Omakotitalon lämmityksen optimointiin vinkkejä

[Tmz]

Talo on meille uusi, vuonna 1999 rakennettu puurakenteinen omakotitalo. Päälämmönlähteenä on vesikiertoinen lattialämmitys, jonka lämmönlähteenä Jäspi Sähköovali 1200l. Järjestelmään on kytketty Ouman EH-80 ulkoanturilla ja sisäanturilla (TMR/P). Näiden lisäksi uutena on äskettäin lisätty Toshiba Polar 25 ILP ja varaava takka vuodelta 99. Takkaa lämmitetään näillä pakkasilla nyt päivittäin.

Haasteena on se, että kahden hengen taloudessa nykyisillä säädöillä ei tahdo päästä alle 100kwh/pv kulutuksen kahden hengen taloudessa. Sisälämpötilat ovat hieman huoneesta riippuen 17-20 astetta.

Liitteenä Oumanin säädöt sekä Helenin sähkönkulutustiedot. Öisin kulutus tietysti suurempaa, mutta ihmettelen myös noita klo 14 alkaen tulevia joka toinen tunti olevia piikkejä kulutuksessa. Sähkötila on asetettu yösähkölle, mutta päiväsähkölläkin mielestäni tuo yöllinen kulutus oli voimakasta.

Löytyykö ideoita, miten säätöjä voisi lähteä tekemään kun tuntuu nyt, että ILP vain lisää kulutusta eikä takan käyttö näy juurikaan kuin mukavuuslämpönä, ei niinkään sähkönkulutuksen pienenemisenä? Uskoisin, että näillä spekseillä kuuluisi kulutuksen olla aika reippaasti alle 100kw/päivä myös näin tammikuun pakkasilla täällä Etelässä.

 

[Tifo]

ihmettelen myös noita klo 14 alkaen tulevia joka toinen tunti olevia piikkejä kulutuksessa.

Eikös tuossa ovaalissa ole ylhäällä ja alhaalla vastukset. Alkaa varmaan ovaalin lataus pienemmällä teholla, kenties ylävastuksilla.
Minkä kokoinen talo?

 

[Espejot]

Toshipalle enemmän lämmitysvastuuta ja lämmityskäyrää pienemälle.

 

[Matias]

Meillä on 115m2 1988 valmistunut ok-talo jossa 1200l Jämä kantikas varaaja jota lämmitettiin aluksi sähkövastuksilla ja yösähköllä kun silloin oli halpaa.
Vuoden -98 aikoihin lisättiin systeemiin maalämpö joka toimii edelleen.
Talossa on patteriverkosto ja lämmönsäätö Ouman EH-80.
Vuoden 2019 aikoihin tuli tehtyä testivrk siten että lämmitin pelkästään sähkövastuksilla varaajaa ja kulutuksen muutoksen näkee liitekuvasta.

Ei taida olla vastuksilla lämmittämiseen juurikaan säästökonstia,jos hankkii sopivan tehokkaan VILP tai MLP niin sitten uskoisin sähkönkulutuksen ainakin puolittuvan lämmityskaudella.
Tuollainen iso varaaja on varsinkin on/off MLP käytössä erinomaisen hyvä kun 9kw:n tehoisella pumpulla tulee keskimäärin 6-7 käyntisykliä/vrk niin osaltaan siitä syystä pumppu näyttää olevan pitkäikäinen

 

[pökö]

Lämmityskierto kylmemmäksi ja ilppiä isommalle. Muuta keinoa ei ole.

 

[Arisoft]

tuntuu nyt, että ILP vain lisää kulutusta

Näin tapahtuu jos lattialämmityksen säätö ei perustu sisälämpötilaan vaan ulkolämpötilaan. ILP vain nostaa sisälämpöä ja kulutusta.

ihmettelen myös noita klo 14 alkaen tulevia joka toinen tunti olevia piikkejä kulutuksessa

Oletettavasti varaajan lämpötila on saavuttanut raja-arvon jossa sitä lämmitetään ajastuksesta riippumatta.

Minun miuelestä tarvitsisit kerätä tietoa varaajan lämpötilasta. Jos tykkäät rakennella niin tiedonkeruujärjestlemän saat tehtyä Shelly komponenteista pikkurahalla.

The Pill by Shelly - Nurkan takaa

Shelly Pill on kompakti ja monikäyttöinen matalajännitteinen WiFi- ja Bluetooth-laite, joka saa virtansa vain 5 V:n jännitteellä USB-C:n kautta. Pienen kokonsa ansiosta se sopii kätevästi mihin tahansa ahtaaseen ympäristöön. Laite on käyttövalmis lämpötilan valvontaan ja on yhteensopiva...

verkkokauppa.nurkantakaa.fi

Tuollainen härpäke ja siihen sopivia lämpötila-antureita sijoitettuna erinäisiin paikkoihin lämmitysjärjestelmässä. Näin saat selville mm. toimiiko lämmitys oikein ja miksi sähköä kuluu outoihin aikoihin. Lämmön mittaus ei vaadi sähköasentajaa ja eniten aikaa menee antureiden kiinnittämisessä paikoilleen.

 

[Tmz]

Ainiin, talon neliöt 127. Täytyy varmaan nyt tarkemmin perehtyä itse Jäspiin ja siihen, miten siinä saadaan lämmityskiertoa / vastuksia säädettyä, nyt olen säätänyt vain Oumania. Kysymys tuosta Oumanin TMR/P anturista, eikö tämä nimenomaan ole sellainen joka myös mittaa sisätilan lämpötilaa ja säätää menoveden lämpötilaa sen mukaan, jos sisällä on todellisuudessa lämpimämpää esim. takan / ILP:n vuoksi, mitä ulkolämpötila ja käyrä antaa ymmärtää?

Tiputin taannoin Oumanin käyrää nykyistäkin matalammaksi, sekä tuota B-säädintä alemmaksi, sähkönkulutus toki tippui jonnekkin 60-70 kilon tietämille vuorokaudessa, mutta talo oli melkolailla viileä luokkaa 15-17 astetta, koska ILP + takka yhdistelm ei jaa lämpöä riittävästi joka paikkaan.

Voi olla, että en osaa tuota Oumanin säätöä vielä kovin hyvin, mutta näyttääkö tuo kuvan mukainen säätö raadin mielestä ns. Loogiselta vai voiko väärä säätö aiheuttaa tarpeetonta sähkönkulutusta? Nyt siis sisällä on juuri sopivan lämmintä mutta jotenkin tuntuisi, että Jäspi lämmittää välillä koko kattilan tarpeettomasti.

 

[Tifo]

Kysytään vielä onko kuumalle käyttövedelle kierto ja mihin pannuhuoneen häviöt menee. Putket varmaan eristetty.
Edit. Ilmanvaihto?

 

[Karga]

Näin tapahtuu jos lattialämmityksen säätö ei perustu sisälämpötilaan vaan ulkolämpötilaan. ILP vain nostaa sisälämpöä ja kulutusta.

Tuskin on koko totuus. Lämmönluovutus lattiasta huoneilmaan vähenee sitä mukaa kun huonelämpö nousee.

 

[Mikki]

Hyvin usein kyllä lämmitys on säädetty niin, että kämpän lämpötila pysyy nornaalina ilman tukilämmityksiä. Tällöin juuri huonelämpö nousee kun takkaa tai ILPiä käytetään.

Jos enemmän hyötyä haluaa niin säätö pitäisi olla sellainen että lämpötila jää vajaaksi kämpässä ilman niitä tukilämpöjä.

 

[Tifo]

Katselin oman talon kulutuksia. Enimmäkseen 60-100 kWh. Takka on kuumana koko ajan, ei kärsi kättä pitää kyljessä. Ilpin puhallus täysillä. Koko talo ei ole tasalämpöinen. 21-22 ydin alueilla, reunoilla viileämpää.
Sanoisin että ei noissa sun kulutuksissa ole vikaa. Eikä toi järjestelmä, joka perustuu vastuksiin, niin siinä ei voi mennä mitään pieleen.
Hyvälaatuinen vilppi harkintaan.

 

[Tifo]

ILP+takka yhdistelm ei jaa lämpöä riittävästi joka paikkaan.

Onko nämä samassa tilassa?

 

[Matias]

Kysymys tuosta Oumanin TMR/P anturista, eikö tämä nimenomaan ole sellainen joka myös mittaa sisätilan lämpötilaa ja säätää menoveden lämpötilaa sen mukaan

Siinä Ouman EH-80 on "Komp" säätö jolla voi kompensoida huoneanturin TMR/P:n mittaaman huonelämpötilan muutoksen vaikutusta menoveden lämpötilaan.

Eli jos "KOMP" säädin on asennos 1 niin yhden asteen muutos huonelämpötilassa muuttaa menoveden lämpötilaa yhdellä asteella.

Jos KOMP säädin on asennossa 2 niin yhden asteen muutos huonelämpötilassa muuttaa menoveden lämpötilaa kahdella asteella jne.

Kuvassa sinulla KOMP säädin nyt näyttäisi olevan 2,7 kohdilla (meillä muuten samassa) niin yhden asteen muutos huonelämpötilassa muuttaa menoveden lämpötilaa 2,7 astetta.

Tämä säätöominaisuus toimii molempiin suuntiin,siis alentaa tai nostaa menoveden lämpötilaa huonelämpötilan muutoksen mukaan

 

[NiksNaksMajava]

Kun kerran olette uusia asukkaita, niin tarkistappa ilmanvaihtokone ja ettei ole pakkasilla liian kovalla. Omassa tönössä oli kesäpelti jäänyt pysyvästi jumiin (Ilto 4xx) ja lämmöt menneet harakoille edellisillä asukkailla.

Talossa lienee myös erillinen lämminvesivaraaja? Voisiko siitä tulla piikit? Katko vaikka päiväksi varaajasta virrat, niin saat paikallistettua varmemmin mikä laite siellä syö sähköä.

Missä tuo Oumannin TMR/P säädin sijaitsee? Ettei ilppi puhaltele siihen ja siten Ouman laske liikaa lämpöä tällöin ja kämppä jää kokonaisuudessaan viileämmäksi. Meillä on myös tuo anturi, mutta tuon ilppi ongelman takia ei (vielä) voinut ottaa käyttöön.

 

[Tmz]

Kysytään vielä onko kuumalle käyttövedelle kierto ja mihin pannuhuoneen häviöt menee. Putket varmaan eristetty.
Edit. Ilmanvaihto?

Ei ole kiertoa käyttövedelle, putkien eristyksestä ei täyttä varmuutta. Pannuhuoneen häviö jää tekniseen tilaan joka on ns. Erillinen osa talon kyljessä.

Onko nämä samassa tilassa?

On, olohuoneessa molemmat ja keittiö + eteinen tavallaan samaa tilaa mutta muutamaa porrasaskelmaa ylempänä joten pumppu kyllä levittää hyvin takan lämpöä. Makuuhuoneet sitten eri tarina kun ovat erillään.

Kun kerran olette uusia asukkaita, niin tarkistappa ilmanvaihtokone ja ettei ole pakkasilla liian kovalla. Omassa tönössä oli kesäpelti jäänyt pysyvästi jumiin (Ilto 4xx) ja lämmöt menneet harakoille edellisillä asukkailla.

Talossa lienee myös erillinen lämminvesivaraaja? Voisiko siitä tulla piikit? Katko vaikka päiväksi varaajasta virrat, niin saat paikallistettua varmemmin mikä laite siellä syö sähköä.

Missä tuo Oumannin TMR/P säädin sijaitsee? Ettei ilppi puhaltele siihen ja siten Ouman laske liikaa lämpöä tällöin ja kämppä jää kokonaisuudessaan viileämmäksi. Meillä on myös tuo anturi, mutta tuon ilppi ongelman takia ei (vielä) voinut ottaa käyttöön.

On erillinen varaaja, täytyy tuota kokeilla. Tuo TMR/P sijaitsee eteisessä, ILP pääsee kyllä siihen puhaltamaan mutta ei ihan suoraan. Lämpimin kohta talossa aina tuo, siinä ruuvi tag jonka mukaan 1,5 astetta suuremmat lämmöt kun muualla. Liekö tuo säädin kannattaisi siis säätää nollaan?

 

[NiksNaksMajava]

Hyvä kysymys. En ole ihan varma mikä tässä on oikea ratkaisu. Säätäisin ensin varmaankin kompensointia alaspäin. Lattialämmössä tuo 2.8 tuntuu kovalta, kun lattialämmön säätöalue on kuitenkin 20-40 astetta, niin 1 asteen nousu/lasku tekee nyt 2.8 asteen nousun/laskun lattiakierron lämmössä. Omani pyörii 22-35 asteen välillä riippuen ulkolämpötilasta. Ouman kuitenkin säätää koko talon lämpöä tuon yhden mittauspisteen perusteella melko ronskisti.

 

[julli100]

ilmanvaihto minimille ( CO2 mittaus)
tuloilman lämmitys pois jos hellasärö sallii
IV putkien eristyksen tarkastus, lähtölämpötila IV koneelta vs tuloventtiilit
ilmanvaihdon tasapainotus
joka huoneesta lämpötilan tallennus
mukavuuslämmöt pois kylpyhuoneesta
lämpökamera kuvaus, kännykkään saa halvalla kameran
liesituulettimen tarkistus ettei lämpöä karkaa kokoajan

 

[Fluke]

Täällä koiratalous, ja ruukattiin aikoinaan pitää makkareiden (2kpl) ovia kiinni aina kun ei oltu kotona. IV-kone ja nykymittapuulla ei niin hyvin eristetyt IV-kanavat kun puski talvikylmällä joskus tosi viileää ilmaa makkareihin ja sai patterit käymään kuumana. Makkareiden ovet auki (koiraporttien asennus toissa syksynä) ja patterit saanut sen jälkeen olla makkareissakin kiinni koko talven. Lisäksi IV-koneen puhalluksen lasku talvella jatkuvalta II-tasolta I-tasolle (paitsi saunoessa) pudotti kulutusta myös paljon (vähemmän viileää tulo-ilmaa ja myös IV-koneen jälkilämmitysvastus on tuolloin vaan murto-osan päällä siitä ajasta, jota se oli II-tasolla). Lisäksi pienempi alipaine, eli vähemmän kylmän korvausilman revintää rakenteiden läpi.

 

[julli100]

Ilman puhalluksen suuntaa pystyy yleensä säätämään tuloventiileiltä, poispäin ihmisistä ja termostaateista

 

[Tifo]

Paljonko on ollut vuosikulutus? Tuon jäspiovaalin ei ole tarkoitus säästää sähköä vaan kuluttaa sitä yöllä. Se itse asiassa kuluttaa enemmän sähköä kuin suora sähkölämmitys, sen verran mitä siirtoon kuluu ja lämmönjakohuoneen häviöihin.

 

[Harrastelija]

Just olin kirjoittamassa samaa että sähkövaraajalla ei ole tarkoitus säästää sähköä (kWh) vaan Euroja. Sähkö ostetaan halpana aikana ja varastoidaan lämpönä varaajaan/veteen. Sieltä lämpöä puretaan taloon tarpeen mukaan (esim ouman säätää pattereille/lattiaan menevän veden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan)

Ennen kuin tuli pörssisähkö ja tekniikkaa lisää taloihin niin varaajan ajatus oli seuraava,:

Käytettiin yösähkö hyväksi. Yöllä sähkö oli halvempaa.

Yö aikana koko varaaja ladattiin täyteen alavastuksilla (termostaateilla säädettiin sopivat lämpötilat siten että lämpöä riittäisi koko seuraavaksi päiväksi). Mitä kuumempi varaaja sitä enemmän tulee myös hukkalämpöä joten joku 95 astetta voi olla turhan kuuma (paitsi ehkä 30 asteen pakkasilla).

Jos kävi niin että varaaja kylmeni (jäähtyi liikaa) päivän aikana, varaajan yläosassa olevalla termostaatin ohjaamalla vastuksella lämmitetään sen verran ettei kämppä kylmene ja hanasta saadaan lämmintä vettä. Lämmitetään siis vain varaajan yläosaa koska koko varaajaa ei kannata lämmittää kalliilla päiväsähköllä.

Sitten voi olla myös ulkotermostaatti tai katkaisin jolla estetään ettei turhaan koko varaajaa lämmitetä esim kesällä. Eli vain ylävastuksella lämmitetään.

Pörssisähkön myötä lähtökohdat eivät ole enää yhtä simppelit ja samanlaiset. Tarvitsee enemmän älyä jotta voisi hyödyntää halvan pörssisähkön mihin aikaan päivästä tahansa. Samoin ehkä jotain kuormanohjausta. Yöllä lähes kaiken sähkön pystyi käyttämään vastuksille kun ihmiset oli nukkumassa eikä ollut muuta sähkönkulutusta. Jos pörssin halpa sähkö onkin päivällä, on suurempi riski että pääsulakkeet paukkuu.
Voi myös jatkaa niin kuin ennenkin kiinteällä ja hyödyntää pelkästään siirtomaksun halvemman yö taksan. Tällöin itse sähkön pörssihinnan vaihtelut jää hyödyntämättä.

 

[julli100]

Takkaakin pitää osata käyttää, siitä saa melkeinpä jäähdytyslaitteen jos pellit ja luukut päästää lämpimän ilman taivaalle

 

[Intolento]

Tässäpä kiintoisa ketju. Huomasin sen valitettavasti vasta tänään, mutta ehkä yksi aamu kylmillä varpailla vielä meni toisten perään. Katsotaan josko saisit jotain irti kommenteistani.

Lähtötilanne muistuttaa suurin piirtein meidän kotiamme, lukuunottamatta että meillä on kamina (ei varaava siis), ei ole ilmalämpöpumppua (ainakaan vielä) ja talomme on oletettavasti huomattavasti heikommin eristetty (vuosimallia 1965). Suurin tekninen eroavuus lienee, että meillä on painovoimainen ilmanvaihto. Lisäksi meillä on talo kahdessa kerroksessa, hieman pienempi ja alempi kerros puoliksi maansisällä.

Meillä on päälämmönlähteenä 1500 pata, jota lämmitämme yö sähköllä. Pata sijaitsee meillä lämpimässä tilassa piilotettuna katseilta, mutta niin että hukkalämpö tulee suoraan kylmällä kaudella käyttöön (hyötyä talvella, kesällä haittaa). Lisä lämmönlähteenä kamina ja sekä ilmaisia, että vähemmän ilmaisia puita. Sama Ouman ohjauksessa samalla metodilla (kai).

Minun ideani, jota olen jalostanut noin vuosikymmenen (kamina ollut 3 viimeistä vuotta käytössä) lyhykäisyydessään seuraava:

-Markkinoiden edullisin yö/päivä sähkö -sopimus, edullisella siirtohinnalla (kokonaiskulutus asuinaikanani 21500->18000kWh/a, jossa aika lineaarinen kehitys pienempään päin). (Jos olisi automaatiota niin pörssisähkö tai KV- sopimus toimisi varmasti myös.)

-Yöllä tankkiin niin paljon lämpöenergiaa, kuin tuleva vuorokausi tarvitsee, huomioiden talon lämpöhäviöt ja sää ennusteet, sekä suihkussakäyntien lukumäärät kuluvalle vuorokaudelle. Kaikki ylimääräinen energia tankkiin lisää lämpöhäviöitä ja huonontaa hyötysuhdetta (näin vaikka meillä pata on samassa tilassa, koska optimaalinen lämmön säätö kärsii). TÄRKEÄÄ: kun alat etsimään padan rajoja mitä sinne saa talteen niin testaa ENSIN paineventtiilin toimivuus! Sitten pikkuhiljaa lähde hakemaan tarvittavaa maksimi lämpötilaa, jonka tarvitset täyttääksesi perheen tarpeet. Nyt kylmällä talvella kokeilisin säätöjä 80C->85C->90C. Meillä on nyt riittänyt Oulun korkeudella 75C kylmästä kelistä huolimatta. Tuon asettelu arvon, jos pata saavuttaa tasan 07 yösähkön loputtua niin silloin on mielestäni paras "hyötysuhde" (tehokkaiten käytetty eurot suhteessa lämpöhäviöihin). Itse laitan vain tarvittavan monta sulaketta vastuksille eli leikkaan ylimääräiset tehot etukäteen pois padasta, tarvittaessa herätessäni kello 06 laitan lisää tehoa käyttöön viimeiselle tunnille niin termari napsahtaa lämpötilan saavuttaneena juuri ennen 07. Pata pitää sovittaa vesimäärältään sellaiseen paineeseen, että painemittari liikkuu vuorokauden sisällä halutulla/sallitulla alueella, tämä on meillä suurin haaste, alimitoitetusta paisuntasäiliöstä johtuen.

-Oletettavasti teillä on vesikiertoinen lattialämmitys jota voi tuolla Oumanilla ohjata? Meillä on alakerrassa kivilattian sisällä tuo ja yläkerrassa perinteiset radiaattoripatterit. Olemme aamulla aina alakerrassa ja lattian lämmöt säädetään siis suoraan Oumanilla (tai vaihtoehtoisesti jos teillä on joku soveltuva termostaatti siinä piirissä. Meillä lienee paluupuolella säätö joka talvella on meillä suurimmillaan). Olen todennut parhaaksi Oumanin säädöksi hyvinkin matalan käyrän, eli meillä on nyt käytössä peräti B- käyrä ja etsin halutun lämpötilan sillä +/- säätimellä niin, että aamulla noustessa sängystä ohuet sukat jalassa alakerran lattia tuntuu juuri ja juuri sopivalta. Lattian reakointi aika voi olla vuorokausi tai pari, joten tähän tarvii rauhallista säätäjää ja kokeiluja. Yläkerran lehtipatterit olen sitten säätänyt itse pikkuhiljaa termostaateista (ja niiden sisällä sijaitsevista virtaussäätimistä) niin, että lämpötila on 21,0C tai jos haluan säästää niin puolisen astetta tavoitellun alle. Pitkä hidas prosessi mutta kun sen kohdalleen saa niin lopputulos on erittäin miellyttävä. Patterien ilmaukset pitää opetella ja itse hoitaa, muuten järjestelmä ei pysy vakaana.

-Teillä on ilmalämpöpumppu, jolla saatte kierrätettyä ilmaa tiloissa joten sen yhdistäminen siihen takanpolttamiseen pitäisi olla erittäin toimiva yhdistelmä. Käytännössä on mahdotonta nähdä poltettujen puiden vaikutusta suoraan sähkölaskussa, mutta sopivalla lattialämpöasetuksella ja polttamalla takkaa halutulla tavalla kokonaislämpötilasta saa erittäin hyvä suhteessa maksettuihin sähkölaskuihin. Mielestäni 100kWh oikein kylmällä talvisäällä pitäisi helposti olla saavutettavissa optimoinnilla teidän kohteessanna noin 21C sisälämpötilalla (oleskelutiloissa). Meillä menee 120kWh pikkasen vajaassa -30C kelissä sisälämpötilan ollessa yläkerrassa 20-21C ja alhaalla 19C(ensimmäinen tunti)-24C halkojen määrästä riippuen.

-Jos teillä on yleissähkösopimus niin pata kannattaa mielestäni optimoida toimimaan koko vuorokauden esim. 3-4kWh:n teholla (tai siis sille tasolle jota vuorokaudessa tarvitsette). (Vinkiksi tehosähkökomponenttiakin varten tulevaisuuteen).



ps. Vielä noista teillä graafissa esiintyvistä "sähkönkulutus piikeistä"; jos ne ovat kattilan luomia niin kyseessä voi olla sellainen sähkökaapista/ohjausyksiköstä löytyvä kesä/talvi -säädin. Meilläkin sellainen oli, kunnes sen purin tarpeettomana pois, koska yö sähköä hyödyntäen tuosta kesä -asennosta on vain haittaa. Kesä -asento perinteisesti lämmittää ylävastusta ylemmän termostaatin säätöarvojenperusteella eikä toimintaa ole estetty päiväaikaan. Jos pata on kokonaisuutena riittävän tehokas varastoimaan kaiken tarvittavan energian öisin, päivällä tapahtuva lataaminen on vain hätätapauksia varten.

 

[Tmz]

Kiitos kaikille vinkeistä. Tosiaan en tainnut aiemmin mainita, ilmanvaihto on koneellinen ja siellä taitaa nyt olla päällä tuloilman pieni lämmitys. Täytyy harkita sen poistamista. Suunnitteilla on pitkässä juoksussa vaihtaa VILP, jopa ehkä ensi talveen mennessä eli tämä nykyinen setup tulee muuttumaan sen myötä, jolloin ymmärtääkseni myös käyttövesi tulee samaan systeemiin. Sillä tulee varmasti säästämään sähkössä pitkän siivun ja voi paremmin hyödyntää pörssisähkön kuin nykyisessä.

Vuosikulutusta en osaa vielä arvioida kun vasta puoli vuotta asuttu, mutta edellisten asukkaiden kulutus ollut n. 22kiloa vuodessa.
Taitaa tosiaan olla niin että sähköä pystyy nyt parhaiten säästämään niin, että laittaa painoa tulle ilpille ja takalle ja madaltaa vain kattilan peruslämpöjä.

 

[Intolento]

Kiitos kaikille vinkeistä. Tosiaan en tainnut aiemmin mainita, ilmanvaihto on koneellinen ja siellä taitaa nyt olla päällä tuloilman pieni lämmitys. Täytyy harkita sen poistamista. Suunnitteilla on pitkässä juoksussa vaihtaa VILP, jopa ehkä ensi talveen mennessä eli tämä nykyinen setup tulee muuttumaan sen myötä, jolloin ymmärtääkseni myös käyttövesi tulee samaan systeemiin. Sillä tulee varmasti säästämään sähkössä pitkän siivun ja voi paremmin hyödyntää pörssisähkön kuin nykyisessä.

Vuosikulutusta en osaa vielä arvioida kun vasta puoli vuotta asuttu, mutta edellisten asukkaiden kulutus ollut n. 22kiloa vuodessa.
Taitaa tosiaan olla niin että sähköä pystyy nyt parhaiten säästämään niin, että laittaa painoa tulle ilpille ja takalle ja madaltaa vain kattilan peruslämpöjä.

Minä olen kyllä eri mieltä tuosta loppupäätelmästäsi. Itse yrittäisin optimoida tuon kattilan ihan täydelliseksi, koska muuten et voi tietää mitä siitä voisit saada irti. Ilmalämpöpumppu lienee noista se helpommin optimoitavissa oleva, mutta järjestelmänä kattilassa on euroja kiinni ihan toiseen tyyliin? Ilmalämpöpumpusta on suuri hyöty ilmaa liikuttavana järjestelmänä takan kanssa vaikkei se edes lämmittäisi mitään itsessään.

Tarvitset kuitenkin kaikissa tapauksissa itsellesi "dataa" noista kaikista järjestelmistä ja niiden toimimisesta, jos haluat tulevaisuudessa saada kokonaisuuden toimimaan parhaalla "hyötysuhteella". Kokeile ja kerää dataa, tee päätökset kun tietoa on tarpeeksi...

 

[Intolento]

Lisäisin vielä, että valokuva Oumanin setupista vaatisi kyllä laitteiston tuntevalta mielipiteitä. En sellaisena itseäni voi pitää, mutta mielestäni minimi ja maksimi raja-arvot ovat liian lähellä toisiaan? Meillä siis säädin A -kulmakerroin on omassa kohteessamme B -kohdassa, jota pidän jo hyvin tasaisena säätönä (ollut aiemmin usein myös C, mutta löysin mielestäni toimivamman setupin, koska lattian kyky varata lämpöä on iso). Säädin B -on sitten halutun jalkaan tuntuvan lämmön säädössä (meillä +1 säätöväli). Minimi raja-arvoa en muista, sen säädän kesäisin niin ettei jalat palellu. Maksimi on kuitenkin muoviputkien (pex) maksimi lämmönkestokyvyn alapuolelle säädetty (toivottavasti).

Jos joku noihin osaisi ottaa kantaa niin siitä sais ehkä vähän apua ketjun aloittajalle.

 

[Mikki]

Jos VILP on suunnitteilla, niin älkää päästäkö tontille ns. puukkosahamiehiä. Tuollaisiin varaajiin saa aina tavalla tai toisella suoraan kiinni Monoblock VILPn ja niitä saa oikein kelpoja alkaen 2-4tonnia ja päivän luokkaa putkarin asennustyötä.

 

[Harrastelija]

Yleisellä tasolla lattialämmitykselle riittää tosi loiva käyrä.

Jos VILPin laitatte niin varaaja kannattaa jättää. VILP myyjät todennäköisesti haluavat purkaa nykyiset laitteet kahdesta syystä (jota eivät paljasta asiakkaalle)
- purkamisesta tulee lisää työtä ja lisää rahaa firmalle. Lisäksi firmalle itse vilpin asennus helpompi tehdä ”puhtaalta pöydältä”.
- haluavat tehdä systeemin niin kuin aina ovat tehneet. Esim voidaan purkaa iso varaaja ja tuodaan uusi pienempi tilalle. Ymmärrettävää ainostaan jos vanha varaaja vuotaa eikä sitä pysty korjaamaan (yleensä kuitenkin pystyy hitsaamaan, kolvaamaan tai vaihtamaan tiivisteen tai vastuksen tms)

 

[Aurinko Aarne]

Kun lämmitetään takalla tai ilpillä niin missään olosuhteissa ei pitäisi lattioiden kiertoa estää termostaateilla. Kiinnimennyt termostaatti estää ylilämmön siirtymisen lattiakiertoon, joka aiheuttaa paitsi paikallista ylilämpöä, niin myös kylmää lattiapintaa heti takan luukusta kauempana. Erityisen tärkeää on "tykittää" ILP:llä "täysiä" ja antaa lattioissa virtaavan veden levittää lämpöä koko huusholliin.

 

[pökö]

Kierron lämpöä alas jos haluaa ilpistä hyötyä

 

[Harrastelija]

koska yö sähköä hyödyntäen tuosta kesä -asennosta on vain haittaa

Kesällä kun ei tarvitse taloa lämmittää niin eikös tuo ole hyvä asia ettei koko varaajaa lämmitetä.
Vaatii että siinä kesäasennossa ylävastus siirtyy yösähkön ohjaamaksi.

Tai vielä parempi olisi jos olisi kaksi ylävastusta. Toinen yösähköllä (termari luokkaa 80-90?) ja toinen vastus 24/7 (termostaatti ehkä 50 paikkeilla jotta hanasta saa kuumaa vettä).

Tuo yllä siis ”perinteisessä” tapauksessa.
Aloittajalla taisi olla myös erillinen varaaja käyttövedelle. Tällöin tuota ovalia ei ole pakko lämmittää ollenkaan kesäaikana.
Mutta jos kosteiden tilojen lattioita haluaa lämmittää kesälläkin niin sitten ovaliakin pitää lämmittää.

Kannattaa tarkistaa alavastusten termostaatin säätö. Jos on liian pienellä niin päivällä joudutaan avittamaan ylävastuksella. Piikit voi johtua tuosta kun varaajan lämpöä ei riitä koko päiväksi ainakaan kovemmilla pakkasilla.

Tuolla aikaisemmin sanoin että varaaja ei vähennä kWh määrää. ILP sen sijaan säästää sähköä. ILPille mahdollisimman paljon töitä.
Tuo sisätermostaatti voi olla hankala ilpin kanssa. Tai oikeastaan lattialämmitys voi olla hankala. Lattiaan varautuu niin paljon lämpöä että kestää äkkiä pari päivää ennen kuin sopeutuu ilpin lisälämpöön. Vastaavasti voi myös viedä aikaa sopeutua jos ilppi jostain syystä sammutetaan.
Ilpin avustuksella varaajan lämpökin riittää pidemmälle ja voi olla että ylävastuksella ei tarvi lämmittääkään.

 

[Intolento]

Ainakin tuossa vanhemmassa Ouman EH-80 -mallissa taitaa kaikki ulkoiset mittapisteet/anturit olla pikaliittimillä kytkettyinä. Halutessa ei ole siis kovinkaan vaikeaa poistaa koeluontoisesti käytöstä esimerkiksi sisätila mittausta/säädintä. Jos siis haluaa demota Oumania eri tavoin.

 

[Intolento]

Kesällä kun ei tarvitse taloa lämmittää niin eikös tuo ole hyvä asia ettei koko varaajaa lämmitetä.
Vaatii että siinä kesäasennossa ylävastus siirtyy yösähkön ohjaamaksi.

...

Jos pesuhuoneen lattialämmitystä haluaa käyttää, joka on aina suositeltavaa, niin pientä peruslämpöä joutuu tosiaan tuossa padassa pitämään aina. Sama melkein asuinviihtyisyyden takia kivilattialla muulloin kuin kesän hellejaksolla (jolloin lattia toimii talossa jäähdytyksen tavoin lähinnä asukkaiden jalkojen kautta.

(
Meillä kattilan "kesä" -toiminto siis funktionallisesti oli kattilan päiväohjaus toiminto ylätermostaattia ja ylävastusta käyttäen (en muista lämpenikö edes öisin tuosta metodista poiketen, tuskin koska ylhäällä on vain yksi termostaatti). Itselläni ei siihen ole nykyisessä konstruktiossa muuta käyttöä, kuin hätätilanteessa lämmön laskiessa liian alas (tapahtuu hyvin harvoin, parina päivänä vuodessa), joten olen korvannut tuon ylävastuksen ohjauksen erillisellä "ohituskytkimellä" yö/talvi -toiminnon yhteyteen.

Meillä vanhassa talossa koko järjestelmän suurin puute on, että myös lämminkäyttövesi tulee samasta varaajasta. Se on erittäin epäedullinen toteutustapa ja vaatii siis koko ison kattilan lämpimänä pitoa läpi vuoden. Toki matalampi maksimilämpötila riittää kahden ihmisen talouteen kesä-elokuun ajaksi (noin 55C). Samalla saamme pidettyä kaikki kivilattiat halutussa lämpötilassa. Teoriassa jos haluaisin tehostaa järjestelmäämme niin hankkisin lisäksi pienen käyttövesivaraajan tai lämmittäisin käyttöveden kaasulla.
)