Onko lämpökaivon syvyys riittävä?

[-Teme-]

Tuollainen mainittu kenno yläpohjassa, sähköt siihen paneeleista, kuten myös kesäajaksi kosteiden tilojen lattioiden sähkövastuksille ja LVV.
Lämpöä pumpataan kalliosta n.6kk max (etelä rannikolla), 1kk max maaviileä käytössä, loput 5kk pelkästään kierrätetään lämpöä maahan.
Tulee vaan mieleen että mikä tuossa yhtälössä on lopputulema? Kun 6kk max lämpöä pumpataan ulos ja muun ajan siellä kiertää suuremmalla Δt arvolla lämmintä lientä

Edit: kyllähän sen maaviileän kanssa saadaan kierrätettyä myös kennon läpi, kun kenno on paluu puolella

 

[Euroshopperi]

Oliko minkälainen homma. Sarjaanko noi kaivot laitetaan, jäikö vanhaan kaivoon putket vai menikö kaikki uusiksi ja oliko minkälaisia jäätymisongelmia vanhalla kaivolla?
Tähänkin taloon voi olla lisäkaivon teko edessä.

Onko tuolla tonttia yhtään jäljellä, että voisi kaivaa maapiirin siihen kaivoon palaavan putken eteen? Sen voi tehdä esim kytkemällä 2-4 kpl 50 mm putkea rinnan ja levittää isommalle alalle ja kokoomakaivolla takaisin yhteen ennen kaivoon menoa. Kesällä maa lämpenee ja saattaa hieman elvyttää kaivoa ja talvella kaikkein kylmin tulo höyrystimen jälkeen menee ensin maalenkin kautta kaivoon ja kaivo saattaisi päästä vähän vähemmällä. Äkkiseltään tuollaisen 2-4 kapean upotusojan kaivaminen ja sinne putket johonkin 1,5 m max syvyyteen kustantaa vähemmän kun kaivon poraaminen. Laittaa tarpeeksi putkia rinnaan, niin vastapaineen nousu on olematonta ja kaivon kanssa kytkettynä sarjaan toimii.

 

[Euroshopperi]

Tuon osaa joku laskeakin paljonko vastapaine lisääntyy esim laittamalla 25 m pituisia 50 mm putkia rinnakkain tuon 2-4 kpl ja kytkee sen sarjaan tuohon kaivon 300 m 40 mm putkilenkkiin.

 

[fraatti]

Jos/kun kohteen kone on ollut aikaisemminkin osatehoinen, voi myös nykyisen koneen tehoa rajoittaa tarvittaessa vaikka 5kW. Loput tulee sitten vastuksella.

Ja miksei kaivon kuormituksen vähentäminen onnistu myös ilpillä. Kohtuullisen edullinen tapa kuitenkin tuottaa lämpöä pirttiin ja varsinkin leudommilla keleillä se tulee vielä varsin hyvällä hyötysuhteellakin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ei kai tuo sen rumempi ole kuin muutkaan propellit seinillä jos laittaa ritilän ympärille!?

Ei varmaankaan, luultavasti saisi siromman ja ohuemman tarvittaessa. Painonkin puolesta voisi myös helposti ripustaa vaikka seinään, kun ei ole edes sitä kompressorin jyrinää mukana. Pelkäsin vain, että mikään ruma ulkoyksikkö ei ehkä lopulta mahda kuitenkaan tulla kyseeseen.

 

[Tifo]

Tuon osaa joku laskeakin paljonko vastapaine lisääntyy esim laittamalla 25 m pituisia 50 mm putkia rinnakkain tuon 2-4 kpl ja kytkee sen sarjaan tuohon kaivon 300 m 40 mm putkilenkkiin.

Maalämpöforumilta katsoin maapiirin mitoitusta ja maapiirin pituus pitää olla noin 1,3 kertainen kosteassa savessa. Eli jos muuttaisi kaivon 200 metriseksi niin 130 metriä tarvitsee maapiiriä lisää.
Luulen kyllä että pihaa ei haluta myllätä eikä se ole kovin isokaan mutta hyvä idea johonkin tapaukseen.

 

[dbwarrior]

Olikos toi nyt niin että normaalisti kun kompura sammuu niin keruupumppukin pysähtyy? Muistatko mistä valikosta sitä muutettiin.

Noin ainakin Niben F1245 tekee.
Huolto valikosta saa asetuksen muutettua

 

[Kellarinlämmittäjä]

Luulen kyllä että pihaa ei haluta myllätä eikä se ole kovin isokaan mutta hyvä idea johonkin tapaukseen.

Yleensähän taitaa olla niin, että piha ollaan valmis mylläämään vaikka mullin mallin kunhan ei vain tule mitään pömpeliä seinustalle. Jos sattuu olemaan kyse Helsingin splitatuista tonteista, joissa se alkuperäinen noin 1000 m² pinta-ala on ahneuksissaan jaettu kahdeksi tontiksi, ei siinä oikein taida olla mitään sijaa maalämmölle ellei kaikki naapurit ole päätyneet kaukolämpöön ja sallivat poraukset tonttiensa alle. Mikäli on jäljellä vielä se ~tuhannen neliön alkuperäinen tontti niin pintakeruupiirillä tietysti kova sana mutta sitten pitää tietty olla henkisesti valmistunut siihen, että jokainen vapaana oleva neliö kaivetaan. Tästä pintakeruupiiristähän se energia ei koskaan "lopu", koska aurinko lataa sen joka kesä vireeseen tulevaa talvea varten. Poraajan vaatimalta yhdeltä neliöltä saa energiaa juuri sen mitä yhdeltä neliötä saa, tuhannesosan siitä mitä tuhannelta neliöltä on mahdollista kerätä.

 

[Arisoft]

Pakkassuojan se tarvitsee talvea varten.

Luulin että se keruuneste on jo itsessään pakkasuojattua.

Mutta kaivon lämmittäminen kesällä ei vaadi muuta kuin puhaltimella varustetun konvektorin, jonka kautta vettä kierrätetään kaivossa 24/7. Maalämpöpumpusta tulee silloin väliaikaisesti VILP. Muistelen että joku olisi tehnyt auton syyläristä tuollaisen.

 

[pökö]

Luulin että se keruuneste on jo itsessään pakkasuojattua.

On se

 

[Tifo]

Luulin että se keruuneste on jo itsessään pakkasuojattua.

Mutta kaivon lämmittäminen kesällä ei vaadi muuta kuin puhaltimella varustetun konvektorin, jonka kautta vettä kierrätetään kaivossa 24/7. Maalämpöpumpusta tulee silloin väliaikaisesti VILP. Muistelen että joku olisi tehnyt auton syyläristä tuollaisen.

Keruuneste kestää -17 astetta. Sehän on vedellä ohennettua tenua. Se ei riitä Suomen talveen. Pakkassuojaa tarvitaan myös siihen että se kenno ei talvella hukkaa maasta tulevaa lämpöä vaikka nesteen kierto estäisi jäätymisen. Kennon päälle esim. nostetaan talveksi eristetty laatikko.

 

[pökö]

Keruuneste kestää -17 astetta. Sehän on vedellä ohennettua tenua. Se ei riitä Suomen talveen. Pakkassuojaa tarvitaan myös siihen että se kenno ei talvella hukkaa maasta tulevaa lämpöä vaikka nesteen kierto estäisi jäätymisen. Kennon päälle esim. nostetaan talveksi eristetty laatikko.

Kennosta kierto seis talvella, niin se on minullakin. Liuos menee sohjoksi muttei riko mitään.

 

[Tifo]

Kennosta kierto seis talvella, niin se on minullakin. Liuos menee sohjoksi muttei riko mitään.

Onko sinulla siis tällainen kesäkenno?

 

[pökö]

Onko sinulla siis tällainen kesäkenno?

Tavallaan. IV-koneen raitisilmakanavassa on liuoskenno talon jäähdytystä varten.

 

[Tifo]

Tavallaan. IV-koneen raitisilmakanavassa on liuoskenno talon jäähdytystä varten.

Ok. Sen teho ei taida olla kovin iso eli jäähdyttää mutta ei pärjää ilpille. Käytätkö kuinka paljon sitä ja ajatteletko sen elvyttävän kaivoa?

 

[pökö]

Ok. Sen teho ei taida olla kovin iso eli jäähdyttää mutta ei pärjää ilpille. Käytätkö kuinka paljon sitä ja ajatteletko sen elvyttävän kaivoa?

Ei pärjää ilpille eikä juuri elvytä, nostaa kyllä kaivosta tulevan litkun lämpöä

 

[Kellarinlämmittäjä]

Keruuneste kestää -17 astetta. Sehän on vedellä ohennettua tenua. Se ei riitä Suomen talveen. Pakkassuojaa tarvitaan myös siihen että se kenno ei talvella hukkaa maasta tulevaa lämpöä vaikka nesteen kierto estäisi jäätymisen. Kennon päälle esim. nostetaan talveksi eristetty laatikko.

On kaksi tyystin eri eri asiaa, että neste sohjoontuu kuin että jotain rikkoutuisi. Talvella nyt ei yleensäkään ole tarjolla mitään järkeviä keinoja kaivoja latailla. Se on tehtävä kesällä tai jätettävä väliin. Jos se litku talvella jossakin kiertää niin hyvä mutta jos ei niin ei se ketään tai mitään haittaa. Talvksihan tuollaisen ulkoilmakonvektorin kierto pitäisi muutenkin sulkea vaikka ei se siitä rikki menisikään - saati että puhallinta kannattaisi käyttää.

Onhan tuo ihan järkevä mahdollisuus noin niin kuin teoreettiselta kannalta. Riippuen kuinka paljon tarvitaan lämmitystä talvella ja jäähdytystä kesällä, voi olla ihan järkeväkin vaihtoehto joissakin tilanteissa.

 

[Arisoft]

voi olla ihan järkeväkin vaihtoehto joissakin tilanteissa.

Järkevyys aika paljon tulee siitä että se lämpenee ilmaisella energialla. Ei ihan, jos tuuletin vie sähköä, mutta sitä voi pyörittää aurinkokennolla

 

[rawpower]

Miten muilla on keruupiirin lämmöt tähän aikaan. Täällä on kesällä kellarin saunaosastossa vesikiertoinen lattialämmitys päällä ja käyttövesi tehdään 55 asteiseksi.

4 asteista tulee lämmitysjaksolla tällä hetkellä kaivoista. (160m+66m) linjasäädöillä kuristettu pienemmän kaivon virtausta.
Lattialämmitys koko talossa. Talo kainuussa eli kohtalaisen pohjosessa. Boschin 7001i invertteripumppu 2-8kw.
Heinäkuussa 2020 otettu käyttöön, joten hieman yli 5 vuotiaat kaivot

 

[Aurinko Aarne]

Maalämpöforumilta katsoin maapiirin mitoitusta ja maapiirin pituus pitää olla noin 1,3 kertainen kosteassa savessa. Eli jos muuttaisi kaivon 200 metriseksi niin 130 metriä tarvitsee maapiiriä lisää.
Luulen kyllä että pihaa ei haluta myllätä eikä se ole kovin isokaan mutta hyvä idea johonkin tapaukseen.

Ei tarvisi kuin 50m 40mm putkea 70cm syvyyteen ja pitäisi maapiirin pumppua päällä pienillä kierroksilla koko kesän. Sillä lataisi kaivon ja saisi tarvittavan potkun kaivon tuottoon jos nyt edes sille on tarvetta.

 

[Mikki]

Ei tarvisi kuin 50m 40mm putkea 70cm syvyyteen ja pitäisi maapiirin pumppua päällä pienillä kierroksilla koko kesän. Sillä lataisi kaivon ja saisi tarvittavan potkun kaivon tuottoon jos nyt edes sille on tarvetta.

Millaisen tehon tuosta saisi, jos ajatellaan että kaivosta tuleva litku on 8C (koska sitä lämmitetään) ja maanpinnan lämpö on vaikka 18C, eli 10C låmpltilaero.

Tuo 50m kuulostaa aika lyhyeltä piiriltä noin pieneen lämpötilaeroon.

Tuollainen 50cm x 50cm syyläri antaisi melko varmaan aikalailla suurrmman tehon. Varsinkin jos keruu tapahtuisi jotenkin yläpohjan lämmössä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuollainen 50cm x 50cm syyläri antaisi melko varmaan aikalailla suurrmman tehon. Varsinkin jos keruu tapahtuisi jotenkin yläpohjan lämmössä.

Minkähänlainen yläpohja tämmöiseen sitten voisi mahtua?
"Pohja lienee 3*80 M2, kaikki lämmintä, yläkerta reunoista matalaa tilaa"
Syyläriratkaisulla varmaa saisi helposti riittävän tehon mutta laittaisin sen kyllä ulos tai vaikka kaivon päälle pieni koppi koristeeksi. Jos kenno olisi eteläpäädyssä, siitä voisi saada pienen lisän aurinkoisina päivinä. Sitä pitää varmaa kierrättää aika pitkään ja hartaasti koko kesäkausi, että alkaa vaikutuksia näkymään.

 

[Aurinko Aarne]

Millaisen tehon tuosta saisi, jos ajatellaan että kaivosta tuleva litku on 8C (koska sitä lämmitetään) ja maanpinnan lämpö on vaikka 18C, eli 10C låmpltilaero.

Tuo 50m kuulostaa aika lyhyeltä piiriltä noin pieneen lämpötilaeroon.

Tuollainen 50cm x 50cm syyläri antaisi melko varmaan aikalailla suurrmman tehon. Varsinkin jos keruu tapahtuisi jotenkin yläpohjan lämmössä.

Jos kaivosta tuleva litku on saatu jo lämmitettyä 8 asteiseksi niin silloinhan koko kerääjä luovuttaa jo kylmään lämpökaivoon sekä sen ympäristöön kilowattikaupalla tehoa 24/7

 

[Mikki]

Niin... eihän tässä mitään älyttömiä lämpöjä tarvitsisi tavoitella, kun aikaa on 24h ainakin sellainen 5-6kk. Se olisi jo ihan kova temppu, kun kierron saisi pyörimään jollain 12-15C lämmöllä 24h, mikä jo olisi etelärannikolla saatavilla sekä maaperästä että ilmasta.

Tavallaan ihmettelen ettei tämmöistä ole tuotteistettu, kun ihan hyväähän se tekisi MLP hyötysuhteellle tuon 5-6kk vuodesta... ja kaivon kuormitus tipahtaisi reippaasti vuositasolla.

 

[Arisoft]

Tavallaan ihmettelen ettei tämmöistä ole tuotteistettu, kun ihan hyväähän se tekisi MLP hyötysuhteellle tuon 5-6kk vuodesta... ja kaivon kuormitus tipahtaisi reippaasti vuositasolla.

Eikös kaikki tarvittavat osat ole jo tuotteena saatavissa? Myyntihetkellä tuollainen ei sovi. Liikaa ajateltavaa asiakkaalle ja sen halvemman tarjoaja vie kaupan.

 

[Aurinko Aarne]

Monella kaivon omistajallahan on jo tämä mahdollisuus jossa kaivolle menevät vedot ovat esim 15+15m. Ainoa vaan että asiasta ymmärtämättömät kaivonrakentajat ovat joissakin tapauksessa halunneet eristää kaivolta tulevat putket vaikka ne menisivät ihan nurmikon alla.

 

[Heatexchanger]

Luulin, että ruotsalaiset tutkimukset osoittivat, että kesällä kaivon lämmityksestä syntyvä lämpeneminen katosi syksyn loppuun mennessä?

Kivellä itsellään on alhainen lämpökapasiteetti. Se voidaan jäähdyttää nopeasti, ja sitten keräimen ja lämpimämmän, kauempana olevan kallion välinen paksuus toimii eristeenä estäen lämmönsiirron. Vedellä on suurempi lämpökapasiteetti. Todennäköisesti jopa kylmässä kaivossa on jonkin verran veden virtausta, mutta virtaus ei ole riittävä lämmityskauden huippuna. Sitten kesällä, kun lisäät lämpöä kaivoon, jopa kylmässä kaivossa on jonkin verran veden virtausta, joka vie osan tästä lämmöstä pois kaivosta.

Oletan, että mitä syvemmälle mennään, sitä vähemmäksi veden virtaus muuttuu? Noita 2 km syviä teollisia kaivoja voidaan sitten käyttää kesäjäähdytykseen ja talvilämmitykseen. Vai unelmoivatko he vain?

 

[Tifo]

Luulin, että ruotsalaiset tutkimukset osoittivat, että kesällä kaivon lämmityksestä syntyvä lämpeneminen katosi syksyn loppuun mennessä?

Kivellä itsellään on alhainen lämpökapasiteetti. Se voidaan jäähdyttää nopeasti, ja sitten keräimen ja lämpimämmän, kauempana olevan kallion välinen paksuus toimii eristeenä estäen lämmönsiirron. Vedellä on suurempi lämpökapasiteetti. Todennäköisesti jopa kylmässä kaivossa on jonkin verran veden virtausta, mutta virtaus ei ole riittävä lämmityskauden huippuna. Sitten kesällä, kun lisäät lämpöä kaivoon, jopa kylmässä kaivossa on jonkin verran veden virtausta, joka vie osan tästä lämmöstä pois kaivosta.

Oletan, että mitä syvemmälle mennään, sitä vähemmäksi veden virtaus muuttuu? Noita 2 km syviä teollisia kaivoja voidaan sitten käyttää kesäjäähdytykseen ja talvilämmitykseen. Vai unelmoivatko he vain?

Milloin syksy loppuu eli lyhensikö se kuitenkin lämmityskautta?

 

[Heatexchanger]

Ajattelen asiaa niin, että jäähdytät maata, ja ajan myötä on olemassa riski, että ilman merkittävää veden virtausta maa kylmenee ja kylmenee. Joten kaivon lämmittäminen kesällä hidastaa maan jäähtymistä, mutta veden lämmittäminen riittävästi kesällä maan jäähtymisen viivästyttämiseksi ei ole käytännöllistä. Lämmität kalliota, mutta kesällä siellä oleva veden virtaus jäähdyttää lämmitettyä kalliota koko ajan, kun taas talvella jäähdytät kalliota ja veden virtaus lämmittää sitä. Kivi ei pysty pidättämään paljon lämpöä. Kun olet lämmittänyt keräimen lähellä olevan kallion, kauempana oleva kallio on eristetty, eikä sitä voida lämmittää yhdessä kesässä. Kun talvi saapuu, jäähdytät nopeasti lämmitetyn kallion ja alat sitten ottaa lämpöä jo jäähtyneestä kalliosta. Olet tuhoon tuomittu, ellei vettä tule pitämään kalliota lämpimänä. Tarvitset suuremman keräimen, vastuksia tai alhaisemman talon lämpötilan.

 

[Euroshopperi]

Mä ajattelen niin, että jos kompura pystyy niistämään lämpöä liuoksesta enemmänkin, niin se kylmä olisi parasta saada tungettua mahdollisimman syvälle kaivoon. Eli nostetaan liuoskiertoa. Siitä seuraa tietysti, että kompurakaan ei pysty niistämään sitten niin paljon tulevasta litkusta ja yläosa saattaisi kaivosta päästä vähemmällä. Pointtina kuitenkin viedä kylmää kaivon pohjalle mahdollisimman paljon, koska lämpöä siellä on enemmän tarjolla. Kaivon vesipatsas toimii lämpösauvana, joka saattaisi olla parhaimmillaan, kun alaosan saa mahdollisimman kylmäksi. Putket toimii kuitenkin lämpösumma periaatteella, niin alas pitäisi saada myös lämpötilaeroa runsaasti. Kaikki johtaa siis tasalämpöistä vesipatsasta kohti kaivossa ja sitä kautta tavoittelemaan liuoskierrossa Dt-0 tasoa. Invertteriin voisi laittaa kiertopumppuun vähän enemmän ötyä pienilläkin kierroksilla vaikka Dt MLP päässä olisi jo olemattoman pientä. Joskus aikanaan taisi olla käytössä 3-putki keräimiä ja tuhottoman tehokkaita liuospumppuja. Mihinkähän ne on nykyään kadonneet. Ehkä tuossa 3-putkisessa on ollut joku oikea järkeily joskus takana, mutta onkohan se jotenkin jäänyt unholaan.

 

[Seppaant]

Joskus aikanaan taisi olla käytössä 3-putki keräimiä ja tehottoman tehokkaita liuospumppuja. Mihinkähän ne on nykyään kadonneet. Ehkä tuossa 3-putkisessa on ollut joku oikea järkeily joskus takana, mutta onkohan se jotenkin jäänyt unholaan.

L-Ässähän näitä 3-putkikeräimiä aikoinaan harrasti.
Minulla on sellainen, 2 putkea alas ja 1 putki ylös.
Hyvin kaivo on toiminut kohta 20 vuotta, en tiedä sitten johtuuko 3-putkikeräimestä vai toimiiko muuten vaan hyvin.

 

[Euroshopperi]

Mulla on veikkaus, että tuossa on ollut joku syvempi järki aikanaan syynä, mutta sen järkeilyn perusta on voinut kadota kehittäjän mukana unholaan.

 

[jmaja]

Mulla on veikkaus, että tuossa on ollut joku syvempi järki aikanaan syynä, mutta sen järkeilyn perusta on voinut kadota kehittäjän mukana unholaan.

Onhan siinä järkeä ja tuskin on unholaan kadonnut, mutta ei ehkä niin paljon järkeä, että olisi kannattavaa. Kaivohan on aina jonkinlainen kompromissi. Kolmas putki tuo 50% lisää pinta-alaa ja vähentää veden määrää kaivossa eli lämmönsiirto kalliosta maaviinaan paranee. Keski-Euroopassa on neliputkisiakin. Sitten taas se kolmas putki maksaa lisää ja voi vaatia isomman reiän, joka vie sen lämmönsiirtoedun, ainakin osittain.

Kolmas putki toki myös vähentää painehäviötä, mutta saman saa 45 tai 50 mm keräimellä halvemmalla.

Kolmella putkella tulee 50% lisää putkea ja enemmän liitoksia. Tuon lisähinnalla saa reilusti syvemmäm kaivon ja 45 tai 50 mm keräimen, mikä taitaa olla parempi ratkaisu.

 

[Aurinko Aarne]

Onhan siinä järkeä ja tuskin on unholaan kadonnut, mutta ei ehkä niin paljon järkeä, että olisi kannattavaa. Kaivohan on aina jonkinlainen kompromissi. Kolmas putki tuo 50% lisää pinta-alaa ja vähentää veden määrää kaivossa eli lämmönsiirto kalliosta maaviinaan paranee. Keski-Euroopassa on neliputkisiakin. Sitten taas se kolmas putki maksaa lisää ja voi vaatia isomman reiän, joka vie sen lämmönsiirtoedun, ainakin osittain.

Kolmas putki toki myös vähentää painehäviötä, mutta saman saa 45 tai 50 mm keräimellä halvemmalla.

Kolmella putkella tulee 50% lisää putkea ja enemmän liitoksia. Tuon lisähinnalla saa reilusti syvemmäm kaivon ja 45 tai 50 mm keräimen, mikä taitaa olla parempi ratkaisu.

Tuohon kolmiputkisysteemiin on/oli olevinaan ihan looginen selitys. Kompuralta lähtevä liuos lämpenee liikkuessaan hitaasti alaspäin kahta putkea ja lämmennyt liuos liikkuu vikkelästi ylös yhtä putkea. Noita ei varmaan enää tehdä koska 160mm reiän teko on kalliimpaa ja nyttemmin on 45 ja 50mm keräinputkiakin.

 

[jmaja]

Noita ei varmaan enää tehdä koska 160mm reiän teko on kalliimpaa ja nyttemmin on 45 ja 50mm keräinputkiakin.

Ei kai tuo 160 mm reikää vaadi? Mulle piti tulla 50 mm keräin 125 mm reikään. Taatusti siihen olisi mahtunut 3x40. Lisähinta 40 mm keräimeen oli 2 €/m sisältäen tuon isomman porauksen.

 

[Aurinko Aarne]

Ei kai tuo 160 mm reikää vaadi? Mulle piti tulla 50 mm keräin 125 mm reikään. Taatusti siihen olisi mahtunut 3x40. Lisähinta 40 mm keräimeen oli 2 €/m sisältäen tuon isomman porauksen.

Vaihtoehdot tuohon aikaan taisi olla 115mm reikä (2x40mm) tai 160mm reikä (3x40mm). 160mm poraa toki käytettiin myös vesikaivojen tekoon, jotta sinne saatiin mahtumaan uppopumppu.

 

[Euroshopperi]

Tuohon kolmiputkisysteemiin on/oli olevinaan ihan looginen selitys. Kompuralta lähtevä liuos lämpenee liikkuessaan hitaasti alaspäin kahta putkea ja lämmennyt liuos liikkuu vikkelästi ylös yhtä putkea. Noita ei varmaan enää tehdä koska 160mm reiän teko on kalliimpaa ja nyttemmin on 45 ja 50mm keräinputkiakin.

Muuttuisikohan tilanne miten, jos vietäisiin vikkelästi alas yhdellä putkella ja hitaammin ylös kahdella putkella. Näitähän olisi helppo yhdistellä esim jos on useampi kaivo ja tarvitaan joku liitoskaivo muutenkin. Pari ylimääräistä liitosta tukkeihin ja homma selvä. Lämmönvaihto joka tapauksessa kaivossa paranee, kun pinta-alaa saadaan lisättyä ja pidennetyä aikaa. Höyrystimellä voi virtaus pysyä vakiona, mutta liuospumpun tehoa ei vaadita niin paljon.

 

[Jounis]

Kyseessä on tuttujen rintamamiestalo, kellari+1,5 krs Helsingissä, eristystä parannettu alkuperäisestä. Asensin sinne ivt:n tilalle niben S1255-6 pumpun pari vuotta sitten. Oli tiedossa että uudessa pumpussa on parempi hyötysuhde ja aikanaan oli tehty osittaismitoitus. Kaivo on 150 metriä syvä, aktiivisyvyys muutaman metrin pienempi. Pohja lienee 3*80 M2, kaikki lämmintä, yläkerta reunoista matalaa tilaa. Sisälämpö on 23,5 astetta. Keruupiirin lämpö oli menopuolella noin 3 astetta ja paluu oli -1-0 astetta. Kaivo on 15 vuotta vanha.
Minusta tuntuu että keruupiirin lämmöt on aika alhaiset ottaen huomioon vuodenaika. Mitäs mieltä muut ovat?

Tässä ollaan opiskelemassa maalämpöä ja oheinen kaavio löytyi

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108157/Energiakaivojen%20mitoitukseen%20liittyvat%20tekijat.pdf

 

[pröö]

hyötysuhde jonkun verran parantunut näköjään edellä mainitun julkaisun jälkeen

 

[Aurinko Aarne]

Niben F-1245 COP-arvoja Ruotsin maalämpötestistä. Huomattavaa on että maapiirin kylmeneminen laskee COP:ia aika vähän.