D
dyyd
Vieras
Hyvin on säästöä tullut plakkariin. Millainen takuu tuossa kyseisessä laitteessa oli? Nyt kun tulee säästöjä niin voi lähteä vaikka ulkomaille. 
T
Tinakenkapoika
Vieras
Onko tuohon sähkön kokonaishintaan laskettu myös sähkönsiirrosta kertyneet säästöt? Kun ainakin täällä päin suomea tuppaa tuo siirto olemaan kalliimpaa kuin sähkö :-\ Odottelen kovasti tämän kuun loppua kun saapi tähänkin rintsuun ilpin pöhkimään ja ehkä sitten tuota vattenfallin riistoa vähän edes pienemmäksi.
H
Hemmo
Vieras
PeMa sanoi:
Heräsi kysymys?
Epäilen tuon "talous+vesi"-keskiarvo kulutuslukeman paikkansapitävyyttä.
Jos saan veikata, niin taloussähkön ja vedenlämmityksen osuus on tuota arviota suurempi
Hemmo sanoi:Heräsi kysymys?
Epäilen tuon "talous+vesi"-keskiarvo kulutuslukeman paikkansapitävyyttä.
Jos saan veikata, niin taloussähkön ja vedenlämmityksen osuus on tuota arviota suurempi
Hemmo, minusta tuo 15,45 kWh päivässä on ihan linjassa omien mittauksieni kanssa. Asukkaina on 2 vanhempaa henkilöä => veden käyttö on kohtuullista ja suihkussa ei seisota joka päivä.
Mulla keskikulutus on kesällä noin 13,5 kWh/d, joka sisältää siis taloussähkön ja lämpimän käyttöveden.
Omilla vanhemmillani 1977 valmistunut omakotitalo 110 m2, suorasähkölämmitys ja 2 asukasta => kesäkuukausien keskikulutus noin 16,4 kWh/d.
T
teukka
Vieras
Epäilen Hemmon tavoin tuota talousssähkön ja veden lämmityksen kulutusta. Muistettava lisäksi , että talvella kuluu taloussähköä enemmän kuin kesällä. 
teukka sanoi:Epäilen Hemmon tavoin tuota talousssähkön ja veden lämmityksen kulutusta. Muistettava lisäksi , että talvella kuluu taloussähköä enemmän kuin kesällä.
Kertokaapa sitten miten tulisi arvioida/laskea taloussähkön ja käyttöveden lämmityksen kuluttama sähköenergia? ???
Itse en ole parempaakaan keinoa löytänyt. Motivan mukaan käyttöveden lämmitys ei olisi riippuvainen ulkolämpötilasta. teukka tarkoittanee valaistusta ja autonlämmittimiä.
http://www.motiva.fi/fi/yjay/kunnatjakuntayhtymat/kulutuksennormitus/lamminkayttovesi.html
T
teukka
Vieras
Ilman auton lämmitystäkin meillä on vuotuinen kulutus noin 5000 kWh ja kesäajan kuluista saisin vain noin 4000 kWh. On siinä siis noin 1000 kWh:n heitto. En ole niin tärkeänä pitänyt tarkempaa arviota. Ajattelin vain, että jos kesän juttuja käyttää laskentaperusteina asioissa, joissa ne kovasti vaikuttavat, niin on mietittävä niiden tarkkuutta. Olenhan minäkin tuolla tavalla laskeskellut...
Kait se on ihan luonnollista elämän rytmiä, että talvella kuluu vähän enemmän käyttösähköä....
Kait se on ihan luonnollista elämän rytmiä, että talvella kuluu vähän enemmän käyttösähköä....
Maalainen
Vakionaama
janti sanoi:
Tuossa on varmasti eroja. Meillä ainakin lopputalvesta kylmä vesi on niin kylmää, että sitä ku hörppää niin tuntuu että hampaat katkeaa. Kesällä huomattavasti lämpösempää. Huomaa myös suihkussa, jossa ei ole termostaatti hanaa. Talvella pitää pistää vivusta enempi kuumaa sekaan kuin kesällä.
Jukka
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Pääkaupunkiseudulle Päijännetunnelia pitkin tuleva käyttövesi/kylmävesi on vuoden ympäri aika saman lämpöistä. Tuossa linkissä on tunneliin sisään menevän veden lämpötiloja. Tunnelissa vesi lämpenee ympäri vuoden ympäröivän maaperän lämpöiseksi (5-7 asteiseksi). http://www.psv-hrv.fi/paijanne.phtml?lang=fi
Lämpötilaerot kesä/talvi riippuvat varmaankin enemmän näistä viimeisistä kilometreistä kunnan johdossa.
Porakaivosta tuleva vesi on myöskin hyvin tasaisesti 4-7 asteen lämpöistä. Porakaivoissa veden lämpötila vaihtelee 2-3 asetta.
http://www.motiva.fi/midcom-serveattachmentguid-225b566bfbc93db4787708251dd9902a/maalampopumppu
teukalla on nykyisin kaukolämpö, joten sen vuoksi kesä/talvikulutuksien seuranta taloussähkön osalta onnistuu sähkömittarista helposti.
Kuinka paljon se kaukolämpökeskus viekään sähköä? Lasketko sen kuluttaman sähkön taloussähköön? Oliko teukalla mukavus lattialämmitystä sähköllä tai ulkovaloja hämäräkytkimellä. Mites oli teukalla se ilmanvaihto, oliko LTO:ta jälkilämmitys sähköllä kanssa? Luitko sen taloussähköön?
Minusta LTO:n jälkilämmityspatterin sähkönkulutus piäisi olla lämmityssähkössä. Myös kaukolämpökeskuksen energiankulutus pitäisi lukea lämmityssähköön. Talvella asuinhuoneistoissa/sisällä lisääntynyt valaistustarve ja sen lisääntynyt enegian kulutus vähentää lämmitystarvetta lähes saman verran => tätä muutosta ei mielestäni tarvitse huomioida taloussähköä arvioitaessa (=lisääntynyt valaistus on siis lämmityssähköä).
Pääkaupunkiseudulle Päijännetunnelia pitkin tuleva käyttövesi/kylmävesi on vuoden ympäri aika saman lämpöistä. Tuossa linkissä on tunneliin sisään menevän veden lämpötiloja. Tunnelissa vesi lämpenee ympäri vuoden ympäröivän maaperän lämpöiseksi (5-7 asteiseksi). http://www.psv-hrv.fi/paijanne.phtml?lang=fi
Lämpötilaerot kesä/talvi riippuvat varmaankin enemmän näistä viimeisistä kilometreistä kunnan johdossa.
Porakaivosta tuleva vesi on myöskin hyvin tasaisesti 4-7 asteen lämpöistä. Porakaivoissa veden lämpötila vaihtelee 2-3 asetta.
http://www.motiva.fi/midcom-serveattachmentguid-225b566bfbc93db4787708251dd9902a/maalampopumppu
teukalla on nykyisin kaukolämpö, joten sen vuoksi kesä/talvikulutuksien seuranta taloussähkön osalta onnistuu sähkömittarista helposti.
Kuinka paljon se kaukolämpökeskus viekään sähköä? Lasketko sen kuluttaman sähkön taloussähköön? Oliko teukalla mukavus lattialämmitystä sähköllä tai ulkovaloja hämäräkytkimellä. Mites oli teukalla se ilmanvaihto, oliko LTO:ta jälkilämmitys sähköllä kanssa? Luitko sen taloussähköön?
Minusta LTO:n jälkilämmityspatterin sähkönkulutus piäisi olla lämmityssähkössä. Myös kaukolämpökeskuksen energiankulutus pitäisi lukea lämmityssähköön. Talvella asuinhuoneistoissa/sisällä lisääntynyt valaistustarve ja sen lisääntynyt enegian kulutus vähentää lämmitystarvetta lähes saman verran => tätä muutosta ei mielestäni tarvitse huomioida taloussähköä arvioitaessa (=lisääntynyt valaistus on siis lämmityssähköä).
P
pahhi
Vieras
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Tuolla logiikalla ajateltuna talvella lisääntynyt TV:n katselun kuluttama sähkö voitaisiin sisällyttää lämmityssähköön.
Mielestäni kaikki se on lämmityssähkö mikä kuluu talon lämmityslaitteissa. Käyttösähköä kaikki muu.
janti sanoi:Talvella asuinhuoneistoissa/sisällä lisääntynyt valaistustarve ja sen lisääntynyt enegian kulutus vähentää lämmitystarvetta lähes saman verran => tätä muutosta ei mielestäni tarvitse huomioida taloussähköä arvioitaessa (=lisääntynyt valaistus on siis lämmityssähköä).
Tuolla logiikalla ajateltuna talvella lisääntynyt TV:n katselun kuluttama sähkö voitaisiin sisällyttää lämmityssähköön.
Mielestäni kaikki se on lämmityssähkö mikä kuluu talon lämmityslaitteissa. Käyttösähköä kaikki muu.
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
JEP
Yritän tällä tuoda esiin että kesäajankulutus on kyllä aika hyvä arvio taloussähkönkulutukselle ympäri vuoden.
Talviaikana sisällä lisääntynyt kulutus tulee hyödyksi lämmitystarvetta vähentämään => laskelmissahan tuo onkin lämmityssähköä jos kesäkulutus on taloussähkön pohjana. Ulkona tapahtuva lisäkulutus on sitten oma asiansa (ulkovalaistus ja autojen sisätilalämmittimet).
=> Parempaan tarkkuuteen pääsemiseen taloussähkön arvioinnissa tarvittaisiin paljon mittauksia/mittareita lisää. :-\
pahhi sanoi:
JEP
Yritän tällä tuoda esiin että kesäajankulutus on kyllä aika hyvä arvio taloussähkönkulutukselle ympäri vuoden.
Talviaikana sisällä lisääntynyt kulutus tulee hyödyksi lämmitystarvetta vähentämään => laskelmissahan tuo onkin lämmityssähköä jos kesäkulutus on taloussähkön pohjana. Ulkona tapahtuva lisäkulutus on sitten oma asiansa (ulkovalaistus ja autojen sisätilalämmittimet).
=> Parempaan tarkkuuteen pääsemiseen taloussähkön arvioinnissa tarvittaisiin paljon mittauksia/mittareita lisää. :-\
P
pahhi
Vieras
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Taloussähkön kulutuksen kertoo hyvin öljy / kaukolämpötalon sähkönkulutus, josta on vähennetty kiertovesipumpun kulutus. Tästä voisi tehdä kyselynkin.
Hyvä veikkaus perus taloudelle on 4000kWh + 1000kWh kertaa henkilö lukumäärä.
Taloussähkön kulutuksen kertoo hyvin öljy / kaukolämpötalon sähkönkulutus, josta on vähennetty kiertovesipumpun kulutus. Tästä voisi tehdä kyselynkin.
Hyvä veikkaus perus taloudelle on 4000kWh + 1000kWh kertaa henkilö lukumäärä.
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Tsekkasin noita omia kulutuksia kesä ja talvikuukausilta. Vähensin kokonaiskulutuksesta ILPin kulutuksen.
Eroa tuolla tavala päiväkulutuksessa tulee noin 4 kwh/d. => Näin virhettä/eroa tulisi ILP kulutuksen ulkopuolisessa sähkön kulutuksessa noin 1100 kWh vuodessa, jos sama arvioitaisiin kesäkuukausien perusteella. Minulla tuossa ILPin ulkopuolisessa kulutuksessa on mukana myöskin pesutilojen lattialämmitys ~3kwh/d (ei päällä kesällä) ja LTO-jälkilämmityspatteri (ei päällä viime talvena).
Tsekkasin noita omia kulutuksia kesä ja talvikuukausilta. Vähensin kokonaiskulutuksesta ILPin kulutuksen.
Eroa tuolla tavala päiväkulutuksessa tulee noin 4 kwh/d. => Näin virhettä/eroa tulisi ILP kulutuksen ulkopuolisessa sähkön kulutuksessa noin 1100 kWh vuodessa, jos sama arvioitaisiin kesäkuukausien perusteella. Minulla tuossa ILPin ulkopuolisessa kulutuksessa on mukana myöskin pesutilojen lattialämmitys ~3kwh/d (ei päällä kesällä) ja LTO-jälkilämmityspatteri (ei päällä viime talvena).
H
Hemmo
Vieras
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Huomiot jotka kannattaa tässä kesä/talviajan talousveden- taloussähkön arvioinnissa ottaa huomioon:
-Ensinnäkin kesällä ollaan lomilla, mökillä ja muutenkin vähemmin kotona, kuin talvella.
*Lämmintä käyttövettä kuluu selvästi vähemmän.
*Kesällä ei tarvita valaistusta.
*TV:n, tietokoneen ja ym.hupilaitteiden käyttö on vähäisempää.
*Auton lämmitystä ei tarvita.
*Syödään paljon grilliruokaa, valmistus ulkona kaasulla tai hiilillä.
Jo noista syntyy helposti 1000-2000kWh talvi/kesäkulutuksessa ero, riippuen henkilömäärästä.
Veikkaisin tässä esimerkkitapauksessa tuon taloussähkön kulutuksen olevan lähempänä 7000kWh kuin 6000.
Täytyy kuitenkin muistaa, että ko. perhe on jo iäkkäämpi pariskunta.
Ja voihan se olla ettei he mökkeile, lomaile, grillaa tai omista autoa.
Eivätkä käytä tietokonetta.
Ja katsovat vapaa-aikanaan pelkästään televisiota ja syövät sähköuuniruokaa kesät talvet
Huomiot jotka kannattaa tässä kesä/talviajan talousveden- taloussähkön arvioinnissa ottaa huomioon:
-Ensinnäkin kesällä ollaan lomilla, mökillä ja muutenkin vähemmin kotona, kuin talvella.
*Lämmintä käyttövettä kuluu selvästi vähemmän.
*Kesällä ei tarvita valaistusta.
*TV:n, tietokoneen ja ym.hupilaitteiden käyttö on vähäisempää.
*Auton lämmitystä ei tarvita.
*Syödään paljon grilliruokaa, valmistus ulkona kaasulla tai hiilillä.
Jo noista syntyy helposti 1000-2000kWh talvi/kesäkulutuksessa ero, riippuen henkilömäärästä.
Veikkaisin tässä esimerkkitapauksessa tuon taloussähkön kulutuksen olevan lähempänä 7000kWh kuin 6000.
Täytyy kuitenkin muistaa, että ko. perhe on jo iäkkäämpi pariskunta.
Ja voihan se olla ettei he mökkeile, lomaile, grillaa tai omista autoa.
Eivätkä käytä tietokonetta.
Ja katsovat vapaa-aikanaan pelkästään televisiota ja syövät sähköuuniruokaa kesät talvet
H
Hemmo
Vieras
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Ja kuitenkaan tuo arviosi ei perustu pitempiaikaiseen mittaukseen
Joten tämä keskustelu on käytännössä täysin turhaa.
Suoraan kuluttajalta mitattuja vertailuja ei kuitenkaan tästä löydy.
Euroissa nuo arviointivirheestä johtuvat erot voivat olla kuitenkin jopa 50-100€/v luokkaa
janti sanoi:Mulla keskikulutus on kesällä noin 13,5 kWh/d, joka sisältää siis taloussähkön ja lämpimän käyttöveden.Hemmo sanoi:Heräsi kysymys?
Epäilen tuon "talous+vesi"-keskiarvo kulutuslukeman paikkansapitävyyttä.
Jos saan veikata, niin taloussähkön ja vedenlämmityksen osuus on tuota arviota suurempi
Omilla vanhemmillani 1977 valmistunut omakotitalo 110 m2, suorasähkölämmitys ja 2 asukasta => kesäkuukausien keskikulutus noin 16,4 kWh/d.
Ja kuitenkaan tuo arviosi ei perustu pitempiaikaiseen mittaukseen
Joten tämä keskustelu on käytännössä täysin turhaa.
Suoraan kuluttajalta mitattuja vertailuja ei kuitenkaan tästä löydy.
Euroissa nuo arviointivirheestä johtuvat erot voivat olla kuitenkin jopa 50-100€/v luokkaa
P
PeMa
Vieras
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
PeMa vastailee:
-Takuu kompressorilla on 5 vuotta, muilta osin 2 vuotta. Uskon, että takuu
vastaa vähän pidempäänkin.
- Onneksi ei tullut hankittua kesämökkiä harmiksi. Omakotitalossa, pihan ja kasvimaan hoidossa riittä askaretta kohta 77 vuotta täyttävälle riittävästi.
- Kotoa ei olla poissa nykyisin enää kesäaikanakaan kuin muutamia päiviä.
- Auto on, mutta ei ole tarvetta lämmittää. Kotikylmiön kylmäkone on autotallissa. Harvoin lämpötila tallissa laskee alle -10. Ajokilometrejä 8000-10000 vuodessa.
- Ruoka laitetaan keittiössä. Siellä leivotaan pullat, sämpylät, kakut ja muut. Ruisleipä ostetaan valmiina.
- TV oli viime elokuun alkupuolelle asti 28 tuuman kuvaputkitelevisio. Nyt on 40 tuumainen LCD. Tallentava digisovitin on ollut jo 2 vuotta.
- Suihkussa ja saunassa käydään kesäaikaan paljon enemmän. 10 min kävelymatkan päässä oleva uimahalli on kesät suljettuna. Syksystä kevääseen käymme siellä 2-3 kertaa viikossa kuntoilemassa.
- Pesutilojen lämpö hoituu sähköpatterilla joka on koko ajan päällä, mutta termostaatti sulkee sitä kesäisin. Lattialämmityskaapeli on, mutta näissä olosuhteissa ei kannata pitää päällä. Katolla on huippuimuri jota ajoittain käytetään. Pesutilat ovat jokseenkin sen alla ja tuulettuvat luonnollisella vedolla. Kovin huippari pyörii läpivirtaavan ilman vaikutuksesta ilman sähköä.
Vertailun tein vuoden 2004 kulutukseen. Sekin oli lauha talvi. Päiväkirjani mukaan ulkolämpötila kävi alle -20°C vain neljänä vuorokautena.
Vuoden 2007 kesäkuun kulutus oli 422 kwh, heinäkuun 457 kwh ja elokuun 594 kwh. Elokuun lopulla ajoin kuivausajoa ja kuun vaihteessa lämmitystä.
Kesä oli erittäin lämmin ja sopiva "pohjakulutuksen" ajoon. Kylmäkone autotallissa kuluttaa kesällä enemmän ja vastaavasti talvella vähemmän.
Viimekesä onkin sitten luku sinänsä, kylmä, pilvinen ja sateinen. Aurikoenergiaa oli huomattavasti vähemmän tarjolla. Tämän tästä piti laittaa ilpi töihin.
Keskuu 574 kwh, heinäkuu 499 kwh ja elokuu 594 kwh. Tällaisesta kesästä ei saa lämmityksen ulkopuolista kulutusta sähköjärjestelmän yhdestä ainoastä kwh mittarista mitattua. Toista oli kesä 2007.
Eikä tällä pohjakulutuksella suurta merkitystä ole. Tärkeintä on, ettei lämmityssähkön säästö osuutta arvioi liian suureksi ja kehua retostele ilpiä ilman kunnollista seurantaa. Vähän ennen ilpiä aloitin kwh mittarin lukemisen joka aamu välittömästi herätyksen jälkeen. Tämä tarkkuus riittää minulle hyvin.
PeMa vastailee:
-Takuu kompressorilla on 5 vuotta, muilta osin 2 vuotta. Uskon, että takuu
vastaa vähän pidempäänkin.
- Onneksi ei tullut hankittua kesämökkiä harmiksi. Omakotitalossa, pihan ja kasvimaan hoidossa riittä askaretta kohta 77 vuotta täyttävälle riittävästi.
- Kotoa ei olla poissa nykyisin enää kesäaikanakaan kuin muutamia päiviä.
- Auto on, mutta ei ole tarvetta lämmittää. Kotikylmiön kylmäkone on autotallissa. Harvoin lämpötila tallissa laskee alle -10. Ajokilometrejä 8000-10000 vuodessa.
- Ruoka laitetaan keittiössä. Siellä leivotaan pullat, sämpylät, kakut ja muut. Ruisleipä ostetaan valmiina.
- TV oli viime elokuun alkupuolelle asti 28 tuuman kuvaputkitelevisio. Nyt on 40 tuumainen LCD. Tallentava digisovitin on ollut jo 2 vuotta.
- Suihkussa ja saunassa käydään kesäaikaan paljon enemmän. 10 min kävelymatkan päässä oleva uimahalli on kesät suljettuna. Syksystä kevääseen käymme siellä 2-3 kertaa viikossa kuntoilemassa.
- Pesutilojen lämpö hoituu sähköpatterilla joka on koko ajan päällä, mutta termostaatti sulkee sitä kesäisin. Lattialämmityskaapeli on, mutta näissä olosuhteissa ei kannata pitää päällä. Katolla on huippuimuri jota ajoittain käytetään. Pesutilat ovat jokseenkin sen alla ja tuulettuvat luonnollisella vedolla. Kovin huippari pyörii läpivirtaavan ilman vaikutuksesta ilman sähköä.
Vertailun tein vuoden 2004 kulutukseen. Sekin oli lauha talvi. Päiväkirjani mukaan ulkolämpötila kävi alle -20°C vain neljänä vuorokautena.
Vuoden 2007 kesäkuun kulutus oli 422 kwh, heinäkuun 457 kwh ja elokuun 594 kwh. Elokuun lopulla ajoin kuivausajoa ja kuun vaihteessa lämmitystä.
Kesä oli erittäin lämmin ja sopiva "pohjakulutuksen" ajoon. Kylmäkone autotallissa kuluttaa kesällä enemmän ja vastaavasti talvella vähemmän.
Viimekesä onkin sitten luku sinänsä, kylmä, pilvinen ja sateinen. Aurikoenergiaa oli huomattavasti vähemmän tarjolla. Tämän tästä piti laittaa ilpi töihin.
Keskuu 574 kwh, heinäkuu 499 kwh ja elokuu 594 kwh. Tällaisesta kesästä ei saa lämmityksen ulkopuolista kulutusta sähköjärjestelmän yhdestä ainoastä kwh mittarista mitattua. Toista oli kesä 2007.
Eikä tällä pohjakulutuksella suurta merkitystä ole. Tärkeintä on, ettei lämmityssähkön säästö osuutta arvioi liian suureksi ja kehua retostele ilpiä ilman kunnollista seurantaa. Vähän ennen ilpiä aloitin kwh mittarin lukemisen joka aamu välittömästi herätyksen jälkeen. Tämä tarkkuus riittää minulle hyvin.
P
PeMa
Vieras
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
PeMa jatkaa: Kävin uimahallissa saunomassa ja uimassa välillä.
Luonnollisesti verkkopalvelun kulutussidonnainen osuus on mukana säästössä. Kiinteät perusmaksut eivät tähän vertailevaan laskelmaan kuulu, koska ne ovat kulutuksesta riippumattomia.
PeMa jatkaa: Kävin uimahallissa saunomassa ja uimassa välillä.
Luonnollisesti verkkopalvelun kulutussidonnainen osuus on mukana säästössä. Kiinteät perusmaksut eivät tähän vertailevaan laskelmaan kuulu, koska ne ovat kulutuksesta riippumattomia.
H
Hemmo
Vieras
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Hyvää syksyn jatkoa vaan.
Ja toivotaan kauniita ja kuulakoita syksyilmoja...
Eipä näiden kulutusmittausten ja -rätnäilyjen kanssa kannata niin pilkunpäälle laskea.
Hemmo
Hyvää syksyn jatkoa vaan.
Ja toivotaan kauniita ja kuulakoita syksyilmoja...
Eipä näiden kulutusmittausten ja -rätnäilyjen kanssa kannata niin pilkunpäälle laskea.
Hemmo
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Olen aivan samaa mieltä, Hemmo. => Täysin turhaa keskustelua!
Kesäkuukausien kulutus on edelleenkin parasarvio taloussähköstä jonka voi normikuluttaja tehdä.
Ero kesä/talvi kulutuksien välillä vaihtelee erittäin paljon erillaisissa asunnoissa. => ei pystytä antamaan parempaa arviota taloussähköstä.
Mulla oli noissa omissa laskelmissani huomioitu tuo kotoa pois olo ~1 kk verran kesällä. 2 vuoden seurannan perusteella kesäkuukausien keskikulutus olisi, jos noita poissaoloja ei olisi huomioitu, 10,6 kWh/d. (
Nyt omissa laskelmissani käytän tuota 13,5 kWh/d, koska se on laskettu vain kesän "työajalta".
Ohessa noita omia kodinkoneiden sähkökulutusmittauksia/seurantaa. Tuossa oli vähintään 2 viikkoa seurantaa kullakin laitteella.
Hemmo sanoi:Ja kuitenkaan tuo arviosi ei perustu pitempiaikaiseen mittaukseen
Joten tämä keskustelu on käytännössä täysin turhaa.
Olen aivan samaa mieltä, Hemmo. => Täysin turhaa keskustelua!
Kesäkuukausien kulutus on edelleenkin parasarvio taloussähköstä jonka voi normikuluttaja tehdä.
Ero kesä/talvi kulutuksien välillä vaihtelee erittäin paljon erillaisissa asunnoissa. => ei pystytä antamaan parempaa arviota taloussähköstä.
Mulla oli noissa omissa laskelmissani huomioitu tuo kotoa pois olo ~1 kk verran kesällä. 2 vuoden seurannan perusteella kesäkuukausien keskikulutus olisi, jos noita poissaoloja ei olisi huomioitu, 10,6 kWh/d. (
Nyt omissa laskelmissani käytän tuota 13,5 kWh/d, koska se on laskettu vain kesän "työajalta".
Ohessa noita omia kodinkoneiden sähkökulutusmittauksia/seurantaa. Tuossa oli vähintään 2 viikkoa seurantaa kullakin laitteella.
T
teukka
Vieras
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Tämä keskusteluhan on vain mielipiteiden vaihtoa eikä välttämättä sisällä mitään suuria eikä pieniäkään totuuksia. Kyllä tuo kesäajan mittaus lienee riittävä ja yksinkertainen. Joskus vaan tulee kovin poikkeavia arvoja ja niihin lienee joku selityskin - ovat joko totta tai jotenkin virheellisiä.
Tärkeintä on mielestäni se, että yhä useampi ymmärtää pitää silmällä kulutusta mittaria tarkastelemalla ja ymmärtää vielä lisäksi kilowatin ja kilowattitunnin eron.
Tämä keskusteluhan on vain mielipiteiden vaihtoa eikä välttämättä sisällä mitään suuria eikä pieniäkään totuuksia. Kyllä tuo kesäajan mittaus lienee riittävä ja yksinkertainen. Joskus vaan tulee kovin poikkeavia arvoja ja niihin lienee joku selityskin - ovat joko totta tai jotenkin virheellisiä.
Tärkeintä on mielestäni se, että yhä useampi ymmärtää pitää silmällä kulutusta mittaria tarkastelemalla ja ymmärtää vielä lisäksi kilowatin ja kilowattitunnin eron.
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Motivan RET-projektissa on arvioitu myöskin aika paljon "taloussähkön" kulutusta usealta kantilta. "taloussähkö" on hiukan väärä termi lämmityksen ulkopuoliselle sähkölle
"Taloussähkö on tariffitermi. Sillä tarkoitetaan sitä sähköä, jonka sähköyhtiöt ovat myyneet ja toimittaneet asiakkaalle "taloustariffilla". Se voi sisältää myös lämmityssähköä." Taloussähkö on siis lähinnä kaukolämpö, öljy ja puulämmitteisten asuntojen kuluttama sähköenergia. Se ei näin normaalisti pidä käsitteenä sisällään lämpimän käyttöveden valmistuksen vaatimaa energiaa.
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/e2a910286ba81ea9d138ec5a10e7439a/Tiedosto+19+RET_WG1_t1_TTY_perusperiaatteet_loppuraportti250505.pdf
Ohessa muutamia esimerkkejä.
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/59bca8119fdc142ef44505a106dfcc00/Tiedosto+1+D5+18+25052005.pdf
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/f56d26ee52dbf06c147299f1027359f2/Tiedosto+18+WG4+perustelumuistio.pdf
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/d23df54bfeb17ca06f47eb9ad7010ee0/Tiedosto+14+Heinonen_CLIMA2005.pdf
Laitesähkö
pientalo 2,3 kWh/(brm2kk)
rivitalo 3,2 kWh/(brm2kk)
Valaistuksen käyttöaikana käytetään 550 h/a. Energiankulutuksen laskentakaava aika mutkikas.
Lämminkäyttövesi
asuinrakennus asuntokohtainen mittaus 50 dm3/(hlö d)
asuinrakennus ilman asuntokohtaista mittausta 60 dm3/(hlö d)
Ominais lämmöntarpeena käytetään 58,3 kWh/m3.
Rakennusten sähköisten järjestelmien sähköenergian kulutus
asuinrakennukset 3,9 kWh/(brm2kk)
Lämmitysjärjestelmien apulaitteiden kulutus vaihtelee hyvin paljon lämmitysjärestelmän perusteella.
Tyypillisen 6 kW:n sähkökiukaan kulutus omakotitalossa on noin 1000 kWh/a.
Saunomiskerran sähkönkulutus on (6,5 + 0,5*as )kWh ja as = asukas.
Em. kaavojen käyttö ainakin omalla kohdallani johtaisi siihen että laskennallinen "taloussähkönkulutus" olisi suurempi kuin todellinen mitttau kokonaiskulutus.
pahhin ehdotus kaavaksi on kanssa aika hyvä, se voisi sopia pientaloon. Itse olisin ehdottanut rivariin (suorasähkö) 3000 kWh + 1000 kWh/asukas.
http://www.energiatehokaskoti.fi/fi/seurantakohteet/tikkurilanpassiivitalo/kulutus-ja-kustannukset.html
Tuossapa yksi doku jossa on tuota taloussähköä arvioitu. Sivulla 13 taulukko 3
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4926/TMP.objres.138.pdf?sequence=1
esim. "Valaistus 6W/kerrosneliö käyttötunnit vuodessa 1000 tuntia" Jos ton mukaan laskisin oman asunnon valaistusenergiantarpeen => 96 x 6 x 1000 = 576
kWh/a
Motivan RET-projektissa on arvioitu myöskin aika paljon "taloussähkön" kulutusta usealta kantilta. "taloussähkö" on hiukan väärä termi lämmityksen ulkopuoliselle sähkölle
"Taloussähkö on tariffitermi. Sillä tarkoitetaan sitä sähköä, jonka sähköyhtiöt ovat myyneet ja toimittaneet asiakkaalle "taloustariffilla". Se voi sisältää myös lämmityssähköä." Taloussähkö on siis lähinnä kaukolämpö, öljy ja puulämmitteisten asuntojen kuluttama sähköenergia. Se ei näin normaalisti pidä käsitteenä sisällään lämpimän käyttöveden valmistuksen vaatimaa energiaa.
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/e2a910286ba81ea9d138ec5a10e7439a/Tiedosto+19+RET_WG1_t1_TTY_perusperiaatteet_loppuraportti250505.pdf
Ohessa muutamia esimerkkejä.
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/59bca8119fdc142ef44505a106dfcc00/Tiedosto+1+D5+18+25052005.pdf
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/f56d26ee52dbf06c147299f1027359f2/Tiedosto+18+WG4+perustelumuistio.pdf
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/d23df54bfeb17ca06f47eb9ad7010ee0/Tiedosto+14+Heinonen_CLIMA2005.pdf
Laitesähkö
pientalo 2,3 kWh/(brm2kk)
rivitalo 3,2 kWh/(brm2kk)
Valaistuksen käyttöaikana käytetään 550 h/a. Energiankulutuksen laskentakaava aika mutkikas.
Lämminkäyttövesi
asuinrakennus asuntokohtainen mittaus 50 dm3/(hlö d)
asuinrakennus ilman asuntokohtaista mittausta 60 dm3/(hlö d)
Ominais lämmöntarpeena käytetään 58,3 kWh/m3.
Rakennusten sähköisten järjestelmien sähköenergian kulutus
asuinrakennukset 3,9 kWh/(brm2kk)
Lämmitysjärjestelmien apulaitteiden kulutus vaihtelee hyvin paljon lämmitysjärestelmän perusteella.
Tyypillisen 6 kW:n sähkökiukaan kulutus omakotitalossa on noin 1000 kWh/a.
Saunomiskerran sähkönkulutus on (6,5 + 0,5*as )kWh ja as = asukas.
Em. kaavojen käyttö ainakin omalla kohdallani johtaisi siihen että laskennallinen "taloussähkönkulutus" olisi suurempi kuin todellinen mitttau kokonaiskulutus.
pahhin ehdotus kaavaksi on kanssa aika hyvä, se voisi sopia pientaloon. Itse olisin ehdottanut rivariin (suorasähkö) 3000 kWh + 1000 kWh/asukas.
http://www.energiatehokaskoti.fi/fi/seurantakohteet/tikkurilanpassiivitalo/kulutus-ja-kustannukset.html
Tuossapa yksi doku jossa on tuota taloussähköä arvioitu. Sivulla 13 taulukko 3
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4926/TMP.objres.138.pdf?sequence=1
esim. "Valaistus 6W/kerrosneliö käyttötunnit vuodessa 1000 tuntia" Jos ton mukaan laskisin oman asunnon valaistusenergiantarpeen => 96 x 6 x 1000 = 576
kWh/a
T
teukka
Vieras
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Lämminkäyttövesi
asuinrakennus asuntokohtainen mittaus 50 dm3/(hlö d)
asuinrakennus ilman asuntokohtaista mittausta 60 dm3/(hlö d)
Ominais lämmöntarpeena käytetään 58,3 kWh/dm3.
Mitähän tuo alin rivi tarkoittaa? 58,3 kWh/litra.
Lämminkäyttövesi
asuinrakennus asuntokohtainen mittaus 50 dm3/(hlö d)
asuinrakennus ilman asuntokohtaista mittausta 60 dm3/(hlö d)
Ominais lämmöntarpeena käytetään 58,3 kWh/dm3.
Mitähän tuo alin rivi tarkoittaa? 58,3 kWh/litra.
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Rakentamismääräyskokoelmassa RakMk:n D5/2007 luvussa 7 on ohjeet Laitesähkön ja kiinteistösähkön kulutuksen arvoimiseen.
http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf
Hyvä arvio on tämän mukaan laitesähkönkulutus yhteensä 50 kWh/brm²/vuosi sissältää valaistuksen, ilmanvaihdon ja muut laitteet.
Tähän sitten lisätään käyttöveden lämmitys ja saadaan "taloussähkönkulutus"
Itse päätyisin em. laskukaavalla 6000 kWh/a. Tällä hetkellä olen arvioinnut laitesähköön kuluvan 8 kWh/d => 2920 kWh/a ja lämmin käyttöveteen 1200 kWh/a eli yhteensä 4120 kWh/a
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=82328&lan=fi
Rakentamismääräyskokoelmassa RakMk:n D5/2007 luvussa 7 on ohjeet Laitesähkön ja kiinteistösähkön kulutuksen arvoimiseen.
http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf
Hyvä arvio on tämän mukaan laitesähkönkulutus yhteensä 50 kWh/brm²/vuosi sissältää valaistuksen, ilmanvaihdon ja muut laitteet.
Tähän sitten lisätään käyttöveden lämmitys ja saadaan "taloussähkönkulutus"
Itse päätyisin em. laskukaavalla 6000 kWh/a. Tällä hetkellä olen arvioinnut laitesähköön kuluvan 8 kWh/d => 2920 kWh/a ja lämmin käyttöveteen 1200 kWh/a eli yhteensä 4120 kWh/a
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=82328&lan=fi
Vs: PeMa - SÄÄSTÖÄ TULEE RAHASSA - kommentointi
Väärinhän se meni.
Pitäisi olla tietenkin 58,3 kWh/m3. Elikä laskin aukki tuon sivun 30 laskelman. 4.3. Käyttöveden lämmitysenergian nettotarve
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/59bca8119fdc142ef44505a106dfcc00/Tiedosto+1+D5+18+25052005.pdf
teukka sanoi:
Väärinhän se meni.
Pitäisi olla tietenkin 58,3 kWh/m3. Elikä laskin aukki tuon sivun 30 laskelman. 4.3. Käyttöveden lämmitysenergian nettotarvehttp://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/59bca8119fdc142ef44505a106dfcc00/Tiedosto+1+D5+18+25052005.pdf