LED-loisteputkikorvikkeet ovat nykyisin varsin edullisia ja kulutus putoaa puoleen. Sarjaan kytketyt lyhyiden tuplaputkien valaisimet ovat tietenkin harmillisia, kun niihin tarvittavat erikoisputket ovat kalliita ja hankalia hankkia, jollei sitten vain langoita valaisimia uudelleen rinnakkaisiksi ohi kuristimen (mikä vain lisäisi säästöä hieman muutenkin).
Pörssisähkö vs kiinteä hintainen
- Viestiketjun aloittaja remykv
- Aloituspäivämäärä
Hempuli
Töllintunaaja
Itse laitoin sekä talliin että kellariin 36W 120 cm ledejä ja raivasin loisteputket pois. Ei tainnut sähköä säästyä, ehkä menee enemmän. Tulkoon valkeus ja se tuli.Tai nyt kun tarkemmin mietin niin vielä voi useamman 100W karsia kun talliin ja kellariin vaihtaa jossain kohtaa led-valaisimet kun nyt siellä on wanhoja tuplaloisteputkivalaisimia useampi kappale. Ei noitakaan turhaan poltella, mutta kulutustiedoista kyllä näkee milloin on pidetty talli-iltaa
Vaihdon syy oli enemmän mukavuus kuin sähkön hinta, oli se sitten pörssi tai kiinteä.
Mulla on tallissa 5 kpl 150 cm tuplaloisteputkia sekä 3 kpl 120 cm yksiputkisia, sitten kellarissa 3 kpl 150 cm tuplaputkista. Tallissa jo yksistään siis palaa (tai "palaa") yli 600W kun valot päällä. Eli about kolme kertaa enemmän mitä tallin MLP kuluttelee kun ajelee minimitehoilla lämpöä lattioihin, tai hieman enemmän mitä koko kiinteistö imee pohjakuormana ilman lämmityksiä
Vähän kyllä jelppaa kun laskee mitä se puuron lämmitys oikeasti maksaa.
pökö
Kaivo jäässä
Siirtyy tuorepuuroon tai mysliin ni saa vetää kylmänä
Sarkasmiahan tuossa minun viestissä oli, olisi varmaan pitänyt lisätä hymiö tai pari.
Ei meillä sentään jää aamupuurot tai kahvit keittämättä eikä kovia pottujakaan tarvitse sähkön hinnan takia pureksia. Kovin on pieni noiden kustannusvaikutus euroissa vaikka sähkö maksaisi nyt melkeinpä mitä tahansa
pökö
Kaivo jäässä
Ymmärsin sen kyllä, siksi noin vastasinkin
Niin, sitä minäkin yritän meidän liiketunnistimella syttyvästä ja parin minuutin päästä siitä kun liikettä ei enää havaita sammuvasta eteisen 5W apuvalosta vaimolle tolkuttaa kun hän käy silti sitä aina seinäkytkimestä pois päältä naksuttelemassa...
Sellaiset laitteet, joiden virrankulutus on suuri ja jotka voi käsin tai automaatiolla kytkeä väliaikaisesti joko pienemmälle teholle tai kokonaan pois päältä ovat asia erikseen. Muiden suhteen nykyinen pääosin pörssisähkön mukanaan tuoma säätö ja optimointi on jonninjoutavaa vouhotusta.
Nämä kovat pörssihinnat ovat painaneet kulutusvaikutuksen kunnolla miinukselle, kun onnistui se kv soppari alkamaan 10.8 eli just kuukauden alun 0-hintojen jälkeen
kv tällä hetkellä -4.24snt/kWh eli -63,79% oman keskihinnan ollessa 2,407snt/kWh - kuukauden kertymä 22,79€ kun pörssillä se olisi 42,50€
koko vuoden oma keskihinta 3.131snt/kWh
kv tällä hetkellä -4.24snt/kWh eli -63,79% oman keskihinnan ollessa 2,407snt/kWh - kuukauden kertymä 22,79€ kun pörssillä se olisi 42,50€
koko vuoden oma keskihinta 3.131snt/kWh
Viimeksi muokattu:
Näinhän se on. Suurimman osan lämmityksestä ja käyttöveden hoitaa automatiikka pyyteettömästi. Ilpille on ajastettuna korotettu pyynti yölle ja himmailu päivälle jonka napsautan päälle jos yö ja päivähintojen välillä merkittävä ero, muuten ajaa vakio pyynnillä. Autojen lataukset ajastettu yölle ja säädetään aikoja tai skipataan latauksia kokonaan jos hinnat menevät kovin villeiksi. Saunapäivä saattaa vaihtua myös suihkuun eikä 3kg pitsataikinaa paisteta sähköuunissa 300c:ssa hulluina päivinä
No jaa, tuo keskihinnan tuijottaminen johtaa vähän harhaan. Ei sähkölasku koskaan pienene, jos kuluttaa enemmän. Kyllä se absoluuttinen, euromääräinen säästö tehdään vähentämällä kulutusta kalliilla tunneilla, ei lisäämällä sitä halvoilla. Siirtämällä kulutusta kalliilta halvalle tunnille säästää myös, mutta vähemmän, kuin jos vaan käyttää vähemmän kalliilla. Sen sijaan lisäkulutus nostaa kustannuksia aina, oli tuntihinta mikä tahansa.
Moro
Eikös se ole ihan mukavaa kun ne putket siellä katossa lämmittävät ja avittavat sitä MLPua ja kaupanpäällisiksi saa vielä valoa.
Ei se MLP tarvi mitään apuja, varsinkaan huonolla hyötysuhteella toteutettuna
Nyt saivarrellaan kieli poskessa ja pahasti
Kun hinta on erittäin halpa, eli negatiivisen pörssihinnan aikaan, kulutuksen vähentäminen nostaa absoluuttista sähkölaskua kun käytössä on turhan iso aurinkopaneelisto ja ylituotanto menee verkkoon.
Ei nosta, jos kiinnitetty kulutusvaikutteinen hinta on riittävästi negatiivinen kattaen siirron ja veron, kuten oli kait n. 2-3 V sitten syksyllä PKS:llä joillain.
Kyttäillä voi myös sitä että laitetaanko auto ensi vai seuraavana yönä, tai päivällä lataukseen. Pääasia on keskihinnan arviointi ja alentaminen. Lisäksi voi esim pestä pyykkiä ja käyttää astianpesukone ajastettuna. Päivällä kun paistaa ja pösä halpaa, ajastetaan koneet ja lattialämmöt, saadaan sekä maksimoitua oma käyttö että kaikki yli menevä laskee keskihintaa, pieni voimala kun kyseessä. Manuaalista "automaatiota" sanoisin. Mulle käy harrastuksesta, koska asia kiinnostaa. Voi olla että ei jaksa kiinnostaa vaikka viiden vuoden päästä. Aika näyttää.Eikös tässä ole ristiriita... jos on joku käyttöprofiili niin silloin ei kai kyttäillä. KV -28% edelyttää joko energiavarastoa tai automaatiota. Automaation ja enegiavaraton kanssa voi päästä kyllä suurmapaankin KV:hen mutta kyttäily viittaa käyttösähköön ja sen osuus on rajallinen. Ja sitten se rahallinen hyöty ja siihen käytetty vaiva riippuu. Ja eikä se KV ole autuaaksi tekvä luku vaan kaikki kulminoituu rahaa. Mutta joo, joku tykkää äidistä ja joku isästä että kaikki riippuu siitä mikä roikkuu
Puhtaalla spotilla oli 24.11.2023 hinnoitteluvirheen takia 13 tuntia jolloin verollinen hinta oli -62c/kWh. Tämän lisäksi 16.7.2023 klo 14-17 oli verollisia tuntihintoja -6c/kWh - -7,4c c/kWh, jolloin ehkä (siirtosopimuksesta riippuen) oli kannattavaa kuluttaa turhaan sähköä.
Kiinnitetyllä kulutusvaikutteisella sopparilla tuollaista tilannetta ei käytännössä tulle.
Kyllä kiinnitetyllä KV:lla on/oli mahdollista ansaita ns. normitilanteessa, ilman hinnoitteluvirheitä, jos kiinnityshinta on riittävän matala, kk-spot-ka taas on riittävän korkea, ja tuntihinta riittävän matala, esim 2c/kwh. Kaavahan on esim: kiinnityshinta 5c - (kk spot KA15c/kwh -tuntihinta 2c) = 5c - 13c = -8c. Verot n. 3 + siirto 1,3 = 4,3c. Ansaitsemme siis 8 c - 4,3 c = 3,7 c/kwh, luvut sinne päin, en tarkistanut tarkkoja lukuja.
Espejot
Hyperaktiivi
Ennen kuin menee ostaamaan 100kW rakennuspuhaltimen niin kannattaa tarkistaa sopimuksista voiko miinusmerkisen kulutusvaikutuksen itsesarvo olla suurempi kuin kiinnityshinta. Pörssisähköllä voii tienata mutta kiinitysehdoissa voi olla pikkupränttiä joka estää rikastumisen.
Viimeksi muokattu:
Pahus, olisi pitänyt olla tarkempi. Korjataan:
Lisäkulutus ei koskaan pienennä sähkölaskua, jos hinta pysyttelee positiivisena. Pörssisopimuksella se kyllä laskee negatiivisen hinnan tunneilla lisää kuluttamalla, kv-sopimuksella ei silloinkaan (ainakaan kovin helposti).
Sanoisin, että vaikeammin pörssisopimuksella saa riittävästi negatiivista kattamaan siirron ja veron (riippuu tietenkin kiinnitystilanteesta ja kkspot KA:sta) koska sähkökattilat eivät päästä juuri negatiiviselle ja neg pörssin hinta tyypillisesti vain jotain -1...-3c. Kun taas KV kiinnityksellä, ed mainituilla luvuilla vastaavassa tilanteessa; spot hinta -2c, tulee hinnaksi;
kiinnityshinta 5c - (kk spot KA15c/kwh - tuntihinta -2c) = 5c - 17c = -12c, joka jo kattaa kalliimankin siirron ja veron.
Espejot
Hyperaktiivi
Viimeksi muokattu:
En ole varma, ymmärsinkö yllä olevan oikein, mutta minusta olet ymmärtänyt kyllä nyt tuon kulutusvaikutuksen aivan väärin. Kulutusvaikutus lasketaan kuukauden oma (kuvitteellinen) pörssikeskihinta miinus kuukauden spot-keskihinta, ja tämä kulutusvaikutus lisätään kaikkien kuukauden aikana kulutettujen kilowattituntien hintaan. Kuukauden aikana siis maksamasi kWh-hinta ei vaihtele mihinkään sen mukaan, mikä on juuri sen päivän tai tunnin tilanne. Tuollainen esimerkinomainen yksi negatiivinen tunti laskee kulutusvaikutustasi vain pienen rahtusen, mikä tarkoittaa pientä rahtusen alennusta jokaiselle kilowattitunnille jonka kuukauden aikana kulutat. Joutuisit käyttämään todella paljon sähköä tuolla negatiivisella tunnilla, jotta kuukauden kulutusvaikutuksesi laskisi niin paljon, että se kompensoisi tuon tunnin aikana tekemäsi lisälaskun (en ole kyllä ihan varma, onnistuisiko moinen edes teoriassa, kun en ole excel-harjoitusta tuollaisesta skenaariosta tehnyt).
Mutta siinä olet kyllä oikeassa, että siirrot, verot ja marginaalit kyllä syövät hyödyn pois myös pörssisopparilla, jollei hinta ole reilusti negatiivinen.
Espejot
Hyperaktiivi
Kyllä. Minun käsitääkseni kiinitys (tai kiinteä + kv) toimii täsmälleen samoin kuin spotti mutta sillä erolla että spottin arvo on vakio. Kaikki kulutus mikä on suurempaa kuin spotti nostaa kv:tä ja päinvastoin.
Kyllä ja ei. Kulutusvaikutus kertyy jokaiselle tunille ja näin jokaisen tunnin hinta on eri - paitsi jos kv on yhtä suuri jokaiselle tunille. PKS:ltä voi tilata eritelyn jossa lasketaan jokaiselle tunille oma hinta. Laskussa toki nähdään vain yksi hinta.
Kaikki kulutus joka tapahtuu spotin kuukauden keskihintaa kalliimmalla tunnilla, nostaa kulutusvaikutusta, ja päinvastoin.
No joo, varmaan sen voi halutessaan esittää noinkin.
Pyörittelin hieman lukuja taulukkolaskennassa, mutta en kyllä päässyt täyteen varmuuteen tuosta aiemman väitteeni asiasta. Jollain luvuilla kulutusvaikutteisen loppulasku putoaa kyllä hieman enemmän kuin pörssisopparilla tuon negatiivisen tunnin lisäkulutuksen ansiosta, mutta jollain toisilla luvuilla taas toisinpäin. Melko mystistä matematiikkaa.
Espejot
Hyperaktiivi
Kulutusvaiukutukseen on olemassa matemaattinen kaava joten asia voidaan jopa todistaa. Minä en ole hyvä todistamismatematiikassa mutta PKS:n tuntiraportti antaa jokaiselle tunnille perushinnan +/- kulutusvaikutuksen joten jokaisella tunnilla on oma hinta ainaki PKS:n raportin mukaan. Ja samaa sanoo toi matemaattinekin kaava jos sen perkaa auki, IMO.No joo, varmaan sen voi halutessaan esittää noinkin.
Pyörittelin hieman lukuja taulukkolaskennassa, mutta en kyllä päässyt täyteen varmuuteen tuosta aiemman väitteeni asiasta. Jollain luvuilla kulutusvaikutteisen loppulasku putoaa kyllä hieman enemmän kuin pörssisopparilla tuon negatiivisen tunnin lisäkulutuksen ansiosta, mutta jollain toisilla luvuilla taas toisinpäin. Melko mystistä matematiikkaa.
Mutta, minusta tämä menis ihan hyvin Perussähkö kysymyksiä käsitelvään topikkiin
Mutta edeleekin, loppupelissä täytyy tuijottaa spottiin koska vain se alittaminen tuo kulitusvaikutusta. Eli ainoa tapa päästä tuijotelusta eroon - edes teoriassa - on aito kiinteä. Ja silloinkin on pakko seurata spottia jotta tietää tuliko tehtyä hyvä päätös ja paljonko sopparilla voittaa.
Viimeksi muokattu:
Tämä on hyvä lähtökohta. Pörssisähkön ostajat yleensä ymmärtävät, että vaikka sähkölaskussa onkin vain yksi hinta kilowattitunnille, niin oikeasti he maksavat jokaiselle tunnille ja tulevaisuudessa vartille määrätyn hinnan. Aivan samalla tavalla toimitaan KV-sopimuksen kanssa, mutta asiakas ei sitä ymmärrä, koska hinta määräytyy vasta kuukauden lopussa.
Ikuisuusjauhanta
Kv-sopimuksessa energian hinta on joka tunnille sama, eli se on kiinteä.
Kuun lopussa selviää sitten se kv, joka joko nostaa tai laskee laskun loppusummaa. No voi se kv olla tasan 0 myös, mutta varmaan aika harvinaista pidemmän päälle.
Ennemmin tuntuu siltä, että pörssisoppailijat ei ymmärrä miten kv-soppari toimii
Viimeksi muokattu:
Ei kaikilla ellei ole juuri hiljattain muutettu, PKS kanssa ainakin oli mahdollista miinukselle menevä loppuhinta
Tuo on just se sumutus. Uskot siihen itsekin. Mitä tarkoitat energian hinnalla? Onko energian hinta se, mitä maksat energiasta rahalla?
Espejot
Hyperaktiivi
Toi ruutukaappaus on PKS sopparista
Tässä just alleviivataan kuinka huonot matemaatiset taidot ihmisillä on. Väitehän on helppo todistaa vääräksi koska kulutusvaikutussopimus voi olla vajaan kk mittainen. Periaatteessa sopimus voi olla vaikka tunnin mittainen. Jos ketjutetaan tunnin mittaisia sopimuksia peräkkäin saadaan jokaiselle tunnille oma hinta. Kiinistyssopari muodostaa jälkikäteen kyllä funktion joka tiedetään vasta kuukauden viimeisenä päivänä (jos soppari on kk-mittainen) mutta koska funktio on jatkuva aikavälillä 0...n on myös jokaisella tunnilla oma yksilöllinen hinta koska epäjatkuvaa funktiota ei voi integroida.
Viimeksi muokattu:
Se on se kiinteä osuus, eli sama jos ottaisi täyskiinteän sopparin.
Se on se hinta minkä suostun maksamaan sähköenergiasta, eli snt/kWh.
Bonuksena saan kv:lla loppulaskua pienennettyä, eli omalla kohdalla aina miinusmerkkinen snt/kWh.
Ei mitään sumutusta. Pörssihän se vasta sumutusta on tuohon verrattuna, ostat sian säkissä kun et tiedä hintoja paria päivää pidemmälle.
Viimeksi muokattu:
Linkkaappa nyt sitten sellainen kv-soppari tähän, joka on vajaan kk mittainen ja toinen joka on tunnin mittainen. Keskustellaan sitten lisää erinäisistä taidoista.
Viimeksi muokattu:
Ei, vaan jos tuntihinta on keskihintaa kalliimpi ja tunnin kulutus on keskikulutusta korkeampi, se nostaa kulutusvaikutusta. Samoin jos tuntihinta on keskihintaa halvempi ja tunnin kulutus on keskikulutusta pienempi, sekin nostaa kulutusvaikutusta.
Espejot
Hyperaktiivi
Kaikki kulutus jonka hinta on spottin ka:ta korkeampi nostaa kyseisen tunnin hintaa verratuna kiinityshintaan.
Edit: täsmenetty
Viimeksi muokattu: