paisuntasäiliön filosofia??

[teukka]

Tarvitsisin apuva.

Avopaisuntasäiliö on tarkoitus korvata umpinnaisella pöntöllä tuttavan öljykattilasysteemissä.
Paisuntasäiliöhän on sellainen pommi, jossa on toisessa päässä vesiputken liittymä ja toisessa päässä ilmaventtiili. Venttiilin alla on kumikalvo ja valmiiksi asettettu typpipaine 0,5 baria.

Miten päin se asennetaan - ilmapää ylös vaiko alas? Olen nähnyt molempia. Vesiautomaatissa vastaavan rakenteen omaava painesäiliö on vaakasuorassa.

Jos se ilmapuoli on ylhäällä, niin täyttäessä sinne alas jää myös ylimääräistä ilmaa. Toisinpäin laitettaessa sitä ilmaa ei sinne jää. Onko tällä vaikutusta?

Vielä yksi pöljä kysymys. Miksi paisuntasäiliöksi ei käy yksinkertaisesti alta täytettävä umpinainen pytty, johon jää ilmaa veden yläpuolelle? Miksi siellä pitää olla sen kumikalvon? Voiko ilma lähteä lipettiin ajan kuluessa veden mukana?

 

[jklaukka]

Vs: paisuntasäiliön filosofia??

Tuossa vähän tietoa:
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF254
http://www.rte.vtt.fi/webdia/sahkolampo/huolto/yleiset.asp?ID=41
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF255

 

[pellepeloton]

Vs: paisuntasäiliön filosofia??

Tarvitsisin apuva.

Avopaisuntasäiliö on tarkoitus korvata umpinnaisella pöntöllä tuttavan öljykattilasysteemissä.
Paisuntasäiliöhän on sellainen pommi, jossa on toisessa päässä vesiputken liittymä ja toisessa päässä ilmaventtiili. Venttiilin alla on kumikalvo ja valmiiksi asettettu typpipaine 0,5 baria.

Miten päin se asennetaan - ilmapää ylös vaiko alas? Olen nähnyt molempia. Vesiautomaatissa vastaavan rakenteen omaava painesäiliö on vaakasuorassa.

Jos se ilmapuoli on ylhäällä, niin täyttäessä sinne alas jää myös ylimääräistä ilmaa. Toisinpäin laitettaessa sitä ilmaa ei sinne jää. Onko tällä vaikutusta?

Vielä yksi pöljä kysymys. Miksi paisuntasäiliöksi ei käy yksinkertaisesti alta täytettävä umpinainen pytty, johon jää ilmaa veden yläpuolelle? Miksi siellä pitää olla sen kumikalvon? Voiko ilma lähteä lipettiin ajan kuluessa veden mukana?

Meillä putkari asensi paisarin niin että neulaventtiili on alapäässä ja ylhäällä vesiputki jossa t-haara ja ilmaussysteemit ylimpänä. Olisko se helpompi saada järjestelmästä ilmat pois kun vesi on ylempänä :-\ Ja lämmityspiirihän pitää saada ilmattomaksi.

 

[pökö]

Vs: paisuntasäiliön filosofia??

Tarvitsisin apuva.

Avopaisuntasäiliö on tarkoitus korvata umpinnaisella pöntöllä tuttavan öljykattilasysteemissä.
Paisuntasäiliöhän on sellainen pommi, jossa on toisessa päässä vesiputken liittymä ja toisessa päässä ilmaventtiili. Venttiilin alla on kumikalvo ja valmiiksi asettettu typpipaine 0,5 baria.

Miten päin se asennetaan - ilmapää ylös vaiko alas? Olen nähnyt molempia. Vesiautomaatissa vastaavan rakenteen omaava painesäiliö on vaakasuorassa.

Jos se ilmapuoli on ylhäällä, niin täyttäessä sinne alas jää myös ylimääräistä ilmaa. Toisinpäin laitettaessa sitä ilmaa ei sinne jää. Onko tällä vaikutusta?

Vielä yksi pöljä kysymys. Miksi paisuntasäiliöksi ei käy yksinkertaisesti alta täytettävä umpinainen pytty, johon jää ilmaa veden yläpuolelle? Miksi siellä pitää olla sen kumikalvon? Voiko ilma lähteä lipettiin ajan kuluessa veden mukana?

Toiminnan kannalta ei varmaan ole väliä mitenpäin se on.
Isoissa järjestelmissä on lähes aina putkiyhde alhaalla eli ilmapää ylhäällä kun taas kotitalouksissa on aika usein päinvastoin.
Jos ilmapuoli on ylhäällä ei alapuolelle jää siltikään ylimääräistä ilmaa,sillä kun ottaa tyhjän paisarin käteen ja törkkää sormen putkiyhteestä sisään niin heti sormi tökkää kalvoon elikkä turhaa ilmatilaa ei ole.

Paisuntasäiliöksi varmaan kävisi tuo altatäytettävä umpisäiliö kun vaan ilman tilalla olisi joku hapeton kaasu,vaikka typpi.
Painevesijärjestelmissä on käytetty juuri tuota systeemiä ja pytyt on aina RST/HST(ilmeisesti hapen ja vaihtuvan veden takia),on olemassa myös näihin pyttyjä joissa on kalvo sisällä.

 

[tapi65]

Vs: paisuntasäiliön filosofia??

Ei mitään merkitystä miten päin kalvopaisuntasäiliö on, ainoa mikä merkitsee on että kuuma vesi on mahdollisimman kaukana kumi kalvosta. Jos säiliön laittaa niin että järjestelmän kuumin vesi koskee aina kalvoon, voit laskea sille lyhyimmän mahdollisen eliniän.
en ole varma edellisestä yhdys tai ei sanasta, mutta lienee varminta kytkeä kalvopaisunta-astia aina paluupuolelle ja mahdollisen ilma/typpivuodon vuoksi lähelle mahdollista automaattista ilmausventtiiliä.

 

[tapi65]

Vs: paisuntasäiliön filosofia??


Paisuntasäiliöksi varmaan kävisi tuo altatäytettävä umpisäiliö kun vaan ilman tilalla olisi joku hapeton kaasu,vaikka typpi.
Painevesijärjestelmissä on käytetty juuri tuota systeemiä ja pytyt on aina RST/HST(ilmeisesti hapen ja vaihtuvan veden takia),on olemassa myös näihin pyttyjä joissa on kalvo sisällä.
[/quote]
Typpi tai ilma verkostoon päästessään katkaiseen nesteyhteyden samalla lailla. Jos verkosto ei ole täynnä pelkkää nestettä, nestekierto tulee huomattavasti vaikeammaksi.

Korjattu typoja

 

[pökö]

Vs: paisuntasäiliön filosofia??

Ei ole tarkoitus päästää typpeä/ilmaa verkostoon vaan se on siellä säiliössä.

 

[teukka]

Vs: paisuntasäiliön filosofia??

Kyllä asia selkisi. Kiitoksia. Huomenna hommiin.

 

[kotte]

Vs: paisuntasäiliön filosofia??

Jatkokysymys aiheeseen: Itseäni on monesti askarruttanut putkiston sakkojen kertyminen paisuntasäiliöön (vanhoihin järjestelmiin näitä tulee helposti erilaisten vaurioiden aiheuttamien vuotojen ja lisätäytön seurauksena). Eli onko käytännössä havaittu haittoja sakan kertymisestä, kun kalvopaisunta-astian lähtö on ylöspäin ja kaikki mahdollinen sakka siis kertyy kalvoa vasten?

 

[pökö]

Vs: paisuntasäiliön filosofia??

Ei sakkaa ainakaan kovin paljoa taida olla kun en ole tuollaista huomannut. Omakotitaloissa paisari on usein kytketty kattilan päällä olevaan paisunta/kiehuntayhteeseen eikä näin ole suoraan yhteydessä virtaukseen joten sakat ei varmaan kulkeudu paisariin.