Sähköveronko jo muistit? Siirto+sähkövero kai on halvimmillaankin reilut 6 c/kWh.
Pörssisähkön hyödyntäminen lämmityksessä
- Viestiketjun aloittaja exrx
- Aloituspäivämäärä
Laskin sen tuohon 5c/kWh -hintaan. Eihän se muuta asiaa kuin huonompaan suuntaan.
Carunan siirtohinta 4,56 c/kWh ja valtion sähkövero 2,79 c/kWh tekevät yhteensä 7,35 c/kWh. Meillä ostosähkösopimus 4,3 c/kWh päättyy vuoden vaihteessa ja kun on energialaitteiden osalta "kaikki munat eivät ole samassa korissa" tuo pörssisähkö on nyt tarkemmassa seurannassa.
Kohdallani tarkoitan sitä että on ilmalämpöpumput, edullista öljyä tankissa, kattilassa vastus, erillinen Lvv -boileri, aurinkokennot kesäisin, ehkä puulämmitteinen kiuaskin, antavat mahdollisuuksia osin automaation avulla "sekakäyttöön" vuorokauden sisälläkin. Esim öljyllä silloin kun pörssisähkö on kallista, lämpöpumput, boileri ja kattilan vastuskin käytössä kun pörssisähkö on halpaa jne.
Jos talossa on tilaa, ei itse asiassa useimmiten kannattaisi purkaa mitään, vaan jättää ja yhdistää "historialliset kerrostumat" vastaisen varalle vaihtoehdoksi, jos sattuisi myöhemmin hyötyä ilmenemään. Harrastukseksihan menee, mutta saattaa tuottaa paremminkin kuin muut asuntoon liittyvät harrastukset kiinteistönjalostustyyppisiä lukuun ottamatta (mikä sekin voi olla joskus konflktissa tuon säilyttämisen kanssa, koska melko harva arvostaa niihin liittyviä mahdollisuuksia, vaan pitää niitä sisustukseen ja sen tapaiseen kivaan liittyvien "tuhlausmahdollisuuksien" kannalta riesana).
Saneeraus MLP:lle on lähiaikoina todennäköinen. Jos tulevaisuudessa sopimukset menevät enemmän tai vähemmän spot-hinnoitelluiksi, kannattaako jo nyt panostaa käyttöveden osalta lisävaraajaan? Integroidut pumpuissa on luokkaa 180-200 litraa, tekeekö esim. 100 litran lisäyksellä mitään? Saako jo siirrettyä vedenlämmitystä halvemmille tunneille vuorokauden sisällä?
Toki riippuu käytöstä, mutta onko kohtuullisella kulutuksella mitään iloa tuosta pörssisähkön kannalta?
Lattialämmityksen tueksi ei mitään mahdollisuutta saada merkitsevää tilavuutta lisävaraajaalla, kun ei ole tilaa. Mutta joku 100-160 käyttöveden lisävaraaja voisi mahtua.
Toki riippuu käytöstä, mutta onko kohtuullisella kulutuksella mitään iloa tuosta pörssisähkön kannalta?
Lattialämmityksen tueksi ei mitään mahdollisuutta saada merkitsevää tilavuutta lisävaraajaalla, kun ei ole tilaa. Mutta joku 100-160 käyttöveden lisävaraaja voisi mahtua.
Tuossa esim LV kierukallinen puskuri energysavelta.
On siellä suurempiakin jos vaikka mahtuukin.
On siellä suurempiakin jos vaikka mahtuukin.
Ei mahdu suurempi millään. Tai jos toisen jakotukin ympäriltä KHH:ssa pyhittää lähimmät kaapit pienille lisävaraajille, voisi onnistua. Mutta en tiedä onko pienillä lisävaraajilla merkitystä, kun reilut 140 m2 on lämmitettävää 10 cm laattaa. Teknisessä tilassa voi olla tuon 200 litran varaajankin kanssa tiukkaa.
Tuli yksi hullu kytkentä mieleen, kytkentä kerrottu alla. Ampukaa alas kaikilla tavoilla.
Eli mitä jos laittaisi käyttöveden kulkemaan maalämpöpumppuun tuon 200 l varaajan kautta ja esilämmittäisi sitä kierukan kautta lattialämmityksen kierrolla?
Teho tuskin on mikään kovin suuri ja kärsiikö lattialämmitys tuosta miten paljon. Putoaako lämmityspiiristä tulevan veden lämpötila liikaa, jos vedenkäyttösuurta? Mutta eikö tuossa pumppu saisi tehtyä hyvällä hyötysuhteella vettä lämmityskiertoon ja samalla esilämmitettyä käyttövettä tuohon lattiakierron lämpötilaan. Maalämpöpumpun varaaja saisi tällöin esilämmitettyä noin 30 asteista vettä ainakin hetkellisesti, kun lisävaraaja olisi saavuttanut lämmityskierron lämpötilan.
Legionellahan siellä saattaa alkaa viihtyä, mutta pumpun varaajassahan lämpötila kuitenkin nostetaan reippaasti.
Väärässä ketjussa sikäli, että käyttöveden lisävaraajasta enemmän nyt kyse.
Kytkemällä tariffin ohjauksen kontaktorille toinen ohjaus wlan pistokkeesta kontaktorilla?
Laittamalla MLPn käyttövesiyhteen perään toisen varaajan voit alentaa MLP tuottoa (jos se on mahdollista), joka säästää sähköä. Tämän lisätyn tulistusvaraajan voit sitten eristää erityisen hyvin. Eristys on se asia lämmön säilytyksessä. Se on harvassa varaajassa niin riittävä ettei ympäristö lämpene.
Jos pidät tulistusvaraajan pienenä säätelet samalla suihkussa olon kestoa.
Itse ohjaan tätä tulistusvaraajaa wlan pistorasialla, vaikka se onkin keskuslämmityskattilan perässä.
Lisävaraajalle on tarkoitus jättää tilavaraus. Täytyy ottaa asennus jälkikäteen, jos vuoden päästä ei ole sähkön hintamarkkinat asettuneet ja hintataso madaltunut. Sen verran iso kokonaisuus tulossa jo valmiiksi, että lisävaraaja jää odottelemaan senkin vuoksi. Ja ehtii hieman nähdä, miten homma toimii ilman lisävaraajaa.
Oletko itse tehnyt lisäeristystä ja miten?
hanks
Aktiivinen jäsen
Mulla on tämmönen viritys Thermia Diplomaatissa. Lolin D1 Mini mikrokontrolleri, jossa ESPeasy firmware, jolla ohjataan mlp:n EVU-kärkiä (307 ja 308 ), saaden aikaan lämpötilan alennuksen haluttuun arvoon tai koko pumpun pysäytyksen, jolloin myös loppuu lämpimän käyttöveden tuotanto.
Pari optoerotinta ja yksi 10 kOhm vastus ja niiteistä tehtyjä hyppylankoja.
Olen nyt laittanut ajastus-säännöt tuohon ESPeasyyn, esim että koko pumppu sammuu aamupäiväksi ja illaksi, kun pörssisähkön hinta hipoo pilviä. Iltapäivällä käyttövedentuotanto ja alennettu lämpötila, yöllä normaali toiminta. Pitää yrittää hakea sopia ajastusarvoja kun kelit kylmenee.
Pari optoerotinta ja yksi 10 kOhm vastus ja niiteistä tehtyjä hyppylankoja.
Olen nyt laittanut ajastus-säännöt tuohon ESPeasyyn, esim että koko pumppu sammuu aamupäiväksi ja illaksi, kun pörssisähkön hinta hipoo pilviä. Iltapäivällä käyttövedentuotanto ja alennettu lämpötila, yöllä normaali toiminta. Pitää yrittää hakea sopia ajastusarvoja kun kelit kylmenee.
Vain 1982 vuoden KL kattilaan laitoin 50mm villaa. Suunnitelma on hukata ylimääräiset hyttikasetti levyt jäspin ympärille. Pyöreä on vaikeampi kun pitää leyvyttää paloissa. Uretaanilevyt vie vähiten tilaa. 20-30cm uretaania niin jo lämpö pysyy. Toisaalta villaa saa rullana jolloin helppo kiertää. Pitää ostaa riittävän kovaa että uretaanilla voi liimata.
Espejot
Hyperaktiivi
31.8.2022 kosteiden tilojen lämmitys ajastettuna. ALV0 hinta 25snt/kWh. Spotin ALV0 keskihinat 35 snt. Kun avaan olohuoneen piirit ja alkaa auton lämmitys niin alviton hinta hinta on ajetavissa jonnekin 0,18snt tietämille - jos aamun tunnit on halpoja. Hinnat siis sähkön alvittomia hintoja.
Viimeksi muokattu:
Mieleinkiintoinen tämä pörssisähkön optimointiasia. Minulla on alakerrassa 20cm paksu varaava laatta. Molemmissa kerroksissa ILP ja varaaja sähköllä. Tallissa ILP ja varastojen lattiat 10cm varaavia.
Maalämpöä mietin mutta
jospa ajastan alakerran lattian välill 00-05 mitä en siis ole juuri viimeiseen kymmeneen vuoteen lämmittänyt paitti PH+KHH+S. Tuona aikana pörssisähkö on edullisimmillaan ja sne hinta siirtoinen jossain 12c tuntumassa. PÄivällä jos hinta on 45c siirtoineen (tai jopa 90c) niin varaajaan ja lattiaan ajettu halvimman jakson energia tulisi halvemmaksi kuin keskimääräisessä energian hinnalla maalämpö.
Maalämpö tuksin keskimäärin menisi yläkerrankaan osalta halvemmaksi kuin ILP. Tallissa ILP on tehokas kun lämpöä ei tarvi nostaa kovin korkealle ja tallin lattiaa voisi myös lämmittää halvimman ajan sähköllä.
Jos siis vain ajastan termostaatit niin pörssisähköllä ei kovin paljon halvemmalla pääsisi vaikka rakentaisi maalämmön (mikä vaatisi tietty myös jonkinlaisen lämmönjaon. Puhallin konvektoreilla (5-6) se kustantaisi varmaan 30ke mistä 23ke vähintään menisi maalämpöön. Puhallinkonvektorit on vain 500e kappale eikä lämmön siirtp putket kovin paljon kustanna edes asennettuna.
Maalämpö ei siis maksaisi ehkä koskaan itseään takaisin. Edes näillä sähkön hinnoilla.
Maalämpöä mietin mutta
jospa ajastan alakerran lattian välill 00-05 mitä en siis ole juuri viimeiseen kymmeneen vuoteen lämmittänyt paitti PH+KHH+S. Tuona aikana pörssisähkö on edullisimmillaan ja sne hinta siirtoinen jossain 12c tuntumassa. PÄivällä jos hinta on 45c siirtoineen (tai jopa 90c) niin varaajaan ja lattiaan ajettu halvimman jakson energia tulisi halvemmaksi kuin keskimääräisessä energian hinnalla maalämpö.
Maalämpö tuksin keskimäärin menisi yläkerrankaan osalta halvemmaksi kuin ILP. Tallissa ILP on tehokas kun lämpöä ei tarvi nostaa kovin korkealle ja tallin lattiaa voisi myös lämmittää halvimman ajan sähköllä.
Jos siis vain ajastan termostaatit niin pörssisähköllä ei kovin paljon halvemmalla pääsisi vaikka rakentaisi maalämmön (mikä vaatisi tietty myös jonkinlaisen lämmönjaon. Puhallin konvektoreilla (5-6) se kustantaisi varmaan 30ke mistä 23ke vähintään menisi maalämpöön. Puhallinkonvektorit on vain 500e kappale eikä lämmön siirtp putket kovin paljon kustanna edes asennettuna.
Maalämpö ei siis maksaisi ehkä koskaan itseään takaisin. Edes näillä sähkön hinnoilla.
Moni miettii samaa asiaa vuosi tolkulla ja kustannukset senkun kasvavat jatkuvasti, sekä asennuksessa ja muuten energiassa.
Espejot
Hyperaktiivi
Niin, ajat muuttuu. Kuinka monelle suositeltiin osta maalämpö ja jätä takka pois. Takkahan on kallis mutta tämän kriisin jälkeen se enmänkin nostaa kuin laskee asunnon arvoa. Meillä on semmoiset 8 pinokuutiota puita enkä ole jaksanut niitä poltella. Nyt mlp on ajastettu ja puulla lämmitetään niin pitkälle kuin mahdollista. Mielenkiinnolla odotan kuinka paljon kulutus tippuu. Se ainakin on todettu että roottori siirtää hyvin lämpöä, nytkin on 26C lämmintä.
Olen vähentänyt TMA laskelmia koska tulevaisuutta niitä on vaikea ennustaa. Minulle riittä tieto siitä että mihin suuntaan vaaka kallistuu. Sanoisin että kriittinen massa on aikaa sitten ylitetty eikä kehitystä voi kääntää taaksepäin. Enkä oikeastaan ole edes pahoillani.
Viimeksi muokattu:
Tuossahan pitäisi laittaa jo jäähdytys päälle ja ajaa lämpöä kaivoon.
En ole vielä tavannut ketään joka olisi katunut mlp valintaa, saneerattaessa tai uudiskohteessa. Muista vaihtoehdoista kyllä.
Takan voi rakentaa lämmönlähteestä riippumatta.
Espejot
Hyperaktiivi
Tuossahan pitäisi laittaa jo jäähdytys päälle ja ajaa lämpöä kaivoon.
En ole vielä tavannut ketään joka olisi katunut mlp valintaa, saneerattaessa tai uudiskohteessa. Muista vaihtoehdoista kyllä.
Takan voi rakentaa lämmönlähteestä riippumatta.
Juu, mlp ongelma on vain hinta ja koska mlp ei takkaa tarvitse niin hintavallia tasoitetaan takasta luopumalla. Keinotekoista. Meillä mlp ei maksa koskaa itseään takasin mutta ei se oikeastaan häiritse. Koko tma-keskustelu on hieman näköalaton ja mlp kärsii tästä näköalotumuudesta. Samoin COP optimointi missä verrataan omenoita kuusen käpyhin.
Itse en ole laskenut tma:ta erityisen tarkasti. Enemmän kiinnostaa alhaiset asumiskustannukset vaikka investointi rahaa söisikin. Ja miksei tuota harrastukseksikin voisi kutsua. Ostin aurinkopanelit katolle, joku muu moottoripyörän. Kolmas voi käydä samalla rahalla pari kertaa vuodessa etelässä. Valintoja.
Takkakin löytyy vakkei sillä käyttöä ole juuri ollutkaan.
Kyllä se MLP voi itsensä säästää - tuo meidän on pumpannut omasta mielestään maasta 'ilmaista' runsaat 240000 kWh, jossa nyt toki on oma virhemarginaalinsa, mutta 10snt/kWh hinnalla siitä tulisi 24000e, turvallisella puolella ollaan jo tukevasti kun hankinnassa vielä käytettiin kaikki vähennykset ja avustukset.
Luukku
Vakionaama
Talossa sisällä vai lattiassa? Jos huonelämpötila on tuo niin huh huh, meillä 18,5 nyt ja T-paita päällä ollaan.
Onneksi en purkanut, meillä on 70-luvulta lähtien (suurimmaksi osaksi)varaava ei-vesikiertoinen sähkölämmitys, jolloin tuli ydinvoimalat ja halpa yösähkö.
Suuritehoisin elementti on pätkä tiilimuuria eteisessä keskusmuurin vieressä, talon keskellä, jossa 3 x 10 A syöttö vastuksille, yhteisteho n. 4,7 kW. Kuvassa näkyvän valkoisen 1 tiilen levyisen tiilimuurin takana on 4 tiiliskiven lattiapoikkipintainen (2 tiiltä rinnan x 2 tiiltä peräkkäin) suorakaiteen muotoinen torni, josta ilmarako näkyvään muuriin, välissä/tornin ympärillä saattaa olla ilmaa/rappausmurusia, ehkä villaa. Muurin pinnassa päädyssä laadukas Danfossin pintatermostaatti, josta kelin mukaan ruuvataan n. 35C lauha keli-45..55 C kovempi pakkanen. Tuo vain päällä, jos ollaan poissa, normaalisti polttelen takana näkyvässä pönttöuunissa1-2 pesällistä/vrk talvella.
Lisäksi on pari varaavaa patteria, massavaraajaa, 17kwh Creda kuvassa ja 11 kwh, lisäksi yläkerrassa pieni vanha kaakeliuuni yösähkövastuksella, samanlaisella pintatermarilla, tuo pintatermostaatti on siitä hyvä, että siihen summautuu myös osittain huonelämpötila, kun se on hieman sivussa kuumimasta kohdasta.
Uudessa kellarissa on varaava lattialämmitys kaapeleilla ja kellari muutenkin massiivinen varaava kiviseinäinen.
Nyt nuo ja vesispoileri on kytketty yösähkölle
Enemmänhän tuo imee sähköä kun se perävaraaja ottaa cop1:llä...
Itse olen tuossa miettinyt pitäiskö jouten oleva Tehowatin käyttövesivaraaja laittaa MLP:n varaajan perään. MLP:n 300l ei riitä jos sen lämmittää yöllä, mutta jos noita molempia lämmittäisi yöllä niin se 500l ehkä riittäisi. MLP:n esilämmittämää vettä tuskin paljon COPilla 1 lämmitettäisiin, mutta lotrauspäivänä sinne voi mennä MLP:n kautta kylmää senverran että pitää vähän lämmittää.
18,5 niin t-paidan päälle tarvii villapuseron.
Niin se MLP:llä lämmitys on kuitenkin AINA jokaisella tunnilla sen 3-5 osaa siitä kuin se tunnin sähkön hinta ja mikään ei estä ajamasta myös sillä päivän halvimmilla tunneilla.
Katsoin mielenkiinnosta yhden kalenterivuoden, -22 alkuvuosi sekä -21 loppuvuosi, aamun tuntien 00-06 tuntispotin keskiarvon =7,9c/kWh (sis alvi ja 0.25 marginaalilla), eli 'kallista' olisi tuokin näihin sopivasti voimassa oleviin määräaikaisiin.
Kunkin omia valintojahan nämä kuitenkin on, kaikki tyynni...
Tarkoitin tavoitelämpötilaa
Oli siellä loppukaneetti "säästää sähköä" ja sitä kommentoin että ei toteudu.
JukkaI
Aktiivinen jäsen
Tuskin ihan kokonaan kielletty. On paljon yrityksiä joilla on sähköautojen latauspisteitä joissa myyvät sähköä ihan eri hinnalla kuin itse siitä maksavat.
Hyvä pointti, jota harva varmaan ajatellutkaan. Mutta sähkpö myydään kukuneuvoon eli se ei ylitä kiinteistön rajaa myydessä vaan joskus myöhemmin. Naapurin akkuja siis saa ladata jos naapuri tuo akun omalle tontillesi sitä varten.