Puhallusilmamäärän tarkistusmittaukset

[tinksi]

Vs: Puhallusilmamäärän tarkistusmittaukset

imuaukossa olevan ritilän/verkon "muoto", pienentää pinta-alaa. onko rivoitus pelkästään esim, vaakasuuntaisesti vai myös pystysuuntaan.en tiedä selvittikö tämä yhtään mitään, onpa hankala saada ajatusta tekstin muotoon.

 

[kotte]

Vs: Puhallusilmamäärän tarkistusmittaukset

Vai oliko kotte sitä mieltä että eri massamäärä menee sisään kuin tulee ulos (lämmityskäytössä)?

Tuskinpa kirjoittamaani voi noin tulkita? Sen sijaan tässä on viljelty tilavuusvirtausmääriä ja noita käytettäessä sisään menevä ja ulos tuleva virtaus ei todellakaan ole sama lämmityskäytössä (jäähdytyksestä nyt puhumattakaan, jossa edes massavirrat eivät ole imussa ja puhalluksessa tyypillisessä käytössä samat).

 

[P3trik]

Vs: Puhallusilmamäärän tarkistusmittaukset

Nyt meikäläinenkin tipahti kärryltä:Mielestäni joissain tapauksissa ritilä voi myös lisätä virtausta pyöristysten ansiosta ja vähentää turbulenssia jakaen virtauksen tasaisemmin koko alueelle kun ritilä on tasainen muodoltaan.

Ehkäpä ritilä tulee huomioduksi jo pienentyneen virtausnopeuden kautta kun käytetään pinta-alaltaan riittävän suurta anemometriä ?

 

[pökö]

Vs: Puhallusilmamäärän tarkistusmittaukset

Kaikensorttisten ritilöiden kohdalla ilmannopeus kasvaa.

 

[P3trik]

Vs: Puhallusilmamäärän tarkistusmittaukset


Niin, aukon pienentyessä ja määrän pysyessä samana nopeus kasvaa - mutta anemometrissä on oma aukko jonka kokoa ei ILP:n ritilä millään tavoin muuta, eli en ymmärrä miten nämä kaksi erillistä asiaa sekoitetaan tässä ?

Itse ajattelen seuraavasti: kun anemometrillä mitataan huomioi se vain virtauksen joka menee ritilän lävitse eli sitä ei tarvitse laskea kahteen kertaan. Ritilä myös tasoittaa virtausta tehden isosta anemometristä luotettavamman ritilän aiheuttaman turbulenssin takia.

 

[kotte]

Vs: Puhallusilmamäärän tarkistusmittaukset

Ritilä myös tasoittaa virtausta tehden isosta anemometristä luotettavamman ritilän aiheuttaman turbulenssin takia.

Hiukan rohkea tuo oletus on yleisluonteisena toteamuksena eikä aina pidä paikkaansa, sillä pyörteily voi vaikuttaa anemometriin kovin monella tapaa. Pienen anemometrin kohdalla luultavasti käy yleensä juuri päin vastoin. Ritilän takana (virtauksen suuntaan katsottuna) ritilän aiheuttama ilmavirran kiihtyminen jatkuu ritilän taakse epämääräisen matkan ja toisaalta ritilän kiinteän rakenteen kohdalla virtauksen varjostuminen jatkuu epämääräisen matkan. Tuohan on juuri ritilän aiheuttamaa pyörteilyä.

Toisaalta ritilän etupuolella virtaus kääntyy ritilän rakenteiden kohdalla päävirtaussuuntaan nähden, mikä puolestaan sotkee pienen mittapään lukemaa, kun taas itse ritilän tasossa pyörteily tekee lukemasta epämääräisen (virtaus on hitaampi aivan ritilärakenteinen vieressä kuin jossakin keskempänä, mutta hienorakenne voi vaihdella paljonkin).

 

[pökö]

Vs: Puhallusilmamäärän tarkistusmittaukset

Siipipyörä-anemometriin vaikuttaa molemmat, pyörteily ja nopeus. Siksi esim. tavallisesta tuloventtiilista voi olla vaikea saada oikea lukema jos kanavisto on tehty "väärin".

 

[tinksi]

Vs: Puhallusilmamäärän tarkistusmittaukset

elikkäs, 15cmx300 aukosta mitataan vaikkapa 9-mittauksen keskiarvolla nopeudeksi 2m/s, aukkoon lisätään ritilä jonka ruutukoko on 1cmx1caan samoin mitataan samalla menetelmällä ja saadaan tulos 2,5m/s. tottakai nopeus kasvaa kun aukkoa kuristetaan, tämän takia tässä esimerkissä lopputuloksessa kerroin olisi 0,75.

 

[P3trik]

Vs: Puhallusilmamäärän tarkistusmittaukset


Ihan hyvää teoriaa mutta olettekos käytännössä mitanneet ? Voin jossain välissä mitata tuon ritilän vaikutuksen kun on aikaa.

Omalla tavallani sain imuaukon ja puhallusaukon lukemat täsmäämään mittauksissa joten ilman käytännön todistamista hieman mietityttää hyväksyä tällaista pohdintaa jossa vastauksessakin puhutaan pienestä mittapäästä ja itse puhun isosta anemometristä.

Tsemppiä totuuden löytämiseen mielipiteiden sekamelskasta kaikille lukijoille !