Puskurivaraaja

[Börje]

Olen aiemmin valitellut ja kysellyt patterien klonksumisesta, pingaamisesta ja helvetillisestä virtausäänestä joita tapahtuu kun IVLP (VVM S320) pumppu alkaa raivoisasti pumppaamaan sulattaessaan tai ihan muuten vaan. Tulin tieni päähän tämän kanssa ja nyt on tilattu putkivirma tökkäämään puskuripönttö ja patterikierrolle pumppu jonka saa säädettyä maltilliselle nopeudelle (Wilo Yonos Pico 25/1-6). Vasta pienen hetken olen Home Assistantiin saanut kerättyä dataa, mutta tulee olemaan mielenkiintoista vertailla lukuja miltä näyttävät ennen ja jälkeen puskurin. Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta operaatiosta? Mielenkiintoista olisi kuulla onko esim. energiankulutuksessa tapahtunut muutosta, vaikka sen takia tätä ei ollakaan tekemässä.

 

[Arisoft]

Itseäni en naksuminen hirveästi haitannut, mutta kun sain satasella pienen Niben purkurivaraajan kesällä, niin laitoin sen Vilpin perään sarjaan. Näin kun sen kytkee, niin se hidastaa lämpötilan muutosta sulatuksessa, mutta ei vaikuta virtausnopeuteen. Talvella näkee, onko tuollaisella minimaalisella purkurilla vaikutusta. Energian kulutukseen tuon vaikutus on mitätön.

Hyvin mielenkiintoista kuulla millainen vaikutus energian kulutukseen uudella varaajallasi on. Odotus toki on että sähköä kuluu enemmän jo senkin vuoksi että siellä on se toinen kv-pumppu sitä kuluttamassa ja paluvesi ei ehkä ole yhtä viileää kuin aiemmin.

 

[Börje]

Tosiaan joo tämä tulee öbaut kuvan mukaiseseen kytkentään. Kiertovesipumppu vie pienimmällä asetuksella (lienee n. 300 l/h luokkaa) vain 4 W, joten se ei onneksi hirveästi tähän konkurssiin vaikuta. Sormet ristiin ettei ainakaan paljoa enempää kuluisi, varovaisesti toivon että voisi mennä jopa vähemmän jos lämpöpumppu toimisi jotenkin optimaalisemmin isommalla vesimäärällä.

 

[Arisoft]

varovaisesti toivon että voisi mennä jopa vähemmän jos lämpöpumppu toimisi jotenkin optimaalisemmin isommalla vesimäärällä.

Tämä just on se mielenkiintoisin kohta, koska näin väitetään tapahtuvan, mutta vaikutuksen suuruudesta ei ole ollut tietoa, kun sitä vertaa ratkaisuun jossa ei edes ole varaajaa. Asennusfirmat vetoavat pumpun suosituksiin kuinka paljon pitää olla vesitilaa ja virtausta.

 

[jamseil]

Ei taida toisen kiertovesipumpun kulutusta enempää vaikuttaa jos molemmat pumput pumppaa suunnilleen saman verran.

Sitten taitaa mennä huonommaksi jos vilpin pumppu pumpaa enemmän. Vilppi saa lämpöisempää tulo vettä kun nyt ja cop laskee.
Voi alkaa käydä sen takia herkemmin katkoakin.

Itse kokeilisin ensin 2-putki kytkentää eli pönttö vaan vilpin lähtevän putken väliin. Säästyy se toisen pumpun hinta ja sen viemä sähkö. Samalla voi olla varma että vilppi saa aina viileintä mahdollista vettä patterin paluusta.

Eikö sitä vilpin ohjaamaa pumppua saa säädettyä järkevälle tasolle?

Omassa diy laitoksessa ei ole muuta kun öljylämmityksen aikainen patterikierronpumppu edelleen kakkosella, hyvin lämmittää ja sulattaa.

 

[Arisoft]

Omassa diy laitoksessa ei ole muuta kun öljylämmityksen aikainen patterikierronpumppu edelleen kakkosella, hyvin lämmittää ja sulattaa.

Samoin itsellä, tosin ajan sitä ykkösellä.

Voi alkaa käydä sen takia herkemmin katkoakin.

Itse epäilen, että on juuri päinvastoin., koska omat kokemukset katkokäynnistä perustuvat siihen, että pumpun säätö ei ehti vähentää tehoa ajoissa, jos kierrossa on pitkä viive. Puskuri nopeuttaa tuota palautetta ja ehkä saa säädön toimimaan paremmin. Kiinnostavaa seurata miten tässä käy.

 

[Börje]

Itse kokeilisin ensin 2-putki kytkentää eli pönttö vaan vilpin lähtevän putken väliin.

Tämä ei auttaisi ongelmaan, ivlp päättää itse millä nopeudella pumppua ajaa ja se välillä ampuu kiekkoja 100% silloin kun sulattaa, ja muutenkin. On nk. manuaaliasetus, mutta ei se siitä välitä talvella oikein ollenkaan, nyt lämpimällä ison osan ajasta pitää asetetulla 30% nopeudella ja vain välillä innostuu. Defrost nypykkä näkyy vähän huonosti ison mittakaavan takia, mutta pienempi nysä on 1 eli sulattaa vedellä ja isompi nysä on 2 joka tarkoittaa ilmalla sulattamissa pelkästään ropellia pyörittämällä. Nyt on sulatuksella pysynyt tuossa maksimissaan 'vain' 70%:ssa kuten kuvasta näkyy, mutta siitäkin seuraa ihan järjetön 17,5 l/min virtaus batskuille.

 

[Arisoft]

Nyt on sulatuksella pysynyt tuossa maksimissaan 'vain' 70%:ssa kuten kuvasta näkyy, mutta siitäkin seuraa ihan järjetön 17,5 l/min virtaus batskuille.

Tarttis sellaisen venttiiliin, joka aukeaa kun virtaus eli paine kasvaa. Sen kautta sitten ylimäärä menisi varaajan läpi ja normaalitilanteessa varaajaan ei menisi juuri lainkaan virtausta. Kaipa tuollaisen saisi vaikka jousikuormitetusta takaiskuventtiilistä jossa on riittävän jäykkä jousi.

 

[Börje]

Tarttis sellaisen venttiiliin, joka aukeaa kun virtaus eli paine kasvaa. Sen kautta sitten ylimäärä menisi varaajan läpi ja normaalitilanteessa varaajaan ei menisi juuri lainkaan virtausta. Kaipa tuollaisen saisi vaikka jousikuormitetusta takaiskuventtiilistä jossa on riittävän jäykkä jousi.

En saa kiinni miten ja miksi tuosta olisi hyötyä; nk. normaalitilanteessa (30% nopeudella) varaajassa oleva vesi jäähtyisi ja efektiivisesti varaajan vettä ei voisi laskea silloin vesitilavuuteen mukaan kun sitä kautta ei vettä kiertäisi. Kaikkien lähteiden mukaan vesitilavuuden kasvu on hyvä asia (totuus selviää sitten kun pönttö on paikoillaan...). Vai ymmärsikö ajatuksen väärin. Mielestäni ainoa mahdollinen ratkaisu juuri tähän ongelmaan on kuvassa (toinen viesti) oleva järjestely jossa on kaksi erillistä kiertoa joille pöntössä oleva vesi on yhteistä.

Yksi ongelma kiertonopeuden säätämättömyyden lisäksi on nyt myös; jos nyt laitan asetuksen että lämmitys loppuu vaikkapa 19 °C ulkolämpötilassa, loppuu se myös saunaosaston lattialämmitykselle. Jos laitan että lämmitys loppuu 25 °C, saa saunaosasto (yleensä) lämmintä vettä, muuta niin saa myös patteriverkosto eikä asialle voi mitään. No termareita tietenkin voi laittaa kiinni, mutta on ylipäätään järjetöntä että sinne mitään kesällä menee kun kämppää joutuu jäähdyttämään. Itteasiassa nyt tuli vasta tämä mieleen että tässähän voi ratketa kaksi ongelmaa samalla, kesäksi voi napsaista patterikierron pumpun kokonaan pois päältä ja saada silti lämmintä lattiaan.

 

[Arisoft]

En saa kiinni miten ja miksi tuosta olisi hyötyä; nk. normaalitilanteessa (30% nopeudella) varaajassa oleva vesi jäähtyisi ja efektiivisesti varaajan vettä ei voisi laskea silloin vesitilavuuteen mukaan kun sitä kautta ei vettä kiertäisi. Kaikkien lähteiden mukaan vesitilavuuden kasvu on hyvä asia (totuus selviää sitten kun pönttö on paikoillaan...). Vai ymmärsikö ajatuksen väärin. Mielestäni ainoa mahdollinen ratkaisu juuri tähän ongelmaan on kuvassa (toinen viesti) oleva järjestely jossa on kaksi erillistä kiertoa joille pöntössä oleva vesi on yhteistä.

Ajattelemani idea on se, että kun sulatus käynnistyy ja pumppu menee täysille kierroksille niin silloin se käyttää sitä puskuria lisätilavuutena eikä patterit kohise. Puskurin vesi tietysti jäähtyy kun se pumppaa sinne kylmää vettä. Käytännössä siinä pitäisi siis olla puskuriin pieni ohivirtaus, joka sitten vähitellen lämmittää sen jäähtyneen puskurin seuraavaa sulatuskierrosta varten.

Idea tuskin tähän sinulle on järkevä mutta olisi ratkaisu tuohon COP:n heikentymiseen kun puskuria käytettäisiin vain tarpeeseen eikä kaiken aikaa.

Kun en tunne kaikkia puskurien käyttöoptioita niin en tiedä onko tämä saavutettavissa myös toisella tavalla. Niin että puskuriin tuleva vesi erotellaan kylmään ja kuumaan niin että kuuma ylös ja kylmä alas, jolloin pattereihin lähtisi vain sitä kuumaa. Vesi ei saisi siis sekoittua hirveästi puskurissa.

 

[Börje]

Nonii, ensitunnelmia ja havaintoja, pönttö asennettiin tänään aamupäivällä. Patterit eivät kohise ja työhuoneessa kuuluva patterin ajottainen napsuna (tullut kuitenkin linjasta jostain kauempaa olettaisin) lämmitessä/jäähtyessä on pois. Kesällä voi myös kiertovesipumpun ottaa pois käytöstä nyppäisemällä tökselin seinästä ja kuitenkin tuottaa lämmintä vettä saunaosaston lattialämmitykselle, eikä niinkuin tähän asti että jos haluat lattiaan lämmintä niin sitten sitä pitää tuottaa myös patterikiertoon. Primääri tavoite on saavutettu.

IVLP sisäyksiköltä lähtevän ja tulevan veden lämpötilan delta on pienempi (kuvassa ilman puskuria ennen klo 08:30 ja puskurilla n. klo 11 jälkeen).

Kompuran käynnistymisväli nousi karkeasti ottaen parikytä minuuttia. Mikä tulee olemaan mielenkiintoista on se häviääkö vai voittaako em. parannuksissa rahallisesti. Edellisen tunnin kulutus näyttää nyt olevan isompi, mutta ihan en muutamasta tunnista lähtisi vielä sen kanssa vetämään lopullisia johtopäätöksiä.

Päivittelen tänne jos/kun jotain mielenkiintoisia havaintoja nousee.

 

[Arisoft]

kuitenkin tuottaa lämmintä vettä saunaosaston lattialämmitykselle

Onko sille toinen kv-pumppu vai onko se laitettu VILPin kiertoon, jolloin se lämpenee jos pumppu käy?

 

[Börje]

Onko sille toinen kv-pumppu vai onko se laitettu VILPin kiertoon, jolloin se lämpenee jos pumppu käy?

Saunaosastolle on oma kv-pumppu.

 

[Arisoft]

Saunaosastolle on oma kv-pumppu.

Ok, vastaavasta on ollut juttua tuolla https://lampopumput.info/foorumi/threads/ecodan-kahden-piirin-vilp.37676/page-2
Tosin sillä ajatuksella että yhdelläkin pumpulla pärjää jos kierron väärään paikkaan voi sulkea.

 

[AKivija]

En saa kiinni miten ja miksi tuosta olisi hyötyä; nk. normaalitilanteessa (30% nopeudella) varaajassa oleva vesi jäähtyisi ja efektiivisesti varaajan vettä ei voisi laskea silloin vesitilavuuteen mukaan kun sitä kautta ei vettä kiertäisi. Kaikkien lähteiden mukaan vesitilavuuden kasvu on hyvä asia (totuus selviää sitten kun pönttö on paikoillaan...). Vai ymmärsikö ajatuksen väärin. Mielestäni ainoa mahdollinen ratkaisu juuri tähän ongelmaan on kuvassa (toinen viesti) oleva järjestely jossa on kaksi erillistä kiertoa joille pöntössä oleva vesi on yhteistä.

Yksi ongelma kiertonopeuden säätämättömyyden lisäksi on nyt myös; jos nyt laitan asetuksen että lämmitys loppuu vaikkapa 19 °C ulkolämpötilassa, loppuu se myös saunaosaston lattialämmitykselle. Jos laitan että lämmitys loppuu 25 °C, saa saunaosasto (yleensä) lämmintä vettä, muuta niin saa myös patteriverkosto eikä asialle voi mitään. No termareita tietenkin voi laittaa kiinni, mutta on ylipäätään järjetöntä että sinne mitään kesällä menee kun kämppää joutuu jäähdyttämään. Itteasiassa nyt tuli vasta tämä mieleen että tässähän voi ratketa kaksi ongelmaa samalla, kesäksi voi napsaista patterikierron pumpun kokonaan pois päältä ja saada silti lämmintä lattiaan.

Eli patteritermostaatit eivät toimi jos ne eivät sulje kiertoa tarvittaessa?
Viisaasti sentään erillinen pumppu lattioille ja kylppäriin?
Olisi pitänyt omaan kämppään aikanaan laittaa vesiputkien lisäksi sähkövastukset kylppärin lattiaan; ei maksa paljon ja helppo lämmittää nopeasti tarpeen mukaan.

 

[Börje]

Väkersin pari kuvaa selvennykseksi vanhasta ja uudesta setupista.

 

[Börje]

Päivitys. Ollut wörtti, ei kohinaa, puhinaa, ritinää (jota tuli olkkarin batskusta kun paine vaihteli pumpun lähtiessä raivoisasti imemään/työntämään vettä sulatuksella) tai muitakaan ääniä enää. KV pumppu pumppaa asetuksellaan kiinteästi 300 - 400 litraa tunteroisessa, jolla on mörskä pysynyt hyvin lämpimänä.

Joulukuun sähkönkulutus ollut -16% johtuen lämpimistä ilmoista ja kertoo tässä vaiheessa ehkä vain sen että puskuri ei todennäköisesti merkittävästi lisää energiankulutusta. Tarvittaisiin melko samanlainen kuukausi tarkemman analyysin tekoon, toivon ettei tammikuusta tule sellaista, vaan mentäisiin nykyisin vallitsevilla keleillä ja jäisin ilman vertailukelpoista dataa.

Kalkyleerattu pyyntö ollut hiljattain kuvan mukainen (omat custom käppyrät käytössä, ei ole tarvinnut hiplata):