Onnistuisiko VILP + IV kompuravikaisen Nibe 410P:n rinnalle?

[Ike]

Kirjoittelin aiemmin foorumille 12 v. vanhan Nibe 410P:n lämmöntalteenoton ongelmasta. Nyt syyksi on paljastunut - ei kovin yllättävästi - kompuravika. Kompura kuitenkin käynnistyy ja käykin ihan siistinoloisella äänellä, mutta parinkin eri huolto-/korjausasiantuntijan mukaan se olisi nyt hajonnut tai kulunut sillä tapaa lievästi, että ei jaksane kehittää painetta. Kylmäaine propaania ei ollut karannut, joten vuotoja ei pitäisi olla.

Joka tapauksessa tässä on ollut pakko pohtia vaihtoehtoja. Lähinnä olen ajatellut korjausta ja siihen uutta kompuraa, kuivainta ja paisuntaventtiiliä, jotka saa Ruotsista kohtuuhinnoin, sekä kylmäpiirin puhdistusta. Ja kompuran vaihto niin, että uusi tulee 410P:n oman kaapin ulkopuolelle. En ole innostunut F470:n tai F750:n hankinnasta useammastakaan syystä. Mutta sellainen ajatus tuli mieleen, että saisiko tuon 410P:n paritettua jonkin järkevän VILP:in kanssa ilman suuria kommervenkkejä siten, että että VILP lämmittäisi vettä 410P:lle varaajaan ja 410P:n kautta edelleen lattialämmitykseen? Siis käyttö- ja lattialämmitysveden tuottaminen VILP:in avulla, käyttöveden varastointi ja lattialämmitysveden kierrätys 410P:n avulla ja tarvittaessa edelleen sitten 410P.n sähkövastus peliin tuottamaan lisälämpöä em. tarpeisiin. IV- tai LTO-kone toki tarvittaisiin myös; sen tieltä pitäisi raivata pois tuon 410P:n yläkerta. IV-/LTO-kone pitäisi saada sopimaan leveydeltään ja syvyydeltään (L60 cm ja S62,5 cm) 410P:n mittoihin. Ilmastointiyhteiden osalta kasvunvaraa on ylöspäin hiukan, ehkä n. 5 cm, mutta yhteiden paikkojen pitäisi kyllä säilyä - muuten pitää jo sisäkattoa alkaa purkamaan.

Tällä tavalla voisi siirtyä VILP:iin vailla sisäyksikköä / varaajaa rajallisilla muutostöilläedelleen samoissa laitetiloissa sisällä hyödyntäen 410P:stä sen mitä siitä voisi.

Olisin kovin kiitollinen foorumilaisten tiedoista, näkemyksistä ja / tai vinkeistä teknisten / laiteratkaisujen osalta aiheen suhteen!

 

[misa64]

...ilman suuria kommervenkkeja tuskin! Mahdollista mut vaikeaa!
Suoraan 410P yhteisiin ei mee mikään ilmanvaihtokone. Sama kanavajärjestys löytyy ainakin enerventistä,mutta 90 astetta käännettynä eli sivulla pitäisi olla tilaa oven avautua ym
Jos sulla on vain 5cm 410P yläpuolella tilaa niin ei siinä kanavia paljon siirrellä , sekä 410P n yläosan purku varmaan mahdollista ,mutta paikallaan ollessa aika hurja homma.
Pilpistä on vaikea ja kallis siirtyä muuhun lämmitys vaihtoehtoon!!

 

[Mikki]

Pilpistä on vaikea ja kallis siirtyä muuhun lämmitys vaihtoehtoon!!

Tarkennus: teknisen tilan puute on se suurin ongelma. Ei olisi paljon vaadittu, että omakotitalossa olisi vaikka 2 x 70cm leveydessä tilaa varattu talotekniikalle ja korkeudessa se 2,5m tms.

Ei ongelmaa siirtyä toiseen lämmitysmuotoon, kun tärkein asia on PILP taloissakin kunnossa... eli vesikiertoinen lämmönjako.

 

[misa64]

Vaikeaa ja kallista!
Tilanahtaus tekee vaikeaksi ja vaihdettavan lämmitysjäjestelmän lisäksi hommattava Ilmanvaihtokone kalliiks....ja näiden yhdistelmä nostaa vielä kalliimaks

 

[Mikki]

Kyllä se tila vaikuttaa kustannuksiin ja siihen miten iso homma pitää tehdä kerralla.

Esimerkiksi jos tilaa on, niin lattiakierron paluuseen kierukallinen puskurivaraaja johon Monoblock VILP kiinni. Sillä voisi aloittaa kompuravikaisen PILPn kanssa joka muuten toimii sähkökattilana.

Jos teknistä tilaa ei ole, on ainoa vaihtoehto uusia koko homma kerralla.

 

[Sammeli77]

Vilpin toki saa kiinni ja fiksuiten lattialämmityslinjan paluuputkeen. Lämmitys kyllä hoituu näin. Käyttövesi onkin sitten hankala (jos kompressorilla haluaa veden lämmittää). Oma mielipide on se, että fiksuinta laittaa se F470 tai 750. IV-kone + vilp saattaa maksaa lähes tuplat. Se taas laittaa harkitsemaan maalämpöä. Valitettavasti kovinkaan edukkaasti ei korjaannu. Vanhan korjaaminenkin on hieman kyseenalaista. Itse päädyin samassa tilanteessa 470:een pari v sitten ja siihen olen ollut tyytyväinen. Tässä tosin 2013 lattian paluuseen laitettu vilp, joka on käytössä vain talvella.

 

[Ike]

Kiitos vastauksista tähän saakka. Laitetilan ja ylipäänsä tilan puute on suurin ongelma, koska sitä ylipäänsä ei ole. Kaikkien muiden tilaa vievien ratkaisujen tekeminen on todella, todella hankalaa, koska niihin pitäisi tehdä isoja muutostöitä. Laitetila on kyhätty ikäänkuin khh:n & kph:n tyyppiseen risteyskohtaan, jossa välissä on ulko-ovi. Tilan korkeus paneloituun sisäkattoon on tuo 225 cm. Ulko-oven vieressä, saunaseinää vasten sitä edestä päin katsottaessa, vasemmalla puolella nurkassa nököttää 410P. Suoraan sen yläpuolelle tulee tietysti ilmastointiputket. Niiden haitariyhteet ovat siellä n. 225-230 cm korkeudella suoraan 410P:n päällä. 410P:n vieressä oikealla on yksinkertainen puinen säilytyskaappi, jonka leveys on 55 cm. Sen saa siitä kyllä pois, mutta sen alaosassa on kuitenkin lattialämmitys- ja käyttövesiyhteet, jotka tulevat seinästä ulos n. 40 cm n. 40 cm korkeudelle, joten tuohon kohtaan ei saa lattiatasosta alkaen mitään paikalleen. 410P.n vaihtokompuran sinne kyllä saa sijoitettua, mitä olin ajatellut mahd. korjauksen yhteydessä - ei olisi tarvetta irrottaa 410P:tä yhteistä ollenkaan. Sitten seuraavaksi seinustalla oikealla on pyykkikone, jota ko. tiloissa ei muualle valitettavasti saa sijoitettua.

Saamistani vastauksista ymmärsin, että VILP:in saisi liitettyä lattialämmityslinjaan, ja näin hoituisi lattialämmitys. Käyttoveden lämmitys sitten pitäisi hoitaa 410P:n sähkövastuksen avulla. Ja 410P hoitaisi edelleen ilmanvaihtoa. Ymmärsinkö oikein? Ja järkevää mallia 410P:n varaajan käyttämiseen VILP:in lämmittämän veden varastoimiseen ei ole - vai onko, mutta on hankalaa? No jos on mutta on hankalaa, vääntäkää sekin rautalangasta, kiitos - en ole näiden ratkaisujen asiantuntija mutta tietojenkäsittelytieteilijänä systeemit ja tekniikan kyllä ymmärrän kun ne minulle riittävän rautalangasta väännetään.

 

[Mikki]

Yksi idea voisi olla ottaa se kaappi pois sivulta ja laittaa siihen seinälle varaajan, jossa on kierukka. Tähän tyyliin, kuten Elco Titan 120:

- Tuon kierukan kautta vedetään käyttövesi Nibeen, eli käyttöveden esilämmitys
- Alapuolen yhteisiin laitetaan lattialämmitysn paluu kulkemaan ja samoihin yhteisiin haaroitus monoblock VILP:lle

VILP:llä lämmitettäisiin tuota pönttöä sellaisella käyrällä, mitä lattialämmityksen menovesi tarvitsee. Tuon pöntön yläpuolelle voisi ehkä mahtua IV kone, jos saat IV-putket siihen käännettyä. Tuo pönttö on noin 1,15m korkea, joten yläpuolelle pitäisi jäädä vielä kohtalaisesti tilaa.

 

[Ike]

Yksi idea voisi olla ottaa se kaappi pois sivulta ja laittaa siihen seinälle varaajan, jossa on kierukka. Tähän tyyliin, kuten Elco Titan 120:

- Tuon kierukan kautta vedetään käyttövesi Nibeen, eli käyttöveden esilämmitys
- Alapuolen yhteisiin laitetaan lattialämmitysn paluu kulkemaan ja samoihin yhteisiin haaroitus monoblock VILP:lle

VILP:llä lämmitettäisiin tuota pönttöä sellaisella käyrällä, mitä lattialämmityksen menovesi tarvitsee. Tuon pöntön yläpuolelle voisi ehkä mahtua IV kone, jos saat IV-putket siihen käännettyä. Tuo pönttö on noin 1,15m korkea, joten yläpuolelle pitäisi jäädä vielä kohtalaisesti tilaa.

Näytä liitetiedosto 78722

Kiitos. Mutta miksi investoisin vielä IV-koneeseen, jos ainoastaan kompuravikainen 410P jäisi nököttämään tuohon nurkkaan toimittamaan sen virkaa? Noissa toiminnoissa kun ei ole sinänsä mitään vikaa vaikka eihän se tietysti mikään LTO-vehje ole. Tämä siis muutoksena tuohon alkuperäiseen ajatukseeni, kun tajusin, että miksi turhaan hankkiutua siitä eroon koska se toimii.

 

[Mikki]

Kiitos. Mutta miksi investoisin vielä IV-koneeseen, jos ainoastaan kompuravikainen 410P jäisi nököttämään tuohon nurkkaan toimittamaan sen virkaa? Noissa toiminnoissa kun ei ole sinänsä mitään vikaa vaikka eihän se tietysti mikään LTO-vehje ole. Tämä siis muutoksena tuohon alkuperäiseen ajatukseeni, kun tajusin, että miksi turhaan hankkiutua siitä eroon koska se toimii.

Eihän tosiaan ole pakko investoida LTO:hon, jos "huippuimurin" aiheuttama energiahukka ei haittaa. Kun kompressoria ei ole käytössä, se puhaltaa huoneilman ulos sellaisenaan. Vuotuinen hukka ehkä 5-7MWh.

Tämän ostaisin VILP:ksi, jos vastaavaa systeemiä rakentaisin. Tai pykälää isomman 7kW laitteen jos talon koko on 120m2+:

Panasonic Aquarea Monoblock 5 kW, J-sarja - Zave.fi

Panasonicin Aquarea sarjan järjestelmä lämmittää ja viilentää kotiasi sekä tuottaa lämpimän käyttöveden uskomattomalla suorituskyvyllä.

zave.fi

 

[burmanm]

Kiitos. Mutta miksi investoisin vielä IV-koneeseen, jos ainoastaan kompuravikainen 410P jäisi nököttämään tuohon nurkkaan toimittamaan sen virkaa? Noissa toiminnoissa kun ei ole sinänsä mitään vikaa vaikka eihän se tietysti mikään LTO-vehje ole. Tämä siis muutoksena tuohon alkuperäiseen ajatukseeni, kun tajusin, että miksi turhaan hankkiutua siitä eroon koska se toimii.

Jos LTO:n puute ei haittaa, niin mitään syytä ei ole. Silloin VILP huolehtii sekä lattian lämmityksestä, että tuloilman lämmityksestä. 410P:lle jää puhaltimista huolehtiminen ja käyttöveden lämmittäminen vastuksella (+ varalämmitysjärjestelmänä toimiminen jos VILPistä loppuu vaikka pakkasraja).

Toimii ihan hyvin ja on ratkaisuna suhteellisen edullinen (kunhan lattialämmitys on kunnolla betonissa, jolloin ei tarvita puskurivaraajaa).

 

[burmanm]

Eihän tosiaan ole pakko investoida LTO:hon, jos "huippuimurin" aiheuttama energiahukka ei haittaa. Kun kompressoria ei ole käytössä, se puhaltaa huoneilman ulos sellaisenaan. Vuotuinen hukka ehkä 5-7MWh.

Niin, tosin muutoshan on 410P:n kompura vs. VILPin kompuralla tehdään LTO. Se ero ei ole loppujen lopuksi kovinkaan suuri kustannuksissa. En nyt näe missä tässä oli sijainti talolla, mutta PK-seudulla tuo Panasonicin VILP voi olla yhtä tehokas sinne muutamaan pakkasasteeseen asti (koska 410P varsinkin lämmitti sen veden liian lämpimäksi ajatellen tehokasta talteenottoa), jolloin vuositasolla ero on todella minimaalinen.

 

[Mikki]

Niin, tosin muutoshan on 410P:n kompura vs. VILPin kompuralla tehdään LTO. Se ero ei ole loppujen lopuksi kovinkaan suuri kustannuksissa. En nyt näe missä tässä oli sijainti talolla, mutta PK-seudulla tuo Panasonicin VILP voi olla yhtä tehokas sinne muutamaan pakkasasteeseen asti (koska 410P varsinkin lämmitti sen veden liian lämpimäksi ajatellen tehokasta talteenottoa), jolloin vuositasolla ero on todella minimaalinen.

En minäkään tuota hirveänä mörkönä näe, että puhalletaanko ulos +20C ilmaa vai +2C ilmaa tms.. mihin tuo 410P on pystynyt. Se VILP tuottaa kuitenkin sisälle selvästi enemmän energiaa kuin mitä PILP kompura on koskaan tuottanut.

 

[Ike]

Kiitos paljon taas ehdotuksista ja kommenteista. Lisätietoa kohteesta vielä: Talo sijaitsee Paraisilla meren rannan tuntumassa, n. 20 km Turusta. Se on rakennettu 2009-2010. Elämispinta-alaa on aika tarkkaan n. 120 m2 kahdessa kerroksessa. Kerrosrakenne on kuitenkin sellainen, että yläkertaa on vain hiukan yli puolet alakerran lattiapinta-alasta, koska osapuilleen vajaa puolet tilasta on korkeaa yhtenäistä tilaa alakerrasta kattoon saakka (korkea olohuone). Yläkerta on siis vain osittainen. Talo on puurakenteinen muuten mutta alakerran lattiarakenne rakennepiirustusten mukaan on betoninen ontelolaatta. Talossa on myös varaava takka, jota talvella kovimpien pakkasten aikaan on jonkin verran käytetty; ei kuitenkaan mitenkään erityisen paljon. Sen potentiaali PILP:in kanssa on kyllä jäänyt selvästi hyödyntämättä, tehostamisen varaa olisi ollut ja olisi, hartiapankilla tuotettua "ilmaista" polttopuuta omista tarpeista piisaisi. Vuotuinen energiakulutus on ollut n. 12 000 kWH luokkaa; siinä on mukana myös erillisen autotallin sähkövastuksilla tuotettu lattialämmitys, jota on ollut pakko pitää päällä n. 1-1,5 kk kovimpien pakkasten aikaan, jotta käyttövesiputket siellä eivät jäädy.

Mikkin ehdotus tuollaisen puskurivaraajan ottamisesta käyttöön alkoi lämmittää. Itse asiassa sen taitaisi saada sopimaan vaikka seinän takana olevan saunan lauteiden alle, jolloin edes tuota kaappia ei tarvitsisi purkaa. Jos tämän toteuttaisi, onko jotain erityistä huomioon otettavaa? Mikä olisi tuollaisen puskurivaraajan turvallinen minimitilavuus?

 

[misa64]

Tuo 410P on ilmeisesti alakerrassa?
Mitkä ovat mainitsemasi haitariyhteet? Kuinka pitkät ne ovat?
Pääseekö yläkerrasta/tai välikatolta helposti käsiksi F410P yläpuolisiin iv putkiin?
Mietin vain että jos pistät kaikki uusiksi , niin voisiko saada kohtuu helpolla ilmanvaihtokoneen 410P tilalle , kun se isompi uusinta tulee jokatapauksessa eteen jossainvaiheessa.

 

[Ike]

Tuo 410P on ilmeisesti alakerrassa?
Mitkä ovat mainitsemasi haitariyhteet? Kuinka pitkät ne ovat?
Pääseekö yläkerrasta/tai välikatolta helposti käsiksi F410P yläpuolisiin iv putkiin?
Mietin vain että jos pistät kaikki uusiksi , niin voisiko saada kohtuu helpolla ilmanvaihtokoneen 410P tilalle , kun se isompi uusinta tulee jokatapauksessa eteen jossainvaiheessa.

410P on alakerrassa. Haitariyhteet kovista ilmastointiputkista ovat vajaan metrin mittaisia. Myös se paikka, johon ilmastointiputket tulevat välikaton ja sisäkaton läpi 410P:lle, on tilan suhteen hyvin rajallinen, vain vähän yli 410P:in ulkomittojen, siis n. 65x65 cm. Ilmastointiputkiin ei ole muuta pääsyä kuin tuon 410P:n yläpuolisen aukon kautta; ei ol huolto- tms. aukkoja. Ilmastointiputkien jatkaminen sivulle voi olla hyvin hankala projekti. Jos sitä alkaa tekemään, voi hyvin olla niitä pitää laskea ainakin osittain alemmas nykyiseltä tasolta ja koteloida. Ja tietysti paneloitu sisäkatto ensin purkaa n. 2 metrin matkalta. Jo pelkästään tämän takia olen funtsinut, että IV/LTO-kone kyllä pitäisi sijoittaa aikanaan tuon 410P:n paikalle ja varaaja seinällä tn. kauemmas, jos ei alle sovi.

 

[misa64]

Jos nuo haitariyhteet eli haitariputket on metrin pituiset ,niin kyllä ne sitten varmaankin saa koplattua ilmanvaihtokoneeseen jos se tulee 410p tilalle.
Mulla hieman sama homma eessä 410p n kilahtaessa , mono Vilppi mielessä ja mahdutettava iv kone, puskurivaraaja ,tulistusvaraaja ,ja kaikki pienemmät reteleet niin että lopputulos ois semmonen että kehtaa katella.
Pirullinen on Pilppi ,jos haluaa siitä eroon päästä ! Talofirmat asentaa/suunnittele ne liian ahtaasti! Ilmanvaihtokoneissa on valmistajilla yleensä samajärjestys kanavissa oik,tai vas kätinen ,paikat hieman heittää mut yleensä helppo saada ainakin saman valmistajan kone tilalle.
Niben pilppien tilalle ei mee mikään ilmanvaihtokone ,eikä ees toinen niben pilppi. Eli eessä on samat ongelmat jossain muodossa kaikissa nibe pilp koneissa kun niistä aika jättää

 

[Mikki]

Se onkin todella lyhytnäköistä, että pakettitaloihin helposti laitetaan PILP vain yhteen 60cm väliin ja sullotaan jakotukit johonkin alakaappiin lavuaarin alle.

Minäkin vänkäsin sentään 160cm leveän "teknisen tilan" (ja 2,6m korkea) kun olin jo palstalla roikkunut. Tuohon saa sopimaan jo perusvermeet. Mutta "harrastamiseen" tuokin tila on liian pieni.

Tämä tilanongelmahan ei siis ole PILP:ien vika... ne vain "mahdollistavat" tuollaisen tyhmille suunnittelijoille.

 

[Ike]

Juu, tilat tässä on suurin haaste, seuraavaksi rahanmeno ja sitten oman energian käyttäminen asioihin, joita ei hotsittaisi tehdä - olisi muitakin asioita tehtävänä vähäisellä vapaa-ajalla kuin tällaiset. Talon osaomistajaksi päädyin avioliiton kautta, vaimo tämän on alun perin itselleen rakennuttanut enkä ole tehtyihin ratkaisuihin päässyt vaikuttamaan. Sen sijaan olen kyllä niiden kanssa jo pitkät ajat joutunut elämään ja mm. tätä laitetilan puutetta jo useamman kerran kironnut. Ja erityisesti tuon ajankäytön vuoksi yritänkin kysellä teiltä muilta tietävämmiltä neuvoja.

Juuripa siksi palaisin vielä tuohon esittämääni kysymykseen itseäni lainaten tuolta aiemmasta. Siis:

Mikkin ehdotus tuollaisen puskurivaraajan ottamisesta käyttöön alkoi lämmittää. Itse asiassa sen taitaisi saada sopimaan vaikka seinän takana olevan saunan lauteiden alle, jolloin edes tuota kaappia ei tarvitsisi purkaa. Jos tämän toteuttaisi, onko jotain erityistä huomioon otettavaa? Mikä olisi tuollaisen puskurivaraajan turvallinen minimitilavuus?

 

[Mikki]

Ei tuollaisen varaajan tarvitse hurjan suuri olla, kun se on lattiakierrossa mukana ja vesi kiertää. Jos ei halua esilämmittää käyttövettä, niin sitten lattiakierron paluuseen voi laittaa myös levylämmönvaihtimen ja siihen VILP:n kiinni.

Sen hyvässä lykyssä saisi sinne kaappiin sopimaan.

 

[Sammeli77]

Siinä vaihtoehto puoleen hintaan : https://www.tori.fi/pohjois-savo/Nibe_f470_99187341.htm?ca=18&w=3

 

[stg]

Meillä Niben kaverina ollut kohta 7 vuotta Daikinin 6kW VILP. Kolmitieventtiileillä valitaan kauden mukaan lämmitetäänkö lattian paluuta vai tehdäänkö kattilaan 55 asteista. Kesällä tehdään Niben kompuralla vettä ja Daikin VILP auttaa kivasti kulutuspiikeissä. Talvella taas käyrät käännetään niin että Daikin lämmittää lattiaan paluuta ja Nibe keskittyy pelkkään käyttöveden tekemiseen. Hyvin on toiminut vaikka aluksi epäilyttikin tuo Niben kattilan koko.

Tässä kun alkaa Nibellä olemaan jo ikää niin mielessä suunnitellut myös mahdollista kompurarikon jälkeistä tulevaisuutta. Ensimmäinen vaihe tuossa suunnitelmassa on tietysti vaan "disabloida" kompura pois pelistä ja jättää toimivat osat Nibestä jatkamaan hommiaan ilman LTOta. Sen jälkeen voi rauhassa alkaa miettiä lopullista ratkaisua. Yhtenä tietysti mielessä erillinen varaaja ja IV kone. Toisena ehkä LTO:n toteuttaminen jollain erillisellä PILPillä noista nykyisistä tulo ja poistoyhteistä. Kolmas vaihtoehto tietysti vaan hankkia kompura jo valmiiksi ja jatkaa sillä eteenpäin.

 

[Ike]

Palaan nyt itse aloittamaani keskusteluun, kun 410P:n kohtalo toistaiseksi tuli ratkaistua, ja päätin raportoida asiasta sen vuoksi, että hain täältä itse neuvoja ja tietoa ja nyt minulla on tilaisuus jakaa edes joillekin samassa tilanteessa oleville toivottavasti jotain hyödyllistä takaisin. Hiukan vielä kertausta taustoista ja mitä sitten tapahtui:

Vika paljastui kun kytkin lattialämmityksen ja sähkölämmityksen pois päältä alkukesästä: huomasin, että kattilan lämpötila vain laskee. Otin sitten yhteyttä Niben valtuutettuun huoltoliikkeeseen, jonka kanssa sovittin vikaselvityksestä. Huoltoliike totesi kompuran olevan sökö, kylmäaineet eivät olleet vuotaneet. Pyysin vakuutusyhtiötä varten huoltoliikkeeltä arvion korjauskustannuksista, korvaavasta uudesta pilpistä sekä lausunnon korjauksen järkevyydestä. Huoltoliike antoi korjauksesta tarjouksen, joka oli, sanoisinko, melkoisen kalliin oloinen ja jo pikaisen selvittämisen pohjalta sisälsi tarpeettomia korjattavia osia, kuten näytön piirikortin (johon kondesaattorien uusiminen on muutaman euron homma). Uusi tarjottu pilp oli F470, ja se oli mielestäni ihan markkinahintainen. Mutta uuden pilpin hankkiminen 12 vuoden käytön jälkeen sai minut kyllä kiristelemään hampaita, enkä innostunut siitä ollenkaan. Lisäksi senkin vaihtaminen olisi edellyttänyt kahden ilmanvaihtoyhteen paikan vaihtoa todella ahtaassa, hankalassa paikassa alakerran sisäkaton ja yläkerran lattian välissä. Se todennäköisesti kuitenkin olisi onnistunut vielä suht.koht. kivuttomasti ilman sisäkaton purkua.

Sitten selvittelin muita ratkaisuja, kuten näitä VILP lattialämmitykseen + 410P:n "jämä" varaajana sähkövastuksella. Niissä olisikin selvästi potentiaalia; kiitos kaikille hyviä ohjeita antaneille! Lopulta kuitenkin ehdotin emännälle, että korjataan 410P niin, että hankin Ruotsista Eldkraft AB:n (eldkraft.se) kautta varaosat - uusi kompressori tykötarpeineen, kuivain ja paisuntaventtiili - ja että hommaan kylmäjärjestelmän korjausta tekemään kylmäkoneasentajan jostain. Hän sitten suostui tähän, ja niinpä ryhdyin soittelemaan kylmäkoneliikkeisiin ja -asentajille. Aika moni sanoi, etteivät he Niben päälle tarpeeksi ymmärrä ja että eivät siksi hommaan ryhdy. Mutta sitten sain ihan täältä Paraisilta kiinni Pelle Pelottoman, joka halusi tulla katsomaan vehjettä. Hänen kanssa sitten kävimme vehkeen ja sen ongelman läpi. Hänkin teki sen diagnoosin kompuran öljyjen pohjalta, että kompura on hajonnut. Sanoin, että haluan uuden kompuran viereisen kaapin lattiatasolle, ja että tehdään homma siten, että pilpiä ei irroitella yhteistä, vaan katkotaan vanhat kompuralinjat ja tuodaan ne siihen viereen uudelle kompuralle. Hän tuumaili asiaa hetken, ja sanoi, että sehän hyvä idea, ja suostui puuhaan.

Tilasin varaosat Ruotsista kesäkuun toisellla viikolla, ja sain ne kotiin kesäkuun lopussa. Kylmäkoneasentajan kanssa sovittiin homma tehtäväksi heinäkuun lopussa, lomani loppuvaiheilla. Aikaa oli vähän myöhäistettävä, mutta elokuun alkupäivinä hän pääsi vehkeen kimppuun. Linjat vanhalle kompuralle poikki ja kääntö viereen kaapin puolelle. Vanha kuivain ja paisuntaventtiili pois. Kaiken muun hän saikin jo valmiiksi n. neljän, viiden tunnin aikana mutta paisuntaventtiilin juottaminen olikin hankalampi tapaus. Sen takia hän joutui tulemaan toisen kerran ja viimeistelemään homman. Juottaminen oli hankalinta ahtaiden paikkojen sekä sen vuoksi, että varaaja on polyuretaanisen eristeen ympäröimä, jota kuuma juotosliekki liiankin herkästi pääsee kuumentamaan. Aikaa kului jonkin verran kylmäaineen lisäämiseen, koska kompuran starttia sai aina odotella n. 20 min ja se tietysti heti stoppasi kun huomasi kylmäaineen liian vähäisen määrän (A-03 -häly). Yritimme nuo painevahditkin disabloida mutta emme onnistuneet. Lopulta vaan odottelimme aina tuon 20 min kompuran käynnistystä, sitten kylmäainepullo auki, häly ja kylmäainepullon sulkeminen. Näin kylmäainetta saatiin lopulta vehkeeseen riittävä määrä. Nyt homma toimii kuten ennenkin, muuta vikaa ei ollut. Kompura on kaakelilattian päällä siten, että laitoin alle ensin 2 kpl 4 mm bitumimattoa. Näiden päälle laitettin n. 1,5 cm armaflex, jonka päälle edelleen vanerilevy, ja sen päälle kompura kiinni omilla asennus- ja vaimennintassuillaan. Kompuran asennus- ja vaimennustassut tulivat uuden kompuran kompurapaketin mukana. Vanhan kompuran johto otettiin irti piirikortilta ja tilalle laitettiin kompurapaketissa tullut uusi johto, joka vietiin ja kytkettiin uudelle kompuralle.

Korjauskustannuksista sen verran, että varaosat Ruotsista rahteineen kustansi 871 euroa. Muista kustannuksista en viitsi tässä tarkemmin mainita, mutta sen voin todeta, että kokonaiskustannukset jäivät vajaaseen puoleen, tarkemmin 42 %:iin, huoltoliikkeen antamasta tarjouksesta. Joten minusta tämä oli kannattava vaihtoehto. Sitähän ei tiedä, kauanko uusi kompura kestää, mutta noita puhaltimia ym. on helppo uusia eivätkä ne maltaita maksa - toistaiseksi ainakaan Ruotsista. Ja jos kompura uudemman kerran hajoaa, sen vaihto tuohon laittialle on varsin helppo operaatio. Toki toivon tälle ratkaisulle pitkää ikää. Liitteenä vielä havaintokuva tuosta kompurasta sijoituspaikassaan.

Kiitos teille kaikille neuvoistanne ja osallistumisesta - ylipäänsä tämä foorumi on ainakin minua auttanut paljon! Luulenpa, että seuraava askel on VILP:in lisääminen tähän kokonaisuuteen. Varsinkin stg:n viimeksi esille tuoma malli on hyvin kiinnostava - sitä olisin kiinnostunut selvittämään enemmän.

 

[pAy]

Juu ei tuo kompuran vaihto ole vaikea homma jos vain on tilaa, itsellä kun on koneen vasen kylki eli kompuran puolella vapaata tilaa niin vaihtotyö on helppo, ainakin nyt kun peltilaatikkokin on jo valmiiksi purettu ja huoltoyhteet putkissa. 5 vuotta jo menty uudella kompuralla, en vaihtanut edes paisuntaventtiiliä, kuivaimen muistaakseni vaihdoin. Hyllyssäkin vielä varalla samanlainen Hitachin kompura joka nytkin käytössä, että jos kärähtää niin työpäivän jälkeen saa vaihdettua.