Jos olisi myyjälläkin koko kuluttajille eteenpäin myytävälle sähkön määrälle jokin 24kk tai vaikka 48kk kiinteä osto/tukkuhinta, niin aika helposti pystyisi hinnoittelemaan kuluttajille myytävän sähkön sellaiseksi ettei ainakaan firma kaatuisi. Tietenkin voi olla mahdollista, että on tehty niin pienelle osalle kiinteähintainen ostosopimus ja kun kulutus onkin paljon enemmän, niin erotus joudutaan ostamaan sähköpörssistä korkeampaan x hintaan ja se voi syödä katteen. Tai toisinpäin, on tehty ostosopimus x määrälle ja sitä ei saadakaan kuluttajille myytyä ja se täytyy dumpata sitten sähköpörssissä alihintaan jonnekin, mutta osto/tukkuhinta pysyy samana.
Pörssisähkön hinta vuonna 2021
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Ehkä joku myös nyt saa dumpattua sitä reilulla katteella pörssiin?
Onko siis noissa sähkömyyjillä aina omat ostosopimukset kiinteällä kWh-määrällä? Millä ajanjaksolla? Ei kai se niin voi olla, että on joka tunnille kiinteä määrä?
Kyllä se käsittääkseni on näin, että tunneittain ostetaan futuurit ja erotus tuoreempaan ennusteeseen edellispäivänä kaupataan pörssissä, lopulta sitten toteumaa oikaistaan ökykalliilla saman päivän markkinoilla.
Toki aina kun toinen häviää, toinen voittaa. Jos pörssihinta olisi nollassa, niin liikaa futuureja ostanut myisi ilmaiseksi sen mitä osti kalliilla. Nyt liikaa ostanut nettoaa myymällä ylijäämän.
Toki aina kun toinen häviää, toinen voittaa. Jos pörssihinta olisi nollassa, niin liikaa futuureja ostanut myisi ilmaiseksi sen mitä osti kalliilla. Nyt liikaa ostanut nettoaa myymällä ylijäämän.
Sähköntuotannosta on tulossa yksi megalomaaninen "VILP". Tuotot heiluu säiden mukaan melko satunnaisesti. Sääennustusten tarkkuuden puitteissa sen tietää vuorokautta etukäteen jos VILP vaipuu ikijäähän ja ei tuota tippaakaan.
Samoin tuulivoiman kanssa voidaan ehkä isosta säätilasta ennustaa tuleeko 2500MW vai 10MW seuraavana päivänä. Mutta asialle ei mitään sinänsä voida tehdä.
Niin, kaupankäynti on oma ongelmansa, mutta tätähän koko sähköntuotanto on, tuotannon ja kulutuksen pitää täsmätä ja se on jo ammoisista ajoista lähtien tarkoittanut että ennustaa pitää ja hiiltä pitää lapioida pannuun jo ennenkö kansa rientää kotiin laittamaan helloja päälle.
Nyt uusiutuvien kanssa homma on kinkkisempää, kun on niitä nollapäiviä ja ei ole enää fossiilista kapasiteettia niiden ajaksi. Se on virhe, kerran vuodessa käytetty fossiilivoimala ei kaada ilmastotavoitteita mutta nykytilanteessa kukaan ei korvaa niiden kiinteitä kuluja, niin ne on ajettu alas ja tässä nyt ollaan.
Toki tasapainohan edellyttää sitä että kaikkia voimaloita ei ajeta 100% teholla vaan pannussa on höyryä jota nopeasti saadaan turbiiniin. Tämähän tietty tarkoittaa sitä että osa lämmöstä tuppaa päätymään harakoille, mutta sitä on vaikea välttää paitsi jollain mega-akustolla. Aiemmin tässä ilmiössä on haitannut lähinnä se että voimalainvestointi seisoo tyhjän panttina, vaikka reservikapasiteetista kai jotain maksetaankin.
Vesivoima toki tarjoaa hyvin säätövoimaa ja sitä voi sitten säätösähkömarkkinoilla myydä kalliilla.
Nyt uusiutuvien kanssa homma on kinkkisempää, kun on niitä nollapäiviä ja ei ole enää fossiilista kapasiteettia niiden ajaksi. Se on virhe, kerran vuodessa käytetty fossiilivoimala ei kaada ilmastotavoitteita mutta nykytilanteessa kukaan ei korvaa niiden kiinteitä kuluja, niin ne on ajettu alas ja tässä nyt ollaan.
Toki tasapainohan edellyttää sitä että kaikkia voimaloita ei ajeta 100% teholla vaan pannussa on höyryä jota nopeasti saadaan turbiiniin. Tämähän tietty tarkoittaa sitä että osa lämmöstä tuppaa päätymään harakoille, mutta sitä on vaikea välttää paitsi jollain mega-akustolla. Aiemmin tässä ilmiössä on haitannut lähinnä se että voimalainvestointi seisoo tyhjän panttina, vaikka reservikapasiteetista kai jotain maksetaankin.
Vesivoima toki tarjoaa hyvin säätövoimaa ja sitä voi sitten säätösähkömarkkinoilla myydä kalliilla.
Alkoi myös kiinnostaa, että kuka vastaa, että kaikilla suomalaisilla on kaikissa oloissa sähköä. Mitä jos ulkomaalaiset sähkölaitokset eivät myykään suomalaisille välittäjille sähköä. Tutkailin sähkömarkkinalakia, mutta en löytänyt siitä tähän liittyvää kohtaa.
Taitaa vähitellen valjeta, miksi suomalaiset sähkölaitokset ovat lopettaneet välityskaupan ja keskittyvät vain oman tuotannon myyntiin.
Taitaa vähitellen valjeta, miksi suomalaiset sähkölaitokset ovat lopettaneet välityskaupan ja keskittyvät vain oman tuotannon myyntiin.
Jostainhan se sähkö on saatava eli lähinnä vesivoimaa säätämällä ja lopulta varavoimaakin. Miten tuossa sitten raha liikkuu? Joutuuko tuulivoimayhtiö ostamaan pörssihinnalla vai jollain muulla myymänsä sähkön, jota ei pystykään tuottamaan? Entä ylituoton?
Ja miten sovitellaan pössikaupan ja todellisuuden erotus sitten jälkikäteen kun tiedetään miten paljon sähköä on oikeasti mistäkin tullut?
Ja miten sovitellaan pössikaupan ja todellisuuden erotus sitten jälkikäteen kun tiedetään miten paljon sähköä on oikeasti mistäkin tullut?
Onhan siinä jonkinmoinen reservi eikä ihan hirveä kiire. Alkaa vaan taajuus ja jännite tippua, mikä vähentää kulutusta. Selviäähän verkko vaikkapa ydinvoimalan hätäalasajosta.
Yllättyisin suuresti jollei näitä sähköjen katkomisia testata tänä talvena. Saksahan sulkee vuodenvaihteessa ydinvoimaloita ja Norjan vesivarannot eivät hyvät ole.
Esimerkiksi ne hullut sulkee 1986 valmistuneen Brokdorfin voimalaitoksen, jonka sähkötuotanto on 1440MW ja lämmöntuotanto 3765MW (jonka hyötykäyttöä en tiedä).
Esimerkiksi ne hullut sulkee 1986 valmistuneen Brokdorfin voimalaitoksen, jonka sähkötuotanto on 1440MW ja lämmöntuotanto 3765MW (jonka hyötykäyttöä en tiedä).
Viimeksi muokattu:
En olisi hyolestunut näistä viikoista, mutta jos tilanne on pysyvä, kaikkien tulisi olla huolestuneita. Se meinasn tulee se hintojen tarkastus kaikkiin sopimuksiin ja se seuraava saattaa tulla niin, että ota 20c/kWh tai jätä.
Kyllä se väistämättä nyt jo vaikuttaa hintoihin, ja siksi huvittaakin nää "4snt/kWh, ei koske Suomea!" -jutut. Aivan varmasti nousee hinnat, mutta kysymys on että kuinka paljon.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Noh, katsotaan parin vuoden kuluttua uudestaan minne hinta asettuu.
Ihmettelen vaan mistä tämä "valtaisa sähköpula" juuri nyt osasi tulla, kun ilmoissakaan ei ole mitään poikkeuksellista ainakaan suomessa. Ihan oikeitakin pakkasia on ollut, esmes viime talvena. Vai joko ne norskit lorotti altaat tyhjäksi ja suomessakin ilmeisesti painotus on yhä enemmän tuulivoimassa. No ei ne oikeilla pakkasilla oikein vinhasti rupellit pyörähtele, vaikka kuin korkealle rakentaa. Toivottavasti ei mennä täysin metsään tuon tuulivoimankin kanssa.
Ihmettelen vaan mistä tämä "valtaisa sähköpula" juuri nyt osasi tulla, kun ilmoissakaan ei ole mitään poikkeuksellista ainakaan suomessa. Ihan oikeitakin pakkasia on ollut, esmes viime talvena. Vai joko ne norskit lorotti altaat tyhjäksi ja suomessakin ilmeisesti painotus on yhä enemmän tuulivoimassa. No ei ne oikeilla pakkasilla oikein vinhasti rupellit pyörähtele, vaikka kuin korkealle rakentaa. Toivottavasti ei mennä täysin metsään tuon tuulivoimankin kanssa.
Norjassa varmaan valmistaudutaan lisääntyvän tuulivoiman puskurointiin ajamalla altaat tyhjemmiksi kuin menneinä vuosina. Viime vuonna vettä satoi laariin ilmiömäisesti ja varastot olivat ennäẗykselliset, mutta nyt nuo on onnistuttu tyhjentämään melkein minimaalisiksi. Ongelma tuossa taitaa olla, että varsinaisia pumppuvoimaloita on Norjassa kuitenkin aika vähän, joten eivätpä altaat talvella täyty, kun lumi ei sula vuorilta.
Riippuen säätilanteesta ja varsinkin pitemmän ajan sellaisesta voivat varastot alkuvuodesta joko huutaa tyhjyyttään tai sitten ei. Edes suhteellisen täysiksi niitä ei talvella saa. Voi siis varautua joko voimakkaasti heiluviin sähkön hintoihin (tuulisuudesta riippuen) tai heiluntaan joko kalliiden ja äärimmäisen kalliiden hintojen välillä, jos on pitkiä kylmiä korkeapainejaksoja Fennoskandian - Baltian alueella.
Vedänpä Stetson-taikahatusta nyt ennusteen (ja samalla toiveenkin toki), että kuluvan viikon torstai-perjantaina hintataso järkevöityy, ainakin toistaiseksi. Katsotaan tapahtuuko näin ja kauanko sitä iloa kestää. Torstaina lämmin ilmamassa pyörähtää skandinaavien päälle, lämpötilat nousevat ja samanaikaisesti tuuli yltyy, joten odotusarvo on, että etenkin öisin päästään jälleen nauttimaan edullisista hinnoista.
Katsotaan kuinka ennustuksen käy.
Katsotaan kuinka ennustuksen käy.
Tuulivoima on vaihtelultaan suurta ja tulee sitä aina olemaan (isommat ropelit tulevaisuudessa tätä kyllä hieman tasaavat, jopa pakkasinversioiden osalta). Mutta tuo nyt on ihan höpöhöpöä ettei suurin piirtein edellisenä päivänä tiedettäisi mitä se tuotanto tulee olemaan, kyllä tuulisuutta (kuten myös lämpötilaa) pystytään vähintäänkin useita päiviä eteenpäin ennustamaan varsin luotettavasti, ja takuuvarmasti tätä tietoa myös sähköyhtiöiden puolella hyödynnetään. Suuruusluokilla tässä on kuitenkin enemmän merkitystä kuin sen viimeisen megawatin tarkkuudella.
Suomen tuulivoimatuotanto on muuten viime päivinä pyörinyt 1000MW molemmin puolin, eli ei se ihan niin mene että "aina kun on pakkasta niin tuulivoima on nollassa". Kokonaiskapasiteetin kasvaessa myös minimitaso nousee koko ajan (nyt ei toki olla minimissä). Enemmän näkisin mielenkiintoisena mitä sille ylikapasiteetille tapahtuu tulevaisuudessa oikein tuulisina hetkinä, Baltiaankaan ei määränsä enempää saa työnnettyä. Helppoahan tämä olisi jos ois Norskien tai edes länsinaapurin kapasiteetti vesivoimaa säätökaverina.
OL3 saisi kyllä kohta alkaa tulemaan linjoille, ei haittaisi jos vähän vähemmän oltaisiin tuonnin varassa. Tällä luulisi olevan ihan jonkin verran vaikutusta hintaankin, jos oletetaan että Etelä-Ruotsista ei tartteis aina tuoda (kallista) sähköä niin ehkä Suomen hinta asettuisi vähän fiksummalle tasolle. Tuon suuntahan se viime kädessä taitaa useimmiten määritellä meidän aluehinnan (+Baltian letkun tilanne). Pohjoisesta taas tuonti tuskin ihan pienessä hädässä loppuu, johonkin Ruotsalaistenkin on vesivoimakapasiteettiansa työnnettävä.
siwer
Vakionaama
Kyllähän se viime talvenakin se pula oli, se vain painettiin villaisella eikä pahemmin ylittänyt uutiskynnystä Suomessa.
Ruotsissa uutisoitiin sähköpulasta silloinkin ja siitä huolimatta Ruotsi myi Suomeen sähköä koko ajan. Ilman sitä olisi ollut tiukilla. Ja varavoima kävi ihan "sattumalta" "testiajoa" juuri pahimmalla hetkellä.
Nythän on näitä -20 kelejä ja kylmää on ollut muuallakin pohjoismaissa kuin vain Suomessa.
Että ei tämä ihan odottamaton ja yhtäkkiä tullut ilmiö ole, vaikka kieltämättä vähän ihmetyttää miten hinnat pomppasivat taivaisiin jo pari viikkoa ennen näitä kunnon kylmiä...
siwer
Vakionaama
Tästä mainiona esimerkkinä: viikko sitten Ilmaviihteenlaitoksen ennuste tänne oli -5, ja 80% ennusteväli nollan ja -10:n välillä. Meteorologit edittisotaili hauskasti sitä meteorologin laatimaa käyrää aina 0:n ja -10:n välillä. Toteutuma: -21. Vielä kaksi päivää ennenkin se ennuste oli joku -13.
24h pystyy aika hyvin ennustamaan, ei juuri enempää. Sää ja ilmasto on yhä lähes mahdoton mallintaa. Nuo 10 vuorokauden "ennusteet" eivät täytä minkäänlaisia tieteen kriteereitä, etenkään kun ei ole mitään julkista seurantaa niiden osuvuudesta.
https://www.reuters.com/business/cop/french-nuclear-plant-outages-restarts-2021-11-03/ Esim. tuolloin 11-12 joulukuuta voi jo näkyä jotain hinnassakin.
Kannattaisi joskus tsekata niitä tilastoja vähän laajemmin. 3-5 vrk on nykyään jo oikein hyvä osumatarkkuus keskimäärin, ei tietenkään joka kerta. Viikko ja siitä yli ei kannata turhan tarkkaan tiirailla, näitä tehdään meillä ja maailmalla siksi koska ihmiset niitä haluavat nähdä. Vaikka sitten kuinka tiedetään että tarkkuus on mitä on. Kk-tasolla voi sitten yhtä hyvin heittää noppaa meidän leveyspiireillä.
Pointti oli lähinnä että joitakin päiviä eteenpäin ennusteilla on niin paljon tarkkuutta että niitä takuuvarmasti hyödynnetään markkinoilla.
Onkos tuosta tilastoa? Näin purjehtijana paljon tuuliennusteita seuraavana en kyllä hirveän tarkaksi väittäisi edes 1 vrk eteenpäin ennustamista puhumattakaan pidemmistä aikajaksoista.
Teho riippuu kuitenkin varsin voimakkaasti tuulennopeudesta. Helpottaa tietysti, jos voi lytätä koko Pohjoismaat samaan ennusteeseen eli virheet komponsoivat toisiaan.
siwer
Vakionaama
Niin, tieteen määritelmään kuuluu se, että annetun laskentamallin tulokset validoidaan. Ilmatieteenlaitoksella tämä validointi oli muutama vuosi sitten se että yhdellä havaintoasemalla verrataan 24h ennusteen osuvuutta. Nyt on näköjään mukana jo enemmän havaintoasemia, mutta edelleen ainoastaan 24h ennusteiden osuvuutta seurataan. Eli kaikki sitä pidemmät ovat viihdettä.
Toki tuolta APIsta voi hakea ennusteet ja mittaukset ja tehdä itse validointia. Avoin data on itse asiassa se mikä Ilmaviihteenlaitoksen toiminnan on nostanut pelkästä pelleilystä hyödylliseksi toiminnaksi. Toinen minkä takia tuota käytän on sadealueiden tutkakuva. Saa tehtyä ihan näppituntumalta oman ennusteen mille tahansa paikalle seuraavaksi pariksi tunniksi, osuvuus on hyvä ihan vaikka sormen paksuuden avulla graafisesti interpoloimalla.
On totta että 3-5pv pähän osuu keskimäärin varmaan ihan kohtuudella. Tilastotieteessä "keskiarvo" yksinään on aika olematon argumentti, keskihajonta tarvitaan minimissään lisäksi (tällöin toki olettama että on gaussin käyrän mukaan jakautunut) että keskustelu voi edetä.
Paitsi toki jos kyse on viihteestä. Ja viihteenä minäkin sitä nautin. Esimerkiksi on hauska seurata sitä miten eri työvuoroissa olevat meteorologit välillä ovat kilpasilla sen käyrän kanssa, kun tietokonemalli näyttää koko ajan samaa, ja meteorologin ennuste hyppii viikon päässä ääripäästä toiseen kerran-pari päivässä.
Toki tuolta APIsta voi hakea ennusteet ja mittaukset ja tehdä itse validointia. Avoin data on itse asiassa se mikä Ilmaviihteenlaitoksen toiminnan on nostanut pelkästä pelleilystä hyödylliseksi toiminnaksi. Toinen minkä takia tuota käytän on sadealueiden tutkakuva. Saa tehtyä ihan näppituntumalta oman ennusteen mille tahansa paikalle seuraavaksi pariksi tunniksi, osuvuus on hyvä ihan vaikka sormen paksuuden avulla graafisesti interpoloimalla.
On totta että 3-5pv pähän osuu keskimäärin varmaan ihan kohtuudella. Tilastotieteessä "keskiarvo" yksinään on aika olematon argumentti, keskihajonta tarvitaan minimissään lisäksi (tällöin toki olettama että on gaussin käyrän mukaan jakautunut) että keskustelu voi edetä.
Paitsi toki jos kyse on viihteestä. Ja viihteenä minäkin sitä nautin. Esimerkiksi on hauska seurata sitä miten eri työvuoroissa olevat meteorologit välillä ovat kilpasilla sen käyrän kanssa, kun tietokonemalli näyttää koko ajan samaa, ja meteorologin ennuste hyppii viikon päässä ääripäästä toiseen kerran-pari päivässä.
Viimeksi muokattu:
Saahan sitä toki haukkua viihteeksi ja pelleilyksi asiaa mistä ei pintaa enempää tiedä tai ymmärrä. Sää/ilmasto ei ole eksaktia tilastotiedettä eikä sellaiseksi koskaan muutu, tietty kaoottisuus on systeemissä aina. Mikään mallinnusteho maailmassa ei siihen riitä nyt eikä lähitulevaisuudessa, ehkä ei koskaan. Jos tätä ei halua/pysty ymmärtämään niin sitten ei mahda mitään.
Ennusteita verifioidaan niin Suomessa kuin maailmalla hyvinkin kattavasti, ja tilastollisesti niin lämpötila- kuin tuuliennusteiden osuvuus on kasvanut ~1vrk per 10v. Nykyisin 5vrk vastaa osuvuudeltaan 80-luvun 2vrk.
Mutta tämän ketjun kannalta oleellinen pointti oli ylhäällä, takuuvarmasti ennustedataa hyödynnetään vähintäänkin useita vuorokausia eteenpäin sähkön tuotannossa ja markkinoilla, olipa yksittäinen forkkakäyttäjä asiasta mitä mieltä tahansa. Jos tiedolla on keskimäärin rahallista hyötyä niin sillä on myös käyttäjiä.
Ite tykkään kattella IS Supersäästä ennusteita, siellä kun on kaksi arvausta laitettu vierekkäin helposti vertailtaviksi. Välillä on ihan koomisiakin eroja, kun toinen lupaa +15C ja aurinkoista, toinen +5C ja rankkasadetta. Noista voi sitten joko uskoa jompaa kumpaa, niiden keskiarvoa tai ei kumpaakaan vaan katsoa ulos ikkunasta ja päätellä itse mihin päin tuulet ja pilvet puhaltaa.
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Vapaamarkkina ei toimi 7.12.2021 
www.hs.fi
Ja keskipäivä nordpoolissa ei ole vielä day-ahead-prices
Energia | Sähkön pörssihinta nousi aamulla jälleen ennätyskorkealle – taustalla Ruotsin käynnistämä taisto Pohjoismaiden siirtoyhteyksistä
”Suomen sähkön hintaan vaikuttaa nyt myös se, että Baltian maat eivät tuo Venäjältä sähköä ja sitä menee meiltä Baltiaan”, sanoo Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
www.hs.fi
Ja keskipäivä nordpoolissa ei ole vielä day-ahead-prices
siwer
Vakionaama
Ymmärrän oikein hyvin ilmaston ja sään mittaamisen mallinnuksen valtavat haasteet. Ymmärrän myös oikein hyvin miten tiede toimii, olen itsekin papereita vertaisarvioituihin julkaisuihin vääntänyt. Tosiasia on, että 10 vuorokauden ennusteet ovat lähinnä arpajaisia ja silti niitä tuotetaan, ilman julkista verifikaatiota, ja niillä on kaupallista arvoa. Tämä on viihteen määritelmä, ei tieteen. Kyse on samankaltaisesta tiedettä popularisoivasta viihteen muodosta kuin monet "kansantajuiset" tiedekirjat. Ei se toki tarkoita sitä, että koko homma olisi huijausta tai sillä ei olisi mitään tieteellistä merkitystä tai hyvinkin merkittävää tieteellisen tarkastalun kestävää pohjaa, tai että minulla olisi mitään oikeutta vaatia parempia ennusteita. Se vaan on niin vaikeaa. Ongelma on enemmän ulosannissa, joka lupaa liikaa. Aivan liikaa. Millään muulla tieteenalalla ei ole vastaavaa. "Keksimme koronalääkkeen joka parantaa 95% potilaista." "Emme mitanneet onnistumista, tai jos mittasimme, emme ainakaan kerro julkisesti." "Taisikin parantua 5%. No tämmöistä tämä on. Vaikeaa tiedettä." Meniskö läpi?
(Tai itse asiassa, nyt kun mietin, niin on. Säännöllisesti pompsahtaa niitä yliopistojen PR-osastojen "keksimme akun joka kasvattaa sähköauton ajomatkan viisinkertaiseksi" -huijauksia, joilla haetaan sijoittajia. Vaan kyllä näitäkin pilkataan osaajien keskuudessa. Itse tiede taustalla voi olla ihan validia.)
On tavallaan huvittavaa, että viihdepalveluina pidetyt toimijat kuten tuo IS Supersää tarjoaa tieteellisesti huomattavan merkittävää sisältöä, reaaliaikaisen metatutkimuksen joka korostaa eri lähteiden eroja. Oikeassa tieteessä aivan perusasia on siteerata muita ja vertailla tuloksia. Miksi siis FMI:n sivuilla ei vertailla lukuja vaikkapa Forecan ennusteisiin?
Sijoitustoiminnassahan hyvin osuva keskiarvohan suurellakin keskihajonnalla todellakin riittää. Merelle lähtemisessä tai sadonkorjuun tai kylvön ajoittamisessa ei.
(Tai itse asiassa, nyt kun mietin, niin on. Säännöllisesti pompsahtaa niitä yliopistojen PR-osastojen "keksimme akun joka kasvattaa sähköauton ajomatkan viisinkertaiseksi" -huijauksia, joilla haetaan sijoittajia. Vaan kyllä näitäkin pilkataan osaajien keskuudessa. Itse tiede taustalla voi olla ihan validia.)
On tavallaan huvittavaa, että viihdepalveluina pidetyt toimijat kuten tuo IS Supersää tarjoaa tieteellisesti huomattavan merkittävää sisältöä, reaaliaikaisen metatutkimuksen joka korostaa eri lähteiden eroja. Oikeassa tieteessä aivan perusasia on siteerata muita ja vertailla tuloksia. Miksi siis FMI:n sivuilla ei vertailla lukuja vaikkapa Forecan ennusteisiin?
Sijoitustoiminnassahan hyvin osuva keskiarvohan suurellakin keskihajonnalla todellakin riittää. Merelle lähtemisessä tai sadonkorjuun tai kylvön ajoittamisessa ei.
Viimeksi muokattu:
Tässä yhden 5 MW voimalan tuottu tuulennopeuden funktiona. Aika valtava ero sattuuuko tuulemaan 6, 8 vai 10 m/s. Ei ole ennusteiden tarkkuus sillä tasolla, että 8 m/s ennustus pysyisi kohtuullisella luotetavuudella edes tuossa 6-10 m/s ikkunassa.
Tässä on 17 vuoden takaa juttu asiasta. Huomatkaa, että vaikkapa Sodankylän lämpötilan ennustaminen 24 h päähän päihitti vain niukasti vertailutason "sama kuin tänään". Keskivirhe 6 vs. 6,5 C. Utön tuuliennusteessa keskivirhe 1,8 m/s. Ihan merkittävästi oli noita +-5 m/s virheitäkin.
Tuosta tietysi laskentakapasiteetti ja mallitkin ovat kehittyneet. Tuolla mainitaan 22 km laskentahila. Nykyään Suomen alueelle tehdään ennustuksia ainakin 1,5 km hilallakin. Tätä olen käyttänyt paljon.
Tässä on 17 vuoden takaa juttu asiasta. Huomatkaa, että vaikkapa Sodankylän lämpötilan ennustaminen 24 h päähän päihitti vain niukasti vertailutason "sama kuin tänään". Keskivirhe 6 vs. 6,5 C. Utön tuuliennusteessa keskivirhe 1,8 m/s. Ihan merkittävästi oli noita +-5 m/s virheitäkin.
Tuosta tietysi laskentakapasiteetti ja mallitkin ovat kehittyneet. Tuolla mainitaan 22 km laskentahila. Nykyään Suomen alueelle tehdään ennustuksia ainakin 1,5 km hilallakin. Tätä olen käyttänyt paljon.
K
korsteeni
Vieras
ei kukaan nykyisin vastaa mistään, täällä oli soneran puhelinyhteydet puoli vuotta sellaiset ettei yhteyksiä juurikaan saanut, vikaakaan eivät meinanneet löytää millään, miltei kaikki yritykset muuttivat muille operaattoreille......sähköt reistailivat miten sattui mutta viime vuosina on toimineet moitteetta, nuo puhelinyhteydetkin puheluiden suhteen
Tämä on sinänsä huvittavaa, koska tarkkoja piste-ennusteita ei lähtökohtaisesti oikeastaan pitäisi katsoa päivää-paria pidemmälle, mutta juuri niitä ihmiset haluavat ja siksi niitä kaikkialla tuotetaan. Tästä ne suurimmat ristiriidat sitten tulevat, 10vrk piste-ennusteen pohjalta nyt ei mitään päätöksiä pitäisi koskaan tehdä. Totta kai esim. kovalla pakkasella tulee merkittäviä virheitä sitten jo lyhyelläkin ajalla, kun jo kilsan säteellä mitattu lämpötila vaihtelee helposti sen 5c (nimimerkillä peltonotkossa asuva). Mutta tämä riittää tältä erää offtopicista.
Tuulivoiman tuotannon kannalta yksittäisellä pisteellä taas ei ole juuri mitään merkitystä, laajemman alueen keskimääräisellä tuulisuudella taas on ja jälkimmäistä kyetään hyvinkin ennustamaan. Ylipäänsä tuotannon kannalta olisi hyödyllistä sijoittaa sitä alueellisesti mahdollisimman laajalle, jotta yksittäisen alueen heikompi tuuli ei näkyisi liikaa valtakunnan tason tuotannossa (esim. tällä hetkellä merialueilla tuulee 2-7m/s eli varsinkin paikoin hyvin niukasti). Siinä mielessä yksittäiset suunnitellut valtavat tuulivoimapuistot eivät välttämättä ole täysin ongelmaton ratkaisu.
Tuulivoiman tuotannon kannalta yksittäisellä pisteellä taas ei ole juuri mitään merkitystä, laajemman alueen keskimääräisellä tuulisuudella taas on ja jälkimmäistä kyetään hyvinkin ennustamaan. Ylipäänsä tuotannon kannalta olisi hyödyllistä sijoittaa sitä alueellisesti mahdollisimman laajalle, jotta yksittäisen alueen heikompi tuuli ei näkyisi liikaa valtakunnan tason tuotannossa (esim. tällä hetkellä merialueilla tuulee 2-7m/s eli varsinkin paikoin hyvin niukasti). Siinä mielessä yksittäiset suunnitellut valtavat tuulivoimapuistot eivät välttämättä ole täysin ongelmaton ratkaisu.
Fingridin sivuillahan on jatkuvasti päivittyvä ja vuorokausikohtainen ennustekäppyrä seuraavan runsaan 24 tunnin tuulivoiman tuotannosta. Etenkin tuota vuorokausiennustetta voi verrata toteutuneeseen ja data voi myös downloadata pitemmältä jaksolta taannehtivasti omia tutkimuksia varten.
Omasta mielestäni tuo ennuste on ollut hiukan pessimistinen toteutumaan nähden tänä syksynä. Kaiketi verkkoon on tullut jokseenkin jatkuvasti uusia turbiineja, joiden tuotto on suhteessa suurempaa nimellistehoon nähden ja jotka tuottavat jo koekäyttöjaksolla,
Kannattaako ennuste olla mieluummin pessimistinen kuin yltiö optimistinen?
JOS esimerkiksi tuuliennuste ei pidäkään paikkaansa eikä tuulivoimayhtiö pysty tuottamaan lupaamaansa määrää sähköä, se joutuu ostamaan puuttuvan sähkön muilta toimijoilta.
Silloin UPM tai jokin muu pörssin jäsen voi lisätä tehoja vesivoimaloihinsa tai kenties siirtää jotain sähkösyöppöä tuotantoprosessia ja myydä tuulivoimayhtiölle sen tarvitseman sähkön.
Hinta on tietysti kovempi kuin edellisenä päivänä.
Energia | Kallis sähkö kurittaa nyt teollisuutta – Näin metsäjätti UPM hallitsee sähkölaskuaan
Sähkön hinta on ollut tänä syksynä välillä kymmenkertainen viime vuoden keskimääräiseen hintaan verrattuna. Milloin tulee vastaan teollisuuden kipuraja? Toistaiseksi teollisuuden sähkönkäyttö ei ole juuri reagoinut koviin hintoihin.
Täälä siis: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
Nyt näyttää siis tuotannon olleeni tuplasti ennustettuun verrattuna. Tuo on siis samalle ajanjaksolle. Ei kovin tarkka ennuste mielestäni.
UPM varmaan hallitsee riskejä pääasissa omistamalla ydinvoimaa (esim. TVO:ta suoraan). Hinnan nousu llittyy useimmiten koviin pakkasiin, jolloin sähkölämmittäjien kulutus kasvaa. Jos ydinvoimaa on yli oman pohjatarpeen, voi suuri teollinen toimija karsia osan kulutuksestaan, joka voidaan hoitaa myöhemmin ja maksaa kiltisti kohonneet. Sähkölämmittäjien energiantoimittajat kompensoivat kohonneet kustannukset kynimällä rahat ennemmin tai myöhemmin joko omistajiltaan (esim. kunnat) ja asiakkailtaan.
Tuosta juuri edellä kirjoitin, eli aikaisemmin tuo mielestäni piti paremmin paikkansa, mutta kuluvana syksynä tuotanto on välillä ylittänyt ennusteen runsaasti. Uutta tehokasta tuulituotantoa on kytketty jatkuvasti verkkoon ja ennuste ei ehkä ota tuota riittävästi huomioon. Hyvä, että on noin päin.
Jos katsoo tuota vähän pidemmältä väliltä (edellinen kk) niin itse asiassa aika hyvä. Jostain syystä alkanut lagaamaan pahemmin toteumaa jäljessä/alla marraskuun lopulta alkaen.
Mikähän tuossa lie nyt alkanut mättää? Eikö tuo laskentamalli osaa pakkaskelissä arvioida tuotantoa oikein, vai onko tuuliennusteet kautta linjan alakanttiin tässä säätyypissä? Pahimmillaan lähes 1000MW alakanttiin ei ole kyllä enää millään tulkinnalla hyvä ennuste. Yleisesti ottaen systemaattinen virhe ei näytä kovin suuri olevan, maksimeissa ~100MW alaspäin ennuste vs toteuma. Tuo ei tuota virhettä millään selitä.
Mikähän tuossa lie nyt alkanut mättää? Eikö tuo laskentamalli osaa pakkaskelissä arvioida tuotantoa oikein, vai onko tuuliennusteet kautta linjan alakanttiin tässä säätyypissä? Pahimmillaan lähes 1000MW alakanttiin ei ole kyllä enää millään tulkinnalla hyvä ennuste. Yleisesti ottaen systemaattinen virhe ei näytä kovin suuri olevan, maksimeissa ~100MW alaspäin ennuste vs toteuma. Tuo ei tuota virhettä millään selitä.
Viimeksi muokattu:
- Tila