Pumpun mitoitus uuteen rakennukseen

[Rakennusmetsuri]

Laskeskelin tuossa että rakenteilla olevan talomme lämpötehon hukka rakenneosien läpi on kokonaisuudessaan noin 110W yhden asteen sisä-ulko lämpötilaerolla.
Itse laskutoimitushan on hyvin yksinkertainen kun rakenneosien U-arvot ja pinta-alat on tiedossa.
Laskelmien perusteella 22 asteen sisälämpötilalla kokonaislämmitystehon tarve on siis jotakuinkin seuraava :

Ulkolämpötila ..... Lämmitystehon tarve
+7 C . . . . . . . . . . . . 1,7 kW
+0 C . . . . . . . . . . . . 2,3 kW
-7 C . . . . . . . . . . . . 3,0 kW
-10 C . . . . . . . . . . . 3,3 kW
-15 C . . . . . . . . . . . 3,8 kW
-20 C . . . . . . . . . . . 4,2 kW
-25 C . . . . . . . . . . . 4,7 kW

Nuo siis rakennuksen ulkovaipan läpi tapahtuvan lämpövuon aiheuttamat lämpöhäviöt. Ilmanvaihto tuuppaa ulos myös merkittävän määrän lämpöä vaikka lämmön talteenoton hyötysuhde onkin korkea 80-85%. Tätä ilmanvaihdon lämpöhukkaa en osaa mitenkään laskea tai arvioida. Onko vinkkejä?

Asuinpinta-ala : 168 m2 (alakerta 103m2, yläkerta 65m2),
Rakennuksen lämmin tilavuus on noin 560 m3

Yhden sisäyksikön avulla voi kotuudella olettaa, että laitteen antama lämpö leviää noin 60% alalle talossa (n. 60-70% alakerrasta, 40-50% yläkerrasta (portaan kautta)

Mitenkäs on arvon asiantuntijat. Millaisen ja minkä tehoisen ilmalämpöpumpun mielestänne tuohon torppaan tarvitsen annettujen lähtöarvojen perusteella?


EDIT : Korjattu ajatusvirhe lämpöhukkalaskelmissa. (Maanvaraisen alapohjan alla maan lämpötila ei laske ulkoilman mukaisesti - nykyvaatimusten mukaisesti eristetyn talon alla vallitsee talvella noin 7 asteen lämpötila, lukuunottamatta reuna-alueita)

 

[Rassaaja]

Vs: Pumpun mitoitus uuteen rakennukseen

Alakertaan Sanyo 124 ja yläkertaan pikku Mitsu. Tolla Sanyolla pääsee kyllä hyvin alkuun.

Tämä ihan mutu-ja takapuolivakioilla mietittynä. Voi silti olla aika lähellä, jos meinaa tuonne lähelle -20°C lämmittää...

 

[Rakennusmetsuri]

Vs: Pumpun mitoitus uuteen rakennukseen

Kaksi laitetta olisi varmasti mukavuuden puolesta hyvä ratkaisu, mietityttää vain, että mahtaako olla investointina järkevää.
Lämpö nousee kuitenkin yläkertaan fysiikan lakien mukaisesti, jolloin lisälämmön tarve siellä lienee hyvin pieni.

Alakerran lattia (35000 kiloa betonia) lämpeää yösähköllä ja kireämmillä pakkaskeleillä on tarkoitus avittaa säännöllisesti myös takalla.

By the way: Foorumilla puhutaan yleisesti 9- ja 12-sarjalaisista, viittaako tuo luku jotenkin laitteiden tehoon?
Tutustuminen lämpöpumpputekniikkaan on vielä ns. lastenkengissä

EDIT: Mainittakoot vielä, että rakennus sijaitsee Tampereen naapurissa, eli lapin pakkasiin ei olla menossa

 

[janti]

Vs: Pumpun mitoitus uuteen rakennukseen

Ilmanvaihdon hukka tulisi myös huomioida lämmitysenergiatarpeessa.

9 ja 12 sarjalaiset viittaavat laitteiden nimelliseen jäähdtystehoon 9000 tai 12000 BTU/h ja kuvaa myöskin laitteiden lämmitystehojen eroja, mutta ei aivan suoraan.

 

[Rakennusmetsuri]

Vs: Pumpun mitoitus uuteen rakennukseen

Ilmanvaihdon hukka tulisi myös huomioida lämmitysenergiatarpeessa.

Nimenomaan, siksi kyselinkin tuolla alussa, josko jollakin olisi vinkkiä ilmanvaihdon aiheuttaman lämpötehohukan hahmottamiseksi

9 ja 12 sarjalaiset viittaavat laitteiden nimelliseen jäähdtystehoon 9000 tai 12000 BTU/h ja kuvaa myöskin laitteiden lämmitystehojen eroja, mutta ei aivan suoraan.

No nyt se tämäkin mysteeri aukesi. Tuhannesti kiitoksia Hyvinkäälle!

Tuon ilmanvaihdon aiheuttaman lämpöhukan arvioimiseksi tarvitsisimme tässä ketjussa piipahtamaan jonkun välkyn henkilön, joka osaisi kertoa paljonko tarvitaan lämmitystehoa (w) jotta yhden ilmakuution (m3) lämpötilaa saadaan nostettua 1 aste. Tuosta se todellinen lämpötehon karkaaminen sitten lähtee purkeamaan ilmamäärien ja lämmöntalteenottolaitteen hyötysuhteen kautta.

 

[tet]

Vs: Pumpun mitoitus uuteen rakennukseen

Nimenomaan, siksi kyselinkin tuolla alussa, josko jollakin olisi vinkkiä ilmanvaihdon aiheuttaman lämpötehohukan hahmottamiseksi

Ilman ominaislämpökapasiteetti on noin 1 kJ/kgK ja tiheys 1,2 kg/m3. Eli jos sata kuutiometriä ilmaa lämpenee talossa käydessään 10 °C, se vie mennessään ulos 1200 kilojoulea eli 0,333 kWh lämpöä.

 

[janti]

Vs: Pumpun mitoitus uuteen rakennukseen

Tässäpä yksi laskelmapohja rakennuksen energiankulutuksen arvioimiseen.
Itse olen käyttänyt tätä uuden asunnon energian kulutuksen arviointiin.
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/611b3363d26dbab084710a505d76a3b9/RET+EXCEL-SOVELLUS+I-taso+1+0.xls

 

[Rakennusmetsuri]

Vs: Pumpun mitoitus uuteen rakennukseen

Kiitokset vastauksista.

Ilmanvaihtolaitteen valmistajan mukaan lämmöntalteenoton hyötysuhde olisi jopa 85%, jota en kyllä käytännössä usko. Ainakaan pakkaskeleillä. Niinpä nipistin pakkaskelien hyötysuhteesta laskuissani hieman pois.
Oletuksella, että ilmanvaihtolaitetta käytetään 1/4 teholla (n. 250 m3/h) tulee lämmityksen kokonaistarpeeksi seuraavat lukemat:

+7 .... 1,9 kW
+0 .... 2,7 kW
-7 .... 3,5 kW
-14 .. 4,3 kW
-21 .. 5,1 kW

Asiaa sen paremmin tuntematta voisi kuvitella, että lämmityksen avuksi riittäisi laite joka kykenee tuottamaan lämpötehoa tuolla -10 asteen lämpötiloissa tuollaiset 3 kW. Koko taloa ei laite kykene yksinään tasaisesti lämmittämään, joten täyttä lämmitystehontarvetta sen ei tarvitsekaan kattaa.

Suurin osa esim. TM:ssä testatuista laitteista kykenee tuottamaan 3kW lämmitystehoa 10 asteen pakkasessa. Pitäisikö tässä vielä osata huomioida jotain, vai käynkö valkkaamassa halvimman laatulaitteen, joka kykenee tuon 3 kW tuottamaan?
Mielessä kävi jopa tuo Ulti, mutta sittemmin ajatukset ovat kiertyneet sellaisiin värkkeihin joiden asennuksen ja laitteen kokonaistakuu on täysin kauppiaan vastuulla. Daikin ja Sanyo ovat saaneet allekirjoittaneen kiinnostusta puolelleen ehkä enemmän kuin muut laitteet.

Rakennusmetsuri

 

[glocker]

Vs: Pumpun mitoitus uuteen rakennukseen

Mielessä kävi jopa tuo Ulti, mutta sittemmin ajatukset ovat kiertyneet sellaisiin värkkeihin joiden asennuksen ja laitteen kokonaistakuu on täysin kauppiaan vastuulla. Daikin ja Sanyo ovat saaneet allekirjoittaneen kiinnostusta puolelleen ehkä enemmän kuin muut laitteet.

Meilläpäin (E-P) saa koneen kuin koneen avaimet käteen periaatteella. Ultin, Toshiban, Panan, Sanyon ...