Pätkäkäyntiä vai ei?
- Viestiketjun aloittaja Espejot
- Aloituspäivämäärä
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
korjataan nyt tuo virheellinen tulkinta.
Kyllä Mitsu jatkaa puhallusta kun pyynti on saavutettu = lepuutuspuhallusta. Näin tekevät useimmat muutkin merkit varsinkin jos laite on AUTO-puhallusnopeudella. Hyvin harvat (inverter-) laitteet lopettavat puhalluksen kokonaan ja niistä jotka niin tekevät tekevät niin tekevät niin vain jäähdytyskäytössä. => Sama ominaisuus siis kaikissa laitteissa.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5170.msg72513#msg72513
Manuaalipuhallusnopeuksilla on eroja enemmän. Osa laitteista hiljentää puhallusta (ellei kennoanturia ole huijattu), mutta puhallus ei mene minimille (= lepuutusnopeudelle) kuten useimmissa laitteissa.
Kuitenkin ylläpitotoiminnolla (esim. +8C tai +10C) useimmat laitteet jatkavat puhallusta täysillä vaikka pyynti olisi saavutettu.
Espejot sanoi:
korjataan nyt tuo virheellinen tulkinta.
Kyllä Mitsu jatkaa puhallusta kun pyynti on saavutettu = lepuutuspuhallusta. Näin tekevät useimmat muutkin merkit varsinkin jos laite on AUTO-puhallusnopeudella. Hyvin harvat (inverter-) laitteet lopettavat puhalluksen kokonaan ja niistä jotka niin tekevät tekevät niin tekevät niin vain jäähdytyskäytössä. => Sama ominaisuus siis kaikissa laitteissa.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5170.msg72513#msg72513
Manuaalipuhallusnopeuksilla on eroja enemmän. Osa laitteista hiljentää puhallusta (ellei kennoanturia ole huijattu), mutta puhallus ei mene minimille (= lepuutusnopeudelle) kuten useimmissa laitteissa.
Kuitenkin ylläpitotoiminnolla (esim. +8C tai +10C) useimmat laitteet jatkavat puhallusta täysillä vaikka pyynti olisi saavutettu.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Kaikki pumput ei käy minuuteissa mitatavaa pätkäkäyntiä missään olosuhteissa. Osa pumpuista joko lämmittää tai ei pitkiä jaksoja kerrallaan puhaltaen kohtuu haleaa ilmaa. Eli kaikissa pumpuissa ei ole tuota tiheää on/off ominaisuutta.... ei ainakaan omassani.
[edit: Poistettu tekstiä koska viesti irroitettu asiayhteydestä]
************
Täällä esiintyy sitkeä väite että kaikki pumput käyvät näillä keleillä pätkäkäyntiä.... mistäköhän moinen mahtaa johtua
Laitoin pumpun lämmittämään pyynnille 23C. Ulkona 16C. Sisälämpötila 22.1C
Pummpu on nyt puhaltanut 60 min II-nopeudella. Puhalluslämpötila on seilannut 30-36C väliä. Imu 24C.
Kulutus 250 W. Sisälämpötila noussut 22.4C.
Huomatavaa on että laite on Tossun 18GAV multisplit eli keskiverto pumppua suurempi. Pienempien laiteiden luulisi vääntyvän alas paremmin.
Eli jotkut pumput osaavat säätää lämmitystehoaan ilman että puhallus lopahtaa myös silloin kun lämmitystarve on pieni.
janti sanoi:Kyllä Mitsu jatkaa puhallusta kun pyynti on saavutettu = lepuutuspuhallusta. Näin tekevät useimmat muutkin merkit varsinkin jos laite on AUTO-puhallusnopeudella. Hyvin harvat (inverter-) laitteet lopettavat puhalluksen kokonaan ja niistä jotka niin tekevät tekevät niin tekevät niin vain jäähdytyskäytössä. => Sama ominaisuus siis kaikissa laitteissa.
Kaikki pumput ei käy minuuteissa mitatavaa pätkäkäyntiä missään olosuhteissa. Osa pumpuista joko lämmittää tai ei pitkiä jaksoja kerrallaan puhaltaen kohtuu haleaa ilmaa. Eli kaikissa pumpuissa ei ole tuota tiheää on/off ominaisuutta.... ei ainakaan omassani.
[edit: Poistettu tekstiä koska viesti irroitettu asiayhteydestä]
************
Täällä esiintyy sitkeä väite että kaikki pumput käyvät näillä keleillä pätkäkäyntiä.... mistäköhän moinen mahtaa johtua
Laitoin pumpun lämmittämään pyynnille 23C. Ulkona 16C. Sisälämpötila 22.1C
Pummpu on nyt puhaltanut 60 min II-nopeudella. Puhalluslämpötila on seilannut 30-36C väliä. Imu 24C.
Kulutus 250 W. Sisälämpötila noussut 22.4C.
Huomatavaa on että laite on Tossun 18GAV multisplit eli keskiverto pumppua suurempi. Pienempien laiteiden luulisi vääntyvän alas paremmin.
Eli jotkut pumput osaavat säätää lämmitystehoaan ilman että puhallus lopahtaa myös silloin kun lämmitystarve on pieni.
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Alkuperäinen kommettisi koski puhallusnopeutta kun pyyntilämpötila saavutettu.
Useimmat VTT:n testissä käyneistä laitteista takoo juuri noita muutaman minuutin lämmitysjaksoja kun ulkona on riittävän lämmintä ja lämmitystarve on vähäistä, jokainen voi todeta tämän noista testeistä. Puhallusnopeuden käytöksen voi senkin jokainen todeta noista testeistä.
http://www.scanoffice.fi/fi/tietoa-laempoepumpuista/vtt-n-testiraportit/
http://www.gadsat.fi/Testit.htm
Katkokäyntitiheys riippuu paljon laitteen termostaatin erosuureesta, toisilla se on isompi kuin toisilla. ON/OFF-pumpuilla normaalisti isompi kuin inverter-laitteilla. Monia muitakin asioita vaikutta termostaatin herkkyyteen puhallusnopeus, asennuspaikka ja tilan koko etc.
Ohessa Panasonicin ratkaisu jossa sallitaan kompressorin käynnistyvän aikaisintaan 3 minuutin kuluttua edellisestä stopista. Panassa muutetaan myöskin laitteen sisäistä asettelulämpötilaa (sisäistä pyyntilämpötilaa) hiukan ulkolämpötilan mukaan.
Espejot sanoi:
Alkuperäinen kommettisi koski puhallusnopeutta kun pyyntilämpötila saavutettu.
Useimmat VTT:n testissä käyneistä laitteista takoo juuri noita muutaman minuutin lämmitysjaksoja kun ulkona on riittävän lämmintä ja lämmitystarve on vähäistä, jokainen voi todeta tämän noista testeistä. Puhallusnopeuden käytöksen voi senkin jokainen todeta noista testeistä.
http://www.scanoffice.fi/fi/tietoa-laempoepumpuista/vtt-n-testiraportit/
http://www.gadsat.fi/Testit.htm
Katkokäyntitiheys riippuu paljon laitteen termostaatin erosuureesta, toisilla se on isompi kuin toisilla. ON/OFF-pumpuilla normaalisti isompi kuin inverter-laitteilla. Monia muitakin asioita vaikutta termostaatin herkkyyteen puhallusnopeus, asennuspaikka ja tilan koko etc.
Ohessa Panasonicin ratkaisu jossa sallitaan kompressorin käynnistyvän aikaisintaan 3 minuutin kuluttua edellisestä stopista. Panassa muutetaan myöskin laitteen sisäistä asettelulämpötilaa (sisäistä pyyntilämpötilaa) hiukan ulkolämpötilan mukaan.
Liitetiedostot
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Kyllä, kommentoin pätkäkäyntiä*.... jos pyyntilämpötila saavutetaan liian nopeasti niin laite alkaa pätkimään koska ei osaa säätää lämmitystehoaan tarpeeksi alas. Jos lämmitystehon säätö toimii niin puhallus ei lopahda. Eli laite tietää milloin lämmitystä tarvitaan.
Mutta ei tätä tämän enempää. Pidetään huhu pätkäkäynnin pakollisuudesta hengissä.
* tämä kävisi selville helpommin jos alkuperäistä viestiä ei olisi irroitettu asiayhteydestään
janti sanoi:
Kyllä, kommentoin pätkäkäyntiä*.... jos pyyntilämpötila saavutetaan liian nopeasti niin laite alkaa pätkimään koska ei osaa säätää lämmitystehoaan tarpeeksi alas. Jos lämmitystehon säätö toimii niin puhallus ei lopahda. Eli laite tietää milloin lämmitystä tarvitaan.
Mutta ei tätä tämän enempää. Pidetään huhu pätkäkäynnin pakollisuudesta hengissä.
* tämä kävisi selville helpommin jos alkuperäistä viestiä ei olisi irroitettu asiayhteydestään
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Miksi sisälämpötila nousi? Jos laite toimii tasapainotilassa, niin sisälämpötilan tulisi pysyä samana eikä nousta.
Löytyykö sinulta tieto miten tuon laitteen termostaatti toimii elikä millä imulämpötilalla mennee OFF tuolla pyynnillä?
Service Manuaalista ei löytynyt tätä tietoa
http://www.toshiba-klima.at/pdf/en/serviceanleitung/SM_RAS-M14_18GA_C_V-E_RAS-M_10_13_GK_C_VP-E.pdf
Kokeile mitä tapahtuu jos tiputat nyt pyynnin 22 C. Loggerin loggauskäppyrät esille. Kiitoksia!
Espejot sanoi:
Miksi sisälämpötila nousi? Jos laite toimii tasapainotilassa, niin sisälämpötilan tulisi pysyä samana eikä nousta.
Löytyykö sinulta tieto miten tuon laitteen termostaatti toimii elikä millä imulämpötilalla mennee OFF tuolla pyynnillä?
Service Manuaalista ei löytynyt tätä tietoa
http://www.toshiba-klima.at/pdf/en/serviceanleitung/SM_RAS-M14_18GA_C_V-E_RAS-M_10_13_GK_C_VP-E.pdf
Kokeile mitä tapahtuu jos tiputat nyt pyynnin 22 C. Loggerin loggauskäppyrät esille. Kiitoksia!
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Ei niissä ole lämpötilaeroon perustuvaa perinteistä termostaattia.. ei ainakaan noissa ikivanhoissa invertteri-Argoissa, eikä se invertterin kaveriksi oikein sovikaan. Tutkin muinoin tätäkin: sniffasin kaken lämpömittarista lähtevää infrapunaviestiä ja vertasin sitä pumpun käyntiin.
Laite kävi tasarytmistä katkoa eikä kaken lähettämä lämpötilalukema heilunut kuin yhden bitin ( 0,5 astetta ) silloin tällöin.
Sanoisin että laitteen säädin reagoi lämpötilan muuttumiseen, mutta ei niin että se sammuttelisi ja käynnistäisi pumppua suoraan sen mukaan. Sensijaan se tuunaa katkokelloa sen mukaan.
Jos lämpötila pysyy vakaana myös katkorytmi pysyy samana, jos lämpötila muuttuu rytmiä muutetaan kunnes lämpötila on suunnileen oikea ja taas pysyy paikallaan. Tästä on minulla jossain verrattain kaunis käyräkin, COP-arvoineen.
janti sanoi:
Ei niissä ole lämpötilaeroon perustuvaa perinteistä termostaattia.. ei ainakaan noissa ikivanhoissa invertteri-Argoissa, eikä se invertterin kaveriksi oikein sovikaan. Tutkin muinoin tätäkin: sniffasin kaken lämpömittarista lähtevää infrapunaviestiä ja vertasin sitä pumpun käyntiin.
Laite kävi tasarytmistä katkoa eikä kaken lähettämä lämpötilalukema heilunut kuin yhden bitin ( 0,5 astetta ) silloin tällöin.
Sanoisin että laitteen säädin reagoi lämpötilan muuttumiseen, mutta ei niin että se sammuttelisi ja käynnistäisi pumppua suoraan sen mukaan. Sensijaan se tuunaa katkokelloa sen mukaan.
Jos lämpötila pysyy vakaana myös katkorytmi pysyy samana, jos lämpötila muuttuu rytmiä muutetaan kunnes lämpötila on suunnileen oikea ja taas pysyy paikallaan. Tästä on minulla jossain verrattain kaunis käyräkin, COP-arvoineen.
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Juu ei siellä perinteistä mekaanista termostaattia olekkaan. Tuo termostaattin erosuure oli hiukan kansanomaisempi termi pyyntilämpötilan ja imuilman lämpötila erolle.
Se katkoille meno ja sieltä pois pääsy tapahtuu kyllä pääosin tuon lämpötilaero lukeman perusteella. Miten muuten laite älyää alkaa katkokäynnin tai jää käyntiin?
Kyllä mullakin noissa loggauksissa on ainakin paria eri pituista katkokäyntiä riippuen lämmitystehotarpeesta. Service Manuaalissa ei ole mitään tietoa minkä perusteella arpoo tuota käynnistystiheyttä. Itse arvelen että laite päättelisi seuraavan käynnistyksen siitä että sisäyksikön kenno on jäähtynyt lähelle imuilman lämpötilaa.
Tässä vertailuksi Argon päkäkäyntiä joka näkyy testijakson lopussa
http://www.gadsat.fi/images/VTT-S-10466-06e.pdf
VesA sanoi:
Juu ei siellä perinteistä mekaanista termostaattia olekkaan. Tuo termostaattin erosuure oli hiukan kansanomaisempi termi pyyntilämpötilan ja imuilman lämpötila erolle.
Se katkoille meno ja sieltä pois pääsy tapahtuu kyllä pääosin tuon lämpötilaero lukeman perusteella. Miten muuten laite älyää alkaa katkokäynnin tai jää käyntiin?
Kyllä mullakin noissa loggauksissa on ainakin paria eri pituista katkokäyntiä riippuen lämmitystehotarpeesta. Service Manuaalissa ei ole mitään tietoa minkä perusteella arpoo tuota käynnistystiheyttä. Itse arvelen että laite päättelisi seuraavan käynnistyksen siitä että sisäyksikön kenno on jäähtynyt lähelle imuilman lämpötilaa.
Tässä vertailuksi Argon päkäkäyntiä joka näkyy testijakson lopussa
http://www.gadsat.fi/images/VTT-S-10466-06e.pdf
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Puhallus I, pyynti 22C.
Lämpötilan seilaus pienenee niin että puhallus 29C-31C. Ottoteho ensimmäisen 35m jälkeen 190W.
Lämpötilan nousu jatkuu 22.7C mikä johtuu osittain auringosta / elämisestä.
EDIT
60 min kohdalla kulutus 190 Wh (mikä on alle ilmoitetun minimin). Sisälämpötila jatkaa hidasta nousua imulämpötilan pysyessä 24C.
Tässä tulee esille kakemittauksen puute mutta se menee jo offtopikin puolelle. Ohjausjärjestelmä näyttää sinänsä kykenevän pitämään imulämpötilan about vakiona ilman katkokäyntiä.
Jos pyynnin laskee 21C niin laite sammuu.
janti sanoi:
Puhallus I, pyynti 22C.
Lämpötilan seilaus pienenee niin että puhallus 29C-31C. Ottoteho ensimmäisen 35m jälkeen 190W.
Lämpötilan nousu jatkuu 22.7C mikä johtuu osittain auringosta / elämisestä.
EDIT
60 min kohdalla kulutus 190 Wh (mikä on alle ilmoitetun minimin). Sisälämpötila jatkaa hidasta nousua imulämpötilan pysyessä 24C.
Tässä tulee esille kakemittauksen puute mutta se menee jo offtopikin puolelle. Ohjausjärjestelmä näyttää sinänsä kykenevän pitämään imulämpötilan about vakiona ilman katkokäyntiä.
Jos pyynnin laskee 21C niin laite sammuu.
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Ainakin tuo Argo 35 näyttäisi pitävän lämpötilan vakautta tärkeämpänä kuin täsmällistä lämpötilaa.. se ei koske rytmiin jos lämpötila on vakaasti hiukan sivussa.. ilmeisesti tehonsäätökartta on verraten karkea ja seuraava porras voisi aiheuttaa säädön huojumista.
Eli se alkaa katkoa, jos lämpötila koko ajan nousee vaikka kompura käy minimitehoilla.. toki siinä jossain vaiheessa lämpötilaerokin alkaa revetä. Argo mittaa säätölämpötilan 5 minuutin välein.
janti sanoi:
Ainakin tuo Argo 35 näyttäisi pitävän lämpötilan vakautta tärkeämpänä kuin täsmällistä lämpötilaa.. se ei koske rytmiin jos lämpötila on vakaasti hiukan sivussa.. ilmeisesti tehonsäätökartta on verraten karkea ja seuraava porras voisi aiheuttaa säädön huojumista.
Eli se alkaa katkoa, jos lämpötila koko ajan nousee vaikka kompura käy minimitehoilla.. toki siinä jossain vaiheessa lämpötilaerokin alkaa revetä. Argo mittaa säätölämpötilan 5 minuutin välein.
Liitetiedostot
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Alas taipuu tuo laitos, luvataan 700W kun yksi yksikkö on käytössä. Minimi ottotehoa on Service Manuaalin mukaan tuolloin 170 W (sivu 9).
Jos tuossa oli yksin päällä tuo isompi sisäyksikkö RAS-B13GKVP-E, niin antoteho vaihteli tuossa 700-500 W välillä ja COP oli 3-4 välillä noilla minimitehoilla (190W).
Isossa tilassa nuo minimi antotehot toimivat ihan hyvin, mutta pienemmissä tiloissa, joissa lämpöä tulee elämisestä suhteessa enemmän menee tuokin laitos katkoille.
Espejot sanoi:
Alas taipuu tuo laitos, luvataan 700W kun yksi yksikkö on käytössä. Minimi ottotehoa on Service Manuaalin mukaan tuolloin 170 W (sivu 9).
Jos tuossa oli yksin päällä tuo isompi sisäyksikkö RAS-B13GKVP-E, niin antoteho vaihteli tuossa 700-500 W välillä ja COP oli 3-4 välillä noilla minimitehoilla (190W).
Isossa tilassa nuo minimi antotehot toimivat ihan hyvin, mutta pienemmissä tiloissa, joissa lämpöä tulee elämisestä suhteessa enemmän menee tuokin laitos katkoille.
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Itsellä tuo ILP on eteistilassa ja sen toimintaa ohjaava lämpötila-anturi sijaitsi alun perin sisäyksikön sisällä tuloilman lämpötilaa mittaamassa.
Asennuspaikasta johtuen laite kävi pienellä tehontarpeella katkolla varsin tiuhaan, sillä ahtaan eteistilan kattotason lämpötila kohosi nopeasti laitteen käydessä.
Varsin pienellä vaivalla siirsin sisäyksikön lämpötila-anturin olohuoneen puolelle keskeiseen paikkaan. Siis anturin piuha laitteen sisällä poikki ja jatkoa johdon väliin.
Säätö on nyt todella toimiva. Olohuoneen lämpötila pysyy asetellussa lämpötilassa ja laitteen käynti-/seisontajaksot ovat varsin pitkiä, kun toimitaan minimitehon alapuolella. Kun lämpöä tarvitaan enemmän kuin pumpun antama minimi , niin katkolla ei enää juuri käydä.
Aiemmin katkokäyntiä esiintyi vielä reilusti ILP:n minimitehoa suuremmilla lämmön tarpeilla.
Lämpötila eteisen kattotasolla varmaan seilaa enemmän kuin ennen, mutta siellä ei kukaan aikaa vietä.
Itsellä tuo ILP on eteistilassa ja sen toimintaa ohjaava lämpötila-anturi sijaitsi alun perin sisäyksikön sisällä tuloilman lämpötilaa mittaamassa.
Asennuspaikasta johtuen laite kävi pienellä tehontarpeella katkolla varsin tiuhaan, sillä ahtaan eteistilan kattotason lämpötila kohosi nopeasti laitteen käydessä.
Varsin pienellä vaivalla siirsin sisäyksikön lämpötila-anturin olohuoneen puolelle keskeiseen paikkaan. Siis anturin piuha laitteen sisällä poikki ja jatkoa johdon väliin.
Säätö on nyt todella toimiva. Olohuoneen lämpötila pysyy asetellussa lämpötilassa ja laitteen käynti-/seisontajaksot ovat varsin pitkiä, kun toimitaan minimitehon alapuolella. Kun lämpöä tarvitaan enemmän kuin pumpun antama minimi , niin katkolla ei enää juuri käydä.
Aiemmin katkokäyntiä esiintyi vielä reilusti ILP:n minimitehoa suuremmilla lämmön tarpeilla.
Lämpötila eteisen kattotasolla varmaan seilaa enemmän kuin ennen, mutta siellä ei kukaan aikaa vietä.
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Taajuusmuuttajalla l. invertterillä varustettu lämpöpumppu toimii jollain tietyllä tehoalueella. Kompsessorin pyörimisnopeutta ohjataan tehon tarpeen mukaan. Esim. ottotehon säätöalueella 250...1250 W .
Tässä säätöalueessa on laitekohtaisia eroja. Kun lämmön tarve tipahtaa alle laitteen antaman minimitehon , niin pumppu menee väliillä ns. katkolle ja lopettaa lämmittämisen. Muutenhan huoneiston lämpötila nousisi yli asetellun.
Taajuusmuuttajalla l. invertterillä varustettu lämpöpumppu toimii jollain tietyllä tehoalueella. Kompsessorin pyörimisnopeutta ohjataan tehon tarpeen mukaan. Esim. ottotehon säätöalueella 250...1250 W .
Tässä säätöalueessa on laitekohtaisia eroja. Kun lämmön tarve tipahtaa alle laitteen antaman minimitehon , niin pumppu menee väliillä ns. katkolle ja lopettaa lämmittämisen. Muutenhan huoneiston lämpötila nousisi yli asetellun.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Tietysti laite sammuu/menee katkolle jos lämmitystarvetta ei ole mutta ei se ole katkokäyntiä. Meillä laite saattaa sammua jos on esim. aurinkoinen päivä mutta herää henkiin taas illalla/yöllä. Eli ei minuuteissa mittattavaa pätkimistä.
Tästä ns katkokäynnistä on täällä paljon puhetta ja se kuitataan että on normaalia vaikka haiskahtaa vain siltä että pummpu ei handlaa tilannetta hyvin johtuen joko pumpun tekniikasta tai asennuspaikasta.
SLJK sanoi:
Tietysti laite sammuu/menee katkolle jos lämmitystarvetta ei ole mutta ei se ole katkokäyntiä. Meillä laite saattaa sammua jos on esim. aurinkoinen päivä mutta herää henkiin taas illalla/yöllä. Eli ei minuuteissa mittattavaa pätkimistä.
Tästä ns katkokäynnistä on täällä paljon puhetta ja se kuitataan että on normaalia vaikka haiskahtaa vain siltä että pummpu ei handlaa tilannetta hyvin johtuen joko pumpun tekniikasta tai asennuspaikasta.
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Mistä tiedät ettei se käy katkokäyntiä ? Ei tuosta Argosta ainakaan näe sitä mitenkään jollei mene ulos katsomaan huriseeko ulkoyksikkö. Sisäyksikkö puhaltelee hiljakseen koko ajan.
Argo säätää portaattomasti siinä 100W keskimääräisestä ottotehosta ylöspäin ensin katkoen ja suunnilleen 250W kohdalla kompura käy koko ajan.
Espejot sanoi:
Mistä tiedät ettei se käy katkokäyntiä ? Ei tuosta Argosta ainakaan näe sitä mitenkään jollei mene ulos katsomaan huriseeko ulkoyksikkö. Sisäyksikkö puhaltelee hiljakseen koko ajan.
Argo säätää portaattomasti siinä 100W keskimääräisestä ottotehosta ylöspäin ensin katkoen ja suunnilleen 250W kohdalla kompura käy koko ajan.
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Jos laitteen sisällä oleva (tuloilman lämpötilaa mittaava) lämpötila-anturi siirretään johdotuksella toiseen pisteeseen, niin silloin sen pisteen lämpötila pidetään vakiona.
Perusperiaate on täsmäleen sama kuin kaukosäätimeen sijoitetulla lämpötila-anturilla. Johdotus antaa kuitenkin mahdollisuuden viedä mittauspiste mutkankin taakse ja kaikissa ILPeissähän ei ole kakessa mittausta.
Jos laitteen sisällä oleva (tuloilman lämpötilaa mittaava) lämpötila-anturi siirretään johdotuksella toiseen pisteeseen, niin silloin sen pisteen lämpötila pidetään vakiona.
Perusperiaate on täsmäleen sama kuin kaukosäätimeen sijoitetulla lämpötila-anturilla. Johdotus antaa kuitenkin mahdollisuuden viedä mittauspiste mutkankin taakse ja kaikissa ILPeissähän ei ole kakessa mittausta.
D
Deleted member 1344
Vieras
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Tässä on esimerkki katkokäynnistä, tosin meillä on vieläkin jäähdytys päällä. Jäähdytystarve on ihan olematon (viimeiset 24h ottanut 0.7 kWh) ja pyynti 24.
Lämmitys käyttäytyy ihan samalla tavalla. Tässä ketjussahan mä olen noitunut E12-DKEW:n suurta minimiottotehoa lämmityksessä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5172.0
Tässä on esimerkki katkokäynnistä, tosin meillä on vieläkin jäähdytys päällä. Jäähdytystarve on ihan olematon (viimeiset 24h ottanut 0.7 kWh) ja pyynti 24.
Lämmitys käyttäytyy ihan samalla tavalla. Tässä ketjussahan mä olen noitunut E12-DKEW:n suurta minimiottotehoa lämmityksessä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5172.0
Liitetiedostot
M
mattia
Vieras
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
ahaa tämä onkin uutta.
mistä löytyy infoa, kenen laitteissa on kaukosäätimessä lämpötilamittaus ja missä ei?
HuomentaSLJK sanoi:
ahaa tämä onkin uutta.
mistä löytyy infoa, kenen laitteissa on kaukosäätimessä lämpötilamittaus ja missä ei?
M
mattia
Vieras
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1331.0
no niin täältä löytyimattia sanoi:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1331.0
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Lähdetään olettamuksesta, että tavoitteena on pitää olohuoneessa 1,5 m korkeudella lattiasta 22 asteen lämpötila ja sisäyksikkö sijaitsee eteistilassa.
Tällaisessa tapauksessa ei todellakaan ole samantekevää sijaitseeko lämpötilan säätöä ohjaava lämpötila-anturi sisäyksikön sisällä tai kohteessa, jonka lämpötila halutaan pitää vakiona.
Jos lämpötilan säätö perustuu sisäyksikön sisällä tuloilman lämpötilaa mittaavaan anturiin, niin joudutaan säätöä huijaamaan.
Antamalla laitteelle lämpötilan ohjearvo eteistilan katossa, joka vastaa tavoitelämpötilaa olohuoneessa, päästään toki jonkinlaiseen tulokseen. Lopputulos on kuitenkin usein aika kehno ja johtuu seuraavista syistä.
Eteistilan kattotason ja oh:n lämpötilaero ei ole vakio.
Käynnistyessään ILP lämmittää eteisen kattotilan ilman varsin nopeasti ja menee katkolle, vaikka oh:n tavoitelämpötilaa ei ole saavutettu > katkokäyntiä.
Ulkoiset tekijät, kuten ulkoilman lämpötila, oh:n muut lämmön lähteet, ikkunoiden kautta tiloihin tuleva aurinkolämpö, ulko-ovien availu yms. muuttavat eteisen kattotason ja oh:n välistä lämpötilaeroa.
Tästä seuraa aika usealle ILP:n omistajalle tuttu juttu. Lämpötilapyyntiä pitää ruuvata olosuhteiden mukaan ylös ja alas.
Jos lämpötilan säätöä ohjaava anturi on kohteessa, jonka lämpötila halutaan pitää vakiona, vältytään turhalta katkokäynniltä ja lämpötila halutussa kohteessa pysyy vakiona (ilman jatkuvia pyyntilämpötilan muutoksia).
Tästä syystä lämpötilamittaus on osassa ILPeistä sijoitettu kaukosäätimeen.
slpoy sanoi:
Lähdetään olettamuksesta, että tavoitteena on pitää olohuoneessa 1,5 m korkeudella lattiasta 22 asteen lämpötila ja sisäyksikkö sijaitsee eteistilassa.
Tällaisessa tapauksessa ei todellakaan ole samantekevää sijaitseeko lämpötilan säätöä ohjaava lämpötila-anturi sisäyksikön sisällä tai kohteessa, jonka lämpötila halutaan pitää vakiona.
Jos lämpötilan säätö perustuu sisäyksikön sisällä tuloilman lämpötilaa mittaavaan anturiin, niin joudutaan säätöä huijaamaan.
Antamalla laitteelle lämpötilan ohjearvo eteistilan katossa, joka vastaa tavoitelämpötilaa olohuoneessa, päästään toki jonkinlaiseen tulokseen. Lopputulos on kuitenkin usein aika kehno ja johtuu seuraavista syistä.
Eteistilan kattotason ja oh:n lämpötilaero ei ole vakio.
Käynnistyessään ILP lämmittää eteisen kattotilan ilman varsin nopeasti ja menee katkolle, vaikka oh:n tavoitelämpötilaa ei ole saavutettu > katkokäyntiä.
Ulkoiset tekijät, kuten ulkoilman lämpötila, oh:n muut lämmön lähteet, ikkunoiden kautta tiloihin tuleva aurinkolämpö, ulko-ovien availu yms. muuttavat eteisen kattotason ja oh:n välistä lämpötilaeroa.
Tästä seuraa aika usealle ILP:n omistajalle tuttu juttu. Lämpötilapyyntiä pitää ruuvata olosuhteiden mukaan ylös ja alas.
Jos lämpötilan säätöä ohjaava anturi on kohteessa, jonka lämpötila halutaan pitää vakiona, vältytään turhalta katkokäynniltä ja lämpötila halutussa kohteessa pysyy vakiona (ilman jatkuvia pyyntilämpötilan muutoksia).
Tästä syystä lämpötilamittaus on osassa ILPeistä sijoitettu kaukosäätimeen.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Anturin siirto olohuoneeseen voi olla kaksiteräinen miekka. Auringon ja takan vaikutus voi olla aika voimakas.
Epäilen että meillä tuo lisäisi pätkimistä. Nyt pumppu on nurkan takana ja nopeiden lämpötilamuutosten ulottumattomissa.
Joissakin tapauksissa tapahtuu lievää ylilämmitämistä.
Anturin siirto olohuoneeseen voi olla kaksiteräinen miekka. Auringon ja takan vaikutus voi olla aika voimakas.
Epäilen että meillä tuo lisäisi pätkimistä. Nyt pumppu on nurkan takana ja nopeiden lämpötilamuutosten ulottumattomissa.
Joissakin tapauksissa tapahtuu lievää ylilämmitämistä.
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Auringon ja takan vaikutus on voimakas ja lisää varmasti ILPn pätkimistä. Toisaalta tämä pätkiminen on puhdasta säästöä, kun lämpötilasäätö pysäyttää tarpeettoman lämmön lähteen ja ylilämmitykseltä vältytään.
Esimerkkitilanteessa eteistilan kattotason lämpötila tippuu oh:n takkaa lämmittäessä, mutta lieneekö sillä oh-tiloissa oleskelevan kannalta juurikaan merkitystä.
Espejot sanoi:
Auringon ja takan vaikutus on voimakas ja lisää varmasti ILPn pätkimistä. Toisaalta tämä pätkiminen on puhdasta säästöä, kun lämpötilasäätö pysäyttää tarpeettoman lämmön lähteen ja ylilämmitykseltä vältytään.
Esimerkkitilanteessa eteistilan kattotason lämpötila tippuu oh:n takkaa lämmittäessä, mutta lieneekö sillä oh-tiloissa oleskelevan kannalta juurikaan merkitystä.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Pumppu on käynnistynyt joskus yöllä ja käynyt yhtäjaksoisesti siitä asti.
Mittausväli 12:35-13:36
Ulkolämpötila: 16C
Puhallus: II (373m3)
Sisälämpötila :22C
Imulämpötila 23,5...23,9C
Puhalluslämpötila: 31,0...32,4C
Otto 200Wh
Anto: +970W (tätä ei pidä ymmärtää tarkkana lukuna vaikka onkin ilmoitettu kymmenien wattien tarkuudella)
*****
Johopäätös: katkokäynnin pakollisuus on myytti.
Vastaus topikin kysymykseen: EI
Pumppu on käynnistynyt joskus yöllä ja käynyt yhtäjaksoisesti siitä asti.
Mittausväli 12:35-13:36
Ulkolämpötila: 16C
Puhallus: II (373m3)
Sisälämpötila :22C
Imulämpötila 23,5...23,9C
Puhalluslämpötila: 31,0...32,4C
Otto 200Wh
Anto: +970W (tätä ei pidä ymmärtää tarkkana lukuna vaikka onkin ilmoitettu kymmenien wattien tarkuudella)
*****
Johopäätös: katkokäynnin pakollisuus on myytti.
Vastaus topikin kysymykseen: EI
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Meillä tuo laitos olisi kyllä käynyt katkokäyntiä tuonkin ajan. Espejotilla on sen verran iso (tai hutera) talo että sen lämmitykseen tarvitaan näillä keleillä noin 1000 W lämpötehoa. Meillä riittäisi lämmitykseen näillä keleillä noin 300-400 W jatkuvaa lämmitystehoa.
Tässä Espejotin talon tietoja
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7320.0
Ohessa edellisen vuorokauden lämpötilat Vantaalla
Espejot sanoi:
Meillä tuo laitos olisi kyllä käynyt katkokäyntiä tuonkin ajan. Espejotilla on sen verran iso (tai hutera) talo että sen lämmitykseen tarvitaan näillä keleillä noin 1000 W lämpötehoa. Meillä riittäisi lämmitykseen näillä keleillä noin 300-400 W jatkuvaa lämmitystehoa.
Tässä Espejotin talon tietoja
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7320.0
Ohessa edellisen vuorokauden lämpötilat Vantaalla
Liitetiedostot
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Minkälaisia vuorokausikulutuksia pumpulle tulee jos jätät pumpun päälle ilman ajastusta?
Tällä hetkellä pumppu puskee selkeästi ylilämpöä... imuilma on kohonnut yli 24C eli kohta pitäisi nuukahtaa kaiken järjen mukaan.
I-puhallus olisi lämmön suhteen järkevämpi mutta ottoteho ei kuitenkaan laske. Eilen pumppu tosin oli sammui paljon aikasemmin.
Kaksiteräinen miekka... COP:ksi kun tulee 5 minimitehoilla. Olen ymmärtänyt että multisplit häviäävä näiltä osin singlesplitteille.
Jäädään odottamaan pumpun nukahtamista (älyääkö nukahtaa missä vaiheessa) niin saadaan vrk-kulutus.
janti sanoi:Meillä riittäisi lämmitykseen näillä keleillä noin 300-400 W.
Minkälaisia vuorokausikulutuksia pumpulle tulee jos jätät pumpun päälle ilman ajastusta?
Tällä hetkellä pumppu puskee selkeästi ylilämpöä... imuilma on kohonnut yli 24C eli kohta pitäisi nuukahtaa kaiken järjen mukaan.
I-puhallus olisi lämmön suhteen järkevämpi mutta ottoteho ei kuitenkaan laske. Eilen pumppu tosin oli sammui paljon aikasemmin.
janti sanoi:
Kaksiteräinen miekka... COP:ksi kun tulee 5 minimitehoilla. Olen ymmärtänyt että multisplit häviäävä näiltä osin singlesplitteille.
Jäädään odottamaan pumpun nukahtamista (älyääkö nukahtaa missä vaiheessa) niin saadaan vrk-kulutus.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Pätkäkäyntiä vai ei?
Meillä 1,91 kWh (22:00- 14:50).Päivitän tämän kunhan pummpu nuukahtaa. Lämpöjen puolesta voisi nuukahtaakin, sisälämpö on auringon vaikutuksesta 23C. Mutta kuten todettua, kulman taakse sijoitus aiheuttaa viivettä.
Vuorokauden keskimääräinen ottoteho 113W ja antoteho 450W jos oletetaan että COP4... makuasia haluaako laskuissa hyvän COP:in vai hataran talon.
EDIT: korjattu keskimääräiset anto/ottotehot
janti sanoi:
Meillä 1,91 kWh (22:00- 14:50).
EDIT: Pumppu nukahti klo 14:50janti sanoi:
Vuorokauden keskimääräinen ottoteho 113W ja antoteho 450W jos oletetaan että COP4... makuasia haluaako laskuissa hyvän COP:in vai hataran talon.
EDIT: korjattu keskimääräiset anto/ottotehot