Sähköasennustarvikkeiden ja asennusten laatu

1.5mm2 kolmivaiheinen on jo aivan helppo saada mahtumaan. Nostamalla liittimiä se aukeaa taas selkeäksi
 

Liitetiedostot

  • 16409475574647313605973147027235.jpg
    16409475574647313605973147027235.jpg
    58,5 KB · Lukukerrat: 255
  • 16409476225598342794268375362347.jpg
    16409476225598342794268375362347.jpg
    61,8 KB · Lukukerrat: 299
1640948121012.png


Tässä on johdot liian lyhyet ja virheellisesti järjestetty, esim. kevi oikeanpuolimmaiseen johtoon lähtee muiden sekaan heti liittimen luona. Sen pitäisi olla pidempi, että se mahtuu tulemaan esim. kaikkien muiden johtojen alla aivan vasempaan reunaan asti, ja putkahtaa ylös vasemman johdon vaipan luota kuten muut kevit.

Johtojen pitäisi mennä rasian yläreunaa kohti, yhdistyä nippuihin, yläreunassa U-taitos jonka jälkeen johdot menevät nippuina alaspäin, ja liittimet rivissä johtojen tuloreunan ja kannen välissä, nippujen pituudet limitettynä ettei liittimet tule liikaa päällekkäin.

Silloin asennus aukeaa muutoksia varten kuin sarana, mutta silti, jotta se muutosten jälkeenkin pysyy yhtä siistinä, joutuu 2.5mm2 kanssa usein avaamaan kaikki liittimet että johdot saa menemään oikein kerroksittain vanhojen mukaisesti. Ja johtojen on oltava yllättävän pitkät, vaikka osa niistä sitten lyheneekin kun ne katkotaan mittoihin ja limitykseen, niin ainakin yksi jää jokaisesta pitkäksi.

Kytkentä ja johtojen pätkintä on siis tehtävä väri/liitin kerrallaan ja vasta sitten kun kaikki johdot on paikallaan, muuten ei tule kaunista.

Tuolla 3-v -rasiassakin mahtuisi olemaan enemmänkin piuhaa lenkkeinä, jolloin kytkentä olisi ollut helpompaa. Lisäksi se 1-vaiheinen on tarkoitus haaroittaa noissa pohjan 3 liittimessä, ne ei oikein palvele mitään tarkoitusta noin että niissä on 2 johtoa kussakin ja haaroitus 1-vaiheiselle on tehty 3-vaihepistorasian liittimissä, jotka ei ole tarkoitettu 2 johdolle. Sama sitten vetää kaikki johdot sinne, jos siellä kuitenkin haaroittaa.

Itsellä on aiempi versio ko. rasiasta jossa kaikki 5 liittimen paikkaa on käytössä ja myös kaiki 3-vaiherasian 5 napaa on tehtaalla johdotettu pohjassa oleviin liittimiin, tuo on uudempi säästöversio jossa on ilmeisesti tarkoitus vetää 2 vaihetta suoraan ja maa, nolla ja 1 vaihe pohjassa haaroittaen.
 
Viimeksi muokattu:
Jakorasia on virallisesti täynnä vasta sitten, kun johtoja tarvitsee asetella vasaran avulla.
Juu, onhan niistä ne säännöt johtojen ja liittimien määristä, mutta ne on aika järjettömät kun esim. uusimman mallin 2-napainen Wago on melkoisesti pienempi kuin menneen maailman liittimet. Ja kelvoton asentaja saa niillä määrilläkin aikaan semmoisen sumpun ettei mitään rajaa, huolella voi laittaa vaikka kuinka paljon enemmän.
 
Kerro ihmeessä, miten vivuttomista saa johdon helpoiten? Yksittäisen johdon saa helposti, kun sitä pääsee kiertämään samalla kun vetää, mutta jos liittimessä on vaikkapa kolme johtoa kiinni, ei niistä mitään pääse kiertämään oikeastaan ollenkaan. Ellei siis katko vähintään kaksi, jolloin nysät kyllä lähtee ja samoin se viimeinen katkaisematon johto, kun itse liitintä pääse kiertämään.

Johdosta kiinni yksitellen ja samalla vetää ja pyörittelee johtoa ja wagoa eri suuntiin.
Mmj kanssa en näe mitään järkeä käyttää avattavaa wagoa, perinteinen on pienempi niin mukavampi käyttää.
Vipuwago vasta sitten kun on useampi säikeistä johtoa
 
  • Tykkää
Reaktiot: iqo
On ne vivut kivoja jos suunnittelee lisäyksiä, lopuksi sitten tavalliset tilalle. Mutta vain ne uudet (läpinäkyvät) vivuttomat on edes pienempiä kuin ne uudet läpinäkyvät vivulliset.

Aiemmat ei-läpinäkyvät vivuttomat oli ihan samaa kokoa kuin nuo uudet vivulliset ja niillä pärjättiin. Toki ne vanhat vivulliset sitten vasta olikin mohloja, niitä en käyttäisi kuin pakon edessä monisäikeisiin.
 
Ite vielä 2010 asti huppuliittimillä kytkenyt, niillä kun oppinut tekemään ni oppinut kuinka tärkeää on johtimien järjestely rasioissa.
 
tuo on uudempi säästöversio jossa on ilmeisesti tarkoitus vetää 2 vaihetta suoraan ja maa, nolla ja 1 vaihe pohjassa haaroittaen.
Sähköliikkeessä oli kaksi tämmöistä mallia, toinen haaroitettava, jossa ilmeisesti 5 kpl noita pohjakytkentä palikoita mutta ei valovirtarasiaa. Nyt sain samalla myös valovirtamahdollisuuden mutta en haaroitettavuutta. Paikat ovat semmoisia, että voin viedä johdon toisella puolella seinää ja tuoda putkella läpi minne tarvitsee. Näin sain ne kiinni tukevampaan pohjaan eikä voimavirtajohdot risteile pinta-asennettujen valovirtajohtojen kanssa. Muutenkin tukevammalla alustalla, kun ei tarvinnut (yrittää) kipsilevyyn kiinnittää. Pistoasiat saan kiinni alustapalan kanssa ruoteeseen kipsilevyn läpi.

Kiitoksia kovasti käytännön neuvoista.
Ne olisi sitten pitänyt keriä vähän niin kuin kiepille rasian seinille. Johdot siis tuli katkottua liian lyhyiksi :prkl:
 
Juu, 2.5mm2 joustaa mukavasti jos sitä on pitkä pätkä joka on U:n muotoiseksi taivutettu tai muuten pyöreä lenkki, lyhyenä siitä tulee ihan toivoton kanki.

U:sta ei saa tehdä liian jyrkkää, tai kupari kovettuu ja sitten se on pysyvästi mutkalla, eikä enää taivu. Loivasti taivutettuna pysyy hyvänä.
 
1) Onko noiden jakorasioiden ketjuttamisella jotain maksimimäärää ?
Tuo kaapelireitti kulkee nyt kätevästi ja siinä on 4 jakorasiaa sarjassa, päähän tulee vielä kiinteä käyttö. Monta Wagoa siis matkalla mutta kuormaa yleensä vain yhdessä.
Tämä kiinnostaisi minuakin. Onko jossain määritelty kuinka monta jakorasiaa voi yhden johdon välissä olla?
 
Suomessa ei ole tietääkseni rajoja, muuten kuin oikosulkusuojauksen, ylivirtasuojauksen ja kosketusjännitesuojauksen toiminnan asettamat reunaehdot, ja liittimien tai rasioiden määrä ei vaikuta niihin, ainoastaan johdon pituus ja paksuus (ja syötön oikosulkuvirta).
 
On, johtohan siinä kuluu eikä liitin. Mitään rajoitusta ei ohjeissa ole montako kertaa saa irrottaa. Tosin 7-lankaisen irrottamisen vivuttomasta Wagosta ohjeet kieltää, mutta ei se sieltä kyllä tulekaan vaikka mitä tekisi.
 
Suomessa ei ole tietääkseni rajoja, muuten kuin oikosulkusuojauksen, ylivirtasuojauksen ja kosketusjännitesuojauksen toiminnan asettamat reunaehdot, ja liittimien tai rasioiden määrä ei vaikuta niihin, ainoastaan johdon pituus ja paksuus (ja syötön oikosulkuvirta).
On niistä jotain .. en nyt jaksa etsiä, mutta olikohan esmes niin että jos ketjuttaa pistorasiassa siihen perään on paheksuttavaa laittaa jakorasia ?
 
Tuo on ollut menneisyydessä kiellettyä, en muista mikä se pykälä täsmälleen oli ja onko se yhä voimassa. Aiemmin oli myös mm. kielto liittimistä kojerasiassa jota ei tietääkseni enää ole -> kuitenkin voi liittimellä jatkaa ryhmää kojerasian pohjalla ja siitä ottaa lenkit pistorasialle, se ei ole ketjuttamista kalusteessa enää silloin.

Mutta nykyisin on myös pistorasioita joissa on jopa 4 liitintä ja niillä voi haaroittaa, tuo erillisten jakorasioiden aika on hieman menneisyyttä.

Mutta tämä on ihan eri sääntö kuin liitosten tai ketjussa olevien rasioiden maksimimäärä. Esim. jenkeissä on tiukat rajat montako pistorasiaa saa olla per ryhmä, ja myös tiukat rajat montako pistorasiaa eri huoneissa pitää vähintään olla neliöiden mukaan, eli jos haluaa vähemmän, ei maailman vapaimmassa maassa saa rakentaa sellaista kuin haluaa - koska niistä minimipistorasiamääristä tulee sitten tietty määrä ryhmiä sen pistorasioita per ryhmä -säännön mukaan ja sitten taas säännöt joissakin osavaltioissa pakottaa myös tietyn kokoiseen liittymään niitä kaikkia pistorasioita ja ryhmiä varten, halusi niitä tai ei.

Sääntöjä perustellaan esim. oviaukon poikki vedettyjen johtojen vaarallisuudella, eli oviaukon molemmin puolin on oltava pistorasioita. Mutta pidän aika holhoavana tätä kun on puhe sentään Yhdysvalloista.
 
oviaukon molemmin puolin on oltava pistorasioita.
Nuo oviaukon pielet on mielestäni erinomaisia paikkoja pistorasioille, sillä ne harvemmin jääävät huonekalujen taakse. Muita hyviä paikkoja olisivat ikkunan pielet. Varsinkin imuria käytettäessä oven pieli on yleenä muutenkin paras paikka laittaa se töpseli seinään. Seinillä olevat pistorasiat sopivat vain niille laitteille, jotka nyt sattuvat tulemaan niille main.
 
Oikeasti ratkaisuna ei ole kuin etsiä missä harmaa menee runkoon, irrottaa se sieltä, vetää rungosta uusi kevi ja liittää se maahan. Harmaa on sen jälkeen nolla.
Jep,

Niin se sorvi lähti käyntiin. Vaihdoin koko juuttaan 4 -johtoisen kytkentäkaapelin, kun ei sinne suojaputkeen olisi mitään lisäjohtoa saanut. No, koneen kytkentäkopassa oli vedetty tuo harmaa maihin, lisäksi se oli haaroitettu moottorille, missä se oli maissa. Suoraan moottoria syöttävän nelinapaisen johdon jätin entiselleen ja jätin siis siellä sen vanhan harmaan maihin. Muuten irrottelin maakuormat uuteen siniseen ja ruuvasin KeVin runkoon. Varsinaista kormaa löytyi kontaktorin kela ja virran merkkilamppu, ei muuta. Noille löytyi vielä oma komea sisäinen 5A posliini sulake.

Sitten edelliset asentajat olivat käyttäneet pikkuriikkisen leikkuunestepumpun syötössä Sininen-Ruskea-KeVi johtoa sujuvasti 3-v johtona. Ei varmaan muuta vikaa kuin tuo KeVi vaihejohtona ? Jätin koko pumpun pois käytöstä kun tuo litkujen kanssa läträäminen on niin sottaista touhua ja viimeisessä hädässä voi vaikka kaataa pullosta, jos nestettä tai öljyä esim. poratessa tarvitsee.
 
Virrat tulee yhdeltä varokkeelta pistorasialle ja kahdelle kattolampulle. Molemmat kattolamput syttyvät samalta valokatkaisijalta. Jotenkin metkaa kun Sinistä on käytetty sekä nollajohtona että maajohtona. Näin on pärjätty 3-karvaisilla.

#1 VALAISIN, jonka alla risteävät seuraavat johdot:
  • MMJ1, virtakaapeli suoraan keskukselta (Kevi, Sininen, Musta)
  • MMJ2, jatko valaisimelle #2 + pistorasialle (Sininen, Musta, Ruskea)
  • MMJ3, valokatkaisija oven pielessä (KeVi, Sininen, Musta, kytketty vain Sininen&Musta)
  • Lisäksi lampun omat johdot oli johonkin kytketty (ilmeisesti MMJ1 Sininen ja MMJ3 Musta)
#2 VALAISIN ja sen alla risteävät
  • MMJ2 valaisimelta #1, jossa Sininen = nolla&maa, Musta=kytkinohjattu ja Ruskea=jatkuva virta)
  • MMJ4, Pistorasialle edelleen jatkava (KeVi, Sininen, Musta). Pistorasiassa aina virta. Pistorasialle jatkava KeVi ottaa siis sen maakontaktinsa edellisen kaapelin sinisestä karvasta ja virran edellisen kaapelin ruskeasta.
  • Valaisin itse kytketty Siniseen ja Mustaan
Koko systeemin valopuoli olisi tarkoitus uusia ja korvata pari vanhaa häikäisevää "kattolamppua" useilla ledivaloilla.
  • VE0: Kytken juuri niin kuin ne oli jos tuo alkuperäinen on OK. Kaikki uudet valaisimet syttyvät katkaisimesta. Tämä olisi se alkuperäinen ja paras suunnitelma ja koko postaus turha.
  • VE1: Kytken toisen valaisimen paikalle liiketunnistimella ohjatun valaisimen, joka saa jatkuvasti sähköä eikä sitä voi katkaista muualta kuin varolta tai irrottamalla valaisimen pistotulpan.
  • VE2: Korvaan toisen valaisimen vain jakorasialla yhdistääkseni piuhat eli valo jää kokonaan pois.
  • VE3: Kytken tuon toisen pistorasian valokytkimen taakse eli siinä pistorasiassa on sähköt vain kun on valot. Harvemminpa siitä on sähköä tarvinnut ottaa pimeässä pannuhuoneessa. Huono puoli, että jos siihen laittaa jonkin isomman kuluttajan, ne virrat kulkevat silloin sen valokatkaisijan kautta.
Sitten ajatus oli kytkeä valaisimet ketjutetuilla tuplapistorasiolla, joista toinen puoli jää siis vaapaksi. Toiseen tulisi se valaisin, kun noissa ”työvaloissa” aina se pistokekin on valmiina ja toinen jäisi vapaaksi kattopistorasiaksi.
 
Jep,
Niin se sorvi lähti käyntiin. Vaihdoin koko juuttaan 4 -johtoisen kytkentäkaapelin
Minulla on sorvi ja jyrsin vm. 1961 Tsekkivalmisteita (Neuvostoliitto) ja niihin pitäisi ehdottomasti vaihtaa kaapeloinnit. Koneiden kytkentäkotelon suojakannet on vain paikalla hakasilla ja pieni kolahdus niin lattialla makaavat...
Sen verran "paljasta pintaa" siellä on että sähkötarkastajan mieli järkkyisi;-)

Plus tuo inhottava öljypinta kaikkialla juuri sen leikkunesteen pumpun takia, nestetila on suoraan sähkökytkentöjen alapuolella;-)
 
Takaisin
Ylös Bottom