Sähköasennustarvikkeiden ja asennusten laatu

[Espejot]

Wago taitaa olla kallein esitellyistä vaihtoehdoista ja se on tietysti argimentti siinä missä mikä tahansa. Minä käytän vain Wagoja koska ne on helppoja ja poistavat inhimillisen virheen.

Johtojen kuorintaan käytän Weicon Tools No1... näiden huonopuoli on että ei taida saada Suomesta. Ostokseen päädyin tämän videon perusteella. Varmaan tähänkin löytyy parempia ratkaisuja kute Mora tms.

Mitä tulee vänkäyseen niin asioilla on puolensa ja jokainen käyttää mitä haluaa, vapaa maa jne ei tässä eletä missään Pohjois Koreassa vaikka välillä siltä tuntuukin.

 

[sulo_s]

Molempia on tullut kohtuu paljon käytettyä ja kyllähän nämä "tuikittavat liittimet" on asentajaystävällisiä. Mutta jos taas ajatellaan itse kosketuspinta-alaa, niin hupparissa se on silmämääräisesti selkeesti isompi.
Ruuviin perustuvat liittimet löystyvät lähes aina (jopa vanha putkilankarasian jakorasiassa olevat kiinteet ).

 

[Lappanen]

Toisaalta jos Wagossa tuo kosketuspinta-ala on (oletettavasti) tutkitusti riittävä, niin mitä sillä lisäpinta-alalla saadaan käytännössä lisähyötyä?

 

[siwer]

Ei sillä silmämääräisellä pinta-alalla ole mitään arvoa vaikka se Esson baarin pöydässä onkin helpointa mieltää. Monimutkaisia ilmiöitä ei pidä liikaa yksinkertaistaa.

Olen itse oppinut kaikenlaisissa kötöstyksissä sen että iso pinta-ala ei ole avain onneen. Riittävä kontaktipaine ja pureutuminen oksidien läpi (ja pitkässä juoksussa, niin että puhdas metalli vastaan puhdas metalli -liitos ei enää päästä ilmaa (vesihöyryä) väliinsä) on paljon tärkeämpää, ja jos nuo asiat ovat kunnossa niin yllättävän pienikin pinta-ala riittää, koska se pieni pinta-ala on vain lyhyellä matkalla (mikrometrejä) ja molemmat kappaleet "levenevät" siitä.

Toisin sanoen, isokin pinta-ala ottaa metallin röpelöisyyden takia kiinni vain pieneltä pinta-alalta ellei sitä puristeta niin isolla voimalla, että kappaleet muotoutuvat yhteen.

Crimppiliitokset tosiaan yhdistävät tuon kontaktipaineen ja kaasutiiviyden sekä ison pinta-alan ja ovat siten aivan ylivoimaisia, mutta tällöinkin on tärkeää että ne tehdään oikealla työkalulla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

minulle ei aukene tuo "asennuksesta tulee sekava"
miten se vaikuttaa sekavuuteen millä ne piuhojen päät on yhdistetty, siis onko ne hupulla nipussa vai kammalla nipussa?

Onhan tuossa vissi ero. Eihän tuommoisista myttypalmikoista mitään näe, joskaan mitään näkemistä ei ole ellei rasiaan tule myös katkaisija kuten tässä. Tuo huppuliitin kyllä vaatii selvästi eniten piuhaa sinne rasiaan, kun se pitää tehdä ensin sen rasian edessä ja sitten sulloa sinne. Wagoon ja piippuliittimeen voi niittää johdot jo ennen pujottamista rasiaan ja sitten vain tökkii ne päät. Jos hupun kanssa epäonnistuu, johtoa pitää lyhentää vähintään tuuman verran.

Itse olen aikaisemmin käyttänyt sokeripalapötköjä ja sitten vanhojen rasioiden omia ruuveja.

 

[Poistunut käyttäjä 4906]

Jos hupun kanssa epäonnistuu, johtoa pitää lyhentää vähintään tuuman verran.

Hankalaa ja isotöistä tuollatapaa,helpompi avata huppuliitin ja lisätä tai ottaa johto pois ja sitten huppuliitin takaisin

 

[jahonen]

Kontaktiresistanssi kai tässä pitäisi eniten kiinnostaa eikä silmämääräinen möykyn koko. Sitäpaitsi jos huppuliittimeen menee N johtoa, niin huonolla tuurilla siinä on N-1 enemmän tai vähemmän epämääräistä liitosrajapintaa ennen kuin sähkö on siellä määränpäässään. Wagossa niitä rajapintoja on liittimen puolesta aina 2, riippumatta montako johdinta siinä on.

t. Janne

 

[Lappanen]

En tiedä onko käytännössä mahdollista, mutta ainakin teoriassa voisin kuvitella, että jos tuollaiseen huppuun pyöritellään vaikka 6-8 johdinta pahimmillaan niin ainakin yksi niistä saattaisi olla ainostaan niihin ympäröiviin johtimiin kosketuksissa eikä siis lainkaan koskisi siihen huppuliittimen kontaktiin. Tuollainen "irtokarva" saattaisi siis olla aika löysästi siellä kuorittujen johdinten välissä ja huonolla säkällä rasiaan sulloessa tuo saattaisi lähteä luistamaan ulos sieltä ympäröivien johtimien välistä jolloin koko liitos saattaa löystyä ja aiheuttaa sitten kuumenemista hupussa.

 

[pelzi_]

Niin, koska huppuliitos ei ole luotettavasti silmin tarkistettava kuten läpinäkyvä Wago, niitä lyhyeksi jääneitä pyhällä hengellä pysyviä aina löytyy.

Varsinkin jos surrataan oikein pitkä pötkö liittimen jälkeenkin yhteen, liitos voi vaikuttaa ihan hyvältä vaikka yksi lanka olisi käytännössä irti.

Näitä tulee varsinkin silloin kun muutetaan katkomatta huppuliitoksia.

 

[pökö]

Kylläpä tuota huppuliitintä jaksetaan vastustaa. Se on kuitenkin kymmeniä vuosia käytetty liitostapa ja ilmeisesti hyvä kun käytetään vieläkin.

 

[Lappanen]

Itse näen siinä hupussa enemmän riskejä kuin hyötyjä ja koska on olemassa myös luotettavampia liittimiä salaisiin diy-hommiin, niin miksei niitä sitten käyttäisi.

Kehitys kehittyy, vaikka ennen oli kaikki paremmin

 

[pökö]

Kehitys kehittyy, vaikka ennen oli kaikki paremmin

Juu. Ennen sai tekohampaatkin jo nelikymppisenä, nyt korjaillaan omia leekoja koko ikä.

 

[pelzi_]

Enpä ole huppuliittimiä niistä osista poistanut mitä en muuttanut, ja jotka sai tarkistettua kiertämällä muovihatun pois ja nähtyä että oikea määrä lankoja näkyy kierteen lopussakin.

Kaikki muutokset on tehty katkomalla huput juuresta pois (useita millejä säästää kun poistaa ensin eristeen ja katkoo kierreosan juuresta) ja laittamalla tilalle Wago, koska se on vaan helpompaa.

Välissä kun mm. asennusta ei ollut vielä muutettu 5-johtoiseksi oli vipu-Wagot, lopuksi tilalle oikean kokoinen vivuton.

Hupuilla olisi mennyt ikuisuus ja piuhat lyhenneet uusintakuntoon.

 

[korsteeni]

välillä tää homma todella huvittaa.....on vain wago, mitään muuta ei saa mainitakkaan
...on vain fronius, asentajatkaan ei edes asenna muita, siis kyse on invertteristä, mitä nimeä ei juurikaan käytetä koska on vain fronius
tunsin kaverin jonka lapsilla oli tuskin leipää mutta rintataskussa oli aina se helvetin kallis "merkkikynä" näkyvillä ja raybanit silmillä
jotta sillee

 

[pelzi_]

Kyllä niitä muidenkin tehtaiden jousiliittimiä on ja putkilankarasioissa yläkerrassa täällä on ruuviliittimet jotka siihen asennustapaan kuuluu, aivan tyhjänpäiväistä suun soittoa taas.

Leipään ja juustoonkin on kyllä kiitos varaa, ja velkaa nolla euroa, Wagoista huolimatta.

 

[kotte]

Ruuvit löystyy, kun ei ole jousta. Wacoissa on jouset, jotka puristavat, mutta johtava pinta-ala on rajallinen ja useampia hyppyjä metallista toiseen, jouselliset kierreliittemet puristavat kuparit suoraan toista vastaan pitkältä matkalta jousella, mutta ovat joskus ahtaissa paikoissa haastavia tehdä (kokonaisuutena, kun johdot eivät saisi enää liikkua), hankalia purkaa katkomatta johtoja pitkälti ja epäluotettavia ohuista säikeistä koostuvien liittimien yhdistämiseksi. Kyllä kierreliitin on ihan hyvä, jos johdon päät ovat riittävän pitkät yksisäikeiset, johtoja on sopiva määrä ja kaikki ovat vielä samanpaksuisia, jollei liitosta ole tarkoitus purkaa koskaan.

 

[pelzi_]

Niin, ehtolista joka juuri selittää miksi nykyään käytetään Wagoja.

Ruuviliitos ei kyllä oikein tehtynä löysty, se on lähinnä legendaa, toki väärin tehtyjä löytyy joskus. Kun kierre on kyllin hieno ja johtoina vain kuparia, niin 40 vuotta vanha on yhä aivan tiukalla.

 

[kotte]

Ruuviliitos ei kyllä oikein tehtynä löysty, se on lähinnä legendaa, toki väärin tehtyjä löytyy joskus. Kun kierre on kyllin hieno ja johtoina vain kuparia, niin 40 vuotta vanha on yhä aivan tiukalla.

Riippuu ruuvista ja kuormituksesta, mutta kun juttelin meidän useamman talon jakokeskuksen ruuveja kiristämään palkatun urakoitsijan kanssa, hän oli sitä mieltä, että noissa pitäisi ehkä olla jonkinlainen määräaikaishuolto toimenpiteenä jälkikiristys, joka toistuu selvästi useammin. Meillä homma ainakin todettiin aiheelliseksi (ja kimmokehan tuli siitä, kun meiltä paloi pääsulakkeen edestä eräänä jouluna pala johtoa pois yhdestä vaiheesta, syynä löystynyt ruuviliitos).

 

[pelzi_]

Niin, pääsulakkeen edessä on luultavasti pulttiliitos, ja kuten aiemmin totesin, normaali M-kierre ei lukitu koska kupari pakenee ennenkö se on tarpeeksi kireällä pysyäkseen. Ne siis tosiaan löystyy. Ratkaisuna on joko kiristely tai sitten sellainen hyvä aaltomainen jousialuslevy + nordlock-prikka.

Joskus löytyy myös sankaliittimiä joissa on epäilyttävän harva kierre.

Esim. sokeripalan kierre on niin hieno ja tiukka, että se enemmänkin vuosien aikana hirttyy kiinni kuin aukeaa, kunhan se alun alkaen on oikealla kireydellä, toki nääkään liittimet ei ole ihan tasalaatuisia.

Myös se, että sokeripala-tyypin liittimessä on monta lankaa saman ruuvin alla tuottaa vähän epäilyttäviä tilanteita, jos joku langoista ei puristu kunnolla ja pääsee jopa liikkumaan. Näitä täytyy kiristää siksi aika reilusti niin että piuhat vähän liiskaantuu, yksittäistä lankaa ruuvin alla ei tarvitse kiristää muodonmuutoksen puolelle kuin hiuskarvan verran että se vähän muotoutuu liittimeen.

Se on siis toki totta että vanhoja kelvottomia ruuviliittimiä on olemassa, mutta universaali ominaisuus se ei ole, oikein suunniteltu ja valmistettu ja käytetty ruuviliitos pysyy vuosikymmenet kunnossa, kuten puristusliitoksetkin joissa ei myöskään ole jousiosuutta.

 

[pökö]

Ruuviliitos ei kyllä oikein tehtynä löysty, se on lähinnä legendaa, toki väärin tehtyjä löytyy joskus. Kun kierre on kyllin hieno ja johtoina vain kuparia, niin 40 vuotta vanha on yhä aivan tiukalla.

Ei se löystyminen nyt ihan legendaakaan ole. Oletko törmännyt harvakierteisiin ruiviliitoksiin noissa hommissa?

 

[pelzi_]

Niin, ehkä 1% asentajista käyttää momenttiavainta, siinä se pääasiallinen syy.

 

[pökö]

Niin, ehkä 1% asentajista käyttää momenttiavainta, siinä se pääasiallinen syy.

Ei kai kukaan näillä johdoilla mitkä wagoilla tai hupuilla liitetään

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onhan noita ruuviliitoksia jokaisessa sähkömittarissa yhä edelleen. Taidetaan vaihtaa mittareita niin tiuhaan, että eivät ehdi löystymään ?

on vain wago, mitään muuta ei saa mainitakkaan

Olkoon Wago sitten hyvä, mutta tätä komppaan. Tuskin se Wago ainut toimiva on. Näkyy olevan erilaista kopiota monessa niin Harjun kuin muidenkin pusseissa. Ei ole mahdollisuuksia noiden laatua itse selvittää.

Noita rasioita, kytkimiä, kaapeleita ja niiden kiinnikkeitä on ties minkälaisia. Hintaerot on huomattavat. Kun tarpeet ovat pieniä ja säästö tuossa omassa työssä suuri, ei turhaan halua käyttää sekundaa. Eri asia jos jotain tilapaisvirityksiä tekisi mutta eipä semmoisille ole nyt tarvetta näköpiirissä.

 

[MarkkuJ]

Moro

Mukava seurta teidän väittelyä parhaasta liittimestä ja huonoimmasta ja harva ja tiheä kierteisistä ja purkamisen helppoudesta ja kuinka huonosti vanha huppuliitin yhdistää.
Minkälaisia virityksiä te oikein teette jos siellä jakorasialla pitää tämän tuosta käydä ja nyppiä Wagoista piuhoja ja lisätä johto huppuliittimeen.
Tässä oikein aloin miettimään että olenko yli 20 vuoden aikana kun tässä on asuttu yhdelläkään jakorasialla joutunut käymään ja muistelen että yhdellä olen käynyt kun tutkin ulkovalon liiketunnistimen toimintaa mutta vika oli loppujen lopuksi rikkinäisessä LED lampun kannassa,joitain pistorasioita olen lisännyt mutta en muista mistä ne on haaroitettu,ei kuitenkaan hirveätä kiroilua ole ollut muistelen.
Tämä koskee nyt vaan minun huushollini sähköjä ja vanhojen liitosten kanssa elämistä,uusien rakentelu on asia erikseen enkä puutu niihin,mutta joillekuille asia on oikeinkin tärkeä näköjään.

 

[jahonen]

No niin, spekuloinnin sijaan voi vaikka tutkia asiaa. Koska minulla ei ole mikro-ohmimittaria, niin simuloin sitä suurehkolla tunnetulla mittausvirralla ja yleismittarin pienellä jännitealueella (MetraHit Energyn 600 mV alue jolla 10 µV resoluutio). Laitoin siis 2,5 mm² ML:ään jännitteenhaistelujohdot jotka sijoitettu tuonne aika lähelle missä itse liitos on, jotta saa paremmin mitattua jännitteen mikä jää tuon liittimen yli. Wagossahan se itse liitos on aika syvällä. Yksittäinen johto näyttää siis tältä:

Koetin katsoa tuon juotoksen paikan siten, että sen ei pitäisi vielä haitata itse liittimen toimintaa. Mittaussetup näyttää siis kokonaisuutena seuraavalta. Setuppia syöttävä labrapoweri ei ole kuvassa. Se oli säädetty 12 A virralle (DC).

Huppuliittimen yli mittauksen käytin ihan vaan normaaleja yleismittarin mittapäitä, joilla saikin aika hyvin mitattua liitokseen ylijäävän jännitteen. 6½ numeron yleismittari olisi ollut kieltämättä parempi mutta enpä ole vielä raaskinut sellaista hankkia.

Em. kuvassa Wagon yli jää siis 4,74 mV 12 A virralla joka tekee siis 395 µΩ. Huppuliittimen yli tulos oli 3,6 mV samalla mittausvirralla, eli resistanssi on 300 µΩ. Aika samoissa luokissa siis joka tapauksessa pyöritään, mutta on todettava että huppuliitin on tässä mittaussetupissa aavistuksen parempi. Joskus mittasin samalla tavalla 00-kokoisen 100 A kahvasulakkeen kylmäresistanssiksi noin 500 µΩ, joten nuo liitokset ovat selkeästi parempia johteita.

Lisäksi kokeilin pikaisesti sokeripalaa jolla tulos 2,4 mV (200 µΩ) ja päät yhteen painamalla (ei lomittain vaan ihan oikeasti johdon päät) tulos oli (3,8 mV 316 µΩ) ja vielä jos lisäksi juotti päät yhteen, tulos oli 1,6 mV (133 µΩ). Juotosliitos oli siis selkeästi paras resistanssimielessä. Jännitteen mittauspisteiden etäisyys n. 15 mm.

Vertailun vuoksi todettakoon, että 90 mm pätkä tuota 2,5 mm² ML:ää tekee itsessään jo 7,8 mV jännitehäviön tuolla virralla (650 µΩ), joten liittimien resistanssi on siihen nähden melko pieni.

t. Janne

 

[pökö]

Minkälaisia virityksiä te oikein teette jos siellä jakorasialla pitää tämän tuosta käydä ja nyppiä Wagoista piuhoja ja lisätä johto huppuliittimeen.
Tässä oikein aloin miettimään että olenko yli 20 vuoden aikana kun tässä on asuttu yhdelläkään jakorasialla joutunut käymään

Ihan samaa mietiskelin.
20 vuotta asuttu ja meillä on vain huppuliittimiä alkuperäisissä rasioissa. Yhden ainuttakaan noista ei ole tänä aikana avattu eikä avata. Kaikki uudistukset otettu keskuksesta uutena vetona.

 

[Janos]

Niin, ehtolista joka juuri selittää miksi nykyään käytetään Wagoja.

Ruuviliitos ei kyllä oikein tehtynä löysty, se on lähinnä legendaa, toki väärin tehtyjä löytyy joskus. Kun kierre on kyllin hieno ja johtoina vain kuparia, niin 40 vuotta vanha on yhä aivan tiukalla.

Kyllä ne vaan löystyy, ei okt:ssa mutta esim veneet, laivat junat yms mitkä tärisee pahimmillaan 24/7. Juuri siihen käyttöönhän jousiliitin alunperin on kehitetty.

Moro

Mukava seurta teidän väittelyä parhaasta liittimestä ja huonoimmasta ja harva ja tiheä kierteisistä ja purkamisen helppoudesta ja kuinka huonosti vanha huppuliitin yhdistää.
Minkälaisia virityksiä te oikein teette jos siellä jakorasialla pitää tämän tuosta käydä ja nyppiä Wagoista piuhoja ja lisätä johto huppuliittimeen.
Tässä oikein aloin miettimään että olenko yli 20 vuoden aikana kun tässä on asuttu yhdelläkään jakorasialla joutunut käymään ja muistelen että yhdellä olen käynyt kun tutkin ulkovalon liiketunnistimen toimintaa mutta vika oli loppujen lopuksi rikkinäisessä LED lampun kannassa,joitain pistorasioita olen lisännyt mutta en muista mistä ne on haaroitettu,ei kuitenkaan hirveätä kiroilua ole ollut muistelen.
Tämä koskee nyt vaan minun huushollini sähköjä ja vanhojen liitosten kanssa elämistä,uusien rakentelu on asia erikseen enkä puutu niihin,mutta joillekuille asia on oikeinkin tärkeä näköjään.

Ei varmaan omassa okt tarviikaan mennä ja varsinkaan jos on maallikko koska silloinhan sinne ei ole asiaa. Mutta jos sitä tekee ihan työkseen niin niitä rasioita yms tulee ihan reilusti vuodessa vastaan joihin täytyy tehdä muutoksia

 

[pelzi_]

Niin, varmaan olisin voinut jättää putkiin vanhat huppuliittimet ja langat ja vetää pinnassa toiselta puolen taloa sitten johdot uusiin rasioihin sun muuhun, mutta valitsin toisin.

 

[Hempuli]

Sähkäri vaihtoi eilen yhden jakorasian ja valaisimen, vaikka entiset ovat toimineet upeasti vuosikymmeniä siitä asti, kun taloon tuli sähkö. En nähnyt, mitä liittimiä rasiaan tuli. Sen sijaan kaikki hyvät uraruuvit vaihdettiin torx-ruuveihin. Uusi valaisin valaisee paremmin eikä ole niin kuuma ja vie aavistuksen vähemmän sähköä.

 

[VesA]

Olen tässä loman aikana purkanut pois paria vanhaa keskusta ja kyllä ne ruuvit aiiivan löysällä olivat kovin monessa paikassa. Tuon aikaisissa keskuksissa johto on sulakepesän jälkeen kiinni vedonpoiston kaltaisella systeemillä: johto puristetaan metalliliuskalla ja kahdella pienellä ruuvilla kiskonpätkän kylkeen. Oli kyllä keskuksen syöttöjohtokin edeltävässä 10v vanhassa keskuksessa löysällä.

Yhteenkierrettyjen johtojen, kuten huppuliittimessä, kanssa on pari tunnettua ongelmaa - kaksi pyöreää johtoa ei lopulta kosketa toisiaan kovin laajalta alalta vaikka niitä yhdistäisi pitemmänkin pätkän, ja se kierre tuppaa löystymään ja pääsee välistä hapettumaan. Lisäksi mikään ei raavi puhdasta kuparia esiin. Tätä on sitten taklattu sillä kartiojousella, joka vähän raapii ja ehkä jopa murjoo kuparia yhteen.

Sitä vanheneeko wago yhtään sen paremmin ei taida olla raportoitu - ehkä Wago vaatisi sen junan joka pitää jousiliitoksen tuoreena tärinällä, mutta nuo ruuviliitokset eivät ainakaan vakuuttaneet.

 

[Hempuli]

Olen tässä loman aikana purkanut pois paria vanhaa keskusta ja kyllä ne ruuvit aiiivan löysällä olivat kovin monessa paikassa.

Vilpin asennuksen yhteydessä uusittiin jonkin verran sähköjä. Sähkäri kyseli, josko kaikki on toiminut moitteettomasti aikaisemmin. Oli toiminut. Sähkäri vain huolestui, kun mittauskeskuksen nollajohto irtosi liitoksestaan, ennen kuin hän ehti sille näyttää ruuvimeisseliä.

 

[Lappanen]

No niin, spekuloinnin sijaan voi vaikka tutkia asiaa. Koska minulla ei ole mikro-ohmimittaria, niin simuloin sitä suurehkolla tunnetulla mittausvirralla ja yleismittarin pienellä jännitealueella (MetraHit Energyn 600 mV alue jolla 10 µV resoluutio). Laitoin siis 2,5 mm² ML:ään jännitteenhaistelujohdot jotka sijoitettu tuonne aika lähelle missä itse liitos on, jotta saa paremmin mitattua jännitteen mikä jää tuon liittimen yli. Wagossahan se itse liitos on aika syvällä. Yksittäinen johto näyttää siis tältä:

Näytä liitetiedosto 72505

Koetin katsoa tuon juotoksen paikan siten, että sen ei pitäisi vielä haitata itse liittimen toimintaa. Mittaussetup näyttää siis kokonaisuutena seuraavalta. Setuppia syöttävä labrapoweri ei ole kuvassa. Se oli säädetty 12 A virralle (DC).

Näytä liitetiedosto 72503

Huppuliittimen yli mittauksen käytin ihan vaan normaaleja yleismittarin mittapäitä, joilla saikin aika hyvin mitattua liitokseen ylijäävän jännitteen. 6½ numeron yleismittari olisi ollut kieltämättä parempi mutta enpä ole vielä raaskinut sellaista hankkia.

Em. kuvassa Wagon yli jää siis 4,74 mV 12 A virralla joka tekee siis 395 µΩ. Huppuliittimen yli tulos oli 3,6 mV samalla mittausvirralla, eli resistanssi on 300 µΩ. Aika samoissa luokissa siis joka tapauksessa pyöritään, mutta on todettava että huppuliitin on tässä mittaussetupissa aavistuksen parempi. Joskus mittasin samalla tavalla 00-kokoisen 100 A kahvasulakkeen kylmäresistanssiksi noin 500 µΩ, joten nuo liitokset ovat selkeästi parempia johteita.

Lisäksi kokeilin pikaisesti sokeripalaa jolla tulos 2,4 mV (200 µΩ) ja päät yhteen painamalla (ei lomittain vaan ihan oikeasti johdon päät) tulos oli (3,8 mV 316 µΩ) ja vielä jos lisäksi juotti päät yhteen, tulos oli 1,6 mV (133 µΩ). Juotosliitos oli siis selkeästi paras resistanssimielessä. Jännitteen mittauspisteiden etäisyys n. 15 mm.

Vertailun vuoksi todettakoon, että 90 mm pätkä tuota 2,5 mm² ML:ää tekee itsessään jo 7,8 mV jännitehäviön tuolla virralla (650 µΩ), joten liittimien resistanssi on siihen nähden melko pieni.

t. Janne

Onko mahdollisuutta mitata 230VAC samalla virralla?

Edit. Ja jos mielenkiintoa löytyy, onko mahdollista tehdä sama testi myös useammalla johtimella, esim, 4, 6 ja 8 (en muista monikonapaisia Wagoja löytyy..)

 

[VesA]

Vilpin asennuksen yhteydessä uusittiin jonkin verran sähköjä. Sähkäri kyseli, josko kaikki on toiminut moitteettomasti aikaisemmin.

No tuolla on 3x64A syöttö ensimmäiseen keskukseen - mutta kellarin alakeskuksessa olleet valot vilkahtivat kun 1kW katkaisusirkkeli pärähti käyntiin 1 kerroksessa. Tuolla oli heikkoa kosketusta varmaan jo aika monessa välissä, vaikka teoriassa johto oli hyvinkin tanakkaa ja virran olisi luullut kulkevan. Nyt niitä on uudisteltu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Wagon yli jää siis 4,74 mV 12 A virralla joka tekee siis 395 µΩ. Huppuliittimen yli tulos oli 3,6 mV samalla mittausvirralla, eli resistanssi on 300 µΩ.

Äkkiä laskien tuo Wago lämpenee ~0,06 W teholla eli ei ole kuumenemassa.

Onkohan kukaan katsellut lämpökameralla sähkökeskusta tai jakorasiaa silloin kun siellä kiertää kunnon virrat ?

 

[VesA]

Äkkiä laskien tuo Wago lämpenee ~0,06 W teholla eli ole kuumenemassa.

Onkohan kukaan katsellut lämpökameralla sähkökeskusta tai jakorasiaa silloin kun siellä kiertää kunnon virrat ?

Keskusta olen kuvannut kansi auki - johto siellä hohtaa ja jossain määrin johdonsuoja. Liitoksia on hiukan hankala kuvata nykykeskuksissa.

 

[pelzi_]

Niin, sulakkeet ja johdonsuojat toimii molemmat termisesti eli lämpenee selvästi, ryhmien kuormat näkyy suoraan lämpökameralla.

Kelvoton liitos voi olla vaikka 500-asteinen, niin se tietysti näkyy heti lämpökameralla jos ko. piuhassa menee virtaa sillä hetkellä. Kyllä keskusten kuvaus on ihan arkea isommissa asennuksissa.

Kotioloissa jo rasioiden päältä kämmenselällä kokeilemalla ja haistelemalla palaneen käryä läheltä pääsee pitkälle (kunhan kuormaa on tarkastelun aikana), ja tarkistamalla silmämääräisesti, kannen avaushan on jännitteettömänä TUKESinkin mielestä sallittua tapetointia varten niin miksei myös kunnon tarkkailuun.

 

[Janos]

Äkkiä laskien tuo Wago lämpenee ~0,06 W teholla eli ei ole kuumenemassa.

Onkohan kukaan katsellut lämpökameralla sähkökeskusta tai jakorasiaa silloin kun siellä kiertää kunnon virrat ?

Tuossa talvella otettuja kuvia, viimeisessä kuvassa pääsulakkeet 3x100A ja muistaakseni virrat oli jotakuinkin L1-90A, L2-115A, L3-110A.
Kaksi muuta on samasta keskuksesta ryhmäkeskuksien syöttöjä.
Kuvat hieman epäselviä kun Flir One ei oikeen ollut kunnolla asetuksissaan

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos nyt oikein tulkitsen, liitokset eivät kehitä havaittavaa lämpöä. Hiukan johdot ja sitten nuo pääsulakkeet.

 

[pelzi_]

Ei tietenkään, liitos on yleensä piuhaa viileämpi jo siksi että liitin on lähes aina isommalle koolle kuin siihen laitettu piuha, ja muodoltaan lattea eli jäähtyy paremmin.

 

[msr]

Ei ole kovin vaikeaa havaita mikä on 9kW kiukaan johdonsuoja. Joskus katselin rasioita kameralla mutta kun en jaksanut erikseen isoa kuormaa niihin liittää ei mitään näkynytkään. Kattopaneelin päällä olevat Led nauhojen muuntajat kyllä näkyy hyvin kun valot on päällä, mutta niissäkin lämpö. Tulee muuntajasta eikä liitoksesta.