Putkien eristämisestä; kaksi sisäyksikköä, pitäisikö lisäeristää?

[mot595]

Miten kuuma kaasu menee ulkoyksilöltä sisäyksikölle?

Tulossa on yksi ulkoyksikkö ja kaksi sisäyksikköä, jolloin putket ovat väkisinkin pidemmät? Aiheutuuko tästä lämmönhukkaa (lämpökerroin laskee)? Tai kuinka suuri lämpöhukka on? Esim. per metri jossain lämpötilassa (esim. -15).

Kannattaisiko lisäeristää ja miten?

 

[Muukalainen]

Lämpöpumpujen putket on eristetty, esim:

Kupariputket | - Kataikko

Eristetty kupariputki on olennainen osa ilmalämpöpumppujärjestelmää. Erilaiset eristetyt kupariputket Kataikon verkkokaupasta.

kataikko.fi

Lämpöhukka on hyvin pieni kun kaasu liikkuu hyvin nopeasti, teoriassa ehkä kondenssivesi on potentiaalinen ongelma kun putki on kylmä viilennyksen aikana. Perfektionisti voi lisätä eriste muovikotelon kun paikka siellä on, itse olen ostanut Biltemasta/Puuilosta äänieristelevyt ja leikkanut sopivat palat siihen.

Äänieristyslevy, 1000 x 500 mm

Vaahtomuovia. Pienentää äänenvoimakkuutta n. 40 dB:llä. Voidaan liimata kiinni. Täyttää vapaa-ajan veneilydirektiivin 94/25 EG asettamat vaatimukset ISO 3795...

www.biltema.fi

 

[pelzi_]

Eihän se putkien vakioeriste paksu ole, mutta niiden pinta-ala on vähäinen ja häviö pieni parin metrin matkalla. Ei kukaan toki estä lisäeristämästä mutta tuskin maksaa itseään takaisin.

Venttiilit ja putket koneen sisällä niistä alkaen on tyystin eristämättä, alkaisin niistä.

 

[Muukalainen]

Eihän se putkien vakioeriste paksu ole, mutta niiden pinta-ala on vähäinen ja häviö pieni parin metrin matkalla. Ei kukaan toki estä lisäeristämästä mutta tuskin maksaa itseään takaisin.

Venttiilit ja putket koneen sisällä niistä alkaen on tyystin eristämättä, alkaisin niistä.

On mielenkiintoinen kysymys onko lisäeristys järkevä jos putkien pituus lähellä maksiimia, se on joskus 15 m, joskus 20 m ja kahden sisäyksikön koko putkisto voi olla 30 m.

 

[Lappanen]

Ei kai tarkoitus ole laskea TMA:ta vaan parantaa laitteen toimintaa?

 

[pelzi_]

Ja miten se eristämällä nyt sitten paranee?

 

[Lappanen]

Luulisi, että vaikkapa lämmitys toimii paremmin jos se kuuma kaasu ei joudu kulkemaan 20 metriä eristämättömässä putkessa -25C ulkolämpötilassa ulkoyksiköltä sisäyksikölle.

Olenko turhaan eristänyt iv-putket yläpohjassa?

 

[pelzi_]

Laskepa huviksesi ero 3/8" putken ja 125mm putken pinta-alassa, ja kukaanhan ei puhunut eristämättömistä putkista yhtään mitään.

 

[Lappanen]

Eli toiminta ei parane eristämällä lisää?

 

[pelzi_]

Ei sellaista määrää, että sillä olisi kenellekään yhtään mitään merkitystä sen enempää kuin järkevää takaisinmaksuaikaakaan, mutta kaikkeahan voi tehdä, kuten esim. niitä ulkoyksikön aurinkosuojiakin.

 

[Muukalainen]

Luulisi, että vaikkapa lämmitys toimii paremmin jos se kuuma kaasu ei joudu kulkemaan 20 metriä eristämättömässä putkessa -25C ulkolämpötilassa ulkoyksiköltä sisäyksikölle.

Olenko turhaan eristänyt iv-putket yläpohjassa?

Jos ymmärän oikein ero on että se kuuma kaasu liikkuu hyvin nopeasti....(?). Olen sen itse eristänyt vain sen takia että oli sitten ratkaistettava kysymys miten se tehdän, sama juttu oli miten tehdän paras jousitus ja miten ilmalämpäpumppu tehdän näkymätön no se on eri juttu

 

[Lappanen]

Jos ymmärän oikein ero on että se kuuma kaasu liikkuu hyvin nopeasti....(?)

Jep, mutta onhan tuossa kuitenkin aika iso dt kaasun ja ulkolämmön välillä. Ja onko mahdollisten lisäeristeiden hyöty suurimmillaan juuri kovilla pakkasilla kun ottaa laitteen suorituskyvyn huomioon noilla keleillä?

Taas olisi jollekin ropellipäälle hommaa testata ja mitata asia käytännössä

 

[Muukalainen]

Jep, mutta onhan tuossa kuitenkin aika iso dt kaasun ja ulkolämmön välillä. Ja onko mahdollisten lisäeristeiden hyöty suurimmillaan juuri kovilla pakkasilla kun ottaa laitteen suorituskyvyn huomioon noilla keleillä?

Taas olisi jollekin ropellipäälle hommaa testata ja mitata asia käytännössä

Luulen että tässä voi olla joku merkitys kun putkiston pituus on rajan lähellä, ehkä se on yksi syy miksi ne rajat ovat 15-20 m?

 

[VesaT]

Itse eristin ulkoyksikön suorat seinät sekä lähtevät kupariliittimet ja putket toiseen eristevaippaan. Selvä vaikutus paljonko lämpöä tulee sisälle ja miten pitkälle kone jaksaa tuottaa tarvittavan määrän lämpöä. Toiminta jatkui -20 celiuksen paikkeille jolloin kone jaksaa pitää vielä sisälämpötilan +20 asteessa mikä on siis 5 astetta kylmemmällä pelaa vielä riittävällä tasolla. Helppo ja halpa toteuttaa suosittelen. Omat putket vain 3 metriä ja tuo pystyosuus on vielä lisäeristämättä, eli sieltä tulee vielä lisää potkua.

 

[kimmok]

Luulen että tässä voi olla joku merkitys kun putkiston pituus on rajan lähellä, ehkä se on yksi syy miksi ne rajat ovat 15-20 m?

Ei noi pituus rajat johdu eristämisen merkityksestä vaan aiva muusta.

 

[Muukalainen]

Itse eristin ulkoyksikön suorat seinät sekä lähtevät kupariliittimet ja putket toiseen eristevaippaan. Selvä vaikutus paljonko lämpöä tulee sisälle ja miten pitkälle kone jaksaa tuottaa tarvittavan määrän lämpöä. Toiminta jatkui -20 celiuksen paikkeille jolloin kone jaksaa pitää vielä sisälämpötilan +20 asteessa mikä on siis 5 astetta kylmemmällä pelaa vielä riittävällä tasolla. Helppo ja halpa toteuttaa suosittelen. Omat putket vain 3 metriä ja tuo pystyosuus on vielä lisäeristämättä, eli sieltä tulee vielä lisää potkua.

Jos näin on, lisäeriste on erittäin tärkeä. Ehkä lisäeriste kompuran ja putkiston ja 'nordic' ilpit ei tarvi? Mielestän se homman pitäisi tutkia tarkasti. Muovikotelon sisälle mahtuu putkien alle 10mm äänieristelevy ja päälle 20mm tai 30mm putkien eriste paksusta riippuen. Minulla on ulkopuolinen eristys no levyn paksuus on 30 mm.

 

[5epi]

Omissa pumpuissa on mustaa armaflexiä kerros eristettyjen putkien päällä. Linnut ei sitä revi, ainakaan meillä. Myös putkien eristeissä on eroa. Otin lämpökameralla kuvat aikoinaan putkista ja tämän jälkeen laitoin lisää eristettä.

 

[repomies]

Tuo että eristeet kelpaavat linnuille, on hieman ärsyttävää. Siinä onkin ainoita syitä lähteä parantelemaan eristyksiä, mitä nyt minulle tulee äkkiä mieleen. Etenkin jos pumppu on pelkässä jäähdytyskäytössä.

Lämmityskäytössä olevan pumpun kompuran eristystä voisi toki hifistelläkin, mutta ennemmin toivoisin että asennuksissa kiinnitettäisiin huomiota huolellisuuteen. Että putkia ei väännettäisi kiireessä littuun, eikä mitään vuotopaikkoja jätettäisi sen enempää laippaliitoksiin kuin sulkujen ja huoltoventtiilin hattuihinkaan.

 

[VesaT]

Kotelo jos on ulkopuolelta eristetty lämpö johtuu jossain määrin niihin sen kompurakotelon sisällä oleviin kupariputkiin ja päätyy uudelleen kiertoon. Jälkeenpäin mietittynä liimattu joku 20-30mm uretaani levy olisi suorille pinnoille passeli, mutta omat asensin pakkasella niin ei liimat kuivu... Mie mittasin käsilasermittarilla ennen kuin rupesin lisäeristämään. Suurin ero sisäkennon maksimi lämptilassa joka nousee nyt suurimmillaan 57 asteeseen. Siihen tuli melkein kymppi lisää lämpöä, eli ero on kyllä ihan heti huomattava.

Se väliseinä kompuran sisällä on yhtä tärkeä kuin muut seinät.

Mitä tulee parempien pumppujen eristyksiin hukka on hukkaa, eli se parempi laitos tekee tarvittavat lämmöt yhtälailla pienemmillä tehoilla ja erot tuotoissa nähdään sit käytännössä suurempina lämpömäärinä -30 asteen jälkeen.

Noille pystyvedoille seinää pitkin meinasin tehdä puukoteloa et mahtuu eristettä riittävästi.

 

[pelzi_]

Jokainen voi uskoa homeopatiaan ja kromimaalattuun ulkoyksikköön, mutta käytännössä säästyvä energiamäärä on mitätön, tässä ei nyt vaan ymmärretä mitä on tulistus ja lauhtumislämpö(tila).

 

[siwer]

Lisäeristykset varmaankin taloudellisesti kannattaa jos nurkissa pyörii muuten hukkana olevia eristeitä, ettei tarvitse ostaa. Voi olla terapeuttista tuollainen pieni kepeä puuhailu, jos on jotain tärkeämpää tehtävänä jota ei saa tehtyä, niin saapa tehtyä edes jotain.

Samalla tavalla joillain jämästyrokseilla kannattaa lisäeristää pakastin (ja toivoa ettei luo kondenssiongelmaa).

Tulistuksen takia tosiaan mitattu lämpötila voi hämätä, lämpötilassa suurikaan ero ei tarkoita sitä että siihen kasvaneeseen lämpötilaan olisi juurikaan varautunut energiaa. Suurin osa energiasta on kylmäaineen faasimuunnoksissa.

 

[pelzi_]

Pakastimissa on hyvin usein lauhdutin kuoressa estämässä sitä kondenssiongelmaa ja eristys vaan haittaa. Ovi on tältä osin turvallinen, paitsi Ameriikassa missä ovessakin on sähkölämmitin että pärjätään kosteassa vähin eristein.

Anyway, tulistusero johtunee silti koneen toiminnan eroista, esim. joissain on alussa vakio EEV:n avaus X aikaa ennenkö aletaan säätää. Epäilen että siinä selittyy ero koska en ihan usko että eristeet noin paljoa vaikuttaa.

 

[Muukalainen]

Jokainen voi uskoa homeopatiaan ja kromimaalattuun ulkoyksikköön, mutta käytännössä säästyvä energiamäärä on mitätön, tässä ei nyt vaan ymmärretä mitä on tulistus ja lauhtumislämpö(tila).

Hmm, no kysymys nyt onko mahdollista laajentaa ilpin matalan lämpötilan toiminta alue, esim. specsissa on -15C, lisäeristen kanssa -20C?

 

[pelzi_]

Ja millähän mekanismilla siinä näin käy?

 

[repomies]

Niinpä. Jos hyötysuhdetta saataisiin noin helposti parannettua, tai yleensäkin toiminta-aluetta laajennettua, valmistajat tekisivät niin jo. Onhan tätä kylmän alueen markkinaa kuitenkin aika laajalti, ei Suomi ainoa kylmien talvien maa ole.

En toki väitä, etteikö kaikki hukkaenergian vähentäminen olisi kotiinpäin. Onhan siellä ulkoyksikön kompuraosastossa kuumaa putkea ja pintaa hohkaamassa lämpöä harakoille. Jos joku haluaa asiaa oikeasti räknäillä, niin kyllä kai nyt tällaiselta palstalta yksi fysiikasta innostunut löytyy, joka laskee kuparien ja teräspintojen määrän ja lämpötilaerojen kautta hukkatehot vaikka siinä -25C kelissä joka on useimmille pumpuille keli, missä hyötysuhde alkaa olla 1. Suht kuumanahan se kompuran lähtö käy. En minä hämmästyisi jos joku saisi laskettua kolminumeroisia watteja kammopakkasille. Mutta kun ei ole laskettu, paha sanoa paljonko päätyy harakoille.

Niiden valmiiksi eristettyjen kupariputkien osalta en oikein usko, että kovin kummoista hukkaenergiaa saadaan säästettyä lisäeristyksillä.

 

[Muukalainen]

Niinpä. Jos hyötysuhdetta saataisiin noin helposti parannettua, tai yleensäkin toiminta-aluetta laajennettua, valmistajat tekisivät niin jo. Onhan tätä kylmän alueen markkinaa kuitenkin aika laajalti, ei Suomi ainoa kylmien talvien maa ole.

Valmistajat yleensä suunnitelevat laiteet niin on olemassa suoritus reservi eli laite toimi specsin mukan kun putkisto on maxiimi rajalla, eristys on keskiarvo jos ellei alle keskiarvoa, sää on tosi huono (esim. lampötila + tuuli). Voi siis ajattella että jos joku tekee erinomainen eristys se suorituskykyn reservi on käyttön esim. matalan lampötilan rajan laajennukselle.

 

[VesaT]

Putkien lisäeristys laskettu tällä simulaattorilla: http://calculator.isopipe.eu/el/normal/CalcApp

Jos oletetaan, että kuumakaasut olisi sen +65 astetta. Ulkona -10 astetta kosteus 100% saadaa paljaalle 6mm kupariputkelle 57,3W/m hukkalämpöä.
6mm eristekerroksella 15,36
Se vakio on varmaan 6-9mm luokkaa ja nyt siihen on päälle laitettu noin 20mm, eli tuplattu eristeen paksuus

No tuo kaava antaa et 32mm on 7,24w/m

No nyt sitä lisäeristystä tässä vaiheessa olen laittanut noin metrin matkalle lisää noihin putkiin
Eli energiaa tän laskurin mukaan siinä säästyy 8 wattia
No siinä on tuota paljasta kuparia ja messinkin myös näkyvillä jonkin verran. Käytetään vaikka 30cm
0,3*57,3=17,9
0,3*7,46=2,238
Tuossa paljaissa putkien eristämisessä säästöä tulee 15,6W
Yhteensä putkien lisäeristämisestä tulee siis lisää watteja järjestelmään 23,6W
Ei mahdoton lukema. Pinta alaa noissa kotelon seinissä on kuitenkin enemmän. Seinät on peltiä.

Suorat pinnat laskettu et se kompuratilan lämpötila olisi +50 astetta ja ulkona -10 kosteus 75%. Ohjelma laskee et on kuparia, mut se teräspeltiä 50 w/m2 lämmönjohtavuus 12,5% kuparista joten laskettu arvot mustalla mitä se on tuossa pelti tilanteessa. Arviolta mie laitoin 0,5m2 verran eristeitä. joiden paksuus 15mm. Säästöä tulisi tuosta 142W.
-20 astessa tuo laskimen antama hukka paljaalle kuparille nousee 2800W-->165W

Yhteensä säästöä siis noiden laskelmien mukaan 23,6+142w=166W.

No paljonko lisäeristystä sit tarvitaan et pumppu pysyisi tekemään lisää lämpöä yhtä paljon -15c vrt -20c astetta eli delta T on 5 astetta. Lasketaan karkeasti vain ikkunoiden hukkalämpö joka on suurinpia hukkia. Miulla kolmikerroslasit eli U=1 9,3m2 ikkunapinta alaa-->46W
Ulkoseinäpinta-alaa 63,3m2 U arvo veikkaus 0,5 vanha rintamiestalo 1940 turpeet seinissä eristeinä -->158W
Yhteensä lämpöenergiaa tarvitaan 204W enemmän -20 asteessa.
Jos tuo karkea eristyslasku pitää yhtään paikkaansa niin ollaan aika hehtaarilla jos kun eroa on vain 166W säästö vs 204W hukka.
Mie en itse sitä tarkalleen pysty sanomaan missä lämpötilassa se oikeasti tekee saman verran lämpöä, mut tuon -20 jälkeen lähti sisälämmöt tippumaan. Mikä miun ikkunoiden ja seinien U arvot on. Molemmat valistuneita arvauksia.

Varmasti löytyy parempiakin taskulaskimen käyttäjiä. Mut jos kukaan ei parempia laskuja pystyt tekemään tai löytää selviä virheitä laskuistani niin siihen asti sanon edelleenkin et lisäeristys kannattaa siinä ulko yksikössä.

 

[repomies]

No ei siitä haittaakaan liene. Keskittyisin silti paljaan pinnan eristämiseen kuumista paikoista. Nuo ulkoyksikön pellit ei ole se. Kompuran eristys tiiviisti niin ettei kuuma ilma pääse nousemaan eristeen raoista. Kompuralta lähtevien putkien eristys. 4-tie. Ulkoyksikön lähdöt. Noissa ei hurjia eristepaksuuksia tarvita.