puhallusnopeuden valinta

[kolibri]

Olen jossain ketjussa nähnyt jossain vaiheessa väitteen, että mitä suuremmalla puhallusnopeudella pumppua käytetään, sitä suuremman kokonaistaloudellisen hyödyn se antaa energiakulutuksen pienentyessä. Eli jollain lailla tuo suuri puhallusnopeus vaikuttaisi suotuisasti ulkoyksikön sulatukseen?

Voiko joku hieman avata tätä?

EDIT: Jatkokysymyksenä edelliseen: jos torppa lämpeää vähemmälläkin puhallusteholla kannattaako kuitenkin valita täysi puhallus ja vielä HI-Power päälle? Siis näillä poikkeuskeleillä.

 

[KiloWattiMies]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Kiinnostas kyllä tietää. ite pitäny aina 1 tasolla puhallusta/siivet autolla. pumppuna toimii panasonic ne9jke

 

[janti]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Kiinnostas kyllä tietää. ite pitäny aina 1 tasolla puhallusta/siivet autolla. pumppuna toimii panasonic ne9jke

Panalla kannattaa pitää puhallusnopeus AUTOlla.

 

[VesA]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Olen jossain ketjussa nähnyt jossain vaiheessa väitteen, että mitä suuremmalla puhallusnopeudella pumppua käytetään, sitä suuremman kokonaistaloudellisen hyödyn se antaa energiakulutuksen pienentyessä. Eli jollain lailla tuo suuri puhallusnopeus vaikuttaisi suotuisasti ulkoyksikön sulatukseen?

Voiko joku hieman avata tätä?

EDIT: Jatkokysymyksenä edelliseen: jos torppa lämpeää vähemmälläkin puhallusteholla kannattaako kuitenkin valita täysi puhallus ja vielä HI-Power päälle? Siis näillä poikkeuskeleillä.

Teoriassa COP paranee (koska sisäkennon lämpötila voi olla alempi ) ja lämpö leviää paremmin kun puhallus on täysillä. COPin parantuessa lämmöstä kuitenkin otetaan isompi osa ulkoyksikön kennosta, ja se siis jäätyy hiukan pahemmin. Voi siis olla, että COP-parannus hukataan joissain tapauksissa lisääntyneeseen sulatteluun.

Vehkeet eivät muutenkaan ole täydellisiä ja erityisesti kapillaarivehkeet saattavat toimia paremmin vähän pienemmällä puhalluksella.

 

[kolibri]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Eli ei tässä nyt sitten päästy mihinkään selvään lopputulokseen ???

 

[Maalainen]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Eli ei tässä nyt sitten päästy mihinkään selvään lopputulokseen ???

Jos yksi vaihtoehto olisi kaikille kaikissa asennuspaikoissa ylivoimaisesti paras, ei muita olisi olemassakaan.

 

[teukka]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Yksinkertaisesti teoria sanoo, että paljon puhallusta ja alhainen lämpötila antaa tehokkuutta. Pitää paikkansa. On sitten eri asia miten laitteet on rakennettu mukavuusnäkökohtien mukaan ja rajoituksilla.
Eämisessä on paljonkin sellaista, mitä ei tehdä halvimman ja edullisimman mukaan. Esimerkiksi lähikioskilla ei käydä jalan vaan autolla. Pitokuntoisia vaatteita heitetään menemään, ruokaa pannaan roskiin, jne...

 

[jarip]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Omien koti-COP mittauksien mukaan, puhallusnopeudella ei ole havaittavaa vaikutusta tehoihin. Oli ulkolämpötilakin mikä vaan, puhalluslämpötilakin laskee aika vähän. Tietysti lämpö leviää puhurilla paremmin.

Panan tapauksessa kun lämpötila nousee 48, niin pumppu rajoittaa kompuran kierroksia ja siten suuremmalla puhallusnopeudella saa enemmän tehoja. Ainakin pikkupakkasilla.

 

[IsoHeikki]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Enemmän puhallusta, enemmän lämpöä, parempi COP, eli enemmän ilmaislämpöä, lämpö leviää paremmin peränurkkiinkin.

Minulla esim. -10 asteen kohdalla
Ottoteho/W Antoteho/W COP "Ilmais"teho/W Puh.lämpö
Pienin puh nopeus 400 1000 2,5 600 32 ast
Keski puh nopeus 700 2500 3,4 1800 38
Suurin puh nopeus 1000 3800 3,6 2800 39

mutta toisaalta
enemmän vettä ja jäätä ulkoyksikössä, enemmän sulatuksia, enemmän katkokäyntiä, enemmän suhinaa, enemmän ilman liikettä, vetoa...

Hyviä ja huonoja puolia jokaisen pitää miettiä ja arvostaa omalla tavallaan.

ps. Nyt Joulun aikana himmeli liikkuu kauniisti...

 

[jarip]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Mihinkähän tuo oikein perustuu? Jos puhallusnopeutta nostaa, niin ottoteho lisääntyy noinkin reippaasti?

Lieneekö niin, että IsoHeikin pumppu on huonolla paikalla ja puhallusnopeuden nosto sekoittaa ilmaa, joka siirtää lämpimän ilmapatjan pois pumpun ympäriltä? Imuilma jäähtyy ja pumppu nostaa tehoja? Toisaalta -10 pakkasella 1000 W tuskin riittäisikään talon lämmitykseen.

Omassa pumpussa puhalluslämpötila laskee, mutta ottoteho, COP ja teho pysyvät samana kun puhallusnopeutta nostetaan. Tämä tietysti siinä tapauksessa, että puhalluslämpötila ei nouse yli 48 C, joten hommaa voi testata vain pakkasilla.

Tämän vuoksi ihmettelen teoriaa, jossa COP paranee kennolämpötilan laskiessa. Käytän COP-laskelmissa Teukan kaavaa, liekö siinä virheitä, siis puhallusjakajassa?

 

[tet]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Tämän vuoksi ihmettelen teoriaa, jossa COP paranee kennolämpötilan laskiessa.

Teoria on aina teoriaa, käytäntö voi olla jotain muuta. Teoria on kyllä oikea ja perustuu ideaalisen lämpöpumpun COP-kaavaan:

COPheating = Thot / (Thot - Tcold)

http://en.wikipedia.org/wiki/Coefficient_of_performance

 

[kotte]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Tämän vuoksi ihmettelen teoriaa, jossa COP paranee kennolämpötilan laskiessa. Käytän COP-laskelmissa Teukan kaavaa, liekö siinä virheitä, siis puhallusjakajassa?

Käytännössäkin lauhdepaine ja sitä myötä kompressorilta edellytetty työ tietyn lämpömäärän pumppaamiseksi vähenee kennon lämpötilan laskiessa. Riippuu vain niin monesta tekijästä (esim. EEV:n säätöperiaatteesta ja invertterin taajuussäädöstä), mitkä asiat painottuvat lopputuloksessa. Pumpun valmistajahan voi valita, mitkä muut säädeltävät asiat koplataan puhallustehon muuttamiseen.

 

[jarip]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Tämän vuoksi ihmettelen teoriaa, jossa COP paranee kennolämpötilan laskiessa.

Teoria on aina teoriaa, käytäntö voi olla jotain muuta. Teoria on kyllä oikea ja perustuu ideaalisen lämpöpumpun COP-kaavaan:

COPheating = Thot / (Thot - Tcold)

http://en.wikipedia.org/wiki/Coefficient_of_performance

Liekö tuo kaava älykäs, kun mitataan pumpun lämpökerrointa? Sen mukaan jos tuleva ja lähtevä lämpötila on sama, niin COP on ääretön. Yhden asteen ero taas antaa lukemaksi saman kuin arvo Thot. Siis riippuu lämpötilasta:

26/(26-25)=26
50/(50-49)=50

 

[janti]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Liekö tuo kaava älykäs, kun mitataan pumpun lämpökerrointa? Sen mukaan jos tuleva ja lähtevä lämpötila on sama, niin COP on ääretön. Yhden asteen ero taas antaa lukemaksi saman kuin arvo Thot. Siis riippuu lämpötilasta:

26/(26-25)=26
50/(50-49)=50

Lämpötilat kaavassa pitää olla Kelvineinä, jotta tulee järkeviä tuloksia.

 

[IsoHeikki]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Lisäsin taulukkooni puhallusilman lämpötilan.

Kun vaihtaa keski nopeuden 505 m3 suurelle nopeudelle 720 m3, niin ilmamäärä lisääntyy 42% ja lämpötila pysyy lähes ennallaan, niin jostakin, eli kompressorista, se lisäteho pitää tulla. Ottotehohan lisääntyy ihan saman verran 700W -> 1000W = 43% lisäys, mutta minun mittausten mukaan antoteho 2500W -> 3800W = 52% lisäys, eli CPO paranee.

Mittauksiin pitää tietenkin suhtautua...

 

[tet]

Vs: puhallusnopeuden valinta

Liekö tuo kaava älykäs, kun mitataan pumpun lämpökerrointa? Sen mukaan jos tuleva ja lähtevä lämpötila on sama, niin COP on ääretön. Yhden asteen ero taas antaa lukemaksi saman kuin arvo Thot. Siis riippuu lämpötilasta:

26/(26-25)=26
50/(50-49)=50

Kuten Janti tuossa jo mainitsi, niin lämpötilassa on käytettävä SI-järjestelmän mukaista yksikköä joka on Kelvin (K). Nuo "hot" ja "cold" tarkoittavat kaavassa "lämpövarastoja" joiden välillä energiaa pumpataan. Toisin sanoen Thot on lauhtumislämpötila (hiukan korkeampi kuin puhalluslämpötila) ja Tcold puolestaan höyrystymislämpötila (hiukan matalampi kuin ulkolämpötila). Esimerkkinä vaikkapa:

Thot = 50 °C ≈ 323 K
Tcold = -25 °C ≈ 248 K

COP = 323 / (323 - 24 ≈ 4.3

Tuo on siis teoriassa maksimi COP joka voidaan noissa oloissa saavuttaa. Siitä sitten käytännössä jäädään noin puoleen erilaisista häviöistä johtuen ja pidemmällä aikavälillä vielä sulattelu pudottaa arvoa entisestään.

 

[jarip]

Vs: puhallusnopeuden valinta

No johan alkoi lyyti kirjoittaa. Paljonkohan se kennolämpötila laskee pikku- ja täyspuhalluksella? Lieneekö ihan suhteessa puhalluslämpötilaan? Luultavasti se käytännön COP-lisäys on muutamia kymmenyksiä, jos sitäkään. Tuo Teukan koti-COP -laskuri on aika raaka. Siinä yhden asteen heitto muuttaa tilannetta aika paljon.