Puhallusllämpö
- Keskustelun aloittaja Asuja
- Aloitettu
T
teukka
Vieras
http://www.lampopumput.info/galleria/displayimage.php?album=34&pos=2
Tuolla galleriassa on tapauksesta kuvaa.
Taitaa olla kaikissa niin, että lämpötila sahaa jollakin välillä silloin kun ei pyydetä täyttä.
Samoin, jos puhallusta pienennetään, niin lämpötila muuttuilee eri tavoilla. Tapa riippuu siitä kuinka kylmää ulkona on.
Sisäpuhalluksen maksimilämpötila näyttää korkeimmillaan olevan vähän yli 50 astetta enemmän kuin ulkona ja tämä ero lienee kaikissa tavallisissa ilmalämpöpumpuissa sama. Johtuu käytetystä kylmäaineesta ja kompressoritekniikasta. Kun minulla on riittävän suuri pyydetty lämpötila, niin puhalluksen lämpötilaa ei tarte mitata, se on ulkolämpö+50asetta.
Tuolla galleriassa on tapauksesta kuvaa.
Taitaa olla kaikissa niin, että lämpötila sahaa jollakin välillä silloin kun ei pyydetä täyttä.
Samoin, jos puhallusta pienennetään, niin lämpötila muuttuilee eri tavoilla. Tapa riippuu siitä kuinka kylmää ulkona on.
Sisäpuhalluksen maksimilämpötila näyttää korkeimmillaan olevan vähän yli 50 astetta enemmän kuin ulkona ja tämä ero lienee kaikissa tavallisissa ilmalämpöpumpuissa sama. Johtuu käytetystä kylmäaineesta ja kompressoritekniikasta. Kun minulla on riittävän suuri pyydetty lämpötila, niin puhalluksen lämpötilaa ei tarte mitata, se on ulkolämpö+50asetta.
J
JM
Vieras
Puhalluslämpötila on riippuvainen monesta asiasta. Koneen merkki, malli, sisälämpötilan erotus pyydetystä, puhaltimen nopeudesta, ulkolämpötila jne.
Itselläni on tällä hetkellä, kun ei meinaa nuo lämmöt muuten riittää pyyntö maksimi 30 asteessa, High power päällä, manuaalipuhallus 3, ulostuleva lämpö 49 asteen kahta puolta ja ulkolämpötila - 13,7.
ILP lämmitystehohan saadaan laskettua tuosta koneeseen menevän ja ulostulevan ilman lämpötilaerosta ja ilmamäärästä (puhallinnopeus) jotka kerrotaan vakioarvoilla.
Itselläni on tällä hetkellä, kun ei meinaa nuo lämmöt muuten riittää pyyntö maksimi 30 asteessa, High power päällä, manuaalipuhallus 3, ulostuleva lämpö 49 asteen kahta puolta ja ulkolämpötila - 13,7.
ILP lämmitystehohan saadaan laskettua tuosta koneeseen menevän ja ulostulevan ilman lämpötilaerosta ja ilmamäärästä (puhallinnopeus) jotka kerrotaan vakioarvoilla.
mertsi1340
Jäsen
Miten ja kuinka tarkasti olet ulostulevaa lämpöä mittanut? Kysyn koska minäkin olen tullut siihen tulokseen, että ulkolämpötila +50 °C on puhalluksen lämpötila niin kuin "teukka" mainitsi.
Nyt, sinun antamat luvut tarkoittaa sitä, että lämpöero ei olekaan +50 °C mutta +62,7 °C! Se on aika paljon.
Minkä merkkinen ja kokoinen pumppu sinulla on?
Nyt, sinun antamat luvut tarkoittaa sitä, että lämpöero ei olekaan +50 °C mutta +62,7 °C! Se on aika paljon.
Minkä merkkinen ja kokoinen pumppu sinulla on?
J
JM
Vieras
Toshiba Daisekai RAS-13-EAVP
Ihan tavallinen ulko-sisälämpömittari, anturi puhaltimen ohjaimessa. Tarkkuus oli paketissa +/- 1 aste. vertasin toisella vähän laadukkaammalta näyttävältä lämpötilan, sopi hyvin noihin virherajoihin. Maksimiarvo näytti olevan ulostulolämmölle mittarin muistissa 50,2 astetta (+/- 1 aste).
Niinkuin tuossa aiemmin kirjoitin nämä ulostulolämmöt ovat monen asian summa.
Lähinnä olen katsonut tuota sisääntulevan ja ulostulevan lämpötilaeroa ja sillä perusteellä lämpötehoja
Ihan tavallinen ulko-sisälämpömittari, anturi puhaltimen ohjaimessa. Tarkkuus oli paketissa +/- 1 aste. vertasin toisella vähän laadukkaammalta näyttävältä lämpötilan, sopi hyvin noihin virherajoihin. Maksimiarvo näytti olevan ulostulolämmölle mittarin muistissa 50,2 astetta (+/- 1 aste).
Niinkuin tuossa aiemmin kirjoitin nämä ulostulolämmöt ovat monen asian summa.
Lähinnä olen katsonut tuota sisääntulevan ja ulostulevan lämpötilaeroa ja sillä perusteellä lämpötehoja
mertsi1340
Jäsen
@Eetu55
Mikä oli pyynti lämpötila? Entä puhallusteho?
Mitä tuo "manuaalipuhallus 3" tarkoittaa Toshibassa? onko se maksimi?
IVT:ssä on vain kolme puhallusvoimakkuuta 1, 2 ja (kyllä arvasitte oiken!) 3.
Minunkin pitäisi kokeilla aseta joku yli 30C pyynti koneelle kun pakkanen on yli -15C ja katsoa miten käy!
Mikä oli pyynti lämpötila? Entä puhallusteho?
Mitä tuo "manuaalipuhallus 3" tarkoittaa Toshibassa? onko se maksimi?
IVT:ssä on vain kolme puhallusvoimakkuuta 1, 2 ja (kyllä arvasitte oiken!) 3.
Minunkin pitäisi kokeilla aseta joku yli 30C pyynti koneelle kun pakkanen on yli -15C ja katsoa miten käy!
K
kriitikko_o
Vieras
Toshibassa on puhallukset: AUTO, I, II, III, IV ja V. Eli 5 on maksimi. (Arvot 1-5 tarkoittaa siis, että on manuaalisesti säätänyt puhallusnopeuden)
M
Mitsu
Vieras
Ei tuo sääntö ulkolämpötila +50 astetta tosiaankaan voi pitää paikkaansa. Mittasin tänä aamuna. Kun ulkona oli -22, puhallus +41 ihan normaaliasetuksilla, jotka on olleet jatkuvasti käytössä. (lämpötilapyyntö 24; puhallus manuaali 2 ja manuaalissa 4 nopeutta)
Pumppu Mitsubishi FA-25.
Pumppu Mitsubishi FA-25.
T
teukka
Vieras
Jos puhallus ja pyyntö ei ole maksimilla, niin minullakin se lämpötila voi olla vähän enemmän, lähes 55 astetta yli ulkolämmön.
Kuitenkin se lienee niin, että jokaisella koneella se erotus pysyy samana olipa se sitten vaikka 60 astetta. Tuo pieni ero koneiden välillä johtunee käytetystä kylmäaineesta ja muusta tekniikasta. Minulla aine on R407. Lienee se R410 vähän tehokkaampi.
Kuitenkin ilpin toiminta tyssää pakkasella viimeistään tuohon, että sisäkennoa ei voi huoneilmalla tarpeeksi jäähdyttää, koska se ei ole tarpeeksi lämmin. Se on sama juttu kuin että patterien kiertovesi ei ole tarpeeksi kuumaa.
Se lämpöenergia joutuu palaamaan sinne ulkoyksikköön takaisin ja kompressori pääsee helpommalla tai kompressori "huomaa", että lämpö ei kelpaa. Olen nähnyt, että näillä lähes 20 asteen pakkasilla laitteen ottoteho on pienempi kuin nollakeleillä. Saattaa tuntua oudolta, mutta järkeväähän se on.
Siis kun ilpin toiminta hiipuu pakkasessa, niin näyttää hiipuvan sekä otto että anto!
Kuitenkin se lienee niin, että jokaisella koneella se erotus pysyy samana olipa se sitten vaikka 60 astetta. Tuo pieni ero koneiden välillä johtunee käytetystä kylmäaineesta ja muusta tekniikasta. Minulla aine on R407. Lienee se R410 vähän tehokkaampi.
Kuitenkin ilpin toiminta tyssää pakkasella viimeistään tuohon, että sisäkennoa ei voi huoneilmalla tarpeeksi jäähdyttää, koska se ei ole tarpeeksi lämmin. Se on sama juttu kuin että patterien kiertovesi ei ole tarpeeksi kuumaa.
Se lämpöenergia joutuu palaamaan sinne ulkoyksikköön takaisin ja kompressori pääsee helpommalla tai kompressori "huomaa", että lämpö ei kelpaa. Olen nähnyt, että näillä lähes 20 asteen pakkasilla laitteen ottoteho on pienempi kuin nollakeleillä. Saattaa tuntua oudolta, mutta järkeväähän se on.
Siis kun ilpin toiminta hiipuu pakkasessa, niin näyttää hiipuvan sekä otto että anto!
F
Freeze
Vieras
Hmm
Voiko se olla noinpäin?
"Kuitenkin ilpin toiminta tyssää pakkasella viimeistään tuohon, että sisäkennoa ei voi huoneilmalla tarpeeksi jäähdyttää, koska se ei ole tarpeeksi lämmin. Se on sama juttu kuin että patterien kiertovesi ei ole tarpeeksi kuumaa"
Kyllä se kuitenkin on niinpäin, että ulkoyksiöltä tulee se enrgia lILP:ille.
Eli ulkoyksikön höyrystimelle ruiskutettu kylmäaine höyrystyy ja imee kiehuessaan itseensä lämpöenergiaa ulkoilmasta. Kompressori imee kaasun ja pumppaa sen korkeampaan paineeseen, jolloinka kaasu lämpenee ja jopa osittain tulistuu. Sisällä oleva lauhdutin luovuttaa lämpöenergiansa huoneilmaan. Muuten kompressorista tulee nestepumppu ja se "kilahtaa".
Kovin suurta merkitystä tuolla sisäilman lämpötilalla ei ole koneen tehoon.
Koneen ottoteho kylmällä ilmalla on pienempi siitä syystä, ettei kompressorilla ole kuormaa, eli höyrystimelle ei voi ruiskuttaa enempää kylmäainetta kun se pystyy sitä höyrystämään.
Voiko se olla noinpäin?
"Kuitenkin ilpin toiminta tyssää pakkasella viimeistään tuohon, että sisäkennoa ei voi huoneilmalla tarpeeksi jäähdyttää, koska se ei ole tarpeeksi lämmin. Se on sama juttu kuin että patterien kiertovesi ei ole tarpeeksi kuumaa"
Kyllä se kuitenkin on niinpäin, että ulkoyksiöltä tulee se enrgia lILP:ille.
Eli ulkoyksikön höyrystimelle ruiskutettu kylmäaine höyrystyy ja imee kiehuessaan itseensä lämpöenergiaa ulkoilmasta. Kompressori imee kaasun ja pumppaa sen korkeampaan paineeseen, jolloinka kaasu lämpenee ja jopa osittain tulistuu. Sisällä oleva lauhdutin luovuttaa lämpöenergiansa huoneilmaan. Muuten kompressorista tulee nestepumppu ja se "kilahtaa".
Kovin suurta merkitystä tuolla sisäilman lämpötilalla ei ole koneen tehoon.
Koneen ottoteho kylmällä ilmalla on pienempi siitä syystä, ettei kompressorilla ole kuormaa, eli höyrystimelle ei voi ruiskuttaa enempää kylmäainetta kun se pystyy sitä höyrystämään.
T
teukka
Vieras
Tuota minäkin esitin, että kompuran kuorma vähenee pakkasella.
Ollaan melkein samoilla linjoilla.
Kun patterien kiertovesi on liian kylmää, niin se ei jäähdy pattereissa ja palaa pannuhuoneeseen melkein saman lämpöisenä kuin lähtikin. Tällöin polttimen tai vastuksen tehoa tarvitaan harvemmin, koska kulutusta ei ole.
Eihän ilppi oikeastaan mitenkään poikkea tästä. Jos se kompuran toimittama höyry ei ole riittävän lämmintä sisäyksikössä, niin ei siitä se energia minnekään lähde, koska sitä ei jäähdytetä. Puhallusilma on nimittäin melkein yhtä lämmintä kuin se kenno. Eihän energia katoa mitenkään jälkiä jättämättä.
Itse asiassa, Freeze, sanoit mielestäni saman asian, jota minä olen haikaillut: Höyrystimelle ei voi ruiskuttaa enempää kuin se pystyy höyrystämään. Ja se ei pysty, koska kompura ei voi toimittaa tavaraa eteenpäin, koska sisäyksikön kennossa ei tapahdu sitä tiivistymistä, koska huoneilma ei sitä pysty jäähdyttämään.
Minusta tuo selitys olisi johdonmukainen, eikä siinä tehdä väkivaltaa energiaperiaatteelle.
Ollaan melkein samoilla linjoilla.
Kun patterien kiertovesi on liian kylmää, niin se ei jäähdy pattereissa ja palaa pannuhuoneeseen melkein saman lämpöisenä kuin lähtikin. Tällöin polttimen tai vastuksen tehoa tarvitaan harvemmin, koska kulutusta ei ole.
Eihän ilppi oikeastaan mitenkään poikkea tästä. Jos se kompuran toimittama höyry ei ole riittävän lämmintä sisäyksikössä, niin ei siitä se energia minnekään lähde, koska sitä ei jäähdytetä. Puhallusilma on nimittäin melkein yhtä lämmintä kuin se kenno. Eihän energia katoa mitenkään jälkiä jättämättä.
Itse asiassa, Freeze, sanoit mielestäni saman asian, jota minä olen haikaillut: Höyrystimelle ei voi ruiskuttaa enempää kuin se pystyy höyrystämään. Ja se ei pysty, koska kompura ei voi toimittaa tavaraa eteenpäin, koska sisäyksikön kennossa ei tapahdu sitä tiivistymistä, koska huoneilma ei sitä pysty jäähdyttämään.
Minusta tuo selitys olisi johdonmukainen, eikä siinä tehdä väkivaltaa energiaperiaatteelle.
mertsi1340
Jäsen
Tällä hetkellä:
ulkolämpötila= -15 C (tai -16,5 C toisen mittarin mukaan)
puhalluslämpötila= +43 C
Puhallus= auto
pyyntö= 25 C
Siis ero näyttää olevan tällä hetkellä ainakin +58 C (siinä meni mun teoria 50C ero ulko- ja puhalluslämpötilan välillä :lol: ).
Laitoin puhallus maksimi asentoon, katsotaan onko siinä merkitystä!
ulkolämpötila= -15 C (tai -16,5 C toisen mittarin mukaan)
puhalluslämpötila= +43 C
Puhallus= auto
pyyntö= 25 C
Siis ero näyttää olevan tällä hetkellä ainakin +58 C (siinä meni mun teoria 50C ero ulko- ja puhalluslämpötilan välillä :lol: ).
Laitoin puhallus maksimi asentoon, katsotaan onko siinä merkitystä!
Puhallus lämpötila
Yksinkertaistetaan tilannetta hieman unohdetaan kylmäaineen ja kompressorin ominaisuudet niistä voisi jauhaa vaikka kuinka pitkään.
Talossa on sisällä kylmä ja pumpulla täysi pyynti päällä.Jos laitat puhalluksen ykköselle niin puhalluslämpö nousee ja ottotehot on kybällä.
Laita puhallus täysille niin puhalluslämpö laskee ja ottotehot edelleen kybällä.Mitä tästä opimme samalla teholla pienempää ilmamäärää voi lämmittää korkeammaksi kuin isompaa ilmamäärää :-o
Epäilijät voivat kokeilla vaikka omassa minilaboratoriossa PC:ssä Kokeile prosessorin jäähdytysprofiilia irroita puhallin ja kokeile muutaman minuutin päästä uudelleen.Työnnä sormi jääpaloilla täytettyyn lasiin ja osta uusi prosessori jos bios ei toiminut kunnolla ja katkaissut virtoja. ;-)
Yksinkertaistetaan tilannetta hieman unohdetaan kylmäaineen ja kompressorin ominaisuudet niistä voisi jauhaa vaikka kuinka pitkään.
Talossa on sisällä kylmä ja pumpulla täysi pyynti päällä.Jos laitat puhalluksen ykköselle niin puhalluslämpö nousee ja ottotehot on kybällä.
Laita puhallus täysille niin puhalluslämpö laskee ja ottotehot edelleen kybällä.Mitä tästä opimme samalla teholla pienempää ilmamäärää voi lämmittää korkeammaksi kuin isompaa ilmamäärää :-o
Epäilijät voivat kokeilla vaikka omassa minilaboratoriossa PC:ssä Kokeile prosessorin jäähdytysprofiilia irroita puhallin ja kokeile muutaman minuutin päästä uudelleen.Työnnä sormi jääpaloilla täytettyyn lasiin ja osta uusi prosessori jos bios ei toiminut kunnolla ja katkaissut virtoja. ;-)
F
Freeze
Vieras
Teukalle"Ja se ei pysty, koska kompura ei voi toimittaa tavaraa eteenpäin, koska sisäyksikön kennossa ei tapahdu sitä tiivistymistä, koska huoneilma ei sitä pysty jäähdyttämään"
Olet jäljillä, mutta tämä kohta ei mene näin.
Täytyy muistaa, että kylmätekniikassa kaikki on vähän päinvastoin.
Yritän selittää. Tässä tulee kyllä vähän raiskattua kylmäprosessia, mutta yritän yksinkertaistaa.
Kompressorin toimittama kuuma höyry ei ole riittävän lämmintä siitä syystä, että höyrystimen teho ulkona ei ole riittävä.
Kompressori kyllä pystyy toimittamaan tavaraa eteenpäin ja kennossa tapahtuu tiivistymistä. Kylmäaine pystyy lauhtumaan aivan mainiosti huonelämpötilassa. Syy miksi kuumakaasu ei ole kuumaa johtuu siis siitä, että höyrystimeltä ei tule riittävästi kylmäainetta. Mitä kylmempi ilma sitä harvempaa kaasua kompressori saa höyrystimeltä ja sitä vähemmän tulee lämpökuormaa sisäyksikön laihduttimelle.
Pitää muistaa, että ILPissä pelataan olomuodon muutoksilla.
Ongelmana on siis höyrystin ulkona ei lauhdutin sisällä.
T
teukka
Vieras
Kyllä nämä näkökannat lähestyvät toisiaan. Nyt ollaan jo siinä vaiheessa, että kumpiko oli ensin, muna vai kana.
Otanpa oletetun tilanteen esimerkiksi. Tällä hetkellä nuo ilpit puhaltelevat noin 45 asteista ilmaa, joka on siis kennon lämpötila. Mitä tapahtuu, kun sisäyksikkö laitetaan tilaan (saunaan), jossa on 45 astetta lämmintä?
Se olomuodon muutoksen tuottama lämpö ei voi mennä saunaan, koska ilmavirta on yhtä lämmintä kuin kenno. Mihin se lämpöenergia joutuu? Eikö sen ole pakko mennä paluuputkea pitkin sinne ulkoyksikön höyrystimeen. Saunaanhan se ei ainakaan tule.
Otanpa oletetun tilanteen esimerkiksi. Tällä hetkellä nuo ilpit puhaltelevat noin 45 asteista ilmaa, joka on siis kennon lämpötila. Mitä tapahtuu, kun sisäyksikkö laitetaan tilaan (saunaan), jossa on 45 astetta lämmintä?
Se olomuodon muutoksen tuottama lämpö ei voi mennä saunaan, koska ilmavirta on yhtä lämmintä kuin kenno. Mihin se lämpöenergia joutuu? Eikö sen ole pakko mennä paluuputkea pitkin sinne ulkoyksikön höyrystimeen. Saunaanhan se ei ainakaan tule.
F
Freeze
Vieras
Tässä olet aivan oikeassa.
Suosittelen kuitenkin tutustumista kylmätekniikan teoriaan esim. Väinö Jaurolan "Kylmätekniikan oppikirja" tai muihin alan teoksiin.
Sieltä selviää kyllä kumpi oli ensin ja miten päin prosessi etenee.
Suosittelen kuitenkin tutustumista kylmätekniikan teoriaan esim. Väinö Jaurolan "Kylmätekniikan oppikirja" tai muihin alan teoksiin.
Sieltä selviää kyllä kumpi oli ensin ja miten päin prosessi etenee.
T
teukka
Vieras
Joo. Olen nukkunut yön yli ja vilkaisin Jaurolan kirjaa. Sehän on yli 30 vuotta vanha painos, mutta perusasiat eivät ole juuri muuttuneet. Osittaisderivaattoja siinä on harvinaisen vähän!
Ehkä ilmalämpöpumput ovat tulleet enemmän käyttöön sen jälkeen.
Kun kompura ei saa vastusta, niin siinä oleva paine-ero pienenee ja sitten virtaus pienenee. Tuloksena on tehon pieneminen ja lopulta tyhjäkäynti. Työn puute tosiaan voi johtua siitä, että kylmäaine ei höyrysty ja tavaraa ei ole saatavissa. Luultavasti tämä lienee sitten se pääasiallinen syy hyytymiseen. Minä en ole nähnyt datoja noista nykyisistä kylmäaineista enkä tiedä ilpin rajoista.
Minun mainitsemani tilanne on kyllä teoriassa mielestäni mahdollinen. Minä en vaan tiedä miten ilppi käytännössä toimii, jos esim. puhaltimesta otetaan siivet pois. Ollaan tilanteessa, että sisäyksikkö ei pysty lauhduttamaan. Mitä tapahtunee? Sitäkään en vielä tiedä, missä määrin se kylmäaine (n. 1 kg) on siellä nesteenä ja missä määrin kaasuna ja missä. Kiertoprosessin kyllä ymmärrän ja siihen liittyvät olomuodon ja energiataseen muutokset. Onko käynnin aikana nestettä muualla kuin paluuputkessa ja sisäkennossa?
Mikä oleellinen ero on ainella R407 ja R410?
Ilpit on suunniteltu ja valmistettu toimimaan joissakin oloissa ja kun ne käyttävät samaa tekniikkaa ja aineita, niin ei niissä liene suurehkoja eroja. Missä niiden kriittisin juttu on tällä hetkellä? Onko se tuo kylmäaineen pakkaspää ja kompura? Jäätymisen esto on enemmän yksinkertaista käytännön asiaa.
Jäätyminen tuntuu olevan monille vähän epäselvä ja mystinen asia. Kennon kuurautuminen ei ole jäätymistä. Sulatusjakson aikana valuva vesi jäätyy peltilautaselle eikä siihen ole mitään tieteellistä ja teknistä huippuratkaisua. Itse asiassa se ei ole ilpin vika, vaan sen joka on siihen aluspellin värkännyt eikä huolehtinut jäätymisen estosta. Laitoin omaani kaapelin (60 cm, 40 w) ja se näyttä jotenkuten toimivan. Kesemmällä parantelen asennusta. Näillä keleillä pitää ehkä kerran viikossa huolehtia sulattamisesta erikseen. Jos kenno jäätyy oikeasti umpijäähän, niin silloin ei sulatus toimi oikein.
Minulla olisi valmis keksintö tuohon jäänestoon. Pitää olla automatiikka, joka jollakin systeemillä kääntää pohjapellin syrjään sulatuksen ajaksi. Kokonaan pohjaa ei voi poistaa, vaan sen on oltava ummessa puhaltimen käydessä.
Kävin eilen suorittamassa sulatuksen ja toivotin ilpille joulurauhaa. Muillekin sitä!
Ehkä ilmalämpöpumput ovat tulleet enemmän käyttöön sen jälkeen.
Kun kompura ei saa vastusta, niin siinä oleva paine-ero pienenee ja sitten virtaus pienenee. Tuloksena on tehon pieneminen ja lopulta tyhjäkäynti. Työn puute tosiaan voi johtua siitä, että kylmäaine ei höyrysty ja tavaraa ei ole saatavissa. Luultavasti tämä lienee sitten se pääasiallinen syy hyytymiseen. Minä en ole nähnyt datoja noista nykyisistä kylmäaineista enkä tiedä ilpin rajoista.
Minun mainitsemani tilanne on kyllä teoriassa mielestäni mahdollinen. Minä en vaan tiedä miten ilppi käytännössä toimii, jos esim. puhaltimesta otetaan siivet pois. Ollaan tilanteessa, että sisäyksikkö ei pysty lauhduttamaan. Mitä tapahtunee? Sitäkään en vielä tiedä, missä määrin se kylmäaine (n. 1 kg) on siellä nesteenä ja missä määrin kaasuna ja missä. Kiertoprosessin kyllä ymmärrän ja siihen liittyvät olomuodon ja energiataseen muutokset. Onko käynnin aikana nestettä muualla kuin paluuputkessa ja sisäkennossa?
Mikä oleellinen ero on ainella R407 ja R410?
Ilpit on suunniteltu ja valmistettu toimimaan joissakin oloissa ja kun ne käyttävät samaa tekniikkaa ja aineita, niin ei niissä liene suurehkoja eroja. Missä niiden kriittisin juttu on tällä hetkellä? Onko se tuo kylmäaineen pakkaspää ja kompura? Jäätymisen esto on enemmän yksinkertaista käytännön asiaa.
Jäätyminen tuntuu olevan monille vähän epäselvä ja mystinen asia. Kennon kuurautuminen ei ole jäätymistä. Sulatusjakson aikana valuva vesi jäätyy peltilautaselle eikä siihen ole mitään tieteellistä ja teknistä huippuratkaisua. Itse asiassa se ei ole ilpin vika, vaan sen joka on siihen aluspellin värkännyt eikä huolehtinut jäätymisen estosta. Laitoin omaani kaapelin (60 cm, 40 w) ja se näyttä jotenkuten toimivan. Kesemmällä parantelen asennusta. Näillä keleillä pitää ehkä kerran viikossa huolehtia sulattamisesta erikseen. Jos kenno jäätyy oikeasti umpijäähän, niin silloin ei sulatus toimi oikein.
Minulla olisi valmis keksintö tuohon jäänestoon. Pitää olla automatiikka, joka jollakin systeemillä kääntää pohjapellin syrjään sulatuksen ajaksi. Kokonaan pohjaa ei voi poistaa, vaan sen on oltava ummessa puhaltimen käydessä.
Kävin eilen suorittamassa sulatuksen ja toivotin ilpille joulurauhaa. Muillekin sitä!
F
Freeze
Vieras
"Minä en vaan tiedä miten ilppi käytännössä toimii, jos esim. puhaltimesta otetaan siivet pois. Ollaan tilanteessa, että sisäyksikkö ei pysty lauhduttamaan. Mitä tapahtunee? Sitäkään en vielä tiedä, missä määrin se kylmäaine (n. 1 kg) on siellä nesteenä ja missä määrin kaasuna ja missä. Kiertoprosessin kyllä ymmärrän ja siihen liittyvät olomuodon ja energiataseen muutokset. Onko käynnin aikana nestettä muualla kuin paluuputkessa ja sisäkennossa?
Mikä oleellinen ero on ainella R407 ja R410? "
Yritän vastata
Jos lämmityskäytössä iLPistä ottaa sisäyksikön puhaltimen pois pelistä, niin kylmäaine ei lauhdu (nesteydy). Lämpö ei siirry huonetilaan. ILPin korkeapainepuolella paine alkaa pikkuhiljaa nousta ja kompressorin ottamavirta nousee ja nousee, kunnes toivottavasti joku varolaite pysäyttää toiminnan.
Kylmäaine imetään höyrystimeltä(ulkoyksikössä lämmityskäytössä) kompressorille kylmänä tulistuneena kaasuna. Kompressori pumppaa kaasun korkeampaan paineeseen( esim. 25 bar), jolloin sen lämpötila nousee myös. Lauhduttimessa (sisäyksikkö lämmityskäytössä) kylmäaineessa oleva lämpö luovutetaan huoneilmaan, samalla aine alkaa nesteytyä. Kylmäaineen pitäisi olla sisäyksikön loppuosassa täysin nestettä, jopa hiukan alijäähtynyttä. Paine pysyy koko prosessin ajan samana(25 bar).
Nesteytynyt kylmäaine palaa takaisin ulkoyksikölle, jossa se ruiskutetaan esim. elektronisen säätöventtiilin kautta höyrystimelle, jossa vallitsee huomattavasti alempi paine (esim 9 bar). Tällöin kylmäaine alkaa kiehua ottaen kiehumiseen tarvittavan energian ulkoilmasta. Höyrystimen alkuosassa kylmäaine on nesteen ja kaasun seosta, mutta höyrystimen loppuosassa kylmäaineen pitää olla täysin höyrystynyttä, jopa hieman tulistunutta. Ja sitten ollaankin taas kompressorilla.
Käynnin aikana nestettä ei pitäisi olla muualla kuin sisäkennon loppuosassa ja nestepaluuputkessa säätöventtiilille asti.
R407C ja R-410A eroja on paljon.
R-407C on kolmen eri komponentin seos. R32, R125 ja R134A.
Huonona puolena on voimakas lämpötilaliukuma 7 K.
Aineen ominaisuudet alkaa loppua kylmemmillä keleillä.
Seoksen sekoittuminen prosessissa on ollut myös ongelmallista.
R-410A on kahden komponentin seos. R32 ja R125.
Etuna on pieni lämpötilaliukuma 0,2 K.
Volymetrinen kylmäntuotto on 40-50% parempi kuin hyvällä vanhalla R-22 olosuhteissa +7/+40 C. Eli tarvitaan pienempi iskutilavuus kompressorilla.
Ongelmana on ollut huomattavasti korkeammat käyntipaineet (26 bar lauhtumislämpötilalla +46 C).
Korkeammat käyntipaineet nostavat kompressorin ottotehoa.
Kriittisin juttu? Hmm
Taitaa olla nimen omaan tuo jäätymisen esto/sulatus.
Tuo jäätyminen voi johtua niin monesta eri asiasta, ettei osa osaa edes niitä kuvitella. Karkein virhe tehdään jo siinä vaiheessa, kun ruvetaan oikomaan ja yleistämään kylmätekniikkaa sellaiseksi mitä se ei ole.
Esim.
Järjestelmässä ei saa olla vieraita kaasuja.
Järjestelmässä ei saa olla kosteutta.
Kiertopiirissä pitää olla oikea määrä kylmäainetta.
Jos on vuotoja, niin laitos on kokonaan uudelleen täytettävä vuodon korjauksen jälkeen, koska kylmäaineen seos-suhde on muuttunut.
Näiden lisäksi tulee
Ulkoyksikön väärä sijoitus
ILPin oma softa ei sovi Suomen oloihin. Väärät sulatusajat, lopetus lämpötilat, sulatusjakso ei etene oikein ym.
Ulkoyksikön pohjapeltiä ei ole suunniteltu kylmiin olosuhteisiin.
Toimisikohan pohjapellin oikea ja hallittu eristäminen?
Tippuvesivastus on väärän tehoinen, väärin asennettu ym.
Käyttäjän omat virheet
Tippuveden poisjohtaminen väärin.
Aivan selvästi läheskään kaikilla valmistajilla ei ole oikeasti tarkkaa kuvaa sitä mitä sulatusvesille tapahtuu pitkillä kylmillä jaksoilla.