Panasonic R32 12kw ja mitä muuta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Spertti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Varaajassa kolme kierukka, kaksi alhaalla ja yksi ylhäällä.
Jos laittaisi toisen alakierukan kylmän suihkuveden haalistukselle ja kaksi muuta kuuman veden esilämmitykseen.
Pohdin että riittääkö veden virtaama jos kylmä ja kuuma kaikki samojen kierukoiden kanssa?

Pumppukin tuli, mutta lähti samantien takaisin postin terminaaliin.
Pahvissa reikiä ja syylärissä (mikä lie oikealta nimeltään) lamellit vääntyneet.
En lähtenyt ottamaan riskiä että alkaisi tuosta vuotamaan..
 

Liitetiedostot

  • 20260924_105509.webp
    20260924_105509.webp
    60,3 KB · Lukukerrat: 68
Toimittaja lupasi laittaa uuden pumpun ensi viikolla matkaan.
Onneksi tämän suhteen ei kiirettä, kun rakentaminen muuten vielä vaiheessa.
 
Noi lamellit on tosi ohutta tavaraa. Vääntyvät jo ihan sormella hipaisusta. Varsinainen putki siellä takana on vahvempaa. Ikävä takaisku projektille.
Juu, tuossa jos olisi saanut hyvän korvauksen vauriosta niin eihän se olisi ollut kuin varovasti taitella lamellit ohuella meisselillä/hammastikulla suoremmaksi. Eihän niistä toki ihan suoria saa mutta ei sillä mitään vaikutusta toimintaan ole
 
Vaurioitunut pumppu lähtee tämän hetken tiedon mukaan Saksaan ensi viikon alussa ja sen jälkeen tulee uusi tilalle.

Minkä tehoista kiertovesipumppua tulisi järjestelmään katsella?
Mikäli olen oikein ymmärtänyt niin kierto tulisi olla mahdollisimman nopea mahdollistamaan alhainen kiertoveden lämpötila.
32-6-180 vai peräti 32-6-180?
Vai riittäisikö 25-6-180?
Isommat ottaa max. teholla yli 200w ja pienemmät alle 100w..
 
Minkä tehoista kiertovesipumppua tulisi järjestelmään katsella?
Mikäli olen oikein ymmärtänyt niin kierto tulisi olla mahdollisimman nopea mahdollistamaan alhainen kiertoveden lämpötila.
32-6-180 vai peräti 32-6-180?
Vai riittäisikö 25-6-180?
Isommat ottaa max. teholla yli 200w ja pienemmät alle 100w..
"Vesikiertoinen lattialämmitys, paksu laatta 40tn."

Millainen pumppu siellä on nyt ja onko siellä lisäksi jotain linjasäätöventtiileitä termostaatteja yms?

Jotta homma ei mene ihan poskelleen, pitäisi ensin miettiä miten aiot käyttää bufferia. Haluatko sekoittaa sen veden kokonaan vai hyödyntää kerrostuman tarjoamaa lisäsäästöä. Jos haluat hyödyntää kerrostuman tarjoamaa lisäsäästöä niin veden tulisi jäähtyä lattiassa yhtä monta astetta kuin VILP lämmittää sitä eli pitäisi olla sama dT asetettuna kumpaankin. Silloin bufferiin syntyy kerrostuma, jonka avulla vesi tulee VILPille viileämpänä ja COP paranee eli sähköä säästyy kun lämmin vesi ei sekoitu haaleaan paluuveteen.
 
Taitaakin olla niin että määräysten mukaan pitää olla alhaisen energian pumppuja missä ottotehot kymmeniä watteja.
Kuinka paljon riittävä pumppausmäärä? 5m3/h?
 
Taitaakin olla niin että määräysten mukaan

Määräysten?

Ottotehot ovat pienentyneet pumpuissa kun ne siirtyivät invertteritekniikkaan. Älä tutki watteja vaan nostokorkeuttta ja tuottoa. Ne löytyvät pumpun datalehdeltä. Siellä on käyrät millä paineella ne siirtävät minkäkin verran vettä.

Optimi olisi että pusket lattiaan saman määrän vettä kuin VILP tunkee tankkiin. Silloin voit jättää bufferitankin pois kokonaan ja säästää lisää sekä tankin hinnan että energiaa. Tämä ei yleensä onnistu kun pumppu puskee enemmän vettä kuin mitä lämmityspiirit jaksaa ottaa vastaan. Lattialämmityksessä voi olla toinen tilanne. Ne saatta hyvinkin otaa vastaan kaiken, jos siellä ei ele termostaatteja, jotka katkaisee virtauksen.
 
Tässä vielä kuva panan omasta asennusohjeesta miten pumppu asennetaan uuteen rakennukseen ilman bufferia ja ylimääräistä kv-pumppua. Ainoa tankki tässä on käyttövesisäiliö.

1791365538545.webp
 
  • Tykkää
Reaktiot: Ode
Kiertovesipumppuvaihtoehtoja tutkiessa vastaan tullut energiatehokkuusdirektiivi tms. ja siitä päättelin että uudiskohteeseen tulee kiertovesipumppu olla valittuna sen mukaisesti. Voin olla ymmärtänyt väärinkin


Kyseessä siis uudiskohde lattialämmityksellä ja ilman termostaatteja.

500l bufferi kolmella kierukalla (käyttöveden esilämmitys) on jo hankittuna ja tulee asennetuksi.

Pitääpä katsoa lattialämmityssuunnitelmasta paljonko oli virtauksia laskettu ja kiertovesipumpun valinta sen mukaan tai ehkäpä kertaluokkaa suurempi varmistamaan mahdollisimman alhainen kiertoveden lämpötila.
 
ehkäpä kertaluokkaa suurempi varmistamaan mahdollisimman alhainen kiertoveden lämpötila

Kannattaa valita sellainen joka nostaa kierroksia kun huomaa että vesi alkaa lämpenemään niin ei kulu säästöt turhaan pumppaukseen. Aivan hullun nopea saa olla virtausta jos haluat ettei vesi ehdi jäähtymään kierrossa. Samala sotket täysin sen ison puskurin kerrostuman ja lasku vaan kasvaa.

Tässä on nyt mennyt puurot ja vellit vähän sekaisin. Mainitsemasi erityisen nopea kierto on taloudelinen jos ei ole bufferia. Bufferin kanssa veden pitää optimitilanteessa jäähtyä lattiassa saman verran kuin lämpöpumppu lämmittää sitä omassa kierrossa, joka on yleensä nopeampi. Muuten lämpöpumppu alkaa tehdä kuumempaa kuin on tarpeen koska kerrostuma sekoittuu. Kaikkein älyttömintä olisi se, että lattiaan menee enemmän vettä kuin mitä pumppu syöttää isoon bufferiin, koska saman tuloksen saisi 50 litran bufferillakin.

Ehdotan että lisäät kytkentään bufferin ohitusventtiilin, niin että voit jättää sen tarvittaessa pois piiristä silloin kun haluat viileintä lämmitysvettä tehostaaksesi hyötysuhdetta.
 
LL-suunnitelmasta on tosiaan parasta katsoa, mikä on suunniteltu kokonaisvirtaama ja sitä vastaava painehäviö. Näillä tiedoilla pystyy valitsemaan kiertovesipumpun / pumput. Jakotukkeja voi olla samassa kierrossa yksi tai useampia. Tämän kokoiseen kohteeseen riittää hyvin todennäiköisesti DN25 pumppu nostokorkeudella 6m, eli esim Grunfos Alpha 25-60.
 
871l/h on lattialämmityssuunnitelmassa laskettu kokonaisvirtaukseksi.
4443w 40/35c veden lämmöillä.
Kokonaispainehäviö 19,26kPa.

Hyvä huomio tuo että bufferin kanssa kierto tulisikin olla pienempi..
Ja ohitusputki ei juuri mitään maksa niin senkin voisi asennuttaa.

Varaajan yläosassa 2 tuuman vastusyhde, niin pohdin että laittaisi vilpiltä tulon siihen, siten että 2" putkea jos mahdollisimman aikaisin jo ennen varaajaa.
Muistan täältä jostain ketjusta lukeneeni että tämä ehkäisi varaajan sekoittumista?

Puulämmitysfoorumilla oli keskustelua että jakaisi paksun putken kautta vilpiltä tulon kahteen eri korkeuteen.
Ja jos putki (varaajan vieressä pystyssä) mistä jaetaan olisi riittävän paksu esim. 3" niin kuumempi menisi automaattisesti ylemmäs ja viileämpi alemmas..
Onko kukaan vastaavan tyyppistä vilpin kanssa kokeillut?
Vai onko tuo omiaan sekoittamaan varaajaa entistä enemmän?
 
Kenellä vastaava Panasonic niin millä korkeudella on pumpusta lähtevä putki?
Käyttöohjeita netistä katsellut, mutta putkien korkeuksista ei mainintaa..
..ja uusi pumppu ei ole vielä tullut.

Varaajassa yhde mihin kytketään on 140cm korkeudella, noin 3/4 korkeudella.

Lattian ja maanpinnan korkeusero noin 45cm ja jos siihen valaa laatan tai laittaa esim. 60x60 betonilaattoja niin, vielä saa melko korkean telineen tehdä..
.. että saa nousua pumpun suuntaan.
Teline kannattanee tehdä niin ettei juuri mitään jäisi pumpun alle että saa sulatusvedet kunnolla haltuun?

Ja jos kenellä tietoa millä jaolla/missä kohta pumpun kiinnityspisteet ovat niin voisi hahmotella telinettäkin jo etukäteen
 
Takaisin
Ylös Bottom