PILP - energiansäästöä vähentämällä tuloilman määrää (koneen kautta tuotuna)?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mikki
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Mikki

Hyperaktiivi
Tuli tuossa hassu ajatus mieleen, mutta mitenköhän toimisi sellainen, että vaihtaisi talveksi kun ilma on raikasta ja siitepölytöntä PILP:iin ohjelman jossa tuloilman määrää tiputettaisiin aika paljon.. tyyliin kolmasosa pois. Poistoilma ennallaan.

Ja sitten samaan aikaan avattaisiin korvausilmaventtiiliä ja/tai pistettäisiin makuuhuoneiden tuuletusikkunoita pikkuraolle. Näin alipaine tasaantuisi ikkunoiden kautta, makuuhuoneet viilenisi mikä on aina toivottua ja samalla tuloilman lämmitykseen ei menisi niin paljon energiaa.

Lopputulos voisi olla ihan asiallinen oikeastaan. Onko kukaan kokeillut mitä tapahtuu energiankulutukselle tai asumismukavuudelle? Parempi tilannehan kuitenkin olisi kuin huippuimuritaloissa, joissa kaikki ilma tulee räppänöistä. Ja niissäkin asutaan ihan mukavasti.
 
Viimeksi muokattu:
Pikaisesti ajatellen voi olla vaikeaa saada tuuletusikkunaa pysymään niin vähän raollaan ettei tule liikaa vetoa. Lisäksi tuo tuskin toimii pelkällä pilp:llä, vaan vaatii sen ilp:n tai mielummin hyvän takan tueksi ja korvaamaan lämmönhukkaa. Todellisuudessa siitä tuuletusikkunasta tulee alhaalta viileää ilmaa sisään ja ylempää karkaa lämmintä ulos.
 
Pikaisesti ajatellen voi olla vaikeaa saada tuuletusikkunaa pysymään niin vähän raollaan ettei tule liikaa vetoa. Lisäksi tuo tuskin toimii pelkällä pilp:llä, vaan vaatii sen ilp:n tai mielummin hyvän takan tueksi ja korvaamaan lämmönhukkaa. Todellisuudessa siitä tuuletusikkunasta tulee alhaalta viileää ilmaa sisään ja ylempää karkaa lämmintä ulos.

Riippuu tietty ikkunasta. Mutta jos avaa vain kahvasta ikkunan "löysälle" niin ei sieltä puhuria tule.

Ajatus osin lähtikin siitä että miten takalle saisi enemmän kuormaa, pitäen kuitenkin lattiat lämpiminä

Kuinkas lämpö niin ikkunasta ulos menisi jos sisällä on jokseenkin selvä alipaine? Toki vähän, se on selvää mutta kyllä sisään enemmän tulee.
 
Viimeksi muokattu:
Kuinkas lämpö niin ikkunasta ulos menisi jos sisällä on jokseenkin selvä alipaine? Toki vähän, se on selvää mutta kyllä sisään enemmän tulee.
Alipaine katoaa kun rikot ”tyhjiön”. Eli avaat sen ikkunan. Jos se on vaikkapa 5mm rakosellaan, niin fysiikan lakien mukaan lämpö nousee ylös ja viileä painuu alas. Siksi pakkasella tuuletettaessa se lattia ikkunan edessä tuntuu viileältä. En usko että sellasella valoraon verran avaamisella saa mitään ilmavirtaa aikaan. Ja takka kun syttyessään horii satoja litroja ilmaa, niin pelkästään jos se vetää ikkunaa auki jos ilmaa ei muualta tule.
 
Pitkä ruuvi luukusta läpi karmiin?
Jos laittaa karmiruuvin niin saa kätevän säädön samalla
Mielummin ihan joku oikea räppänä johonkin. Paljon helpompi, siistimpi ja kestävämpi kuin viritellä ja porailla ruuveja.

Toisaalta jokaisessa nykytalossa ja tulisijassa tulisi olla ihan oma ilmakanava ulos mistä takka saa lähes kaiken tarvitsemansa paloilman.
 
Tuumasta toimeen. Laitoin parin vuorokauden ajaksi iv ohjelman jossa tuloilma on nyt huomattavasti pienempi.

Ei ole pakkasia mutta raikas ulkoilma. Meidän tuuletusikkunat on erilliset pienet ikkunat, ei sellaiset kapeat sivuikkunat.

Ja aika selvå ilmavirta alkoi tulemaan. Kokeilemalla tämäkin sotku alkaa selviämään :-)
 
Ei tuosta heti muuta negatiivista tule mieleen kuin se, että jos korvausilma tulee tyyliin vain yhdestä tai kahdesta paikasta, alkaa pakkasilla niillä alueilla jotain vetoa/kylmänväreitä tuntumaan. Ehkä paras olisi, jos joka huoneessa olisi pieni korvausilmaventtiili suodattimineen ja säätimineen jolloin korvausilma tulisi tasaisesti ja pienemmissä määrissä ympäri kämppää.

Tutuilla on juurikin noin, pilp joka lämmittää kvn ja lattiat ja korvausilma tulee räppänöistä. Pilpissä ei vain ole tuloilmamahdollisuutta ollenkaan, mutta muutenhan tuo on sama systeemi.
 
Älvsbytaloissa on ollut kauan PILP pelkällä poistolla ja en tiedä onko vieläkin niin. Ja niissä on keskimäärin aika pienet vuosikulutukset. Toki matala huonekorkeus kanssa vaikuttaa.

Mutta pelkkään poistoon verrattuna tällä virityksellä osa ilmasta tulee lämmitettynä luultavasti vähentäen vedontunnetta.
 
Älvsbytaloissa on ollut kauan PILP pelkällä poistolla ja en tiedä onko vieläkin niin. Ja niissä on keskimäärin aika pienet vuosikulutukset. Toki matala huonekorkeus kanssa vaikuttaa.

Mutta pelkkään poistoon verrattuna tällä virityksellä osa ilmasta tulee lämmitettynä luultavasti vähentäen vedontunnetta.

Se etu tuossa kyllä on.
 
Itsellä oli aikoinaan oikeastaan tuollainen pilp-systeemi (muokattu ilpistä, joka siirsi lämpöä jäteilmasta keskiseen tilaan). Ilma tuli sisään raakana ikkunoiden viereisiin (puumateriaalista valmistettuihin) tuuletusräppänöihin poratuista venttiileistä, jotka puhalsivat poiston vetäminä yläviistoon (tai minne nyt olikaan säädetty, koska suutinta saattoi kiertää). Suodatinhan on räppänän ulkoritilää/hyttysverkkoa vasten. Ei tuo puhallus mielestäni mitenkään haitannut, kun alla oli radiaattorit ja ilpin kerrostama ilma vielä stabiloi sisäilmaa pystysuunnassa. Kunnon pakkasella (enemmän kuin -20) venttiileiden suuttimet tosin pakkasivat keräämään huurretta ympärilleen (kun en silloin ymmärtänyt, ettei sisäilmaa todellakaan tarvitse talvellakaan kostuttaa kuin korkeintaan sängyn päädyn luona).

Luovuin tuosta pilp-systeemistä, kun ilpin sisäyksikön laakerit tulivat taas kestoikänsä päähän jälleen kerran ja tarpeellisiin räppänöihin tuli maaliuoksen lämmittämä esilämmityskenno, minkä jälkeen korvausilma ei kovilla pakkasillakaan ole pudonnut alle +5 asteen. Tarkoitus on nostaa lämpöä muutamalla asteella (nollakeleillä ja pakkaskaudella) niin, että maasta tulevaa liuosta lämmitetään ennen kennoille vientiä (ja muuta vastaavaa käyttöä, eli portaiden sulanapitoapua ja ehkä maailmalämpöpumppua, jos sähkön hinta taas joskus tekee moisen järkeväksi) keräämällä liuoskiertoisella kennolla poistoilman lämpö hyödyksi siihen rajaan asti, mikä passiivisella keräyksellä onnistuu. Laitteet onkin, jo mutta kytkentä ja liitännäistyöt ovat kesken. En uskalla ratkaista ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa tavanomaiseen tapaan, koska höyrysulkumuovit ovat materiaalia, joka repeää suunnilleen, kun sormella koskee. Tuollainen nestekiertoinen talteenottokenno, jota esiboostataan maakierrolla ja jaetaan lämpö sisäpuolen alipaineen vetäminen lähellä vaipan yläosaan olevien korvausilmakennojen kautta pitää alipaineen hallinnassa.
 
Älvsbytaloissa on ollut kauan PILP pelkällä poistolla ja en tiedä onko vieläkin niin. Ja niissä on keskimäärin aika pienet vuosikulutukset. Toki matala huonekorkeus kanssa vaikuttaa.
Näin se on meilläkin tässä 2010 valmistuneessa Älvsbyssäkin ja vaikka tuohon PILP saisi myös sen T10 tuloilmakojeen, niin en kyllä ota vaikka maksettaisiinkin! Sen verran tehokkaasti se on toisilla laittanut tuon koko PILP sekaisin, jotta vastuksilla tuotetaan lähes 50% varaajan lämmöistä, meillä kun vastusten osuus on vain 10% ja kompuralla, jäteilmaa jäähdyttäen on tehty jopa 90% = PILP toimii just niin kuin pitääkin :)

Noissa seinien räppänöissä on läpät, jotka voi talveksi myös sulkea. Läpässä tosin on reikä ettei se nyt ihan umpeen mene kuitenkaan, mutta meillä on vielä tuon lisäksi ikkunoiden ylätiivisteitä vaihdettu vaahtomuovisiin pölytiivisteisiin, jolloin osa korvausilmasta tulee myös sitä kautta. Ikinä ei ole takan sytyttämisissäkään ollut suurempia ongelmia, vaikka tuokin on niitä kuulemma ongelmallisimpia pääliliitoksisia. Toki se lämmityskauden eka kerta on aina vähän temppuilua, jotta saadaan taas "putket auki" mutta sen jälkeen homma taas pelaakin ilman mitään kikkailuja aina kevääseen saakka. Eli tuota korvausilmaa meillä lämmitellään sitten PILP:n lisäksi tuolla jo mainitulla takalla, mutta myös ILP:llä ja näin ilmojen muuttuessa ne PILP:n kokemat sisälämpötilan muutoksetkin on melko loivia vs. paljonko ja kuinka nopeasti sen raa'an tuloilman lämpötila voi vaihdella yön ja päivän välillä :cool:
 
Nyt tämän kokeen aikana tuli eteen että olisi kyllä hyvä jos olisi linjasäätöventiili SAM41 menossa. Kun tiputin tuloilman määrää ei tuo SAM saa lähellekään pyydettyä +16C. Tuloilma oli noin 22C kun minimivirtaus on liian suuri.

Käänsin suluista virtausta pienemmälle ja nyt se asettui.

Olisi kyllä hyvä jos tuollainen säätöventiili olisi niin voisi rajoittaa paremmin miten paljon vettä menee SAMlle.

Periaatteessa ei tuo vaikea homma olisi, mutta ärsytys kun Suomessa teetetty työ maksaa niin paljon. Itsellä vähän on epävarma olo 22mm putken väliin tuollaisen laittamisessa. Eikai siinä kun vain lähtisi tekemään, mutta ammattiputkari sen tekisi varmemmin.
 
Takaisin
Ylös Bottom