Sähköön koskevaan lakiin tulossa äkkimuutos

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ML
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Eiköhän kansalaisten turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät toimialat käytä datakeskusten kapasiteettia kuitenkin merkittävästi. Miten niiden toiminta varmistetaan?
 
Et vastannut kysymykseen jota en sinulta kysynyt. Mutta nyt kysyn, miksi välitömästi eikä kiireellisesti?
Minä tarkoitin, että korjaisivat lain heti ja ottaisivat sen välittömästi käyttöön. Miellän termin kiireellisesti 'hitaammaksi' menettelyksi kuin 'välitön'. Ts. haluaisin lain ja säädökset voimaan niin nopeasti kuin mahdollista. En halua lakien ja säädösten "ohittamista" Muhoslaisittain.
 
Minä tarkoitin, että korjaisivat lain heti ja ottaisivat sen välittömästi käyttöön. Miellän termin kiireellisesti 'hitaammaksi' menettelyksi kuin 'välitön'. Ts. haluaisin lain ja säädökset voimaan niin nopeasti kuin mahdollista. En halua lakien ja säädösten "ohittamista" Muhoslaisittain.
Lain valmistelu ei ole mitään helppoa joten itse näksisin että kiirellisesti ja hyvin valmisteltu laki on opaikallaan. Näin ei jää porsaanreikiä tai kämmejä. Mitään välitöntä kiiretähän ei ole koska uusi laki ei koska jo luvan saaneita. EIkä uusia lupia myönnetä jos verkko ei kestä. Lupa liittyä verkkoon on jo nyt harkinnanvarainen? Nyt harkinanvaraisuuteen lisätään vain ohituskaista infralle joka on kriitinen. Osa datakeskuksistahan voi olla kriittisiä.
 
Voidaanhan se laki kirjoittaa myös taannehtivaksi.

Tosin joutuuko valtio sitten ostamaan datakeskuksille löpöt, jos lainsäädännnöllä hidastetaan niiden sähkönsaantia.. En nyt muista miten se jenkkien kanssa käyty vapaakauppasopimus päätyi.
 
Voidaanhan se laki kirjoittaa myös taannehtivaksi.

No ei kyllä käytännössä voida. Kaikissa sivistysmaissa taannehtiva lainsäädäntö on jollain tapaa estetty, jo kansainvälisten sopimustenkin kautta. Vaikka Suomessa nyt ei yleistä taannehtivan lainsäädännön kieltoa olekaan, niin käytännössä se on onneksi estetty ihan jo mm. perus- ja ihmisoikeuksia sekä omaisuudensuojaa kunnioittamalla.
 
No ei kyllä käytännössä voida. Kaikissa sivistysmaissa taannehtiva lainsäädäntö on jollain tapaa estetty, jo kansainvälisten sopimustenkin kautta.
Eikös tuota juuri tässä nyt peräti tällä viikolla noita kotitalousvähennyksen pykäliä muutettu ja nimenomaan taannehtivasti koskemaan tämän vuoden alusta lukien. Että ei tuo nyt niin kovin harvinaistakaan loppuen lopuksi ole. Toki tässäkin se verotushan vasta valmistuu ensivuoden puolella, joten silleen nuo korjaukset kerkiää hyvin mukaan, ei tartte aikaisempia verotuspäätöksiä alkaa purkamaan tms.
 
Juuri siksi muotoilin tuolla lailla kieli keskellä suuta koska ihan ehdoton taannehtivuuden kielto ei tietenkään käytännössä voi olla. Ennemminkin niin että uusi sääntely ei ainakaan _merkittävästi_ saisi vaikuttaa jonkun oikeuksiin ja velvollisuuksiin taannehtivasti. Tämä rajanveto ei tietysti ole ihan helppoa ja aina jollekulle osuu käteen musta pekka. ;D
 
Eikös se mene niin että jos kuluttaja/firma pärjää niin voi olla taannehtivasti (raha kulkee valtiolta kuluttaja/firma suuntaan).
Jos kuluttajalle/firmalle tulee taannehtivasti lisämaksuja niin ei onnistu (raha kulkee valtion kassaan).
 
Eikös se mene niin että jos kuluttaja/firma pärjää niin voi olla taannehtivasti (raha kulkee valtiolta kuluttaja/firma suuntaan).
Jos kuluttajalle/firmalle tulee taannehtivasti lisämaksuja niin ei onnistu (raha kulkee valtion kassaan).
Vieläkin katkerana tuosta taannoisesta EU-paku > monikäyttöauto -muutoksesta, joka tehtiin nimenomaan taannehtivasti vuoden loppupuolella, koskien kuitenkin koko kyseistä vuotta sen alusta lähtien. Tuolloinhan siis EU-lainsäädännön mukainen 5hlö paku pakun käyttövoimaverolla poistui ja tilalle tuli monikäyttöauto ha:n veroilla. Tuo EU-paku oli sellainen lyhyt välivaihe piilofarkkujen ja monikäyttöjen välissä.

Itsekin siis rekisteröin Pökö Partner -99 piilofarkuksi, tai siis autoliike teki tuon muutoksen jo ihan uutena minulle ennen auton luovutusta. Ja toki san mukaani myös ne alkup. ha:n takajakkarat, jotka laitoin muoveihin ja varastoon. Piilofarkkujen tekeminenhän loppui 07/99, joten ei ollut monesta pv kiinni että tuon vielä ylipäätään sai. No sitten tuli tuo EU-pakujen mahis jokunen vuosi tuon jälkeen ja muutin minäkin omani sellaiseksi noilla alkup. takajakkaroilla, joten eipä ollut leimasedälläkään nokan koputtamista asiaan. Vaan kun valtiovalta huomasi moisen porsaanreiän, niin nehän tukkivat sen sitten juurikin tuolla taannehtivalla lainsäädännöllään. Ja koska piilofarkkujakaan ei enää saanut tehdä, niin enpä minäkään saanut enää palauttaa tuota autoani alkup. tilanteeseensa, vaikkakin toki 2hlö pakuksi sen olisi toki saanut tehdä.

No ei sillä, ha-disuveroja sitä ollaan sittemmin makseltu ihan jatkuvasti, sillä 1kpl tuollaisia nokinokkia on aina ollut talossa ihan tähän päivään saakka, vaikkakin siinä on rinnalla välillä 2. autona jotain bensapeliäkin ollut. Vaan sähköä tuskin tulee 2. autoksi kun ei ole noita ajokortillisiakaan enää, vaan sitten loppuu vihdoinkin nämä disukat ja sähkö tulee sen tilalle.
 
Eikös se mene niin että jos kuluttaja/firma pärjää niin voi olla taannehtivasti (raha kulkee valtiolta kuluttaja/firma suuntaan).
Juu, kunhan lisää, että päätöksen jälkeen raha lähteekin valtiolta firman suuntaan aiheutunutta laskennallista tappiota ja menetettyjä voittoja vastaavasti, jos lakimuutos muuttaa myös liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä koskee etenkin USA:ssa kotipaikkaansa pitäviä yhtiöitä (kun on sovittu moisesta vastineeksi asioista, joiden ansioista voidaan harjoittaa vientikauppaa yleensäkään). Jos pullikoi, valtio joutuu maksamaan vastapuolen lakimiesten palkkiot ja viivästyskorot päälle. Tapaus Carunan osalta taitaa oikeusprosessi moisesta asiasta olla meneillään (USA:ssa, sikäläisessä välimiesoikeudessa, mistä ei ole valitusoikeutta Suomen oikeusasteisiin).
 
Onhan noita ollut enemmänkin tuollaisia joissa on laki kirjoitettu niin että se koskee jo aiemmin kuluttajan/firman tekemiä päätöksiä, jossa ainoa vaihtoehto on maksaa jollekin taholle jotta toimintaa voi jatkaa entiseen malliin. Helpoiten tulee mieleen juuri nuo ajoneuvomuutokset, kuten tuo veroperusteen muutos, tai jälkikäteen tulleet vaadittavat varusteet joita on pitänyt sitten vanhaan autoon asentaa.

EIkä jokin datakeskuksen sähkö nyt edes välttämättä tarvitse olla taannehtiva. Säädetään vain että datakeskuksen pitää tuottaa markkinoille sähköä käyttämänsä sähkön verran päivämäärästä X eteenpäin.
 
EIkä jokin datakeskuksen sähkö nyt edes välttämättä tarvitse olla taannehtiva. Säädetään vain että datakeskuksen pitää tuottaa markkinoille sähköä käyttämänsä sähkön verran päivämäärästä X eteenpäin.

Olisi kyllä melko uniikki määräys. Ei tule mieleen heti toista, jossa yhden toimialan yritykselle saneltaisiin, että sen pitää toimia myös toisella toimialalla? Esimerkiksi kuljetusfirma ei saisi toimia, jos ei samalla toimi myös kuljetusvälinekorjaamona ulkopuolisille?
 
. Tapaus Carunan osalta taitaa oikeusprosessi moisesta asiasta olla meneillään (USA:ssa, sikäläisessä välimiesoikeudessa, mistä ei ole valitusoikeutta Suomen oikeusasteisiin).
Tapaus on siinä mielessä mielenkiitoinen että Carunan omistajien mielestä Caruna ei voinut sähkömarkkinalain muutoksen johdosta tehdä riittävää voittoa. Käsittääkseni Suomen viranomaiset hakivat taustatukea sähkömarkkinalain muutoksiin Eu:n viranomaisilta joten tuo välitystuomioistuimen päätös aikanaan on kauaskantoinen. Jenkkien mukanaolo sopassa tekee enustamisen lopputuloksesta mahdottoman.

Olkoon lopputulos mikä tahansa niin se kuitenkin selvä että "artisti maksaa" lopulta laskun kohonneina siirtomaksuina. :grandpa:
 
Viimeksi muokattu:
Olisi kyllä melko uniikki määräys. Ei tule mieleen heti toista, jossa yhden toimialan yritykselle saneltaisiin, että sen pitää toimia myös toisella toimialalla? Esimerkiksi kuljetusfirma ei saisi toimia, jos ei samalla toimi myös kuljetusvälinekorjaamona ulkopuolisille?
No ehkä Suomessa uniikkia, mutta Irlannissa ihan tätä päivää. Sinne ei nouse enää yhtä ainutta datakeskusta lisää, ellei se kykene tuottamaan myös tarvitsemaansa sähköä. Toki heilläkin on mahdollisuus tehdä tuo yhteistyössä jonkun sähköntuottajan kanssa, s.e. he rakentavat datakeskuksen rahoilla lisää tuotantokapasiteettia ja korvamerkitsevät näin tuotantoaan tuolle datakeskukselle. Eli ei sen datakeskuksen itse tarvitse alkaa mitään sähköntuotantolaitosta operoimaan sentään sielläkään, ei aina tartte alkaa liiottelemaan asioita.
 
No ehkä Suomessa uniikkia, mutta Irlannissa ihan tätä päivää. Sinne ei nouse enää yhtä ainutta datakeskusta lisää, ellei se kykene tuottamaan myös tarvitsemaansa sähköä. Toki heilläkin on mahdollisuus tehdä tuo yhteistyössä jonkun sähköntuottajan kanssa, s.e. he rakentavat datakeskuksen rahoilla lisää tuotantokapasiteettia ja korvamerkitsevät näin tuotantoaan tuolle datakeskukselle. Eli ei sen datakeskuksen itse tarvitse alkaa mitään sähköntuotantolaitosta operoimaan sentään sielläkään, ei aina tartte alkaa liiottelemaan asioita.
Tuollainen menettely on tietenkin markkinatalouden periaatteiden vastaista, kun tilanteeseen puututaan regulaatiolla eikä anneta markkinoiden itse sopeutua tilanteeseen. Sinällään moinen on kuitenkin ymmärrettävää, koska taloudesta on välitön linkki politiikan puolelle ja etenkin sähkön kuluttajakäyttäjät ja perinteisemmän liike-elämän edustajat kokevat uudenlaisen liiketoiminnan kuvioiden sotkevan omia etujaan tavallaan, jossa ruvetaan puolustamaan omia etuja poliittisin argumentein.

On ehkä yhteiskuntarauhan kannalta järkevintä antaa ortodoksisen markkintalouden ajatuksille periksi siirtymäkauden ajaksi jopa vuosista vuosikymmenen luokkaan. Sinällään puuttuminen poliittisin keinoin puhtaisiin hinnanmääräytymiskysymyksiin on tyhmä ajatus, mutta moisista koukeroista voidaan aikanaan luopua, kun on nähty millaiseksi kokonaisuus asettuu. Olisikin paikallaan säätää moiset vaatimukset datakeskusten oman energian tuottamisesta vain määräaikaisina. Pysyvänä määräyksenä moisilla saattaa käytännön seurauksena saattaa olla säätövoiman tuottamisen eräänlainen betonointi datakeskusten (yksin-?) oikeudeksi, mikä tulevaisuudessa voi vaikeuttaa eri tavoin kuluttajapuolen mahdollisuuksia perustaa sähkövarastoyhteenliittymiä kannattavasti omaa talousintressiään tukemaan.
 
Olisi kyllä melko uniikki määräys. Ei tule mieleen heti toista, jossa yhden toimialan yritykselle saneltaisiin, että sen pitää toimia myös toisella toimialalla? Esimerkiksi kuljetusfirma ei saisi toimia, jos ei samalla toimi myös kuljetusvälinekorjaamona ulkopuolisille?
No ei tuossa nyt varsinaisesti mitään uniikkia ole. Sen kuljetusliikkeenhän pitää lain mukaan toimia myös terveysalalla, jos sillä on työntekijöitä - tai hankkia palvelu alihankintana. Tuskin datakseskus sitä tuotantoa itse rakentaisi, vaan alihankintana teettäisi sen.

Lisäksi kun otetaan huomioon että datakeskus käyttää yhteiskunnan kriittistä kapasiteettia niin paljon että se uhkaa loppua, tilannetta voisi verrata vaikka johonkin liiketoimintaan joka tuottaa valtavasti likavettä, ei sitäkään saa kunnan viemäriin laskea putken täydeltä 24/7.
 
Lisäksi kun otetaan huomioon että datakeskus käyttää yhteiskunnan kriittistä kapasiteettia niin paljon että se uhkaa loppua, tilannetta voisi verrata vaikka johonkin liiketoimintaan joka tuottaa valtavasti likavettä, ei sitäkään saa kunnan viemäriin laskea putken täydeltä 24/7.
Tai kuten tuolla rapakon tuolla puolen vapaan markkinatalouden lainalaisuuksien mukaisesti pohjavesiä on ruiskuteltu pelloille sellaisella innolla, että alkaa ne pohjavesivarannot loppumaan ja tuo vesivarantohan ei kovin nopeasti enää palaudukaan
 
Lisäksi kun otetaan huomioon että datakeskus käyttää yhteiskunnan kriittistä kapasiteettia niin paljon että se uhkaa loppua, tilannetta voisi verrata vaikka johonkin liiketoimintaan joka tuottaa valtavasti likavettä, ei sitäkään saa kunnan viemäriin laskea putken täydeltä 24/7.
Tai kuten tuolla rapakon tuolla puolen vapaan markkinatalouden lainalaisuuksien mukaisesti pohjavesiä on ruiskuteltu pelloille sellaisella innolla, että alkaa ne pohjavesivarannot loppumaan ja tuo vesivarantohan ei kovin nopeasti enää palaudukaan
Noissa säännöstelyissä ja säännöstelyn puutteiden aiheuttamissa ongelmissa on silti erona, että ei niitä ole ripustettu tai sälytetty tietyn nimikkeen alla toimiville yrityksille, organisaatioille tai yksilöille, vaan säätelyn tulisi pohjautua ennakolta säädettyihin objektiivisiin kriteereihin. Näihin toki voi kuulua käytetyn määrän ohella toiminnan merkitys määriteltyjen kriteerien osalta, mutta perusteen pitäisi olla asiallinen.

Datakeskuksen nimeäminen prioriteetille ö sähkönverkosta otetun sähkön kuluttajana ja kategorinen vaatimus oman energian ja sähkön tuottamiseksi on liian epämääräistä käsitteenä. On jokseenkin varma, että esimerkiksi maanpuolustus ja liittokunta tarvitsevat jo melko lähitulevaisuudessa suuria datakeskuksia (luoliin sijoitettuna) oman maan ja lähialueiden ja miksei hiukan kauempienkin tarpeisiin ja noilla täytyy ehdottomasti olla ykkösluokan prioriteetti sähkön saantiin kaikissa tilanteissa etuoikeuttuna kaikkiin muihin kuluttajiin nähden joidenkin vastaavien kohteiden kuten joidenkin sairaaloiden ohella, vaikka varavoimaa periaatteessa voisivat itsekin tuottaa.
 
No ei kyllä käytännössä voida. Kaikissa sivistysmaissa taannehtiva lainsäädäntö on jollain tapaa estetty, jo kansainvälisten sopimustenkin kautta. Vaikka Suomessa nyt ei yleistä taannehtivan lainsäädännön kieltoa olekaan, niin käytännössä se on onneksi estetty ihan jo mm. perus- ja ihmisoikeuksia sekä omaisuudensuojaa kunnioittamalla.
No mitenkäs nämä, kun investoit metsätilaan ja hippiäinen jälkikäteen keksii, että siinne ja tänne pitää jättää säästöpuuryhmä ja X määrää puskurivyöhykettä sen ja tämän viereen ja sitten keksitään tekopesäpykälä, että joku iltahämärissä kyhää tekopesän metsääsi jokaihmisen oikeudella ja oliko se 100m säteellä hakkuukielto? Eikö ole A) jälkikäteen ja B) pahasti omaisuuteen puuttumista?
 
Näin ei jää porsaanreikiä tai kämmejä.
Vaikka ne olisivat minimissään niin lakia ei lueta kuin raamattua eli lain tulkinta muotoutuu ja täsmentyy käsiteltyjen tapausten myötä.
(Editoinnin syy: Kirjoitettu kiireessä erheellinen vertaus, josta heti alla aivan aiheellisesti huomatettiinkin)
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka ne olisivat minimissään niin lakia ei lueta kuin raamattua eli tulkinta muotoutuu ja täsmentyy käsiteltyjen tapauksten myötä.
No nimenomaan raamattuahan noin luetaan, lakia nyt ainakin pitäisi noudattaa kuten se on kirjoitettu, ja jos kirjoitus jättää jotain tulkinnan varaan, voidaan lain esivalmisteluista tarkistaa mitä siellä on haettu.
 
Takaisin
Ylös Bottom