Sähköasennustarvikkeiden ja asennusten laatu

Wagoon menee monisäikeinen suoraankin, usein huono holkki on vain se, huono. Tavalliseenkin Wagoon kelpaa muutamasäikeinen, ihan sellaisenaan.
 
Millainen on huono holkki? Onko laadussa eroa, vai tarkoitatko että holkkia ei ole puristettu asiaan kuuluvilla erikoispihdeillä paikalleen?

En itsekään luottaisi holkkiin yhtä paljon kuin suoraan jousiwagoon. Ihan hiljan minulla oli juuri tuollainen valinta tehtävissä ja se jousiwago voitti sen ratkaisuna.
 
Tässä oli tehdaspuristetut holkit noissa lampulle menevissä johdoissa. Niissä menee vain se 5W minkä lamppu ottaa. Wagojen kautta kulkee sitten enemmän, jos viimeisessä pistorasiassa on kuormaa.

Onkos mitään parempaa keinoa tarkastaa tuo maadoitus? Ajattelin kokeilla jollakin kuormalla maajohdon ja vaiheen välistä niin saisi varmuuden, että se maajohto on lähtöpäässä johonkin kytketty. Nuo asennukset kun ei olleet ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.

Tuon kaapelin kokonaispituus on ~100 m (johdinta x 2, 1,5 mm2). Johdon suoja on 10A. Onko liian pitkä ? Ainakin jännitehäviö on painepesurille liikaa nykyisten LED lamppujen kanssa mutta vanhat energiansäästölamput potkivat sen verran apuna, että painepesuri juuri ja juuri toimi.
 
Onkos mitään parempaa keinoa tarkastaa tuo maadoitus? Ajattelin kokeilla jollakin kuormalla maajohdon ja vaiheen välistä niin saisi varmuuden, että se maajohto on lähtöpäässä johonkin kytketty. Nuo asennukset kun ei olleet ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.
Asennustesterillä saisi kätevästi mitattua oikosulkuvirrat maajohtimen osalta mutta sellaista harvoin löytyy kuitenkaan TSI mieheltä. Ellei sellaista saa lainattua joltain niin hiukan haastavaksi menee noin pitkän kaapelin tilanteen todentaminen. Yleismittarilla saisi mitattua apujohtimella auttavasti mutta kovin menee pitkäksi tuo apujohdin. Jos mittaat yleismittarilla vastuksen maajohtimen ja nollan välistä sekin pitäisi olla kohtuullisen pieni, muo yhdistyvät kuitenkin keskuksessa jos asennukset ovat asiallisia. Mutta ei tuon perusteella kovinkaan varmoja johtopäätöksiä voi vielä vetää.
 
Labravirtalähde virtarajalla ja kieppi piuhaa jossain muualla olevasta maajohdosta on harrasteratkaisu, virta on asetettu virta ja lähteen antama jännite on koko silmukan jännite, mistä voi laskea impedanssin.
 
Moro

Sopinee tälle osastolle kysymys että mitä mieltä olette tavallisesta vs. tarkoitukseen myytävästä shuko pistorasiasta plugari auton latauksessa.Mulla on se ihan tavallinen pinta-asennettu rasia johon tulee sähkö suoraan mittaritaululta ilman jakorasioita ja liittimiä,onko se riittävä vai pitäiskö hankkia sen tilalle satasen rasia jossa näyttäisi olevan erilaista muovia kosketinkielten ympärillä,onko se muovi paremmin lämpöä kestävää vai mitä.
 
Sopinee tälle osastolle kysymys että mitä mieltä olette tavallisesta vs. tarkoitukseen myytävästä shuko pistorasiasta plugari auton latauksessa.Mulla on se ihan tavallinen pinta-asennettu rasia johon tulee sähkö suoraan mittaritaululta ilman jakorasioita ja liittimiä,onko se riittävä vai pitäiskö hankkia sen tilalle satasen rasia jossa näyttäisi olevan erilaista muovia kosketinkielten ympärillä,onko se muovi paremmin lämpöä kestävää vai mitä.
Aivan riittävä se on, jos sitä on aiemmin jo käytetty lohko- ja sisätilalämmittimen kanssa ongelmitta (~2 kW).
Taitaa nykyisin suositus olla rajoittaa shuko latauksen 6 A eli 1,3 kW (shuko latauskaapeli kestää kyllä 8 A 1,8 kW lataustehon).
 
Mä ratkaisin ongelman käyttämällä CEE- eli karavaanaritöpseliä ja -rasiaa. Nuo maksavat suuruusluokkaa kympin ja kestävät oikeasti sen 16A.
 
No itse asiassa ei ole ihan noin yksinkertaista. Schuko-pistorasiat kestävät 16A tilapäisessä käytössä, mutta ei niiltä vaadita/testata useampien tuntien kestoa ja on noita sulanutkin. Itsekin kyllä käytin pitkään tuollaista rasiaa ilman ongelmia.
 
  • Tykkää
Reaktiot: puu
No itse asiassa ei ole ihan noin yksinkertaista. Schuko-pistorasiat kestävät 16A tilapäisessä käytössä, mutta ei niiltä vaadita/testata useampien tuntien kestoa ja on noita sulanutkin. Itsekin kyllä käytin pitkään tuollaista rasiaa ilman ongelmia.
Aika paljon noita on käytössä autojen lämmitysrasioissa ja parhaimmillaan sieltä imetään yli 2 kW teholla sähköä.
"Heikoin lenkki" tuossa taitaa kuitenkin olla se kellokytkin välissä, siellä pohjalla noissa lämmitysrasioissa on normi pistorasiapohja.

 
Viimeksi muokattu:
Minullakin on tuommoinen tolppa mutta siellä on vain Abb tuplaJussi pintamallina. Eihän tuo ole miksikään mennyt vaikka kaksi autoa imuttaa joka arkiaamu kylmään aikaan siitä noin 5000w tehoja, lähdettiin niillä tai ei. Eli sisälämppärit 2100w molemmissa ja moottorilämppärit sekä 10A defa laturit myöskin aina joka autossa.
Tolppa kaivettiin 2015 syksyllä ja Abb Jussi näyttää edelleen virheettömiltä. Taitaa noissa pistorasioissa olla aika mukavasti varmuuskerrointa samoin kuin sulakkeissa kun niitäkään ei ole mennyt yhtään. Vikavirtasuoja piti ohittaa sulaketaulusta kun se ei tykkää vettyneistä lohkolämmittimen piuhoista.
 
Kyllä ne vaan latauskäytössä sulaa, ei tosin sillä 8A tai 6A virralla mitä schuko-laturit nykyisin ottaa. Mikään ei ole ikuista, mutta sovitaan että ei sula koska jossain lukee 16A ja koska yksittäiset autonlämmitysrasiassa olevat paljon paremmin jäähtyvät ei ole vielä talvikäytössä jonkun tunnin lämmityksellä sulaneet. Erityisesti vielä jos on rasiassa käytetty huppuliittimiä niin ei voi sulaa.

Elcatin laturi otti yli 10A ja kyllä voin sanoa että varsinkin uppoasennettu rasia siinä vaan tuppaa sulamaan, vaikka voi se silti kestää vuosikausia hyvällä tuurilla. Sulamista ei, yllätys yllätys, tapahtunut koskaan talvella. Mutta kyllä sen huomaa kun rasia on ruskistunut ja sen voi silloin uusia, ennenkö tulee pahempia ongelmia.
 
Lumet kyllä sulaa reaaliajassa tolpparasian päältä mutta Jussi ei ole yhtään väriä vaihtanut.
Noi on vielä aika paljon päällä koska molempien autojen Wifi pistorasioihin tulee vajaa 200kwh kuukaudessa.
Työt on sen luonteisia että autoja on pakko pitää valmiina eikä tallia viitsi noilla sotkea.
 
Aivan, siellä isossa lämmitysrasiassa lämpö siirtyy ilmaan ja liikkuu, mot. Ja talvella on kylmä.

Lämpöä kuitenkin tulee huomattavasti, uppoasenteisesta se ei häviä mihinkään ja pinnassakin esim. ruskea 1-osainen rasia auringossa eristetyllä seinällä on jo kuormittamattakin aika mukavissa lämmöissä, vanha ison mallinen 2-osainen valkoinen voi jäähtyä jo vähän paremmin.

Elcatin yksi vika oli musta latausjohto ja töpseli, pitää jaksaessa vaihtaa edes töpseli valkoiseen kun mustaa kumikaapelia ei niin vaan saa. On myös pitänyt täyttää töpseli valumuovilla ja laittaa prongeihin kiinni kuparilevyt jotka johtaa lämpöä töpseliin laajemmalle, ehkä senkin jaksaisi tehdä.

"Tavallinenkin" uppo-schuko asennettuna vaikka 100x100mm pinnallisen kytkentärasian kanteen ilman kojerasiaa kestää vaikka mitä, kun se takakautta jäähtyy ja myös syöttöjohtoihin johtuu lämpöä ja isossa rasiassa se niistäkin hälvenee.
 
Viimeksi muokattu:
Nykyiset Type2-latauslaitteet kytkevät latauksen päälle niin, että latausta aloitellessa ei kipinöintiä tapahdu. Olettaen ettei tempaise pistoketta seinästä kesken latauksen, myöskään lopetellessa ei tapahdu kipinöintiä. Mikään pakko latausta ei ole lopettaa kiskaisemalla latauslaite irti schukon päästä. Näinpä pistorasian ja pistokkeen kontaktipinnat pysyvät siten parempina pidempään.

On myös mahdollista hankkia sellainen matkalaturi, jonka pistokkeessa on sisäänrakennettuna lämpötilan mittaus. Tuollaisella matkalaturilla voi jokseenkin surutta latailla 16A virralla, se sitten himmailee tehoja mikäli paikat alkavat käydä kuumana. Joidenkin valmistajien 8A-latauslaitteissakin on tämä ominaisuus.

Elcatin osalta en osaa sanoa, mutta jotenkin veikkaisin että hieman primitiivisempää tekniikkaa siinä ehkä oli tässä mielessä tarjolla.
 
Kyllä siinä on inrush-vastus ja rele kuten kaikissa isoissa hakkuripowereissa ja ongelma ei ole muutenkaan kytkemisessä ja irrottamisessa virrallisena, se kuluttaa töpselin kärkeä ja rasian kontaktien alkua ja niissä ei näy kulumaa. Mutta vuosien varrella käytetyssä töpselissä jo huomaa että piikit on selvästi kaventuneet kaikesta irrottelusta. Samoin se rasia kuluu ja löystyy.
 
Holkkiliitoksista, sehän on muodoltaan usein melkoinen vänkyrä, ja se miten se sattuu jousiliittimeen on ihan säkää. Materiaali usein alumiiniseosta tai messinki(?), Jotka eivät vastaa ihan kuparia suorassa kontaktissa. Tuo jousen tarraaminen holkkiin on usein aika huonoa. Itse käytän vain ruuviliitoksiin moni- tai muutamasäikeisellä. Lähinnä hituvirtakutkennöissä ja joskus kumikaapelissa.

Huonosti puristettu holkkihan ilman sitä ruuvia voi lähteä ihan nykäisemällä irti.
 
Niin, jousiliittimissä tulee käyttää vain kunnolla puristettua holkkia, helpompi se on ahtaassa saada silloin paikalleen harottamatta. Saati jos haluaa irrottaa ja laittaa takaisin.

Holkki on niin ohut että ei se resistanssiin oleellisesti vaikuta. Mutta jos ei kunnon puristuspihtejä ole, paras jättää kokonaan pois niistä liittimistä joihin piuhan voi laittaa ilman holkkia.
 
Nykyiset Type2-latauslaitteet kytkevät latauksen päälle niin, että latausta aloitellessa ei kipinöintiä tapahdu. Olettaen ettei tempaise pistoketta seinästä kesken latauksen, myöskään lopetellessa ei tapahdu kipinöintiä. Mikään pakko latausta ei ole lopettaa kiskaisemalla latauslaite irti schukon päästä. Näinpä pistorasian ja pistokkeen kontaktipinnat pysyvät siten parempina pidempään.
Se oikein kallis supershuko on varustettu jonkinlaisella katkaisijalla - ilmeisesti kontaktien kipunoinnin välttämiseksi.
 
Moro

Kiitos kommenteista,jatkan tavallisella shukolla.
Sellaisenkin speksit löytyvät - sen pitää kestää 22A tunnin verran jne mutta ei 16A ikuisesti, en muista niitä muita tehopykäliä. Saa lämmetä 45 astetta. Supershukon pitää kestää 27A jne ja jatkuvaa 16A virtaa - ja saa lämmetä näillä kuormilla 35 astetta.

Meillä seinään upotettu Jussi kuumenee siinä 40-50C kuumaksi pinnalta jos siitä vetää nelisen kilowattia useamman tunnin, mutta ei se ole vielä alkanut näyttää huonolta. Posliiniuuni..
 
Se oikein kallis supershuko on varustettu jonkinlaisella katkaisijalla - ilmeisesti kontaktien kipunoinnin välttämiseksi.
Se on juurikin noin. Ja tavallisen sisälämppärin kanssa tuo onkin hyvä, koska töpseli tyypillisesti kiskaistaan irti kuorman ollessa kiinni. Varmaan kannattaisi defakin kiskoa auton päästä ensin, johto ei paljon maksa. Toki se autonkin pää siitä sitten kuluu samalla, mutta autot menevät vaihtoon ajallaan.

Sähköauton kanssa tuota katkaisijaa joka kytkeytyy vasta kun pistoke on pohjassa, ei tarvita, koska kontaktori kytkee vasta kun type2 -pistoke on työnnetty riittävän syvälle autoon, ja vastaavasti pilot-signaali katkeaa ennen vaiheita, joten kontaktori aukeaa ennen kuin liitin on kokonaan irti. Näin sitä kipinää ei synny, mutta sellaisen voi tosiaan saada aikaan mikäli repii schukon kesken latausta normaalista rasiasta. Superschukossa sekään temppu ei kävisi kontaktien päälle.

Oman talon seinässä autojen ulkorasia oli kymmenen vuoden iässä varsin kypsyneen näköinen. Se näytti palaneelta sisuksistaan, mutta muovien pinnalla oli vain mustaa, se oli rakenteellisesti yhä ihan ok. Kipinää siinä oli iskenyt ja paljon, ja kontaktit olivat myös sen näköiset. Väärä järjestys irroittaessa, se siinä on syynä ollut.
 
.............

Meillä seinään upotettu Jussi kuumenee siinä 40-50C kuumaksi pinnalta jos siitä vetää nelisen kilowattia useamman tunnin, mutta ei se ole vielä alkanut näyttää huonolta. Posliiniuuni..

mitenköhän ne italiassa pärjäilee rasioineen kun eilen siellä oli 50c varjossa, jussi vaihtuu luigiksi
 
Jos mittaat yleismittarilla vastuksen maajohtimen ja nollan välistä sekin pitäisi olla kohtuullisen pieni, muo yhdistyvät kuitenkin keskuksessa jos asennukset ovat asiallisia.
Jep. Mittarin mukaan nollan ja maan välillä hyvä yhteys, joskaan vastuksesta en mene mitään sanomaan. Myös auton sisätilan lämmitin toimi samalla tavalla vaiheesta nollaan ja maahan. Olisihan tuosta voinut vielä mitata jännitteen maajohdosta kuorman kanssa mutta ei enää kädet riittäneet eikä ollut semmoisia käteviä eristettyjä hauenleukoja.
 
aina morkataan jos vähänkin diy
tässsä kuva tänään eräästä hyvinkin tunnetusta eteläsuomalaisesta hotellista
 

Liitetiedostot

  • hotelliasennuksia.jpg
    hotelliasennuksia.jpg
    68,6 KB · Lukukerrat: 363
Raplasin tuossa muuten yhden kattorasian huppuliittimiä. Ne huput olivat aivan irti, vaikka tuskin niitä voi kiinni kiertäessä hölskymään jättää vaikka yrittäisi. Kiertelin ne tiukemmalle - mutta hiukan tuo huppulittimen pitempää käyttöä haittaa. Nuo olivat olleet katossa ehkä 40 vuotta.
 
Raplasin tuossa muuten yhden kattorasian huppuliittimiä. Ne huput olivat aivan irti, vaikka tuskin niitä voi kiinni kiertäessä hölskymään jättää vaikka yrittäisi. Kiertelin ne tiukemmalle - mutta hiukan tuo huppulittimen pitempää käyttöä haittaa. Nuo olivat olleet katossa ehkä 40 vuotta.

ei se jousi sieltä mihkään löysty, en usko ennenkuin näen edes ensimmäisen löystyneen, löysällä on ollut se muovinen suoja jonka olet kierrellyt kiinni
meillä on aika paljon -70 luvulla asennettuja nytkin käytössä, vähän suuremmassa mittakaavassa ja vaativammassa olosuhteissa kuin omakotitalo, ensimmäistäkään löysää jousta en ole tavannut
 
Taitaa olla DIY-miehen aika soittaa sähkäri paikalle. 2000-luvun alussa rakennettu talo on kyllästetty ihanilla MR16 12V spottivaloilla. Keittiöstä on yksi kolmen valon sarja alkanut temppuilemaan. Välillä toimi hyvin ja välillä sammui muutaman sekunnin jälkeen. Loogisesti ajattelin muuntajan olevan käyttöikänsä päässä. Tuo on vaihdettava miellyttävästi yläpohjan kautta joten tilasin SLO:lta pari sopivan huokeaa 30w ledimuuntajaa (vanhat 30-150W halogeenimuuntajia). Toisen muuntajan vaihdoin harjoittelumielessä kodinhoitohuoneeseen kun siellä sen pystyi tekemään kätevästi alakautta. Ei ongelmia siinä ja kaikki toimi.
Tuon keittiön oikutelleen muuntajankin sain suht helposti vaihdettua kun muuntaja sattui olemaan miltei kulkusillan vieressä. Muttamutta. Ongelma toistui uudella muuntajalla paitsi nyt paikalle laitetut ledit alkoivat välkkymään, ja välillä taas toimi moitteetta. Onko ajatusta mistä moinen voisi johtua? Saman katkaisijan takana kaksi muuta spottisarjaa toimii ok. Voisiko tuolla 12voltin puolen kaapeleissa olla jotain rotansyömää mikä tuon aiheuttaisi?
Sähkäri tuon saa kuitenkin katsoa kuntoon kun itseltä ei löydy edes yleismittaria.
 
Meillä ollut keittiössä kattovalossa ledien kanssa välillä tätä. Kaikki rinnan. Joku 230 V sisään rakennetun virtalähteen resonanssi? En tiedä mikä aiheuttaa. Himmentimenkin poistin(hehkulamppu), mutta sama jatkui. Himmenninlamput ledinä taas diskoili miten halusi. Muuten on täysin ok johdot ja kutkennät.

Vaihdoin kaikki Airamiin, ja nyt toimineet.

Naapuritaloyhtiö vaihtoi kaikki ulkolipan valot ja siellä välillä joku lamppu leikkii disko ta strobovaloa.
 
Ongelma toistui uudella muuntajalla paitsi nyt paikalle laitetut ledit alkoivat välkkymään, ja välillä taas toimi moitteetta.
Itse etsisin ensiksi vikaa 12V:n johdotuksessa olevista katkoksista kuvattujen oireiden perusteella. Ei välttämättä ole ihan helppoa, vaikka olisi yleismittarikin.
 
Itse etsisin ensiksi vikaa 12V:n johdotuksessa olevista katkoksista kuvattujen oireiden perusteella. Ei välttämättä ole ihan helppoa, vaikka olisi yleismittarikin.
Sain nyt jotain aikaiseksi tämän suhteen. Vaihdoin viikonloppuna GU10 kannat, vedin uudet kaapelit ja korvasin muuntajan jakorasialla. Ei vilku valot enää.
Toki tuo vika saattoi olla myös katkaisijassa mutta eipä ainakaan oireile noilla 230V polttimoilla.
Edit: 12V kaapelointi näytti ihan ehjältä, parista kohtaa oli hieman kuumuudesta kellastunut yksi pätkä.
 
Jos jonkun asian laatua tässä saa ihmetellä - niin keskusten mekaniikka. Erityisesti peltiset ovat ihmerimpuloita, hytkyviä peltejä joita saa joogailla kohdilleen väännellen ja pujotellen ja senkin jälkeen koitetaan saada pieni peltiruuvi vielä osumaan... ainoastaan 10v vanha Hagerin muovinen pikkukeskus on sellainen jota voi avata ja sulkea kiroilematta kun pitää laittaa uusi ryhmä tulille.
 
Kuinkas tämmöinen 3-v kone kytketään?

Koneesta tulee 4 x 1,5mm2 johtoa, punainen, beige, harmaa ja musta. Kone käynnistyy pienestä valovirtakatkaisijasta ja äänestä päätellen sisällä on ainakin kontaktori. Se on oletettavasti maan ja vaiheen välissä. Jos kytken punaiseen maan, sitten siinä kulkee pieni virta ja jos kytken nollaan sitten ei jää paikkaa mihin maajohdon kytkisi ellei siihen samaan.

Sorvin kaapeli.jpg


Siirtojohdon matkalla piti ohittaa tämmöinen jakorasia, joka on saanut kyllikseen 20 vuodessa vaikka on täysin auringolta piilossa. Wagoilla tuo olisi nätti tehdä uusiksi, mutta maajohtoon liittyy 6 johtoa. Yksi kaapeli on valokatkaisijan johto, yhden perässä katkaisijalta syttyvä lamppu ja muut vain jaetaan. Valitettavasti joudun turvautumaan ABB:n muovirasiaan, kun lähtöjä on noin paljon ja joka suuntaan.

5:n johdon Wagoilla tuosta muuten kätevästi selviää, mutta maita on 6kpl (6 johdon vipuwagoja ei taida olla olemassa?). Ehdottaisin eristämätöntä 6:n johdon ruuvikiristeistä messinkistä maadoistuspalikkaa.

Jakorasia 6 johtoa.jpg
 
Takaisin
Ylös Bottom