PetriK - vilp pohdintaa

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Eli tärinä rikkoo - voisi olla tässäkin syynä koska vedin aika lyhyet putket ja resonointi on merkittävää.

Toisaalta sulatuksenaikainen ritinä kertoisi että jotain siellä vaihtimen sisällä liikkuu kun sulatus on päällä...

Mitähän tapahtuu sulatuksen aikana jos on alitäyttö ? Lämmityksellä kuumakaasun lämpö alkaa nousemaan jos on alitäyttö mutta sulatuksen aikaista ei ole tullut pohdittua tai testattua - nopealla pohdinnalla ei tarkoita mitään ihmeellistä lämmönvaihtimen kannalta.

 

[pökö]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tärinä voi vilp-käytössä hyvinkin rikkoa, eikös kylmäaine jonkinlaisissa sykäyksissä liiku vaikka ei mäntäkoneesta nyt olekkaan kyse?

 

[kotte]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Nuo joutuvat normaalikäytössä aika kovan värähtelevän kaasunpaineen rasittamaksi. Puhutaan staattisesti kymmenistä bareista (eli kymmenistä "kilopondeista" per levyn neliösentti) ja varmaan värähtelykin on barien luokkaa. Kyllä tuonne aikamoisia rasituksia syntyy sisäisten tukipisteiden (ja mahdollisten juotosten) viereen (levyhän on ohutta).

 

[pökö]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Levyt on ohuita, isoissakin pakoissa ehkä 0,5mm luokkaa. Kun pakka kiristetään ohjemittaansa ei tyhjää tilaa jää levyjen väliin mutta siltikin niitä sieltä saattaa murtua. Vikaa (piilevää) levyhin voi tietty tulla jo siinä vaiheessa kun levy prässätään muotoonsa, rst/hst on herkkää murtumaan.

 

[tms]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Maalämpöpumpuissa joissain verkostossa kiertävä musta jauhe(Magnetiitti) josta Imfmis mainitsi toisessa ketjussa kertyy usein kuumiin paikkoihin kovaksi kerrokseksi esim. lauhduttimelta lähtevään letkuun vaikka itse neste näyttää kirkkaalta. Palaset ropisevat letkusta irti jos letkua taivuttaa irrallaan.
Voisiko tuo tehdä jotain taskuja lämmönvaihtimeen. Se selviäisi lämmönvaihdin avaamalla. Tai sitten ehkä vain vaihtimen käyttö sulatukseen on liian rankkaa levylämmönvaihtimen kovajuotoksille pidemmän päälle ???

 

[pökö]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Magnetiitti on ongelma joissain tapauksissa liittyen kuumuuteen mutta saadaanko diy-vilpillä riittävästi lämmintä aikaiseksi?

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Jos mietitään vesikiertoa niin siellähän on vaikka mitä metalleja - kupariputkistoa, sähkökattila jossa sähkövastukset, messinkiliittimiä, rautainen kiertovesipumpun runko. Alkujaan vesikiertoa lämmitettiin rautaisessa 3000L varaajassa ja putkisto on edelleen osittain sama.

Nestelasissa (kun vesi oli mennyt kaasupuolelle) veden väri oli hieman mustaa joten kyllä siellä kaikenlaista likaa löytyy vaikka vesi onkin vaihdettu useaan kertaan.

...olisi mielenkiintoista olisi avata tuo vaihdin...

 

[tms]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Meilla on kanssa kierrossa tuota mustaa jauhetta, varsinkin öljykattilaa tyhjennettäessa sitä tuli paljon. Varaajassa (rosteri) neste oli aivan kirkasta pohjaa lukuunottamatta. Ei nyt vaan viitsi alkaa sahaamaan tuota tallella vielä olevaa rikkinäistä vaihdinta halki Konesaha siihen tarvittaisiin.
Aine tarttuu magneettin hyvin ja siihen on valmiita kalliita suodinkerääjiäkin kai olemassa. Ehkä magneetti mutasihdissä hoitaisi homman.

 

[repomies]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Pidin itse jonkun puoli vuotta vahvaa magneettia mutasihdin päällä, mutta ei sinne mitään tarttunut. Se vähä mitä jotain tarttuu, tarttuu sihtiin. Mutta järjestelmissä tosiaankin on eroja, uskon kyllä että toisilla liikkuu enempi töhnää veden mukana.

 

[kotte]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ehkä magneetti mutasihdissä hoitaisi homman.

Aika hyvin kerää vahva magneetti ihan putken ulkopuoleltakin (jos on kuparia tai rosteria). Purin juuri äsken sellaisen "umpisuolen", joka oli rakennettu tarkoitukseen (korvattu tarkoitukseen suunnitellulla patruunasuodattimella). Ideana oli, että vesi tulee reunalta, pyörteilee ja imetään ohuesta putkesta keskeltä ylös. Keräimenä oli parinkymmenen sentin kupariputki, jossa laskuhana alapäässä ja iso hitsausmagneetti pannalla kiinni kyljessä. Tuo keräsi vuodessa useamman ruokalusikallisen ferriittimutaa.

 

[pökö]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Pidin itse jonkun puoli vuotta vahvaa magneettia mutasihdin päällä, mutta ei sinne mitään tarttunut. Se vähä mitä jotain tarttuu, tarttuu sihtiin. Mutta järjestelmissä tosiaankin on eroja, uskon kyllä että toisilla liikkuu enempi töhnää veden mukana.

Ei sakkaa liikukkaan koska sulla on nykyaikainen lattialämpö muoviputkilla, liekö pilpin "kattilakin" jotain muuta kun mustaa rautaa? Siksi nuo virtaussäätimetkin ehkä pysyy kirkkaina.

 

[pökö]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ideana oli, että vesi tulee reunalta, pyörteilee ja imetään ohuesta putkesta keskeltä ylös.

Eli sykloni jossa liikkuu ilman sijasta vesi?

 

[kotte]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Eli sykloni jossa ilman sijasta vesi?

Tuo oli ajatus (mutta rakenne pitkänomainen, koska kaikki moska jää putkeen ja lasketaan pois vain ajoittain; magneetilla oli vielä tarkoitus sitoa moska paikalleen ja pitää se mahdollisuuksien mukaan putken alapäässä, jos oli sinne joutunut).

 

[tms]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Pidin itse jonkun puoli vuotta vahvaa magneettia mutasihdin päällä, mutta ei sinne mitään tarttunut. Se vähä mitä jotain tarttuu, tarttuu sihtiin. Mutta järjestelmissä tosiaankin on eroja, uskon kyllä että toisilla liikkuu enempi töhnää veden mukana.

Niinkuin Pökö sanoi sinulla ei varmaankaan ole magnetiittia paljon kierrossa. Kestomagneetti nappaa nuo irtopalaset ainakin todella kaukaa, miksei sitten sitä kierrossa olevaa jauhettakin sopivalla järjestelyllä.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ulkoyksikkö tuli ja on asennettu - nyt odotellaan lämmönvaihdinta.

Näkee miten sähkölämmitys jolla hoidetaan kiertoilman lämmitys ja pesuhuoneen lattialämmitys nostanut keskikulutusta 10kwh/päivä. Pelkkä ILP ei riittänyt asumismukavuuden ylläpitoon vaikka tuoton puolesta olisikin pitänyt talon lämpimänä.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Heräsin kummalliseen ajatukseen - mitäpä jos laittaisi sisäyksikköön lämmönvaihtimeen kolmitieventtiilin niin että sulatuksella kylmä neste ei menisikään lämmönvaihtimen kautta.

Lisäisikö tämä asumisviihtyvyyttä kun lämpö olisi tasaisempi ja samalla vaihtimen kestävyyttä ?

Tällöinhän ulkoyksikkö sulatettaisiin täysin kompressorin teholla eikä sisältä vesitilasta otettaisi energiaa.

Kaipa joku on jo aiemminkin tehnyt jotain vastaavaa ?

 

[janti]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kaipa joku on jo aiemminkin tehnyt jotain vastaavaa ?

Sanyon 94/124 ja 91 ILPeissä oli tuollainen ratkaisu.

 

[SON]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Heräsin kummalliseen ajatukseen - mitäpä jos laittaisi sisäyksikköön lämmönvaihtimeen kolmitieventtiilin niin että sulatuksella kylmä neste ei menisikään lämmönvaihtimen kautta.

Lisäisikö tämä asumisviihtyvyyttä kun lämpö olisi tasaisempi ja samalla vaihtimen kestävyyttä ?

Tällöinhän ulkoyksikkö sulatettaisiin täysin kompressorin teholla eikä sisältä vesitilasta otettaisi energiaa.

Kaipa joku on jo aiemminkin tehnyt jotain vastaavaa ?

Hyvää Uutta Vuotta 2014 kollegalle!

Kuitenkin on hyvä pitää mielessä puheena olevien laitteiden perusominaisuudet ja asiat. Tässä muutamia pointteja jos kyseessä on tosiaan Vilp pohdinta eikä huoneilmastointilaite (ilp):

¤ Sulatuksen vaatima energia/ sulatuskerta on luokkaa 200 Wh = 0,2 KWh ja riippuen sulatusajasta
¤ Sulatuksen vaatima teho/ sulatuskerta on luokkaa 3.. 4 kW
¤ Kompressessorin ottama sähköteho/ sulatuskerta on luokkaa 0,7 kW ja se ei muutu kuin osalta hyödynnettäväksi lämmöksi
¤ optimaalinen kylmäprosessi vaatii kunnollisen höyrystimen ja lauhduttimen ja tässä tapauksessa
¤ kylmäaineen höyrystymiseen pitää kiinnittää päähuomio

Asumisviihtyvyydestä sen verran että sulatusaika on luokkaa 4 min ja sinä aikana ei vesikierrossa tapahdu mitää dramaattista jos kierron vesitilavuutta + varaaja tms on vaikkapa 100.. 200 l ja kierron keskimääräinen lämpötila > 30 oC ja sulatuksen aikana kierrossa on riittävä virtausnopeus. Levylämmönvaihtimeen kohdistuva (jäätymis)riski on aina olemassa kun pakassa on hetken sulatuksen aikana miinusasteinen kylmäaine.

Toisaalta "tuurilla ne valtamerilaivatkin seilaavaat" Smiley211007

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Täällä tuo kierrossa oleva vesitilavuus on luokkaa 10L, puskurina on kiertoilma jossa vesipatteri sijaitsee. Sulatuksen aikana tarvittava sulatuslämpö otetaan vedestä ja putkistosta sekä kiertoilmasta - joten kiertoilman lämpö kyllä tippuu jonkin verran.

Tässä nelitieventtiilin lisäyspohdinnassa sulatustehosta vastaisi kompressori, mutta pohdinnan hankaloittaa kysymys: joutuisiko kompressori tällöin tilanteeseen jossa pumpataankin nestettä.

Toinen mitä pohdin on TEV:n lisäys ihan vaan mielenkiinnosta - tilasin yhden tutustuakseni paremmin.

Ulkoyksikköön liitetty putket ja todettu alustavasti liitokset pitäviksi vakuumipumpulla - tosin kaasulinjassa näyttää olevan aika paljon kompressoriöljyä. Puhalsin putkistot paineilmalla puhtaaksi mutta tuota öljyä sinne näyttää jäävän.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Katselin kapillaaripumppujen kaavioita ja näyttäisi siltä että näissä saattaa olla kaksi kapillaaria sarjassa jossa toisessa on rinnalla yksisuuntaventtiili. Lämmityskäytöllä tuo venttiili on kiinni joten paine-ero kapillaarin ylitse on suurempi kun taas jäähdytyksellä venttiilin on auki ja paine-ero pienempi.

Olisikohan niin yksinkertaista että tuo yksisuuntaventtiilin putki pitäisi tällaisessa diy VILP ratkaisussa vaan puristaa kasaan jolloin lämmönvaihtimeen sulatuksella menisi kylmäaine myös tämän pienemmän kapillaarin lävitse rajoittaen virtausta ? ... Vai käyköhän niin että paine-eron kasvaessa kylmäaine on vaan entistä kylmempää ?

Nuo midean huoltomanuaalien linkit eivät enään toimineet - tässäpä yksi toimiva linkki:
http://varmepumpeforum.com/manualer/Midea%202005%20Split%20service%20manual.pdf

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Eipä ollutkaan niin helppoa että vain puristaisi, yksisuuntaventtiili onkin tällaista mallia. Tuossa on pieni pallo sisällä joka sulkee virtauksen ja pakottaa kiertämään kahden kapillaarin kautta lämmityksellä tuplaten kapillaarin pituuden kun taas jäähdytyksellä pallo päästää virtauksen lävitse ja vain yksi kapillaari on käytössä.

http://www.zjshc.com/uploadFile/20107211052790485.jpg

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tänään vasta tuli seurantanumero Danielilta, tainnut olla mies lomalla välipäivät. Eli viikon- puolitoista saa odottaa lämmönvaihdinta.

Tilasin jo TEV:n mutta kyllä ajatukset on kallistumassa siihen suuntaan että jostain pitäisi saada EEV vaikka käytettynäkin. Olen aika vakuuttunut että toimisi tuossa suoraan levarin jälkeen sekä sulatuksien että pakkaskelin säätäjänä.

Kenenköhän pääkaupunkiseudulla sijaitsevan lämpöpumppumyyjän/asentajan/maahantuojan takapihalta voisi mennä jostain asiakaspalautuspumpusta tällaista vaikkapa käytettyä EEV:tä metsästämään ?

 

[pökö]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Olitpa tilannut 2 vaihdinta niin olisin ostanut toisen heti pois nurkista pölyyntymästä

Millaisen tilasit?

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Tänään meni uusi vaihdin kiinni ja pumppu lähti käyntiin normaalisti. Pari huomiota kuitenkin.

- Ensimmäinen huomio: kun käänsin kiertovesipumpun kakkosasetukselle kuulin kuinka vaihtimests lähti kuplia liikkeelle. Ykkösellä pollun mulaan reilut 350, kakkosella 480L.

- Toinen huomio: Testausdata antaa hyvin samankaltaiset tulokset kuin asennettaessa ensimmäistä versiota. Tässä kuitenkin kiinnitti huomion kuumakaasuputken täyttöventtiilin paine pumpun käydessä, vain 22-24Bar. Nestelasi täyttyy nätisti ja lämpötehot samaa kuin ennenkin. Muistan kuinka tuolloin mittailin optimipaineet mutta silti mieleen tulee...

Kysymys: Eikö tuo kuumakaasun paine 22bar ole kuitenkin vähän alhainen ?

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Hups - taisi taas poksahtaa vaihdin. Nähtävästi niiden ei sitten olekaan tarkoitettu kestämään kuin noin vuoden ;-(. Enään ei tule Dieterhoevenia. Kyseessä ei mielestäni voi olla jäätyminen koska veden lämpöä on tullut seurattua ja mitattua vaan varmaan enemmän sulatuksen nopea lämmönvaihtelun aiheuttama rasitus.

Takaisinmaksuaika on ollut vuosi joten omillaan ollaan tässä harrastuksessa. Pollucomin mukaan noin 18000kwh on tullut pumpattua josta viimeisin 1000kwh cop on ollut noin 2 laskien mukaan sulatukset ja lämmitysvastuksen kulutuksen.

Samalla muuttuu design tai koko systeemi. Mietin jo vuosi sitten Michl:n 7.5kw pumppua jonka saa noin 1500e:lla suomeen saksan ebaystä. Näyttää kovin samalta kuin ultin vanhempi 5000 sarjalainen.

Harmi että samassa seinän läpiviennissä on myös aurinkosähkön kaapelit, on aikamoinen työ avata läpivienti uusille putkille joten mennee keväthangille.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tuli sitten tilattua Mich 5.9kw malli, P02. Hinta saksasta kotiinkuljetettuna vähän alle 1500e, ebay.com. Kiinassa ja ruotsissa tämä Michl tunnetaan nimellä energispanord ja kyseessä on malli Esdaw-6sh. Koska tuntuvat mainostavan pumppua puoliksi ruotsalaisena niin ajattelin uskaltaa ottaa riskin toimivuudesta.

Koska tämä on ilmalämmitystalo niin ajattelin että invertteri ei välttämättä toimi vaan mennään on off pumpulla. Aiempi oli 13 sarjalainen ja ottotehoa oli muistaakseni 860w joten ottoteho lisääntyy varmaan aiheuttaen lyhyempiä käyntijaksoja.

Kunhan pumppu tulee niin se on varmaan uusi oma aiheensa... ja tämä aihe on nyt taputeltu tässä. Ei toimi Dieterhoevenin vaihdin ainakaan meikäläisen setupissa.

 

[Sammeli77]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Voi olla, että viestiketjussa lukeekin jossain, mutta millainen vesivirta mahtaa mennä levarin läpi? Kysyn siksi, että omassa levarivilpissä olen huomannut, että mikäli kiertopumppua (grundfos 45 - 90 muistaakseni) pitää 1. asennossa, niin sulatuksilla levylämmönvaihtimesta kuuluu erinäisiä ääniä, mutta 2. tai 3. asennossa on täysin hiljainen. Ääniä voisi kuvailla ehkä pieneksi ritinäksi tms. Ilmeisesti lämpötila pääsee laskemaan silloin enemmän kun lattiakierron paluusta ei tule "lämmintä" vettä (24 - 26 asteista) niin paljon. Sen takia olen pitänyt kierrossa reilua virtausta ja toivon, että levari kestäisi sulatukset. Säädettävä virtausvahti, joka pysäyttää vilpin vesivirtauksen hidastuessa liikaa, on toki asennettu suojaamaan myös.

Hups - taisi taas poksahtaa vaihdin. Nähtävästi niiden ei sitten olekaan tarkoitettu kestämään kuin noin vuoden ;-(. Enään ei tule Dieterhoevenia. Kyseessä ei mielestäni voi olla jäätyminen koska veden lämpöä on tullut seurattua ja mitattua vaan varmaan enemmän sulatuksen nopea lämmönvaihtelun aiheuttama rasitus.

Takaisinmaksuaika on ollut vuosi joten omillaan ollaan tässä harrastuksessa. Pollucomin mukaan noin 18000kwh on tullut pumpattua josta viimeisin 1000kwh cop on ollut noin 2 laskien mukaan sulatukset ja lämmitysvastuksen kulutuksen.

Samalla muuttuu design tai koko systeemi. Mietin jo vuosi sitten Michl:n 7.5kw pumppua jonka saa noin 1500e:lla suomeen saksan ebaystä. Näyttää kovin samalta kuin ultin vanhempi 5000 sarjalainen.

Harmi että samassa seinän läpiviennissä on myös aurinkosähkön kaapelit, on aikamoinen työ avata läpivienti uusille putkille joten mennee keväthangille.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Joo nostin kakkostasolle edellisen levaririkon jälkeen. Luulen kuitenkin kun vesitilavuus on noin pieni että ei sekään riittänyt kun pamahti sulatuksen jälkeen. Vaihtoehtoina glygolin muutos tai koko järjestelmän muutos.

Tilasin saksasta ja Michl pumpun muttei halua toimittaa paypal maksulla joten mietin tuollaista useamman sisäyksikön ultimatea jossa sitten yhden sisäyksikön paluulinjaan laittaisi levarin. Tämän levarin tehtävänä olisi pitää kiertoilman vesi kohtuullisen lämpimänä jota sähkömsitten kylmemmillä avustaa.

Levarin kannalta sulatus olisi armollisempi kun kierrossa olisi myös ulkoyksikkö mukana.

Pitää vielä pohtia olisiko tää se oikea tällaiseen ilmalämmitystaloon.

Maalämpökaivoja en jaksaisi kaivella...