Poistoilman hyödyntäminen

[projph]

Onko kukaan rakentanut viritelmää, jossa talon ilmanvaihdon (MUH-ilmava (20 vuotta)) poistoilma johdetaan lämmön talteenoton jälkeen ilmalämpöpumpun ulkoyksiköön? Äkkiseltään tuntuisi että poistoilmasta revitty lämpö auttaisi lämpöpumppua ainakin jossain määrin.

Toivoisin kommentteja ajatuksesta vaikket itse olisi tällaista viritelmää rakentanutkaan.

 

[jippo]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Vähän vastaavia keskusteluja viemärin poistoilman käytöstä täällä taisi olla aiemminkin.

 

[janti]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Tässä yksi aiempi kirjoitus http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,701.0.html
Kannattaa myöskin lukea http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1689.msg18181.html

 

[teukka]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Sekoitetaan ulkoyksikön ottamaan noin 1500 kuution tuntiannokseen se poistoilman annos, joka on paljon pienempi ja vähän lämpimämpi. Yksinkertaisella laskulla voi päätellä, paljonko se 1500 kuution annos lämpene

Sitten katsellaan jostakin käyrästä, kuinka COP riippuu ulkolämpötilasta eli nähdään paljonko lämmön tuotto paranee. Sitten lasketaan hyöty, joka todetaan olemattomaksi.

 

[pumppu pettää]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Onko kukaan rakentanut viritelmää, jossa talon ilmanvaihdon

on tosiaan viritelty ja käyttökokemuksian jo n. 3-4 kk:n ajalta keittiön liesikuvusta vedetty kierresaumattu putki vintillä olevan ulkoyks. kennosta 2-3cm taakse, liesikuvussa käsinsäädettävä pikaventtiili, käytössä ihan kätevä, äänetön, poistoilmalle aika tehokas, imu riittää hyvin, lämmön talteenottoa vaikea arvioida mutta ilpin kulutus pysynyt todella alhaisena/vakio.. ja kyllähän tuollaiselle poistoilman tehokanavalle on aina asunnossa kuin asunnossa tarvetta...luulisin

 

[projph]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Jos +5 asteinen poistoilma korvaa 10% ILPon käyttämästä ilmamäärästä esim. -18 asteen pakkasessa, niin se 'lämmittäisi' ILPon käyttämän ilman -15.7 asteiseksi. Tämä tarkoittaisi COP-arvon paranemista 0.1-0.5 pykälän verran pumpusta riippuen. Onko tuosta sitten paljon hyötyä, kuka kertoisi sen?

 

[pumppu pettää]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

kyllähän poistoilmaa aina kannatta hyödyntää, minulla se kävi melko helposti koska ulkoyks. on keittiön "katolla" vintillä ja poistoilmaputken asennus kävi kätevästi, lyhyt pystysuora putki kennon taakse..
hieman hankala on mittailla poistoilman energiahyötyä, koska liesikuvun venttiilin käyttö on satunnaista, vähän sama jos avaa tuuletusikkunan silloin tällöin.

vinttiasennus+poistoilma saattaa olla toimiva, yleensähän poistoilman putkitukset saattavat kasvaa pitkiksi jos ulkoyks. on sijoitettu ulos, samalla häviöt kasvaa ts. lämpö sitoutuu/häviää pitkiin (eristämättömiin) putkiin..

 

[teukka]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

"Jos +5 asteinen poistoilma korvaa 10% ILPon käyttämästä ilmamäärästä esim. -18 asteen pakkasessa, niin se 'lämmittäisi' ILPon käyttämän ilman -15.7 asteiseksi. Tämä tarkoittaisi COP-arvon paranemista 0.1-0.5 pykälän verran pumpusta riippuen. Onko tuosta sitten paljon hyötyä, kuka kertoisi sen?"

Tuo 0,5 pykälän lisä näyttää kovin suurelta. Vilkaisin VTT:n mittaamaan COP-kuvaa. Siinä muutos on melko suoraviivainen ja 0,05 yksikköä astetta kohti. Tuo parin asteen lämmitys ilmalle tekisi siis COPiin lisää noin 0,1 yksikköä eli kuvan mukaan COP muuttuisi arvosta 1,7 arvoon 1,8. Jos ilppi lykkää pirttiin noilla pakkasilla 2,5 kWh, niin ilman lämmityksen aiheuttama lisä olisi alun toista sataa wattia. Joku voisi tarkistella noita laskuja, tämä ei ole tiedettä. Taitaa olla niin, että hyöty pienenee, jos ulkoilma lämpenee.

Olisihan tuo lisänä, jos sen saa vaivatta eikä tule lisäinvestointia. En kuitenkaan tuon takia alkaisi asennella pumppua vintille.

 

[projph]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Tuo 0,5 pykälän lisä näyttää kovin suurelta.

Ehkä tuo luku on hiukan liioiteltu, mutta pumpuilla joiden COP putoaa jyrkästi kovemmilla pakkasilla vaikutus on suurempi (vertaa norjalaisten pumpputestin kuvaajaa). Mikäli ulkolämpötila lämpenee, tällaisen virityksen hyöty tosiaan silloin pienenee.

 

[teukka]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Tuntuu, että jos COP putoaa rajusti ulkoilman kylmetessä, niin silloin ollaan jo siinä vaiheessa, että pitäisi ehkä sammuttaa.

Pidän noita VTT:n kuvaajia melko luotettavina, koska olen itsekin saanut melko pitkällisen mittailun jäljeen lähes täsmälleen samanlaisen. Ainakin meillä lienee sama mittausperiaate. Onkohan norjalaisten mittauksissa miukana sulatus?

Jos askartelee sen kanssa, että johtaa lämmintä ilmaa ilpille, niin ainakaan energia hyötyä en näkisi. Hyöty pitää nähdä jollakin muulla tavalla.

 

[pumppu pettää]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

niin.. tuo vinttiasennus ainakin omalla kohdallani oli saada ulkoyksikölle mahdollisimman huoltovapaa, vailla julkisivu-meluongelmia sekä ympärivuotinen ilman pakkasrajoituksia oleva ratkaisu, poistoilman hyödyntäminen tuli siinä ohessa.

mutta esim. wc-pesutiloista kannattaa tietysti aina vetää poistoilmaputki ulkoyksikölle, eikä suinkaan perinteisesti kostean tilan puhaltimella päästää taivaalle, noissa tiloissahan tarvitaan jatkuva ilmanpoisto, pesutiloissa muodostuu päivittäin lämmintä vesihöyryä (suihkusta käyttö x 3-4 hlö perhe ?) joka sisältää energiaa huomattaviakin määriä (riippuen tietysti käyttäjistä kuinka pitkään siellä suihkussa lotrataan kuuman veden kanssa)

 

[projph]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Jos katsotaan VTT:n kuvaajista Mitsubishin pumppua -30 asteessa, niin sen COP on 1.1. Nyt jos 'lämmitetään' poistoilmalla ILP:ua, niin päästään -26.5 asteeseen. Tällöin Mitsun COP olisi 1.4, joten COP paranisi 0.3 pykälää. Kyllä minusta alkaa tuntua siltä, että tuollainen viritys olisi kannattava.

 

[tet]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Jos katsotaan VTT:n kuvaajista Mitsubishin pumppua -30 asteessa, niin sen COP on 1.1. Nyt jos 'lämmitetään' poistoilmalla ILP:ua, niin päästään -26.5 asteeseen. Tällöin Mitsun COP olisi 1.4, joten COP paranisi 0.3 pykälää. Kyllä minusta alkaa tuntua siltä, että tuollainen viritys olisi kannattava.

Mutta paljonkos on Mitsun teho tuossa -30 asteen lämpötilassa? VTT:n mukaan noin 900 wattia, -25:ssä noin 1200 wattia. Eli "ilmaisen tehon" osuudet vastaavasti 80 ja 340 wattia. Vielä kun suhteuttaa tämän siihen, että esimerkiksi täälläpäin oli -30 asteen pakkasia viimeksi muistaakseni tammikuussa 2003, niin eipä tuostakaan COPin paranemisesta hirveästi hyötyä saa ainakaan näillä kulmilla... :-\

 

[teukka]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Vilkaisin tuota Mitsun testikäyrää. Siinä on se sama juttu, että kahdenkymmenen asteen matkalla (-5 ...-25) COP putoaa melko tarkalleen ykkösen verran. Siis hyvä nyrkkisääntö on tuo 0,05 yksikköä/aste. Kun mennään -25:n alle, niin siellä mielestäni näkyy, että se on loppu....

 

[make53]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Tervehdys hyvät foorumilaiset.
Olen seurannut mielenkiinnolla foorumia pari vuotta, jonka ajan olen lämmitellyt taloani N,140 neliötä Toshiban Ras 13 pumpulla.
Sisäyksikkö sijaitsee eteisaulassa vc:n oven päällä josta putket ulkoyksikölle on johdettu vc:n läpi autotalliin, jonka sisäseinää pitkin rakennuksen eteläseinälle aurinkoiselle paikalle. Kondenssivesiputki menee autotallin lattiakaivoon. Ulkoyksikkö n.120 cm maasta alareunaansa, Putkipituus yhteen suuntaan n. 8 metriä.

Koska keskusteluun otettiin taas poistoilman hyödyntäminen, kirjoitan asiasta nyt kun on omakohtaista kokemusta siitä viime syksystä alkaen.

Ensimmäisen talven, eli talven 2005-2006 pumppu oli asennettuna ihan ilman mitään virityksiä joten voin hyvin vertailla kokemuksiani tähän aikaan ja aikaan jälkeen virityksen.

Pumpulleni laitoin heti asennuksen jälkeen digimittarin sisäyksikön ulospuhallusaukkoon jolla voin seurata tuloilman lämpötilaa.
Samanlainen mittari on ulkoyksikön ulospuhalluksen ritilässä.
Mittari on myös ilmastointuputkessa lähellä ulkoyksikköä joka vie poistoilman pumpun taakse. Mutta tästä myöhemmin.

Pumppu pystyi pitämään talon lämpimänä takan avustuksella ilman muita lämmittimiä. Huoneiston kattolämmittimet ovat olleet koko ajan pois päältä, joten sieltä ei lisälämpöä heru. Takkaa olen lämmittänyt vain kun pakkanen on ollut alle -15 c. Toki pesutiloissa oli lattialämmöt sen verran päällä että siellä oli siedettävä peseytytyä. (Edelläkerrottu talven 05-06 kokemuksia.)

Talon olen "rakentanut" vuonna 87 ja siinä on kattolämmitys. Talossa on lämmön talteenotolla varustettu ilmastointi.
Mainittakoon, että talo on tiloiltaan ihanteellinen lämpöpumpulle ilman käytäviä ja sokkeloita, joten pumpun teho riittää mainiosti kaikkiin tiloihin.

Mutta asiaan.
Syksyllä 06 laitoin lisäeristeet yksiköiden välisille putkille ja pinnoitin ne. Lorinaäänet putkissa loppuivat siihen ja ulkoa tuleva jurina muutenkin hiljeni oleelliseti.
Ilmastointikoneeni sijaitsee autotallissa samalla seinällä jossa kulkevat pumpun putket yksiköiden välillä.
Poistin katolle menevän ilmastoinnin poistoputken ja sain näin hyvän tuuletuaukon välikatosta pihalle.
Ilmastointikoneelta vedettiin autotallin sisäseinällä putket ilmastointikoneen taakse. Ulkoyksikkö sijaitsee autotallin seinällä.
Rakennuskonevuokraamon timanttiporalla porasin sisäpuolelta reiän seinään ulkoyksikön taakse. Homma pelasi ja syntyi siisti reikä niin puurungon kuin ulkotiilenkin läpi. Ulkoyksikkö oli paikoillaan työn ajan eikä ongelmia syntynyt.
Ilmastointiputken pää on ulkoseinän tasalla ja putken päässä samanlainen säädettävä levitin kuin asuinhuoneiden sisääntuloissa.
Ulkoyksikön takareuna on n. 20 cm seinästä ja ilmastointiputket päästä.

Ilmastoinnissa on neljä nopeutta,. Kone puhaltaa 2 asennossa kesät talvet.
Pumppu toimi koko talven moitteetta, enkä sammuttanut sitä koko talvena vaikka pakkanen alitti täällä Etelä-pohjanmaallakin - 30 useasti.
Minkäänlaisa jäätymisongelmia ei syntynyt koko talven aikana kertaakaan.
Suurin hyöty mielestäni poistoilmasta syntyy lähellä nollaa olevilla keleillä.
Poistoilma on ulkoyksikön ulospuhalluksen puolella n. 3 astetta lämpimänpää kuin ilmastoinnin ollessa suljettuna ( kuten kerroin ilmastointi on aina päällä poislukien nuo lämpötilan mittaukset.)
Tästä seuraa, että ulkoyksikön sulatukset alkavat vasta kun pakkanen on -1 -2.
Sulatukset alkoivat ennen poistoilman laittoa n. +2 asteessa ja tulivat reilun tunnin välein.
Nyt sulatusten väli on tuonne -8 asteeseen saakka 3-5 tuntia riippuen ilman kosteudesta.
-8 asteessa tilanne muuttuu siten, että sulatukset tulevat 100 minuutin välein riippumatta ilman kosteudesta aina tuonne -28 asteeseen saakka.
Näillä kovemmilla pakkasilla sulatuksia tulee kyllä useammin kuin ilman poistoilmaa, mutta vastaavasti sisäyksikkö puhaltaa tosi tehokkaasti aina -28 saakka.
Kun mennään yli -28 asteen sulatukset tulevat 35 minuutin välein, joten pumppu muuttuu aika tehottomaksi johtuen tiheistä sulatuksista. Lämpöä kyllä tulee tällöinkin suht. mukavasti.
Nuo sulatuksen kestot ovat poistoilman kanssa aika lyhkäisiä. Pumppu puhaltaa lämmintä 7 minuutin päästä sulatuksen alkamisesta johtuen siitä kun ulkoyksikkö sammuu, niin ulkoyksikön taakse tulee imastointilaitteelta tällöinkin lämmintä ilmaa joka auttaa ja nopeuttaa sulatustapahtumaa.
Kuura joka syntyy ulkoyksikölle pakkaskeleillä on aivan samanlaista riippumatta siitä tuleeko ulkoyksikölle poistoilmaa vai ei joten tästä ei synny minkäänlaisia ongelmia.
Ulkoyksikön sulamisvesiä syntyy talven aikana huomattavasti vähemmän kun sulatukset alkavat vasta reilusti pakkaskeleillä ja tulevat sinne -8 asteeseen paljon harvemmin.
Poistoputki autotallin seinustalla toimii lisälämmittimenä siellä joten siitäkin tulee pieni hyöty.
Poistoilma joka tulee koneen taakse on nollan keleillä mittarin mukaan n. +14 asteista. -10 asteessa poitoilman lämpötilä on n. +10 asteista ja -20 asteessa n. +6.
Ilmastointikoneessa ei ole talvellakaan esilämmitys päällä.

Noihin COP-arvoihin en osaa ottaa kantaa. Todennäköisesti nekin ovat paikallaan. Pumppu pystyy pitämään talon lämpimänä tuonne -18 asteeseen ilman tukilämmitystä.
Vaikka Foorumilla on epäilty poistoilman hyötyjä ja arvuuteltu siitä johtuvia haittoja, lähinnä jäätymisongelmia, voin vilpittömästi suositella järjestelmää niille jotka sen pystyvät vaivatta toteuttamaan.
Laitan tässä kesän aikana vielä toisen läpimenon autotallin seinään josta vedän toisen ulosmenon poistoilmalle. Tällöin pystyn kääntämään poistoilman niin halutessani pois ulkoyksikön takaa.
Jatketaan keskustelua asiasta.

 

[janti]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Poistoilma joka tulee koneen taakse on nollan keleillä mittarin mukaan n. +14 asteista. -10 asteessa poitoilman lämpötilä on n. +10 asteista ja -20 asteessa n. +6.

Kiitoksia make53 hyvästä jutusta. TI-mieheltä onnistuu kaikki ja omaan asuuntoon voi tehdä sellaista myöhemmin, mitä rakentaja/suunnittelija ei saa tehdä rakennuslupavaiheessa.
=> uuteen asuntoon tuo modaus ei lakien ja pykälien mukaan onnistu ks. http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,701.msg8441.html#msg8441

Tekstissä tuo yksi kohta pisti mulle silmään, koska olen itsekin Motivan laskurilla laskenut vastaavaa asiaa.
Ilmeisesti uudet energiatehokkaat LTO-laitteet jäähdyttävät poistoilmaa kylmemmäksi => hyöty uusilla LTO-laitteilla olisi näin pienempi. Pitää ensi talvena mittailla itse noita lämpötiloja LTO-laitteesta. Tässä linkki laskelmaan (pysyvyykäyrä) http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/654083958d9a36b9366ee21be16c79ee/Tiedosto+27+D5+Ilmanvaihdon+energialaskenta_v8_Hki.xls

Jos asuisin omakotitalossa jossa on vain koneellinen poisto, niin kyllä sen ilma mullakin menisi ILPin ulkoyksikölle.
Voisihan tuo ehkä tehostaa hiukan painovoimaista ilmanvaihtoakin => ulkoyksikkö katolle taikka piipun päähän

 

[make53]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Tervehdys.
Kirjoittelin aikaisemmin 4.5 kokemuksiani tuosta ilmastoinnin poistoilman hyödyntämisestä.
Koska asia ei herättänyt keskustelua Jantia lukuunottamatta ja kirjoituksesta jäi hiukan muitakin hyötyjä laittamatta, kirjoittelen hiukan lisää.

Tuo ulkoyksikön pohjan talvivarustuksena tuleva lämpövastus joka koneellani kuluttaa 75 vattia /h pysyy myös pois päältä sinne -1-2 asteeseen saakka jossa koneen huurtuminen siinä mitassa alkaa että sulatukset alkavat.
Lisäksi olosuhteissa jos ulkoyksikkö pysähtyy sen takia , että huoneistossa on riittävä lämpötila tuo vastus myös sammuu pakkaskeleilläkin muutamassa minuutissa koska yksikön läpivirtaus yksikön tuulettimen pysähdyttyä pysähtyy ja yksikölle johdettu poistoilma tulee edelleen ulkoyksikön taakse lämmittäen siellä ulkoyksikköä ja lämpövastuksen tunnistinta.
Eihän se paljon rahassa mitaten ole, mutta kun tästäkin turhasta kulutuksesta näin toimien pääsee eroon.
Lisksi sulatustapahtuma toimii kokemuksen mukaan moitteetta. Olenkin tukkinut ulkoyksikön takana ja vasemmalla sivustalla olevat pitkulaiset vesien poistoreijät ja vesi tulee pois yksiköltä vain siitä yhdestä pyöreästä poistoreijästä josta vesi on helppo johtaa vanerilevyn avulla kauemmas kivijalasta.

Tuossa kirjoittelussa pumpun sijoittamiseksi välikattoon on käyty mielenkiintoista keskustelua välikattoon muodostuvan lämpimämmän ilman hyödyntämisestä.
Uskon hyvin kaveria jolla on kokemuksia tastä asiasta. Tosin tuon Lämpimämmän välikattoilma voi helposti hyödyntää yksikköä sinne viemättäkin.
Itselläni on jo rakennusvuonna 87 laitettu Ilmastointikoneelle ullakkotilan kautta pihalta tulevaan putkeen haarakappale ulakkotilassa, joten voin kevättalvella kun aurinko lämmittää mustan huopakaton alla olevaa ullakkotilaa kääntää "sulkimella" ilman tulemaan ilmastointikoneelle välikattotilasta.
Ullakko lämpiää aurinkoisella kelillä todella hyvin ja ilmastointikoneelle tuleva ilma on paljon lämpimämpää kuin ulkoa otettu joten tätä kautta saatu hyöty on uskomukseni mukaan hyvä. Lisähyötynä ullakon ilmanvaihto paranee.

Sitten vielä noista kulutusmittareista joista on ollut paljon mielipiteitä.
Varmasti toimivan ja oikein näyttävän kulutusmittarin sain omalta sähkölaitokselta ilmaiseksi. Kyseessä on vaihtovirta-kulutusmittari joita sähkölaitokset vaihtavat kaukoluettaviin mittareihin. Sähkölaitokselta kerrottiin kun kyselin mittareista , että heillä on autokuorma hylkyyn meneviä ehjiä mittareita joille heillä ei ole mitään käyttöä. Luulisin, että tilanne on sama kaikilla sähköyhtiöillä.
Tuo mittarihan näytää vain siihen kertyvät kilovattitunnit ja lisäksi siinä pyörii se kiekko jonka pyörimisnopeudesta voi laskea hetkittäisen kulutuksen. Niin monta kierrosta kuin se mituutissa kiertää on vastaava määrä satoja vatteja.
Lisäksi minulla on vielä pistorasian yhteydessä tuon edellä mainitun mittarin vieressä Etech- merkkinen digitaalinen kulutusmittari jka näyttää mm, suoraa senhetkistä kulutusta.

 

[Joppe112]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen


Hieno juttu make.

Teillähän on Zadah:n kanssa yhteiset ja hyvin samansuuntaiset kokemukset ILPon soveltamisesta poistoilmaputkistoon. Mielestäni on niin, että tämä asia herättää suuria tunteita monissa mutta on vaan yksi ratkaisu monien joukossa, jotka kannattaa ihan itse rauhassa omissa olosuhteissaan selvittää potentiaalisena energianlähteenä. Sekä vinttitiloja että eri aikakauden eristyksellä toimivia taloja on niin paljon ettei varmaan yhtä "oikeaa" sääntöä voi varmuudella todeta puoleen tai toiseen. Olisi aika tyhmää olla käyttämättä mahdollisuutta, joka tuntuu omassa lompakossa kalliin öljyn aikoina ainakin. Jos poistoilmalla alkaa lämmittää talon vettä voivat säästöt nousta jopa >50% joidenkin ruottalaisten kokemusten mukaan. Se on paljon rahaa isommassa talossa se.

Ei sinulla olisi mahdollisuutta näpsäistä muutamaa pikku digikuvaa noista keskeisimmistä osista systeemiäsi tänne ihmeteltäväksi? ???

 

[projph]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Kyllä nuo make53:n kokemukset vakuuttavat siinä määrin, että aion tehdä tulevaan ILP:ni samanlaisen virityksen. Tosin joudun vetämään poistoputken MUHilta noin 10 metrin pituiseksi. Tuleekohan tuohon jo niin paljon virtausvastusta, että häiritsee jotenkin?

Minkähänlaisia tuollaisen invertteri ILP:n ulkoyksikön virtauksien määrät ovat? Lämpimämmällä kelillä ne lienevät aika pieniä, jolloin lämmin poistoilma korvaa suuremman osan läpimenevästä määrästä. Kovemmalla pakkasella pumppu käy sitten täysillä.

Olikos make53 niin, ettei saunomiset ja suihkuttelut häirinneet pumppua huurtumisongelmalla?

 

[janti]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Minkähänlaisia tuollaisen invertteri ILP:n ulkoyksikön virtauksien määrät ovat? Lämpimämmällä kelillä ne lienevät aika pieniä, jolloin lämmin poistoilma korvaa suuremman osan läpimenevästä määrästä. Kovemmalla pakkasella pumppu käy sitten täysillä.

Normaalisti ulkoyksikön lämpi virtaa noin 2000-2500 m3/h.
Harvassa koneessa on muuttuvanopeuksinen ulkoyksikön puhallinen => poistoilman suhde on näin ollen aika vakio ulkolämpötilasta riippumatta. http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1978.msg23160.html#msg23160

 

[make53]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Kyseltiin suihkussa käymisen ja saunomisen vaikutuksista ulkoyksikön jäätymiseen.
En ole pakkasella käynyt suihkun tai saunan jälkeen pihalla katsomassa tilannetta mutta ulkoyksikkö sulattaa itsensä tarpeen mukaan kuitenkin häiriöttä, joten ei siitä tarvitse huolta kantaa.
Minullahan menee myös lieden päältä poistoilma ilmastointikoneen kautta pihalle.
Ruuanlaiton aikana, kun esim. perunat kiehuvat kattilassa syntyy reilusti lämmintä vesihöyryä joka menee ulkoyksikön taakse.
Tällöin liesituuletinkin on tietysti säädetty suuremmalle joka aiheuttaa vain posiivisen tapahtuman ulkoyksiköllä. Se sulattaa ulkoyksiköllä olevaa huurretta yksikön toimiessa normaalisti pysähtymättä. Sulatus tulee tällöinkin kun yksikkö sitä tarvitsee.
Noita kuvia virityksestä myös pyydettiin joten koitan josko saisin ne tähän liitetyksi. En tuolta ohjeesta oikein sisäistänyt kiunka kuvat laitetaan, mutta koitan kuitenkin.

 

[make53]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Eipähän se kuvien lähettäminen onnistunut kuin yhden kuvan osalta.
Tuossahan näkyy vaikka vähän heikosti se poistoputki ulkoyksikön takana.
Opettelen tuota kuvien lähettämistä myöhemmin uudelleen.

 

[Joppe112]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Hieno tarkka kuva make !

Oli vaan sen verran hidas latautumaan tänne itärajalle, että väänsin siitä huippunopean version astetta paremmallaks kuvantiivistyksellä... Jos laittelet noita vielä lisää, niin päivitänpä tähän kirjeeseen "postimerkkiversiot" kanssa. Kuvan leveys kannattaisi ehkä rajata n. 500 pikseliin, niin sitten ei ilmesty vaakavierityspalkkia selaimelle pienemmissäkään näytöissä.

Joo, monien kuvien lataus on vähän epäselvä 1. kertaa: pitää siis sen "Lisätoiminnot" jälkeen vielä osata klikata sitä pientä tekstiä "lisää liitteitä", jotta uusia kuvanlisäyskenttiä ilmestyypi... :-\

Tämähän kertoo jo aika paljon kaikille tuosta ulkouksikön järjestelystäsi.

NOPEAT VERSIOT MAKEN KUVISTA

 

[pumppu pettää]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Minullahan menee myös lieden päältä poistoilma ilmastointikoneen kautta pihalle

näyttää oikeen pätevältä toteutukselta, poistoilmaputken ulospuhallus sopivalla korkeudella ja kartiomainen levitin siellä putken päässä..kyllä sitä poistoilmaa kannattaa hyödyntää olemassa olevaa ilmastointikonetta käyttämällä..

vanhemmissa kiinteistössä josta puuttuu koneellinen ilmanvaihto voi tietysti ulkoyksikköä jossain määrin hyödyntää poistoilman lämmön talteenotossa, yksinkertaisin lienee tuollainen, 2-3 :sta kohteesta poistoilmaputken veto ulkoyksikölle..se on tosiaan sellainen pistekohtainen ja rakentelu vastuu on käyttäjällä, korvausilma järjestelyineen..

 

[pumppu pettää]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

poistoilma kanavien/putkien vetoon liittyy suuri kosteusvahinkojen riski, kuten (harrastelija-foorumeihin yleensä) parempi keino hukkalämmön hyödyntämiseksi saattaa olla ulkoyksikön (räystäs)asennuksessa tehdä imukanava talon harjalta vintin kautta ulkoyksikölle, siinä voi käyttää melkein mitä vaan materiaalia, vaikkapa vesivaneria tms. rakentaa suorakaiteen muotoiseksi pinta-alaltaan suureksi..tietysti kanavaa ei kannata asentaa kovin jyrkkään kulmaan koska silloin painovoimainen ilmanvirtaus saattaa olla räystäältä harjalle..vastuu jää käyttäjälle..

 

[make53]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Luulisin, että sellaiseen taloon jossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa voi sen kätevästi järjestää tilanteessa jossa lämpöpumpun ulkoyksikkö on sijoitettu jonkun asuttavan huoneen ulkopuolelle.
Tehdään vaan reikä imastointiputkelle seinään koneen taakse kuten olen tehnyt omassa versiossanikin.
Sisäseinään vaan säädettävä venttiili kuin esim. saunan tuuletuksessa.
Ulkoyksikkö oikein sijoitettuna kyllä imee suhteellisen hyvin ilmaa sisältä yksikön läpi.
Kokemus tästä on peruja omasta asennuksestani. Minulla oli ulkoyksikön taakse tehtynä se läpivienti ilmastointiputkella vain seinän läpi koneen taakse n. viikon ennenkuin putkitin sen ilmastointikoneelta.
Testailin virtausta jonka ulkoyksikko sai aikaan ja totesin sen toimivaksi kun vain korvausilmasta tilaan huolehtii.
Ulkoyksikön äänikään ei häirinnyt. Oli miltei olematon. Johtuneeko siitä että ulkoyksiköltä on voimakas ilmavirta seinästä ulospäin joka vie äänenkin mennessään.
Näkisin että näin toimien voisi siihen läpivientiin asentaa halutessaan sellaisen sähköisen tuulettimen joita käytetään pesuhuoneiden kuivatukseen. Sehän kuluttaa vain 4 Wattia ja siinä on sulkija jolla läpiviennin saa myös suljettua.

Ajattelisin että mitään putkituksia huoneistoon ei tarvita. Kyllä se ilma liikkuu sinne läpiviennille huoneistosta aivan samoin kuin sisäyksikön puhalluskin levittää ilmaa kaikkialle. Siitä korvausilmasta huoneistoon tietenkin tulee huolehtia.

 

[pumppu pettää]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Luulisin, että sellaiseen taloon jossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa voi sen kätevästi järjestää tilanteessa jossa lämpöpumpun ulkoyksikkö on sijoitettu jonkun asuttavan huoneen ulkopuolelle.

joo...tuo olisi kyllä yksinkertaisin järjestely ulkoyksikölle tulisi hukkalämpöä vintiltä katon harjapiikistä sekä poistoilmaa asunnon sisältä eiköhän sillä ilmamäärällä ala jo pärjäillä talvellakin...hieman paremmalla hyötykertoimella.

 

[Joppe112]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen


Tämä harjakolmiosta lämmön imu pitänee ehkä paikkansa leudoissa olosuhteissa ja tummalla katolla + auringossa, mutta veikkaanpa vaan että huippupakkasilla varsinainen lämmönlähde on pikemminkin tuo ullakon lattia + sen puutteelliset vanhat eristeet. Jos ullakko on korkeampi, niin pakkanen ennättää syödä suurimmat lämmöt ennen kuin ne nousevat harjaan saakka. Niinpä sijoittaisin itse tähän piirustukseen myös onton lisälattian koko ullakkokerrokseen, jonka ilmamassa siis imaistaan suoraan ILPon putkistoon lämmön kera.

 

[teukka]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Jos joku viitsisi, niin voisi laskea kuinka paljon talon yläpohjan lämpövuoto lisääntyy, kun ullakolla oleva ilma korvataan ulkoilmalla. Reipasotteinen ilppihän tekee sen muutamassa minuutissa.
Ullakolla oleva ilmahan toimii jonkinlaisena eristeenä, kunhan sitä ei hämmennetä.

 

[jippo]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Joo meillä kun vanhassa rintsikassa laittas vintille imis varmaan yläkerran kylmäks on meinaan niin surkeet vanhat purueristeet yläpohjas. Tai mites kesällä kun jäähyttäis yläkerran lämpo varmaan lisääntyis. Vai olisko se ikiliikkuja lämmönkierron suhteen

 

[Hemmo]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Joo meillä kun vanhassa rintsikassa laittas vintille imis varmaan.......

Meijä vanhat rintsikat on jo imetty....Hetkinen? mistähän olikaan puhe ???

Joo kyllä kylmäks menee vintti, jos talvella sieltä ilmat pois imeksii.
Se ei ole hyväksi rakenteille. Ja lämpövuodot yläpohjassa senku vaan kasvaa entisestää.

No hjyvä.Niet paruski.

 

[make53]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Laitampa vähän tämänhetkisiä kulutus-ja mittarilukemia ajatuksieni vahvistamiseksi poistoilman hyödystä ja ullakkotilan lämmön hyödyntämisestä.

Otin lukemat ylös nyt aamupäivällä klo 9.30 aikaan.
Ulkolömpötila oli +8 astetta, aurinko paistaa ohuen pilviharson läpi, ilmankosteus on paikkakunnalla ilmatieteen laitoksen sivun mukaa 64%, länsituuli 3 m/s.
Lämpöpumppuni Toshiba ras 13 kuluttaa sen digimittarin mukaan 190 W. Sisäyksikkö on lämmitysasennon automaatilla ja sisäänpuhalluslämpö 35.5 astetta.
(Vertailun mukaan siihen toiseen kulutusmittariin joka näyttää varmasti oikein, toi digimittari näyttää n. 10% liian suurta lukemaa joten todellinen kulutus pumpulla on reilut 170 Wattia eli ulkoyksikkö käy pienimmällä tehollaan ja läpivirtaus ulkoyksiköllä on hyvin pieni.)

Imastointikoneelta ulkoyksikölle johdettava poistolämpö on 17 asteista. Ilmastointikoleellehan otetaan lämpö ullakkotilasta. Ullakkotilan lämpö on näin aamullakin 10 asteista joka on mitattu n. metrin alempaa kuin paikka josta ilma ilmastointikoneelle otetaan, joten vaikka sieltä ullakolta otetaan sisälle ilmaa se on nytkin aamulla tuon kaksi astetta lämpimämpää kuin ulkolämpötila. Päivän mittaan auringolla tilanne paranee entisestään.

Kun ulkolämpötila on 8 c ja ulkoyksikkö jäähdyttää normaalisti läpimenevää ilmaa noin 3 astetta, olisi tilanne ilman poistoilman sinne johdattamista sellainen että ulkoyksikön takana poistopuolella lämpötilan tulisi olla + 5 astetta.
Nyt poistoilman ansiosta mittari siellä näyttää kuitenkin 11.3 astetta joten saatu hyöty on näillä ulkolämpötiloilla ja tällä ulkoykskön pyörimisnopeudella 6.3 astetta.
Luulisin, että virityksestä tulee myös jonkunasteinen hyöty. Ainakin pumppu on kuluttanut tämän toisen toimintavuotensa aikana joka kuukausi vähemmän kuin edellisenä vuotena vaikkakin vuoteen sisältyy myös lämpimiä kausia.

Mainitsen vielä, että vaikka taloni on jo n.20 vuotias, rakennusvaiheessa panostettiin lämpötalouteen, mm, ulkoseinissä 20 cm villat + tuulensujalevyt ja tiilipinta. Myös välikattoeristykseen kiinnitettiin erityistä huomiota eikä sieltä läpivuotoja varmasti synny.

 

[pumppu pettää]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

joo ...eiköhän se tässä hukkalämmön hyödyntämisessä ullakolta ole aina oletuksena ,että välikaton eristykset pitää, varmasti tulee kylmä jos siellä on heikot eristeet siinä ei auta edes se paljon puhuttu lämmin "ilmapatja"

periaatteessa kivijalassa olevan ulkoyksikön saa melko helposti hyödyntämään tuota ullakon hukkalämpöä, yksinkertaisen ulkoseinälle asennattavan U-mallisen keruukanavan avulla, siinä voi materiaalina käyttää ohutta vesivaneria ja lämpöeristääkin hieman...

 

[projph]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

ulkoyksikkö käy pienimmällä tehollaan ja läpivirtaus ulkoyksiköllä on hyvin pieni.

Kuinkas make53 tuossa sinun Toshibassa tuo ulkoyksikkö toimii? Pyöriikö ropeli aina samalla nopeudella vai säätääkö laite pyörimisnopeutta?

 

[Hemmo]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

joo ...eiköhän se tässä hukkalämmön hyödyntämisessä ullakolta ole aina oletuksena ,että välikaton eristykset pitää, varmasti tulee kylmä jos siellä on heikot eristeet siinä ei auta edes se paljon puhuttu lämmin "ilmapatja"

periaatteessa kivijalassa olevan ulkoyksikön saa melko helposti hyödyntämään tuota ullakon hukkalämpöä, yksinkertaisen ulkoseinälle asennattavan U-mallisen keruukanavan avulla, siinä voi materiaalina käyttää ohutta vesivaneria ja lämpöeristääkin hieman...

Nythä sie ukko hökötyksen kehitit
Tommosen ku seinällee rakentaa, nii ei tilhikää ohi lennä!
Vott ko siihe on kottaraise hyvä pesä tehä.

Mist hiijest siul noita juttuja riittää...

 

[pumppu pettää]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Mist hiijest siul noita juttuja riittää

ajattelin ihan Hemmoa jonka ei tarvis sitten enää talvella kiskoa pulkalla vettä ja jäätä selkä vääränä ulkoyksikön alta kun sulatukset loppuu hukkalämpöä hyödyntäessä....

voi ottaa muovipulkan lähteä ja pulkkamäkeen....

 

[VesA]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Eiköhän tavoitteena pitäisi olla talo, jossa ei seinien eikä katon kautta pääse lämpöä ollenkaan karkuun.

Eli myös seinän välistä pitäisi vetää ulospyrkivä lämpö pumppuun. Eli ei muutakuin tuuletusraot vähän isommiksi ja pumppu imemään sieltäkin.

Moisia ikkunoitakin myydään.. tosin sillä varjolla että tuloilma lämpenee kulkiessaan lasien välissä.

 

[teukka]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Onhan niissä ilpeissä sellainen nappula, josta talon saa jäähtymään, vaikka ei ilman ohjailuja rakentelekaan.

 

[Hemmo]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Mist hiijest siul noita juttuja riittää
ajattelin ihan Hemmoa jonka ei tarvis sitten enää talvella kiskoa pulkalla vettä ja jäätä selkä vääränä ulkoyksikön alta kun sulatukset loppuu hukkalämpöä hyödyntäessä....

voi ottaa muovipulkan lähteä ja pulkkamäkeen....

Ei oo Hemmolla pulkkaa, ei

Ka Hemmolla on pirtissä sen verta korkia kivijalka. Ei siin jäät oo pääsy haitaks asti.
Keväthä nuo jääkamit viep männessää.

Mutt tuon siu tötteröis ko pannoo kassaa, nii siinhä on kylän kollikissoile kulkureitti vinttii.

Tai voipihan siin käyvä niinkii, jott ku oikee kovast tuosta rööristä imuttaa,
nii sie huomaat ett katto onkii huurtees sisä- sekä ulkopuolelt.
Pienkii reikä höyrysuluis, nii vot.

Ja mite sie selität vakkuutusmiehel,
ku siult onkii muutama vuuve pääst lahont koko katto.
Ja ullako villat tirisöö vettä!

Varroo vessämpärlöitä tuvanpuolel.
Tulevina talvina siul tiputtaa välikaton läpi sulamisveet olohuonee lattialle.

Siinhä siul on sitte kotitarvevettä, mist saapi tirauttaa vaikka sumpit.

Ei siinä mittää, jatka nikkarointia.
Sehä töijelomas jopa virkistää

Ja voiha mie sen pulkan enstalveks vaik ostaa.
Mutt vaa mäenlaskua varte

 

[pumppu pettää]

Vs: Poistoilman hyödyntäminen

tietysti ajatus perustuu siihen kuten käytäntö on osoittanut ,että hukkalämpöä hyödynnettäessä ilpin sulatukset loppuvat...

kokeile vapaasti.... ..sitten kun hukkalämmön hyödyntäminen on vapauttanut Hemmon sulatusten ja kennon jäätymisen ikeestä, on aika lähteä pulkkamäkeen, kiipeä mäen harjalle laske pulkka maahan potkaise vauhtia...hyppää kyytiin..vauhdin kiihtyessä voit kajauttaa ilmoille jo tutuksi tulleen biisin .....http://www.mikseri.net/player/player.php?newsession=1&type=1&parameter=115788...