PILP kokonaiscop laskuri

zadah

Vakionaama
Muokkaisin tuosta ILP laskurista PILPille sopivan version. Laskuri vertaa säästöjä normi ristivirta LTO:hon ja ilmoittaa lämmitysjörjestelmän kokonaiscopin.
 

Liitteet

  • PILP_kokonaiscop_laskuri_v3.xls
    71,5 KB · Katsottu: 2 997
Z

zorro

Vieras
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

arvon zadah - mikä on lopputulema kaavakkeelle ? mikä kone ja onko se kannattavaa ?
 

zadah

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

zorro sanoi:
arvon zadah - mikä on lopputulema kaavakkeelle ? mikä kone ja onko se kannattavaa ?

Ideana tuossa on se, että jokainen voi pähkäillä kannattavuutta itse laittamalla PILPinsä arvot laskuriin...

Päivitin laskurin siistimpään versioon... eli ei REF erroreita
 

ekis

Vakionaama
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

zadah sanoi:
zorro sanoi:
arvon zadah - mikä on lopputulema kaavakkeelle ? mikä kone ja onko se kannattavaa ?

Ideana tuossa on se, että jokainen voi pähkäillä kannattavuutta itse laittamalla PILPinsä arvot laskuriin...

Päivitin laskurin siistimpään versioon... eli ei REF erroreita

Ei toi oikeen toimi normi LTO tuotto näyttää aina samaa vaikka vaihtaa tehontarvetta.
Pyöriväkennoinen olis hyvä vertailukohde :)
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

ekis sanoi:
zadah sanoi:
zorro sanoi:
arvon zadah - mikä on lopputulema kaavakkeelle ? mikä kone ja onko se kannattavaa ?

Ideana tuossa on se, että jokainen voi pähkäillä kannattavuutta itse laittamalla PILPinsä arvot laskuriin...

Päivitin laskurin siistimpään versioon... eli ei REF erroreita

Ei toi oikeen toimi normi LTO tuotto näyttää aina samaa vaikka vaihtaa tehontarvetta.
Pyöriväkennoinen olis hyvä vertailukohde :)

Ei toimi PILP-osiokaan... COP senkun huononee mitä pienempi lämmitystarve :)
Tuo vuosihyötysuhde olisi hyvä vertailu... siinäkin lienee se ongelma että eikös LTO hyötysuhde on 0 kesällä ja sitä ei huomioida koska lämmitystarvetta ei ole.
 

zadah

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Espejot sanoi:
Ei toimi PILP-osiokaan... COP senkun huononee mitä pienempi lämmitystarve :)
Tuo vuosihyötysuhde olisi hyvä vertailu... siinäkin lienee se ongelma että eikös LTO hyötysuhde on 0 kesällä ja sitä ei huomioida koska lämmitystarvetta ei ole.

Sehän toimii ihan oikein. PILPin tuotto tulee nimenomaan keleillä, jolloin poistoilman lämpötila on ulkoilmaa kylmempää, eli, kevät kesä syksy. Kun talolla ei ole ko. keleissä energiantarvetta, ei sitä energiaa voi oikein mihinkään varastoidakkaan (käyttöveden valmistuksen jälkeen), joten kokonaiscop huononee...

LTO:n 0 hyötyshde on huomioitu kesällä, senhän näkee niistä graafeistakin, eli vertaa tuottoa + keleillä normi lto vs PILP.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

zadah sanoi:
Sehän toimii ihan oikein. PILPin tuotto tulee nimenomaan keleillä, jolloin poistoilman lämpötila on ulkoilmaa kylmempää, eli, kevät kesä syksy. Kun talolla ei ole ko. keleissä energiantarvetta, ei sitä energiaa voi oikein mihinkään varastoidakkaan (käyttöveden valmistuksen jälkeen), joten kokonaiscop huononee...

Eihän se kokonais COP voi huonontua jos kaikki energia tuotetaan PILP:llä... edellenkin olen sitä mieltä että LTO/PILP vertailussa COP on huono mittari. Vuosihyötysuhde olisi parempi... toki tuosta näkee säästön mikä ajaa saman asian.
 

zadah

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Päivitin laskurin versioon 3.0, mukaan lisätty pyöriväkennoinen LTO.
 
Y

Yoman

Vieras
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Tuli mieleen pieni juttu laskurista ja sen oikeellisuudesta ILTON kohdalla...

Meillä ainakin Ilto eCONO 400 pätkii tuloilmapuhallusta kovin mielellään jo nollakeleillä, sekä pakkasella. Tuloilmapuolella on myös lämpötilariippuvainen ilmamääränsäätö (jousisysteemi). Tämän vuoksi poistoilmapuolelta karkaa lämmintä ilmaa kohtuullisen paljon ulkoilmaan.
Em. syistä johtuen lämmön talteenotto esim. varaajaan olisi perusteltavaa lämpöpumpulla, esim. omalla virityksellä :cool:
 
M

max vaktor

Vieras
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Kiitti zadah hyvästä laskurista. Tämä on jo pitkälle oikeaan suuntaan ja lähellä totuutta.

Tuo "lämpöpumppu" COP on mielestäni hieman harhaanjohtava termi. Kyllähän tuosta saa laskettua, että COP on noilla vakioarvoilla 3,88. Sen sijaan termi "laskennallinen lämmöntalteenoton hyötysuhde" olisi parempi ja yksiköksi prosentti, koska LTO laitteilla se on yleisesti käytetty. Vakioarvoilla siis 136%.

Tämä nyt näistä termeistä. Kiinnostava pointti oli, että ilman lämmittäminen nollaan on vain n. 10% koko ilmanvaihdon tarvitsemasta energiasta mikäli laskin oikein noista arvoistasi. Tuloilman esilämmityksestä ei siis kovin paljon hyötyisi. Ja toisinpäin: ei se pilp joudu epäedullisissa olosuhteissa kovin suurta osaa vuodesta toimimaan edes Suomessa.

Onko tuo lämpötilojen jakautuminen todellinen?
 
H

Holodnaja

Vieras
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Isoilla XLS-ohjelmilla leikkiminen on hm, vakavaa. Ei ole hyvä laittaa sellaisesta harrastelijaversioita verkkoon.

Sitäpaitsi ILP poistoilmaputkeen ... ? ... miten tämä nyt meneekään niin solmuun.
 
P

P3trik

Vieras
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Zadah, mistä päin suomea nuo lämpötilan pysyvyysosuudet on mitattu/annettu ?
 

Arvis

Aktiivinen jäsen
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Minultahan tätä ei kysytty, mutta vastaan silti. Mitä tuota exceliä alustavasti tutkailin, niin arvot lasketaan kaavalla annetun vuoden keskilämpötilan mukaan:

=1/((A2-G$2)*(A2-G$2)/F$2+1,:cool:*E$2

Tuosta tulee siis tulokseksi kuinka monta päivää esiintyy annetun ulkolämpötilan mukaisia päiviä vuodessa. Esimerkiksi ulkolämpötila -25 C ja vuoden keskilämpötila +3 C:

A2: Ulkolämpötila -25 C
G$2: Vuoden keskilämpötila +3 C
F$2: Vakioparametri 30 (todennäköisesti kiinteä luku. Tai ainakaan en vielä toistaiseksi löytänyt, että olisi muusta johdettu)
E$2: Vakioparametri 35,5 (todennäköisesti myös kiinteä luku kuten edellinen)

= ( 1 / ( ( (-25 - +3)^2 / 30 ) + 1,8 ) ) * 35,5
= n. 1,2709 päivää

Sitähän sää kysyit.
 

zadah

Vakionaama
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Juurikin noin kuten Arvis totesi.

Nuo vakioparametrit täytyi ihan itse sovitella, jotta käyrä mukailisi mahdollisimman tarkkaan tyypillisiä lämpötilajakaumia.
 

Arvis

Aktiivinen jäsen
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Tulipa sitten väsättyä vähän insinöörimäisempi PILP-laskuri zadahin ulkolämpötilan pysyvyyskaavan pohjalta. Oikeastaan laskuri on tarkoitettu omaksi iloksi Nilanin E-mallin "simulointiin", eli ei välttämättä sovellu muille PILPeille. Mahdollisesti tulee jossain vaiheessa hankittua Nilanin kaveriksi jokin muu päälämpöpumppujärjestelmä (näillä näkymin VILP tai MLP), eli silläpä ajattelin hieman kuutioida säästöpotentiaalia ja tulevaa kulutusta. Lisäsin huvikseni laskelmiin myös pyörivä- ja vastavirtakennoiset LTO-laitteet, niin voi arvioida kulutuseroja eri kombinaatioiden välillä. Saattaahan tuosta olla muillekin hyötyä, eli siitäpä vain kokeilemaan jos kiinnostaa.

Jatkoin zadahin hyväksi havaittua perinnettä, eli jokainen voi muodostaa asiasta oman totuutensa syöttämällä vihertäviin kenttiin oikeiksi katsomansa arvot (huomaa myös Input-alkuiset välilehdet graafien jälkeen). Nilanin jäteilman lämpötiloihin yms. heittelin arvoja omien havaintojen pohjalta ja puuttuvat kohdat sitten "sivistyneillä arvauksilla". VILP:n otto- ja antotehot nappasin lattialämmityksen osalta jotain VTT:n tutkimusta mukaillen (taisi olla Waterstage) ja käyttöveteen sitten zadahin COP-laskurin avulla arvaamalla. En tiedä kuinka lähellä todellisuutta arvot ovat ja ehdotuksia otetaan vastaan. Maalämmön arvot vielä enemmän hihasta ravistamalla, eli jos jollakin on tiedossa kattavaa tutkittua dataa lattialämmitystalosta (jossa huomioidaan kiertovesipumput sun muut), niin mielellään voisi päivitellä todenmukaisemmat arvot. Passiivisten LTO-laitteiden lämpötilahyötysuhteet ja jäteilman lämpötilarajat eri valmistajien opuksista ja taisipa jokin VTT:n myöntämämä sertifikaattikin olla lukemien pohjana. Vastavirtakennon mahdollista latenttia energiaa en huomioinut, mutta aika merkityksettömästä asiasta taitaa olla kyse mikäli jäteilma on käytännössä rajoitettu +3 C?

Laskurin lukemiin kannattaa tietysti suhtautua tietyllä varauksella, koska tällaisissa laskelmissa on aina kyse jonkin sortin yksinkertaistuksista. Esimerkiksi Nilanin jäteilman lämpötila on kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia, koska esim. käyttövesivaraan alaosan lämpötila, sisäilman suhteellinen kosteus, huonelämpötila, yms. vaikuttavat. Rakennuksen lämmitystarpeen kaava on myös zadahilta apinoitu, mutta pienin muutoksin, eli siinäkin voi olla pientä heittoa kun en tiedä mihin oletukseen alkuperäinen kaava perustuu. Muutenkin tuo lämmitystarvepuoli olisi ehkä järkevämpi toteuttaa jotenkin muuten.

Ja ainahan se on myös inhimillisen virheenkin vaara, koska homma on perinteisesti "not tested but carefully coded". :)
 

Liitteet

  • Nilan_E_laskuri_v0.2.xls
    675,5 KB · Katsottu: 1 119

ekis

Vakionaama
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Arvis sanoi:
Tulipa sitten väsättyä vähän insinöörimäisempi PILP-laskuri zadahin ulkolämpötilan pysyvyyskaavan pohjalta. Oikeastaan laskuri on tarkoitettu omaksi iloksi Nilanin E-mallin "simulointiin", eli ei välttämättä sovellu muille PILPeille. Mahdollisesti tulee jossain vaiheessa hankittua Nilanin kaveriksi jokin muu päälämpöpumppujärjestelmä (näillä näkymin VILP tai MLP), eli silläpä ajattelin hieman kuutioida säästöpotentiaalia ja tulevaa kulutusta. Lisäsin huvikseni laskelmiin myös pyörivä- ja vastavirtakennoiset LTO-laitteet, niin voi arvioida kulutuseroja eri kombinaatioiden välillä. Saattaahan tuosta olla muillekin hyötyä, eli siitäpä vain kokeilemaan jos kiinnostaa.

Jatkoin zadahin hyväksi havaittua perinnettä, eli jokainen voi muodostaa asiasta oman totuutensa syöttämällä vihertäviin kenttiin oikeiksi katsomansa arvot (huomaa myös Input-alkuiset välilehdet graafien jälkeen). Nilanin jäteilman lämpötiloihin yms. heittelin arvoja omien havaintojen pohjalta ja puuttuvat kohdat sitten "sivistyneillä arvauksilla". VILP:n otto- ja antotehot nappasin lattialämmityksen osalta jotain VTT:n tutkimusta mukaillen (taisi olla Waterstage) ja käyttöveteen sitten zadahin COP-laskurin avulla arvaamalla. En tiedä kuinka lähellä todellisuutta arvot ovat ja ehdotuksia otetaan vastaan. Maalämmön arvot vielä enemmän hihasta ravistamalla, eli jos jollakin on tiedossa kattavaa tutkittua dataa lattialämmitystalosta (jossa huomioidaan kiertovesipumput sun muut), niin mielellään voisi päivitellä todenmukaisemmat arvot. Passiivisten LTO-laitteiden lämpötilahyötysuhteet ja jäteilman lämpötilarajat eri valmistajien opuksista ja taisipa jokin VTT:n myöntämämä sertifikaattikin olla lukemien pohjana. Vastavirtakennon mahdollista latenttia energiaa en huomioinut, mutta aika merkityksettömästä asiasta taitaa olla kyse mikäli jäteilma on käytännössä rajoitettu +3 C?

Laskurin lukemiin kannattaa tietysti suhtautua tietyllä varauksella, koska tällaisissa laskelmissa on aina kyse jonkin sortin yksinkertaistuksista. Esimerkiksi Nilanin jäteilman lämpötila on kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia, koska esim. käyttövesivaraan alaosan lämpötila, sisäilman suhteellinen kosteus, huonelämpötila, yms. vaikuttavat. Rakennuksen lämmitystarpeen kaava on myös zadahilta apinoitu, mutta pienin muutoksin, eli siinäkin voi olla pientä heittoa kun en tiedä mihin oletukseen alkuperäinen kaava perustuu. Muutenkin tuo lämmitystarvepuoli olisi ehkä järkevämpi toteuttaa jotenkin muuten.

Ja ainahan se on myös inhimillisen virheenkin vaara, koska homma on perinteisesti "not tested but carefully coded". :)

Hatunnosto Arvikselle laskurista. /g050
Näyttää näin äkkiä katsottuna oikeita arvoja.
 

Arvis

Aktiivinen jäsen
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

ekis sanoi:
Hatunnosto Arvikselle laskurista. /g050
Näyttää näin äkkiä katsottuna oikeita arvoja.

Kiitoksia, olihan tuossa oma punomisensa. :)

Mutta olisihan sitä vielä parannettavaakin. Nyt esimerkiksi PILP:n ilmanvaihtomääriä on hankala lähteä muuttelemaan, koska se tietysti vaikuttaa jäteilman lämpötilaan, sulatustarpeeseen, yms. ja kuka sen osaa sanoa minkälaisia lukemia käyttäjän pitäisi syöttää. Homman voisi ehkä toteuttaa jotenkin niin, että jäteilman lämpötilan laskenta perustuisi ennalta määrättyihin ilmavirtakohtaisiin COP-käppyröihin (esim. jonkin sortin matriisimuodossa). Teknisesti ei välttämättä pahakaan homma, mutta että mistä ne realistiset arvot taikoo? Muuta lähtödataa kun ei ainakaan itselläni ole kuin joitain mittauksia oman koneen jäteilman lämpötiloista eri ulkolämpötiloilla ja ilmavirroilla sekä TUV:n testien parit graafit. Passiivisille LTO-laitteille laskenta on aika suoraviivaista ja lämpötilahyötysuhde ei ilmeisesti juurikaan muutu ilmavirtojen ja lämpötilojen vaikutuksesta (tai ainakaan niin paljoa, että sillä olisi välttämättä merkitystä lopputuloksen kannalta).

Toinen juttu tuli mieleen, että voisi yrittää simuloida huoneilman kosteuspitoisuuksia annettujen lähtötietojen perusteella, eli kun asujien ja ilmanvaihdon määrä olisi annettu, niin huoneilman kosteuspitoisuus olisi laskettavissa ainakin suurinpiirtein (koska tokihan pyykkäys-, suihku- ja saunomistottumukset yms. vaikuttanevat aika paljon). Lisäksi pitäisi tietää ulkoilman keskimääräiset kosteuspitoisuuksien vaihtelut eri paikkakunnille vuoden ajalta ja nuo tiedot varmaankin löytyisivät pienellä netin kaivelulla. Sitten voisi myös yrittää laskea pyöriväkennoisen kosteudenpalautuskykyä huoneilmaan ja näin pääsisi käppyröistä vertailemaan tilannetta eri järjestelmien välillä. Lisäksi olisi hauska arvioida miten ilmanvaihdon rajoittaminen talvella vaikuttaisi huoneilman kosteuspitoisuuteen.

No häätyypä jättää asiat aromipesään hautumaan, että josko sitä jonain aamuna heräisi kelvollista toteutustapaa rikkaampana. :)
 

zadah

Vakionaama
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Arvis sanoi:
Tulipa sitten väsättyä vähän insinöörimäisempi PILP-laskuri zadahin ulkolämpötilan pysyvyyskaavan pohjalta. Oikeastaan laskuri on tarkoitettu omaksi iloksi Nilanin E-mallin "simulointiin", eli ei välttämättä sovellu muille PILPeille. Mahdollisesti tulee jossain vaiheessa hankittua Nilanin kaveriksi jokin muu päälämpöpumppujärjestelmä (näillä näkymin VILP tai MLP), eli silläpä ajattelin hieman kuutioida säästöpotentiaalia ja tulevaa kulutusta. Lisäsin huvikseni laskelmiin myös pyörivä- ja vastavirtakennoiset LTO-laitteet, niin voi arvioida kulutuseroja eri kombinaatioiden välillä. Saattaahan tuosta olla muillekin hyötyä, eli siitäpä vain kokeilemaan jos kiinnostaa.

Ihan mukavan näköisen laskurin olet kasaillut... Itse tosiaankin meinasin jatkaa projektia takaisinmaksu laskurin lisäämisellä, joka ottaisi huomioon kaiken, eli korot, sähkön hinnan korotukset, mahdolliset huoltokulut jne.jne... mutta projekti jäi kesken muiden kiireiden vuoksi :)
 

ekis

Vakionaama
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Laskurin mukaan Maalämpö + pyöriväkennoinen kulutus yhteensä 9506kWh?

Itse sain kulutukseksi 7021kWh

Maalämpö (lämmitys COP 3.8, käyttövesi COP 2.6) + pyöriväkennoinen (75.4%)
Lämmitys 17085kWh -> 4496kWh
Ilmanvaihto 9012kWh -> Loput 2212kWh maalämmöllä -> 582kWh + pyörivän ottoenergia 654kWh
Käyttövesi 3351kWh -> 1289kWh
Yhteensä 29448 kWh -> 7021kWh
 

Liitteet

  • MLP + rotor.png
    MLP + rotor.png
    37,4 KB · Katsottu: 921

ekis

Vakionaama
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

ekis sanoi:
Maalämpö (lämmitys COP 3.8, käyttövesi COP 2.6) + pyöriväkennoinen (75.4%)
Lämmitys 17085kWh -> 4496kWh
Ilmanvaihto 9012kWh -> Loput 2212kWh maalämmöllä -> 582kWh + pyörivän ottoenergia 654kWh
Käyttövesi 3351kWh -> 1289kWh
Yhteensä 29448 kWh -> 7021kWh

Maalämmön ja pyörivän kokonaisCOP 4.2
Nilanin kokonaisCOP 1.37
Nilan kuluttaa siis kolme kertaa enemmän sähköä kuin mlp+pyörivä.
Sähkönkulutuseroa tulee 14172kWh -> ~1700€ vuodessa kun sähkönhinta on 12snt/kWh.

Zenin mittauksien perusteella maalämmön COP 3.8 on vähän alakanttiin, joten ero on todellisuudessa vielä vähän suurempi.
 

Arvis

Aktiivinen jäsen
Vs: PILP kokonaiscop laskuri


ekis sanoi:
Arvis lisää laskuriin takaisinmaksuaika taulukko.

zadah sanoi:
Ihan mukavan näköisen laskurin olet kasaillut... Itse tosiaankin meinasin jatkaa projektia takaisinmaksu laskurin lisäämisellä, joka ottaisi huomioon kaiken, eli korot, sähkön hinnan korotukset, mahdolliset huoltokulut jne.jne... mutta projekti jäi kesken muiden kiireiden vuoksi :)

Sama on käynyt itsellänikin mielessä, eli olisi varmasti hyödyllinen ominaisuus. Pitääpä laittaa tuokin hautumaan ja selvitellä toteutustapaa. Ei tosiaan ihan niin yksinkertainen operaatio kun otetaan kaikki vaikuttavat tekijät huomioon.

ekis sanoi:
Lisää myös ilmanvaihtokoneen COP.

Nykyisestä versiosta löytyy COP-arvot eri ulkolämpötiloille Input-välilehdiltä, mutta voisi tosiaan laittaa kokonais-COP:t etusivulle (kunhan kotiudun reissusta).

Zen sanoi:
Ilmeisesti tuo lämpötilakäyrä on tarkoitettu Etelä-Suomeen?

zadah osaa kommentoida tähän paremmin, mutta siis lämpötilakäyrä luodaan laskennallisesti zadahin luomalla kaavalla annetun vuoden keskilämpötilan mukaisesti.

ekis sanoi:
Laskurin mukaan Maalämpö + pyöriväkennoinen kulutus yhteensä 9506kWh?

Itse sain kulutukseksi 7021kWh

Laskuri tekee sen näin:

Koodi:
Lämmitystarve	17085+
IV häviöt	 9012+
----------------------
Lämmitystarve	26096+

Käyttösähkö	 3599-
----------------------
Lämmistystarve	22507+

Pyöriv. tuotto	 7451-
----------------------
Lämmitystarve	15055+

MLP COP		 3,80
----------------------
MLP otto lämm.	 3961+

Käyttövesi	 3351+
MLP COP		 2,60
----------------------
MLP otto vesi	 1289+

MLP otto yht.	 5250
IV otto		  654
Käyttösähkö	 3599
----------------------
		 9503 (parin kWh heittoa excelin pyöristyksistä)

Eli tuossa 7021 kWh taisi vain jäädä tuo käyttösähkön vaikutus lämmitystarpeeseen huomioimatta?
 

Arvis

Aktiivinen jäsen
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Päivitin laskurin versioon 0.2:
  • korjattu puhaltimien ottotehojen laskentaa
  • lisätty LTO-laitteiden COP-arvot vertailusivulle
 

zadah

Vakionaama
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Arvis sanoi:
zadah osaa kommentoida tähän paremmin, mutta siis lämpötilakäyrä luodaan laskennallisesti zadahin luomalla kaavalla annetun vuoden keskilämpötilan mukaisesti.

Kyllä, ja se toimii ihan OK ympäri suomen. Eli kaava pyrkii muodostamaan tyypillisen lämpötilahajonnan vuoden keskilämpötilan ympärille.
 

ekis

Vakionaama
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Arvis sanoi:
Sama on käynyt itsellänikin mielessä, eli olisi varmasti hyödyllinen ominaisuus. Pitääpä laittaa tuokin hautumaan ja selvitellä toteutustapaa. Ei tosiaan ihan niin yksinkertainen operaatio kun otetaan kaikki vaikuttavat tekijät huomioon.

Ei kai tma:n laskeminen niin vaikeaa ja tarkkaa ole. Vuoden tarkkuus riittää.

Arvis sanoi:
Eli tuossa 7021 kWh taisi vain jäädä tuo käyttösähkön vaikutus lämmitystarpeeseen huomioimatta?

Jep käyttösähkö jäi pois.
 

Arvis

Aktiivinen jäsen
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Tietoteknisesti takaisinmaksuajan laskeminen ei pitäisi olla pahakaan rasti, mutta miten saada tuloksista tai ainakin tulevista säästöistä "ymmärrettäviä"? Esimerkiksi inflaation vaikutuksesta säästöt näyttävät suurenevan ajan mittaan (tällä hetkellä tarkasteltuna), mutta todellisuudessa tilanne pysyy ennallaan, koska rahan arvo heikkenee. Jos nyt saa kahvikupin eurolla, niin 20 vuoden kuluttua sama kahvikuppi voi maksaakin 2 euroa. Mahdollisesti tulokset pitää siis diskontata, joka tarkoittaa tulevan rahavirran nykyarvon laskemista. Lisäksi pitää huomioida ainakin rahoitus- ja huoltokustannukset sekä veikata sähkön reaalihinnan kehitys. Jossain vaiheessa laite pitää myös vaihtaa kokonaan uuteen, jonka vuoksi täytyy arvioida käyttöikä ja hankintahinnan muutos (voisi kuvitella, että esim. maalämpöpumppujen reaalihinnat laskevat tulevaisuudessa). Maalämmön kohdalla keruuputkiston hankinta- ja asennuskustannukset täytyy eritellä omakseen ja laskea vain kertaalleen.

On kai tuossa vähäksi aikaa haastetta - ainakin itselleni. :)
 

ekis

Vakionaama
Vs: PILP kokonaiscop laskuri

Arvis sanoi:
Tietoteknisesti takaisinmaksuajan laskeminen ei pitäisi olla pahakaan rasti, mutta miten saada tuloksista tai ainakin tulevista säästöistä "ymmärrettäviä"? Esimerkiksi inflaation vaikutuksesta säästöt näyttävät suurenevan ajan mittaan (tällä hetkellä tarkasteltuna), mutta todellisuudessa tilanne pysyy ennallaan, koska rahan arvo heikkenee. Jos nyt saa kahvikupin eurolla, niin 20 vuoden kuluttua sama kahvikuppi voi maksaakin 2 euroa. Mahdollisesti tulokset pitää siis diskontata, joka tarkoittaa tulevan rahavirran nykyarvon laskemista. Lisäksi pitää huomioida ainakin rahoitus- ja huoltokustannukset sekä veikata sähkön reaalihinnan kehitys. Jossain vaiheessa laite pitää myös vaihtaa kokonaan uuteen, jonka vuoksi täytyy arvioida käyttöikä ja hankintahinnan muutos (voisi kuvitella, että esim. maalämpöpumppujen reaalihinnat laskevat tulevaisuudessa). Maalämmön kohdalla keruuputkiston hankinta- ja asennuskustannukset täytyy eritellä omakseen ja laskea vain kertaalleen.

On kai tuossa vähäksi aikaa haastetta - ainakin itselleni. :)

Unohda näin alkuun inflaatio ja huoltokustannukset, koska niitä ei voi etukäteen ennustaa. Tai voihan niille kuvitteellisen prosentin antaa esim. inflaatio 3% ja huoltokustannukset 3% tms.
 
Back
Ylös Bottom