutosprosentteja vertailla.

Mediaanihinnassahan ei paljon eroa taas Nokian ja Ylöjärven kesken olekaan, 253k vs 250k.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Omakotitalojen kauppa jäi viime vuonna Suomessa vähäisimmäksi sitten vuoden 1995. Näin kertoo asiantuntija, kiinteistöjen kauppahinnoista vastaava rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta.

Vuonna 1995 Suomi kömpi ylös pitkän laman kurimuksesta. Onko tällä kertaa toivoa siitä, että kasvukeskusten ulkopuolella romahtaneet pientalojen hinnat jossain vaiheessa nousevat?

– Kyllähän tilanne voimakkaasti väestöään menettävillä alueilla on haastava. Voi olla, että asuntokysyntää ei siellä enää riitä niin paljon, että pientalojen arvo lähtisi jossain vaiheessa kasvuun, täydentää asuntomarkkinoihin perehtynyt vanhempi ekonomisti Veera Holappa Pellervon taloustutkimuksesta (PTT).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Käppyrä näyttää nyt tuollaiselle
1746946604167.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
Ja hinnat laskee vieläkin. Raatiossa oli maininta että myös tonttien hinnat ovat laskusuunnassa.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat reippaasti alkuvuonna koko maassa.
Tilastokeskuksen mukaan hinnat putosivat kuusi prosenttia tammi–maaliskuussa verrattuna vuotta aiempaan.
Maaseudulla pudotus oli jopa seitsemän prosenttia, kun suurissa kaupungeissa muutos jäi 2,9 prosenttiin.
1747909014840.png
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Onkohan nämä niin huonoja ettei näitä kannata korjata vai tällä vapaudutaan vastuista?
No esim. tuossa naapurissa myytiin jokunen vuosi sitten tälläinen "purkukuntoisena" pelkän tontin hinnalla ja wanha pari lähti krs.taloon oloneuvokseksi. No ostaja asuu siinä talossa vieläkin, eikä mitään ole talolle tehnyt, ei ainakaan ulkopuolelta katsellen. Kyllähän tuo hiukka repsottaa vähän sieltä ja täältä, vaan eipä tunnu ostajaa harmittavan.
 

Tifo

Vakionaama
Huvikseni katsoin mitä myydään tontteina. Sieltä tulee myös jonkinverran asuinkäytössä olevia taloja vastaan. Onkohan nämä niin huonoja ettei näitä kannata korjata vai tällä vapaudutaan vastuista?

Helsingin seudulla olen seurannut tonttien hintoja. Kyllä usein on talon saanut "kaupan päälle". Tonttien hinnat vaihtelevat sen verran että voi sille purettavalle talolle jäädä muutama kymppi hintaa.
Se että välittäjä sanoo talon olevan purkukuntoinen ei riitä vaan hinnan on myös vastattava alueen tonttien hintoja.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Purkukuntoisen talon kanssa tontin hinnasta pitäisi vähentää purkukustannuksia 10 -20.000 €, mutta verottaja ei taida tuota huomioida.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vaikka asiaan ei nyt suoraan liitykkään mutta täällä päin näkee useinkin, kuinka kätevästi wanha talo irtoaa tontistaan. Kesäaikaan jo parin kuukauden päästä siinä vihoittaa nurmikko ja kiven murkulaanaan ei muistuta mistään menneestä. Mielikuvissa kestää paljon pidempään, tuossahan oli ennen jokin rakennus ... vaan ei ole enää. Ehkä joskus mahdollisesti jos sattuu ajat paranemaan...
 

kaihakki

Vakionaama
Katselin Oikotiellä olevia Vantaan ok-taloja. On aika paljon myynnissä. Vanhoissa hinnat pyörii 250000 euron ympäristössä. Jopa 90-luvultakin taisi olla yksi talo. Elikkä uuden kerrostalo kaksion hinnalla saa nykyään ok-talon (suunnilleen), mutta ei kiinnosta.
Kyllä taitaa olla niin, että ok-talot on menneisyyden juttuja. Nykysukupolvia ei taida juurikaan kiinnostaa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Katselin Oikotiellä olevia Vantaan ok-taloja. On aika paljon myynnissä. Vanhoissa hinnat pyörii 250000 euron ympäristössä. Jopa 90-luvultakin taisi olla yksi talo. Elikkä uuden kerrostalo kaksion hinnalla saa nykyään ok-talon (suunnilleen), mutta ei kiinnosta.
Kyllä taitaa olla niin, että ok-talot on menneisyyden juttuja. Nykysukupolvia ei taida juurikaan kiinnostaa.
Juu, minä katselin kerros ja rivareita ja ihmettilin huoltovastiketta. Aika monessa oli lisäksi vuokratontti.
 

kaihakki

Vakionaama
Jos tästä ok-talosta jossain vaiheessa lähtee muuttamaan rivariin tai kerrostaloon, niin pitää todella tarkkaan selvittä ko. kohten tilanne monelta kantilta, ettei joudu ojasta allikkoon. Taitaa olla turvallisinta lähteä vuokramarkkinoille.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
JOo, onhan nuo vastikkeet ihan jäätäviä, joskin sitten saa kai ilmeisesti suunnilleen kaiken mahdollisen kiinteistön ylläpidon palveluna. Täällä päin minimit mahtavat olla jotain luokkaa 5€/m 2+ sähkö + vesi + mahdolliset autopaikkakulut + sauna. Noissa per neliökuluissa on tietty syytä huomioida, että kerrostalo-osakkeen ja OKT neliöt eivät ole useinkaan yhteismitallisia.

Omista kuluistani suurin tietty energia (=sähkö) mutta kiinteistövero siitä suunnilleen puolet ilman mitään havaittavissa olevaa vastiketta täkäläisellä haja-asutusalueella. Ehkä puolustusvoimat hoitavat ilmapuolustuksen ja jyristelevät siitäkin edstä.:)
 

Espejot

Hyperaktiivi
Jos tästä ok-talosta jossain vaiheessa lähtee muuttamaan rivariin tai kerrostaloon, niin pitää todella tarkkaan selvittä ko. kohten tilanne monelta kantilta, ettei joudu ojasta allikkoon. Taitaa olla turvallisinta lähteä vuokramarkkinoille.
Näin itsekkin ajatelen. Ehkä jopa ulkomaille, lyhyitä vuokrajuttuja, kesämökkejä jne. Suurin ongelma on saada kaikki roju hävitettyä. Kolleega jäi eläkkeelle just ja muutti kerrostaloon. Ensitöikseen vaihtoi pöntöt uusiin. Sitten kävi Monacossa lomalla. Ja soitti että jos on keikkaa niin kiinnostaa. Eli ei toi kuutioasuminen ole myöskään minun juttu.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Vaikka asiaan ei nyt suoraan liitykkään mutta täällä päin näkee useinkin, kuinka kätevästi wanha talo irtoaa tontistaan.
No näin lähti tuosta naapurista vanha rintsikkakin. Purkufirma toi pihalle pari korkealaitaista lavaa, joihin kaveri sitten poimintakouralla varustetulla kaivurilla noukki mökin siististi lajitellen puun ja muun erilleen, omille lavoilleen. Laudanpätkääkään ei tontille enää jäänyt. Seuraavana päivänä pikkasen roheempi koura ja yksi lava, jonne rouskutteli sitten tuon betoniperustuksen, tasasi tontin ja se oli siinä. Tuon jälkeen tuli sitten louhintafirmaa yms ja nyt samalla paikalla nököttää paritalon pätkä.
Kyllä taitaa olla niin, että ok-talot on menneisyyden juttuja. Nykysukupolvia ei taida juurikaan kiinnostaa.
Tässä vuosikymmenien aikana jo oppinut että tuppaa nämä asiat menemään vaiheittain, milloin on mikäkin trendikästä. Nuo kaiken maailman piilosokkelit yms. on pelotelleet porukkaa siihen malliin, jotta iso osa valitsee sen helpomman tien ja kerrostalon tai korkeintaan rivarin. Ihan uusia toki sitten rasittaa muhkeat yhtiölainat, mutta niidenkin osalta ajatus on että kämpästä lähdetään pois ennen kuin nuo pakahtaa maksuun. No ihan vastaavasti OK-taloja rasittaa lisäksi vuokratontit ja just tällä hetkellä jutut kiinteistöverotuksen muutoksista, vaikka tuo veromuutos koskee ihan samalla tavalla aivan kaikkia muitakin rakennuksia, myös sitä AsOy.
 
Back
Ylös Bottom