säätöä...ja säätöä

[pumppu pettää]

onko ketään kokeillut yhdistää halpapumppua vesikeskuslämmitykseen/varaajaalla siten jos ottaa sisäyksikön kennon kotelostaan ja asentaa sen isohkoon n. 1000 l varaajan (ei paineastia) josta lämmön siirto suljettuun paineistettuun patterikiertoon/putkikierukalla. sisäyksikön kennon putket on kuparia ts. hyvin kosteutta ja korroosiota kestäviä, ajatuksena lämmön varastointi kylmien jaksojen yli ja ilmalämmitystä vakaampi säädettävyys..
varaajana voisi toimia suurehko lämpöeristetty muovisäiliö lämpötilat eivät kohoaisi korkeaksi ja sen ei tarvitsisi olla paineenkestävä..

 

[teukka]

Vs: säätöä...ja säätöä

Tuolta löytyy jotakin:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,861.0.html

Nykyisin se varaaja ei ole enää paineen alainen ja kevääksi laitan siihen kiertovesipumpun ja termostaatin. Käytän sitä kesällä lämpimän veden esilämmitykseen. Kävisi se lattiakiertoonkin suurimman osan vuotta.

 

[pumppu pettää]

Vs: säätöä...ja säätöä

jaa..että lauhdutus ei riitä vesikierrossa, entä jos asentaa vedenlämmitykseen tarkoitetun kuparikierukan (lauhduttimen) sisäyksikölle menevän putken rinnalle elikkkä jos lämminvesivaraajan veden lämpötila ei riitä lauhdutukseen sen voi tehdä ennen paluuta vielä sisäyksikön puhaltimella, putkiston pituus kyllä pitenee jonkin verran jos kierto on molempien kautta, voisi tietysti kokeilla myös siten ,että magneettiventtiileillä ohjattaisiin kiertoa vain toisen lauhduttimen lauhduttimen kautta esim. huonetermostaatti suorittaisi valinnan käytetäänkö ilma/vesivaraajassa olevaa lauhdutinta/lämmitystä...

 

[teukka]

Vs: säätöä...ja säätöä

Mielestäni kaksivaiheinen lauhdutin olisi hyvä lämpimän käyttöveden tekoon. Sillä jälkimmäisellä voi lämmittää mitä haluaa. Perusasia on siis se, että siinä jälkilauhdutuksessa saadaan sitä ilmaista lämpöä ja se kävisi jotenkin esilämmitykseen tai suoraan vesilämmityskiertoon, mikäli kierto on mitoitettu riittäväksi ja matalaan lämpötilaan. Jos lauhdutuksen loppu suoritetaan samassa varaajassa, niin pitää jotenkin säilyttäää se kerrostuminen.
Pyöreästi sanottuna oleellinen ero ilma- ja vesilauhdutuksen välillä on se, että noin 25 asteista ilmaa riittää lämmitettävässä tilassa rajattomasti, mutta vesivaraajassa sen lämpöistä vettä ei riitä.

 

[pumppu pettää]

Vs: säätöä...ja säätöä

niin..kaksivaiheisessa voisi ehkä käyttää valmistakin pakettia elikkä kahdella sisäyksiköllä varustettua pumppua joista toisen lauhduttimen irrottaisi kotelostaan ja upottaisi sinne isoon lämminvesivaraajaan niin tilavuudet säilyy samana ja tehokas jäähdytys nesteessäkin, eikä tarvi kupariputkea väännellä ja juotella, mitenkähän niissä valmispaketeissa ne on putkitettu rinnan vai sarjaan...tai toiminta ylipäätään yksikön valinta ja ohjaus yms..

 

[teukka]

Vs: säätöä...ja säätöä

Luulisin, että näissä kahden yksikön koneissa ne sisäyksiköt ovat rinnakkain ja pitäisi olla peräkkäin. Unohtaisin tuon sisäyksikön upottamisen veteen käytännössä. Siinä menee moni säätö ja automatiikka sekaisin eli jumiin jne... Se on tarkoitettu ilmalauhdutukseen. Yksinkertaisempaa ja halvempaa on taivutella se itse kupariputkesta. Se tilavuus ei ole se ainoa kriteeri, vaan lauhdutuskyky ja sitten on se kylmäaineen määräkin...
Tällainen puuhastelu edellyttää kyllä omaatekemistä hyvin pitkälle.

 

[pumppu pettää]

Vs: säätöä...ja säätöä

Ajatuksena oli ,että sisäyksikköä josta lauhdutin oli poistettu toimisi vielä kompressorin ohjauksessa elikkä se tunnustelisi vesikiertoisella patterilla lämmitetyn huoneen lämpötilaa aivan normaalisti ja sitä ohjelmoitaisiin kaukosäätimellä jne.. olishan se yksikön kotelo vähän puuttellinen kun lauhdutin olis pöllitty..

joo...varmaan se on järkevintä rakennella lauhdutin vesivaraajaan itse kupariputkesta ja sitten huonetilasta termostaattiohjaus kompressorille, mitenköhän tarkkoja (lisäykset) putkistopituudet/tilavuudet noissa halpamalleissa on/off koneissa mahtaa olla ? vakiopituus putkilla yleensä 4-5m toimiko ne vielä 2-3m putkistolisäyksellä joka menisi vesivaraajan lauhduttimeen...


Ilmapumppu/vesilämmitys malleja ja innovaatioita tulee pikkuhiljaa markkinoille....kehitystä..


http://www.polarkylma.fi/uutiset.php

 

[tet]

Vs: säätöä...ja säätöä

Ajatuksena oli ,että sisäyksikköä josta lauhdutin oli poistettu toimisi vielä kompressorin ohjauksessa elikkä se tunnustelisi vesikiertoisella patterilla lämmitetyn huoneen lämpötilaa aivan normaalisti ja sitä ohjelmoitaisiin kaukosäätimellä jne.. olishan se yksikön kotelo vähän puuttellinen kun lauhdutin olis pöllitty..

joo...varmaan se on järkevintä rakennella lauhdutin vesivaraajaan itse kupariputkesta ja sitten huonetilasta termostaattiohjaus kompressorille, mitenköhän tarkkoja (lisäykset) putkistopituudet/tilavuudet noissa halpamalleissa on/off koneissa mahtaa olla ? vakiopituus putkilla yleensä 4-5m toimiko ne vielä 2-3m putkistolisäyksellä joka menisi vesivaraajan lauhduttimeen...

Kerropa hiukan tarkemmin, millaista ohjausta olit tuohon viritykseen ajatellut? Sain sen käsityksen, että meinasit huoneilman lämpötilan perusteella ohjata ulkoyksikön kompuraa? ??? Ymmärsinhän nyt varmasti väärin, ymmärsinhän?

 

[pumppu pettää]

Vs: säätöä...ja säätöä

joo....jousikuormitteisella mekaanisella termostaatilla jos sisäyksikön jättää pois, vaikka voisihan sen säilyttääkin sekoittelemaan huoneilmaa, useasti halpakoneissa termostaatti on sijoitettu sisäyksikön koteloon se näkyy heti siinä yksikön kansi avattuna (pieni ntc- vastus) lämpötila aste-ero ala/yläraja aika pieni noissa malleissa aste-eron lisääminen tai säätäminen on aika työlästä se vaatii muutoksia piirilevyyn potentiometriä hystereesin muuttamiseksi ts. täytys ottaa kolvi käteen.. joten ihan sen vuoksi mekaaninen vois olla vähän "hitaampi"...

 

[tet]

Vs: säätöä...ja säätöä

joo....jousikuormitteisella mekaanisella termostaatilla jos sisäyksikön jättää pois, vaikka voisihan sen säilyttääkin sekoittelemaan huoneilmaa, useasti halpakoneissa termostaatti on sijoitettu sisäyksikön koteloon se näkyy heti siinä yksikön kansi avattuna (pieni ntc- vastus) lämpötila aste-ero ala/yläraja aika pieni noissa malleissa aste-eron lisääminen tai säätäminen on aika työlästä se vaatii muutoksia piirilevyyn potentiometriä hystereesin muuttamiseksi ts. täytys ottaa kolvi käteen.. joten ihan sen vuoksi mekaaninen vois olla vähän "hitaampi"...

En nyt tainnut vieläkään ymmärtää ihan kaikkea (huono päivä ) mutta vesi-ilpin kompuran säätäminen sisälämpötilan mukaan on mielestäni vähän sama kuin öljylämmittäjä säätäisi öljypolttimen käyntiä sisälämpötilan mukaan. Ei taida lämpö pysyä kovinkaan vakaana, sen verran on rajua aikavakiota ja kuollutta aikaa. Säätö täytyy parametroida tosi hitaaksi, muuten rupeaa värähtelemään pitkällä jaksolla. Jos värähtelyn saa hidastamalla pois, niin sitten ulkolämpötilan muuttuessa tulee rajut heitot sisälämpötilaan. Jotenkin ehkä voisi ajatella homman kenties toimivan, jos systeemissä ei olisi varaajaa ollenkaan vaan lauhdutin olisi suoraan pattereille menevässä putkessa. Mutta jos meinaat sen 1000 l varaajan pistää, niin unohda tuo säätötapa.

 

[pumppu pettää]

Vs: säätöä...ja säätöä

joo..tuleehan siinä viivettä...voihan sen kompressorin ohjauksen ottaa tuolta varaajasta..(linkistä) löytyi ohjaukseen sopiva Vellemanin termostaattikin tuon ntc-vastuksen voi vesieristettynä laittaa sinne varaajaan sisään...termostaatin aste-eroakin voi sitten hienosäädellä on/off koneelle sopiviksi.

http://www.designnotes.com/Merchant2/merchant.mvc?Screen=PROD&Product_Code=MK138&Category_Code=

 

[VesA]

Vs: säätöä...ja säätöä

joo..tuleehan siinä viivettä...voihan sen kompressorin ohjauksen ottaa tuolta varaajasta..(linkistä) löytyi ohjaukseen sopiva Vellemanin termostaattikin tuon ntc-vastuksen voi vesieristettynä laittaa sinne varaajaan sisään...termostaatin aste-eroakin voi sitten hienosäädellä on/off koneelle sopiviksi.

http://www.designnotes.com/Merchant2/merchant.mvc?Screen=PROD&Product_Code=MK138&Category_Code=

Varaajissa on useinkin valmiit putket termostaateille, omassani on 4 kpl moisia. Kahdessa on Dallasin anturit + termareiden kapillaariputket, kahdessa on analoginen mittari.

 

[pumppu pettää]

Vs: säätöä...ja säätöä

no..no..missä ihmeen Valmiissa Varaajassa..kyseessä on lähinnä TI-projekti..

 

[tet]

Vs: säätöä...ja säätöä

joo..tuleehan siinä viivettä...voihan sen kompressorin ohjauksen ottaa tuolta varaajasta..(linkistä) löytyi ohjaukseen sopiva Vellemanin termostaattikin tuon ntc-vastuksen voi vesieristettynä laittaa sinne varaajaan sisään...termostaatin aste-eroakin voi sitten hienosäädellä on/off koneelle sopiviksi.

http://www.designnotes.com/Merchant2/merchant.mvc?Screen=PROD&Product_Code=MK138&Category_Code=

Tuossa näkyy olevan säätöalue 5-30 °C, ei taida ihan tuo soveltua. Sinullahan oli käsittäkseni patterit eikä lattialämmitys? Varmaan vaatii korkeamman varaajan lämpötilan pakkaskeleillä.

Sinänsä tuosta säätöperiaatteesta, nyt alkaa mennä kohdalleen. Eli tuollaisella on/off-termarilla kompura käyntiin kun varaajan lämpötila alarajalla, seis kun nousee ylärajalle. Sitten itse huonelämpötilan säätö kahdella kaskadikytketyllä säätimellä, eli huonelämpötilan säädin antaa asetusarvon menoveden lämpötilan säätimelle. Menoveden säädin ohjaamaan sunttia tai kierroslukusäätöistä pumppua. Jos vielä sille pääsäätimelle (huonelämpötilan säädin) saa myötäkytkennän ulkolämpötilasta, niin sen tarkemmin ei huonelämpötilaa paljon enää voi säätää. Sitten ei kun virittämään parametrejä kohdalleen.

 

[teukka]

Vs: säätöä...ja säätöä

Kuinkahan hienoa systeemiä te suunnittelette. Minulla on vanha kattila termostaatti, joka on kytketty varaajan alaosasta kiertovesipumpulle tulevaan putkeen. Termostaatti kytkee ilpin ja sen kiertovesipumpun päälle ja pois. Tämä kiertovesipumppu on vain varaajaa varten, ja varaajan vesi ei ole missään tekemisissä lämmityskierron kanssa, varaajassa on on vain käyttöveden kierukka. Tuollainen vanha termari voidaan helposti virittää melkein mille alueelle tahansa, mutta siinä riittää mielestäni alue.

Termostaatin virtakapasiteetti ei riitä suoraan ilpille, vaan siinä välissä pitää olla rele - ostin sen elektroniikkakaupasta.

En ole vielä vesi-ilppiä tässä muodossa käynnistänyt, mutta varmaankin termostaatin kytkentä alue lienee siellä 30 - 40 astetta, sittenpähän näkee.