Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024

kkk

Aktiivinen jäsen
...edellisen artikkelin lopussa:
"Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund kertoo Ilta-Sanomien laajassa haastattelussa, miten Suomen ja muiden Pohjoismaiden järjestelmä on suorastaan ylivertainen ja miten Keski-Eurooppa siitä hyötyy samalla, kun hintaetu suomalaisilta häviää.
– Sähköntuottajat voittavat, tämä on heille Eldorado, Lund sanoo."
 

arimika

Vakionaama
"Loput sähköntarpeesta eli 3 200 megawattia pitää kattaa tuonnilla Ruotsista ja Virosta.
– Tuontikyky on 3 400 megawattia eli pelivaraa ei hirveästi ole. Marginaalit muodostuvat tällaisessa tilanteessa erittäin pieniksi, Kuivaniemi sanoi."

Mitenkäs se tarina meni omavaraisuudesta. Joku ei nyt stemmaa yhtälössä? Muutaman kuukauden välein meitä taidetaan höynäyttää valition / virastojen taholta.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Mitenkäs se tarina meni omavaraisuudesta. Joku ei nyt stemmaa yhtälössä? Muutaman kuukauden välein meitä taidetaan höynäyttää valition / virastojen taholta.
Kaikkihan menee vastaan normaalia järkeä niin kauan kun yritetään olla vihreitä. Tämäkin on vain rahanhimon takia, ja koska näin pitää olla tänä päivänä. Meanwhile in Asia….
 

kotte

Hyperaktiivi
Suomen sähköjärjestelmä on nykyisellään aika älytön. Tuulivoimaa paljon (tuottaa, kun tuulee), ydinvoimaa (tuottaa tasaisesti, jollei satu vikaa, jolloin kerralla voi puuttua melko paljonkin) ja jonkin verran vesivoimaa (sinällään paras kaikista, mutta sääoloriippuvuuttakin on). Kaiken kruunaa kylmä ilmasto yhdistettynä jatkuvasti lisääntyvään sähköön perustuvaan lämmitykseen, jonka kulutus korreloi sääilmiöihin jyrkästi kuin tuulivoima konsanaan muttei samaan tahtiin, vaan pitkälti toisistaan riippumatta.

Ennen oli lauhdevoimaa ja nykyistä enemmän ja tehokkaampaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Jälkimmäiset ovat vähentyneet eikä mitään vastaavaa ole rakennettu tilalle suhteessa vähäistä säätöakkumäärää lukuun ottamatta. Lisäksi tuontiyhteydet Venäjältä on menetetty, eli OL3 suunnilleen vain korvaa nuo.
 

ssonne

Jäsen
Kuulin juuri Lappeenranna yliopisotn esitelmän Hintajousto-hankkeesta. Sen mukaan spot-asiakkaista vain pieni osa voittaa pörssihinnan vuositasolla. Pörssisähkösopimusten lukumäärä on Suomessa kuitenkin kasvanut nopeasti viime vuosina, mm. älyttömien kiinteiden hintasopimusten vuoksi talvella 22/23.
 

-Teme-

Vakionaama
Kuulin juuri Lappeenranna yliopisotn esitelmän Hintajousto-hankkeesta. Sen mukaan spot-asiakkaista vain pieni osa voittaa pörssihinnan vuositasolla. Pörssisähkösopimusten lukumäärä on Suomessa kuitenkin kasvanut nopeasti viime vuosina, mm. älyttömien kiinteiden hintasopimusten vuoksi talvella 22/23.
ohhoh - tämä yllätti, lienen sen verran omassa kuplassa että en osannut ajatella tuollaista. Jotenkin mieltää että pörssillä pääsee miten tahansa tuohon -10% tasoon
viime joulukuu oli itselle iso pettymys ja mentaalisesti häpeätahra kun SPOT keskihintaan verrattuna jäin -8.92% tasoon, 24kk periodilla on vain 2 kuukautta kyseisen joulukuun lisäksi kun oma keskihinta ei ole päässyt alle -15%
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Jos lämmität vain suoralla sähköllä tai vielä pahempaa, pelkillä lämpöpumpuilla (joiden COP käytännössä laskee periaatteesta riippumatta lämmitystarpeen kiristyessä) ilman suurta lämpövaraajaa tai vaihtoehtoista lämmönlähdettä, on hyvin vaikea päästä pörssisähkön keskimääräiseen hintaan vuositasolla, kun kulutus pakosta keskittyy jaksoihin, jolloin koko valtakunnassa kulutus pakkaa kasvamaan ja sitä myötä pörssihinnatkin kohoavat.
 

jiikoo

Vakionaama
^ Jos lämmität vain suoralla sähköllä tai vielä pahempaa, pelkillä lämpöpumpuilla (joiden COP käytännössä laskee periaatteesta riippumatta lämmitystarpeen kiristyessä) ilman suurta lämpövaraajaa tai vaihtoehtoista lämmönlähdettä, on hyvin vaikea päästä pörssisähkön keskimääräiseen hintaan vuositasolla, kun kulutus pakosta keskittyy jaksoihin, jolloin koko valtakunnassa kulutus pakkaa kasvamaan ja sitä myötä pörssihinnatkin kohoavat.

Jos lämmittää vaikka kaukolämmöllä ja ei omista sähköautoa, niin hyvin vaikea tuota pörssin keskihintaa on voittaa.

Toki jos kääntää vuorokausirytmin luokkaa 12 tuntia eri asentoon ja alkaa elää öisin ja nukkua päivisin, niin eiköhän se ole mahdollista. Tosin ei taida maksaa vaivaa ilman sähköön perustuvaa lämmitystä varsinkaan.
 

-Teme-

Vakionaama
Toisaalta, jos sähkönkulutus on alle 3000kWh vuodessa, kuten kerrostalossa asuvalla helposti on, niin silloin ei juurikaan tarvitse miettiä milloin käyttää jolloin se keskihinta hyvinkin lipsahtaa plussan puolelle.
 

grendy

Vakionaama
Toisaalta, jos sähkönkulutus on alle 3000kWh vuodessa, kuten kerrostalossa asuvalla helposti on, niin silloin ei juurikaan tarvitse miettiä milloin käyttää jolloin se keskihinta hyvinkin lipsahtaa plussan puolelle.
Saunominen on ainut asia millä kerrostalossa voi pilata pörssisähkön :D
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos lämmittää vaikka kaukolämmöllä ja ei omista sähköautoa, niin hyvin vaikea tuota pörssin keskihintaa on voittaa.
Varsin helppoa, kun ei lämmitä sähkösaunaa kaikkein kalleimpina aikoina ja välttää muutakin paljon sähköä paljon käyttävää toimintaa noina aikoina. Itse en ainakaan muista kuukautta, ettei tuo olisi toteutunut. Tosin itsellä on näkyvällä paikalla näyttö, josta näkee pörssisähkön hinnan ja voi sovitella hiukan tekemisiään sen mukaan.

Ai niin, unohdin tuon automaattisen maailmalämpöpumpun, joka vielä helpottaa urakkaa pakkaskelillä. Se siis korvaa kaukolämpöä silloin, kun sitä saa maalämmöllä kaukolämpöä halvemmalla (muuttuvien kustannusten suhteen). Parhaiten tuo pudottaa keskimääräistä sähkön hintaa suhteessa pörssisähköön joulu-, tammi- ja helmikuussa, jolloin kaukolämpö on kalleinta. Vaikka välillä sähkö on ollut kallista, tuo ei käy silloin. Kun taas sähkö on ollut halpaa tuulisella ja korkeintaan kohtuullisilla pakkasilla, sähkön lisäkäyttö tuolloin vetää keskihintaa alas samalla, kun vähentää absoluuttisesti koko ajan raksuttavia lämmityskustannuksia. Tuo on esimerkki kotitalouden kulutusjouston automatisoinnista.
 
Viimeksi muokattu:

Husky

Hyperaktiivi
Kuulin juuri Lappeenranna yliopisotn esitelmän Hintajousto-hankkeesta. Sen mukaan spot-asiakkaista vain pieni osa voittaa pörssihinnan vuositasolla. Pörssisähkösopimusten lukumäärä on Suomessa kuitenkin kasvanut nopeasti viime vuosina, mm. älyttömien kiinteiden hintasopimusten vuoksi talvella 22/23.
Kiitos tästä. Tätä kun on palstalla sanonut, niin ei ole kyllä ymmärrystä tullut ;)

No palstalaisista 99% pääsee spotin alle tietysti, mutta heitä kohti kun on miljoona pulliaista.
 

grendy

Vakionaama
Kiitos tästä. Tätä kun on palstalla sanonut, niin ei ole kyllä ymmärrystä tullut ;)

No palstalaisista 99% pääsee spotin alle tietysti, mutta heitä kohti kun on miljoona pulliaista.
Oikeesti jos omistaa sähköauton ja sähkösaunan niin ei tarvi käytännössä mitään muuta miettiä, että pääsee alle spotin.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Oikeesti jos omistaa sähköauton ja sähkösaunan niin ei tarvi käytännössä mitään muuta miettiä, että pääsee alle spotin.
Sähköauto ja edes jossain määrin järkevästi mitoitettu (=ei tiputa vastuksille heti -10 kelissä) lämpöpumppu karkeallakin automaatiolla, niin ei pitäisi olla tekemätön paikka. Ison osan lämmityskaudesta voi vrk-tasolla optimoida. Jos nykyisten kiinteiden tasoon nähden tulee valtaosan vuodesta ~50e kk-tasolla plussaa (auton osuus on tässä merkittävä), niin sillä jo yksittäisiä kalliitakin talvipäiviä hyvin kompensoi. Toki joku 4-5c kiinteä ois sitten jo eri juttu, mutta niitä on nyt vähän nihkeästi näköpiirissä.
 

tj86430

Vakionaama
Jos tavoite on ainoastaan saada negatiivinen kulutusvaikutus, niin sehän onnistuu helposti lisäämällä mitä tahansa kulutusta kun sähkö on halpaa. Samalla tietysti kokonaissähkölasku nousee.

Jos haluaa pienemmän sähkölaskun ja negatiivisen kulutusvaikutuksen, ei pelkästään kulutuksen lisääminen halvan sähkön aikaan riitä, vaan kulutus pitää saada siirrettyä kalliilta tunneilta halvoille. Esim. jos saunoo usein sähkösaunassa, on periaatteessa helppoa siirtää saunominen kalliilta tunneilta halvoille. Se voi tietysti tarkoittaa saunomista vähän outoihin aikoihin, eivätkä kaikki ehkä halua tehdä niin.
 

tet

Hyperaktiivi
Saunominen on ainut asia millä kerrostalossa voi pilata pörssisähkön :D

Eikös kerrostaluasuja käytä suurimman osan sähköstään iltaisin, jolloin sähkö on yleensä kalleinta? Siis poislukien se sähkösauna, jota voi käyttää milloin vain. Vuositasolle ei kerrostalossa tule samanlaista käyrää, kuten sähkölämmittäjillä, mutta vuorokauden kalleimmat tunnit sieltä varmaan normaalisti poimitaan.
 

repomies

Hyperaktiivi
Kuulin juuri Lappeenranna yliopisotn esitelmän Hintajousto-hankkeesta. Sen mukaan spot-asiakkaista vain pieni osa voittaa pörssihinnan vuositasolla. Pörssisähkösopimusten lukumäärä on Suomessa kuitenkin kasvanut nopeasti viime vuosina, mm. älyttömien kiinteiden hintasopimusten vuoksi talvella 22/23.
Tarkastelu onkin väärä, jos rima vedetään siihen että pitää saada keskimääräistä pörssisähköä edullisemmin ostettua sähkönsä vuositasolla. Kyllä useimmille riittää, että saa ostettua sähkönsä halvinta kiinteähintaista sopimusta halvemmalla.
 

grendy

Vakionaama
Eikös kerrostaluasuja käytä suurimman osan sähköstään iltaisin, jolloin sähkö on yleensä kalleinta? Siis poislukien se sähkösauna, jota voi käyttää milloin vain. Vuositasolle ei kerrostalossa tule samanlaista käyrää, kuten sähkölämmittäjillä, mutta vuorokauden kalleimmat tunnit sieltä varmaan normaalisti poimitaan.
No tää on hyvä pointti. Astianpesukonetta, ilmankostutinta jne voi käyttää helposti öisin. Jopa pyykkiä ja kuivausrumpuakin voi käyttää, mutta joo kyllä se telkkarit ja pleikkarit on päällä yleensä juuri kalleimpina aikoina. Ei siinä oo vielä 2v edes kun itse kerrostaossa vielä asuin ;)
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Sähkösauna on kyllä kieltämättä paha, helposti keikauttaa keskivertokäyttäjälle kulutusvaikutuksen plussalle. Iltaisin on arkisinkin usein alkuillasta suhteellisen kallista, lauantaisin taas kalleimmat tunnit lähes poikkeuksetta yleisimpään saunomisaikaan. Sähkösaunan kanssa kulutusvaikutusta saa alas vain jättämällä kalliit kerrat kokonaan väliin tai saunomalla erikoisiin aikoihin, mikä ainakin lapsiperheissä on helpommin sanottu kuin tehty.

Edit. Toki näissä olisi aina hyvä vähän muistaa suhteuttaa asioita. Aika monella lauantaisaunojalla se itse saunan lämmitys maksaa (päivän keskihintaan nähden suhteellisen kalliista pörssihinnasta huolimatta) vähemmän kuin vaikkapa se saunomisen yhteydessä nautittu saunaolut. Riippuen toki siitä mitä juo ;)
 
Viimeksi muokattu:

Luukku

Vakionaama
No sähköauto Suomessa on yhtä harvinainen kuin yksisarvinen, niin ei ole kokonaisuuden kannalta mikään tekijä.
Onhan noita, joka päivä näkee useita ja paikallisen ABC:n laturit lähes aina täynnä. Ei sähköauto enää mikään harvinaisuus ole, ne pitää vaan tunnistaa.
Niitä on jopa yllättävän paljon.
 

huugo

Vakionaama
Eikö onneksi vain pieni osa saa sähkönsä halvemmalla kuin keskihinta? Muutenhan pörssisähkön hintaa nostettaisi.
pörssisähkön hinta määräytyy pörssissä. Aina on olemassa keskimääräistä halvempaa sähköä. Ja yön ja päivän kulutus on sen verran erilainen että aika helposti yöllä on halpaa.

Mutta aina puolet tunneista on mediaanihintaa halvempaa. Miten iso variaatio on se voi muuttua.
 

tj86430

Vakionaama
Mutta aina puolet tunneista on mediaanihintaa halvempaa.
Tämä on tietysti totta, mutta kulutusvaikutuksen osalta oleellista on mitkä tunnit ovat keskihintaa halvempia tai kalliimpia. Mediaanihinnalla ei sinänsä ole merkitystä.

(teoriassa voisi olla niinkin, että kuukaudessa olisi vain yksi keskihintaa halvempi tai kalliimpi tunti. Tai ei tietysti tarvitse olla yhtäkään, jos kaikki tunnit ovat samanhintaisia, mutta silloin tietysti kulutusvaikutuskin on kaikilla nolla)
 

huugo

Vakionaama
Tämä on tietysti totta, mutta kulutusvaikutuksen osalta oleellista on mitkä tunnit ovat keskihintaa halvempia tai kalliimpia. Mediaanihinnalla ei sinänsä ole merkitystä.

(teoriassa voisi olla niinkin, että kuukaudessa olisi vain yksi keskihintaa halvempi tai kalliimpi tunti. Tai ei tietysti tarvitse olla yhtäkään, jos kaikki tunnit ovat samanhintaisia, mutta silloin tietysti kulutusvaikutuskin on kaikilla nolla)
Aika kaukaa haetaan nyt. Odottelen noita kuukausia ja siiihen saakka jatkan kv-nautiskelua. Lokakuussa 50% alennus energian hintaan. Kiinnitys 6.4c/kwh, ja kv -3.3c/kwh.
 

haraldh

Vakionaama
^ Jos lämmität vain suoralla sähköllä tai vielä pahempaa, pelkillä lämpöpumpuilla (joiden COP käytännössä laskee periaatteesta riippumatta lämmitystarpeen kiristyessä) ilman suurta lämpövaraajaa tai vaihtoehtoista lämmönlähdettä, on hyvin vaikea päästä pörssisähkön keskimääräiseen hintaan vuositasolla, kun kulutus pakosta keskittyy jaksoihin, jolloin koko valtakunnassa kulutus pakkaa kasvamaan ja sitä myötä pörssihinnatkin kohoavat.
Ei tuo nyt niin vaikeaa ole. Laittaa LVV ja kylppärin + vessan lattialämmöt halvemmille tunneille sekä laittaa lämpötilapyynnin 2°C pienemmälle vuorokauden 6 kalliimman tunnin aikana. Myönnettäköön että pari heittokuutiota koivua on mennyt tuon lisäksi.

Ja myönnettäköön että tuo on vuositasolla kyllä pakkasella (+0.02c/kWh,+0.29%) mutta minä maksan laskut kuukausittain.

signal-2024-10-14-102321_002.png
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Laittaa LVV ja kylppärin + vessan lattialämmöt halvemmille tunneille sekä laittaa lämpötilapyynnin 2°C pienemmälle vuorokauden 6 kalliimman tunnin aikana.
Tuo onkin osittain varaava lämmitysratkaisu. Varaajaa käyttämällä voi tietenkin päästää edullisempaan keskihintaan, jos latausta ohjataan jårkevästi. On periaatteessa jokseenkin sama, varataanko veteen, lattiabetoniin, massavaraajaan, akkuun, sähköautoon, aina-valmis-kiukaaseen tai jonkin muun tyyppiseen varaajaan. Lämpöpumppu valitettavasti ei tue varaamista kovin hyvin, kun tuotetun lämpötilan nostaminen heikentää tuottosuhdetta ja tehokas varaaminen puolestaan edellyttäisi suurinta mahdollista käytännöllistä lämpötilaeroa (käytännöllisyys linkittyy moneen tekniseen ominaisuuteen, josta ei tässä sen enempää).
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Yösähkövaraajia on revitty hullun kiihko silmissä kappaleiksi. Nyt niille olisi ollut sosiaalinen tilaus viimeistään 2021 lähtien ja luultavasti vielä ainakin muutama vuosi eteenkin päin. Varaajaahan ei tarvitse kuumentaa lämpöpumpulla kuin muutama aste, itse asiassa vain ladata se täyteen sitä vähintään lämmityksen menon lämpöistä vettä. Hyötyä lisää, että useinkin voisi ajaa kaksi lataussykliä päivässä. Varaaja mahdollistaa lämpömpun tyypistä riippumatta suuremman koneen laittamisen, koska aina saa järkevät käyntijaksot. Uuden varaajan asentaminen tosin voi olla kannattavuudeltaan hakusassaan ja tilaakaan tuskin kovin on tarjolla.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
pörssisähkön hinta määräytyy pörssissä. Aina on olemassa keskimääräistä halvempaa sähköä. Ja yön ja päivän kulutus on sen verran erilainen että aika helposti yöllä on halpaa.

Mutta aina puolet tunneista on mediaanihintaa halvempaa. Miten iso variaatio on se voi muuttua.
Jos esimerkiksi vuoden keskihinta olisi 7c/kWh, ja kaikki pörssisähköilijät onnistuisivat opittuaan ja keksittyään miten saada 3 sentin ”alennus” hintaan, niin tuskinpa jatkossa keskihinta pysyy siinä 7 sentissä. Tätä tarkoitin, vaikka äärimmäinen esimerkki, eikä todennäköinen.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Jos esimerkiksi vuoden keskihinta olisi 7c/kWh, ja kaikki pörssisähköilijät onnistuisivat opittuaan ja keksittyään miten saada 3 sentin ”alennus” hintaan, niin tuskinpa jatkossa keskihinta pysyy siinä 7 sentissä. Tätä tarkoitin, vaikka äärimmäinen esimerkki, eikä todennäköinen.

Mihin suuntaan hinta tuossa skenaariossa menisi?
 

PolyEsko

Vakionaama
Oliko luokkaa 2% autokannasta
Ehkä autokannasta tuo Anteron mainitsema vajaa 10%, mutta liikkuvista autoista osuus on paljon isompi.
Kauppareissuilla kun kuuntelee autojen ääniä p-halleissa, niin monesti yli kolmannes kulkee niistä sähköllä. No mukana toki Toyotan ei ladattavat hybridit, mutta..
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos esimerkiksi vuoden keskihinta olisi 7c/kWh, ja kaikki pörssisähköilijät onnistuisivat opittuaan ja keksittyään miten saada 3 sentin ”alennus” hintaan, niin tuskinpa jatkossa keskihinta pysyy siinä 7 sentissä. Tätä tarkoitin, vaikka äärimmäinen esimerkki, eikä todennäköinen.

Mihin suuntaan hinta tuossa skenaariossa menisi?

Lähes varmasti alenisi, sillä sähkön niukkuusjaksot vetävät hintaa aritmeettisessa mielessä jyrkemmin ylös kuin runsaan tarjonnan jaksot alas. Markkinamielessä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen vie keskimääräistä hintatasoa alas. On sitten toinen kysymys, lisäisikö moinen kehitys sähkön kulutusta niin paljon, että tuo vastaavasti nostaisi hintoja ylös. Luultavasti lopputulos jää tuohon välille, eli hinta ei laske niin paljon kuin tuotannon ja kulutuksen paremmasta kohtaamisesta luonnostaan seuraisi.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Lähes varmasti alenisi, sillä sähkön niukkuusjaksot vetävät hintaa aritmeettisessa mielessä jyrkemmin ylös kuin runsaan tarjonnan jaksot alas. Markkinamielessä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen vie keskimääräistä hintatasoa alas. On sitten toinen kysymys, lisäisikö moinen kehitys sähkön kulutusta niin paljon, että tuo vastaavasti nostaisi hintoja ylös. Luultavasti lopputulos jää tuohon välille, eli hinta ei laske niin paljon kuin tuotannon ja kulutuksen paremmasta kohtaamisesta luonnostaan seuraisi.

Tämän suuntaista itsekin ajattelin, mutta mielelläni kuulisin myös @Matti1965 arvion.
 
Back
Ylös Bottom