Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto

Heh, voihan ne näennäisesti laskea hetkeksi kunnes tulee taas uusi investointitarve ja hinnat pomppaa niin että ne aiemmin laskeneet hinnat maksatetaan takaisin. Lämmittää hetken kuin kusi housussa pakkasella, sekin on fakta jonka voi vaikka itse kokeilla.
Kyllä, juuri näin. Edelleen hintojen lasku on hintojen laskua, eikä muuksi muutu. Sehän on selvää että hintoja voi laskea ja nostaa tarpeen mukaan.
 
Vasta kun investoinnit on maksettu. Nehän on velkarahalla tehtyjä. Ja korot on tietenkin suuret kun omistajilta on otettu lainaa.
Tässä toiseen kertaan. Ymmärrän, että kun puhutaan korkotasojen laskusta, niin voi olla ettei ole vielä kokonaan maksettu mutta silti hintoja laskettiin.
 
On kaiketi arvioitu että sosiaalista hyvinvointia voidaa parantaa kun kaikki maksavat sähkön siirrosta saman verran riippumatta sen aiheuttamista kustannuksista.
Tilannehan ei ole tuollainen nykyäänkään, vaan riippuen tariffista ja jännitetasosta, kulutukseen sidottu muuttuva maksu voi vaihdella kymmenkertaisestikin eri asiakkaiden valillä (hinnastostahan näkee). Mutta niille, jotka saavat tuon osuuden halvalla, rävähtävät sitäkin suuremmat perus-, teho- ja loistehomaksut. Halvimmat hinnat edellyttävät lisäksi omien kalliiden lisälaitteistojen hankkimista.
 
Onko tuo yksi siirtoyhtiö kuinka kattava otos Suomen mittakaavassa? Siirtohintojahan voi venkslata ees taas, samalla sitten kätevästi nostellaan kk-maksuja tasaiseen tahtiin.

Hintoja vekslataan sinne tänne, ja jokaisella firmalla ja jokaisella toimialalla on omat näkemyksensä siitä, miten se raha asiakkailta otetaan. Lopulta kaikki näkyy firman tuloksessa viivan alla. Sieltä se lopulta aina selviää, onko asiakkailta laskutettu "liikaa". Jos väite siitä, että maksuja aina vain hilataan asiattomasti ylöspäin, pitäisi paikkansa, se näkyisi vuosi vuodelta suurempana voittomarginaalina firman tilinpäätöksessä. Kannattaa ehkä ennemmin tutkia tilinpäätöksiä, kuin mutuilla nettipalstoilla asiasta.
 
Hintoja vekslataan sinne tänne, ja jokaisella firmalla ja jokaisella toimialalla on omat näkemyksensä siitä, miten se raha asiakkailta otetaan. Lopulta kaikki näkyy firman tuloksessa viivan alla. Sieltä se lopulta aina selviää, onko asiakkailta laskutettu "liikaa". Jos väite siitä, että maksuja aina vain hilataan asiattomasti ylöspäin, pitäisi paikkansa, se näkyisi vuosi vuodelta suurempana voittomarginaalina firman tilinpäätöksessä. Kannattaa ehkä ennemmin tutkia tilinpäätöksiä, kuin mutuilla nettipalstoilla asiasta.
Eli yhden otoksen perusteella heitän tähän Carunan. Asia tutkittu, mutuilua ei esiintynyt.
 
Jos väite siitä, että maksuja aina vain hilataan asiattomasti ylöspäin, pitäisi paikkansa, se näkyisi vuosi vuodelta suurempana voittomarginaalina firman tilinpäätöksessä.

Tähänhän on juuri yritetty puuttua kun on paisuteltu verkon arvoa, jotta siitä voidaan kerätä enemmän rahaa. Vaikka marginaali prosentuaalisesti olisikin sama niin rahaa kuitenkin menee silloin enenmmän voittoihin.
 
Ja voittoja on massiivisesti hävitetty muuttamalla voitot konsernilainojen koroiksi yms. Rahaa voi kerätä lisää, kunhan sen saa keinoteltua kadoksiin Suomen verotuksesta.
 
^ Käsittääkseni siirtoyhtiöiden sallitun voittolaskelman pohjana ei kuitenkaan ole koskaan ollut kirjanpidon mukainen liiketoimintavoitto, vaan laskelma verkon taseen pohjana olevasta jälleenhankinta-arvosta ja sille lasketusta kohtuullisesta korosta (korko on kylläkin ollut korkeahko). Sikäli tuota muutettiin hiukan kireämmäksi, että verkon tasearvoa ei aluksi vähennetty asianmukaisesti kulumisen ja vanhenemisen seurauksena poistoilla ja uushankinta-arvoa peräti korotettiin indeksin muutoksia seuraten ja uudet lisäinvestoinnit otettiin täysimääräisesti mukaan taseeseen keikkumaan. Poistoja ei kaiketi vieläkään oteta lukuun todellisuutta vastaavasti taseen määrittelyssä.

Konsernilainakeinottelu ei liity suoraan sallitun voittolaskelman ylärajaan, vaan se tosiaankin on keino kupata voitot pois Suomen yhteisöverotuksen piiristä. Kirjanpitoonhan voittoja syntyi, kun maksimivoittolaskelman rajat olivat etenkin aikaisemmin niin hövelillä periaatteella määritelyjä.
 
Motonettien pihoille myös pikalaturit. Faaast toimittaa ja samassa on myös reserviin osallistuva akku mukana. 150 kW pitäs valua joka autolle.

Tämä on fiksua että otetaan akustoja mukaan latureihin. Pärjätään pienemmällä kaapeloinnilla, ollaan mukana joustoissa tietyissä rajoissa, mutta voidaan tarjota kunnon tehoja. Tykkään.
 
onhan sitä sähköä ja latureita joka paikassa

facesta kopsattu, ei hirveä rikos kaiketi

1748414574930.png
 
Tämä on fiksua että otetaan akustoja mukaan latureihin. Pärjätään pienemmällä kaapeloinnilla, ollaan mukana joustoissa tietyissä rajoissa, mutta voidaan tarjota kunnon tehoja. Tykkään.

Kunnon tehoista voi toki olla montaa mieltä. Itselläni ongelmana on auton pienen akuston matala jännitetaso. Tuollaisesta 150 kW Kempowerista saa vain noin 100 kW lataustehon. Auton maksimiin (135 kW) vaaditaan vähintään 200 kW latausasema.
 
Aikas paljon alkaa olemaan jo tehokkaampiakin latureita
1750843458466.png
 
Huusin huutokaupasta pari 30kw latausasemaa, ajatuksena oli laittaa tulevan tallin pihalle noista toinen pönttö, nyt kuitenkin tuli mieleen josko kaapin laittaisikin talliin sisälle ja ottaisi lämmönkin häviöistä talteen, mielipiteitä kannattaako vai asentaako vain pihalle?
 
Huusin huutokaupasta pari 30kw latausasemaa, ajatuksena oli laittaa tulevan tallin pihalle noista toinen pönttö, nyt kuitenkin tuli mieleen josko kaapin laittaisikin talliin sisälle ja ottaisi lämmönkin häviöistä talteen, mielipiteitä kannattaako vai asentaako vain pihalle?
Siis DC latausasemia?

Ne kyllä tekevät jonkunverran lämpöä, jonka tallettaminen ihan perusteltua.
 
Siis DC latausasemia?

Ne kyllä tekevät jonkunverran lämpöä, jonka tallettaminen ihan perusteltua.
Jep, dc-laturi.
Mielessä kävi myös omiin nimiin lataajat kun noissa ei ole maksupäätteitä, toisaalta pienellä paikkakunnalla ei ole suurta pelkoa väärinkäytöksistä mutta kuitenkin
 
Meillä on yksivaihelataus konassa ja dc-lataus tuo tuohon talvipakkasilla apuja ja ehkä onnistuu tulevaisuudessa pörssisähkölläkin pelaamaan.
 
Huusin huutokaupasta pari 30kw latausasemaa, ajatuksena oli laittaa tulevan tallin pihalle noista toinen pönttö, nyt kuitenkin tuli mieleen josko kaapin laittaisikin talliin sisälle ja ottaisi lämmönkin häviöistä talteen, mielipiteitä kannattaako vai asentaako vain pihalle?
Tuo vaatiikin 3x50A tai 3x63A liittymän, mutta jos sellainen muutenkin niin tuohan olisi hieno, paitsi tietysti tehomaksut?
 
Huusin huutokaupasta pari 30kw latausasemaa, ajatuksena oli laittaa tulevan tallin pihalle noista toinen pönttö, nyt kuitenkin tuli mieleen josko kaapin laittaisikin talliin sisälle ja ottaisi lämmönkin häviöistä talteen, mielipiteitä kannattaako vai asentaako vain pihalle?
Mielenkiintoista, minkä valmistajan ja mallin laturista on kyse?
 
Napsii laturin sisältä sulakkeita offille

Ei se noin toimi. Voi siellä olla kyllä jotain dip-kytkimiä tai vastaavia, joilla voi asetuksia muutella. Mutta en usko hetkeäkään, että tuo suostuisi toimimaan jos yksikin vaihe puuttuu.

Oliko mukana tarkempaa manuaalia laitteen konffaamiseen? Tuolla nimellähän noita ei enää valmisteta, Enersense osti tuon lafkan joitain vuosia sitten ja valmisti omalla brändillään. Kaiketi valmistaa edelleen, vaan liekö juuri tuota mallia.
 
Ei se noin toimi. Voi siellä olla kyllä jotain dip-kytkimiä tai vastaavia, joilla voi asetuksia muutella. Mutta en usko hetkeäkään, että tuo suostuisi toimimaan jos yksikin vaihe puuttuu.

Oliko mukana tarkempaa manuaalia laitteen konffaamiseen? Tuolla nimellähän noita ei enää valmisteta, Enersense osti tuon lafkan joitain vuosia sitten ja valmisti omalla brändillään. Kaiketi valmistaa edelleen, vaan liekö juuri tuota mallia.
Ei ole manuaalia eikä valmisteta enää
 
Ei se noin toimi. Voi siellä olla kyllä jotain dip-kytkimiä tai vastaavia, joilla voi asetuksia muutella. Mutta en usko hetkeäkään, että tuo suostuisi toimimaan jos yksikin vaihe puuttuu.

Oliko mukana tarkempaa manuaalia laitteen konffaamiseen? Tuolla nimellähän noita ei enää valmisteta, Enersense osti tuon lafkan joitain vuosia sitten ja valmisti omalla brändillään. Kaiketi valmistaa edelleen, vaan liekö juuri tuota mallia.
Toimii vaikka 3kw
 
Toimii vaikka 3kw

Voitko avata tätä yhtään tarkemmin? Sanoit ensin, että sulakkeita avaamalla voi pudottaa tehoa. Nyt sanot että toimii vaikka 3 kW. Eli onko siellä jotain asetuskytkimiä, vaikkapa sitten "sulakkeita"(?), joilla laitteen maksimitehon voi asetella? Monessa sähköautossa on mahdollisuus säätää maksimivirtaa, mutta se säätö toimii yleensä vain auton sisäisellä laturilla, eli AC-latauksessa. DC-laturiin kytkettynä autot yleensä pyytävät niin paljon tehoa, kuin pystyvät vastaanottamaan kullakin hetkellä. Silloin ainoa mahdollisuus on rajoittaa tehoa laturin puolelta.
 
Voitko avata tätä yhtään tarkemmin? Sanoit ensin, että sulakkeita avaamalla voi pudottaa tehoa. Nyt sanot että toimii vaikka 3 kW. Eli onko siellä jotain asetuskytkimiä, vaikkapa sitten "sulakkeita"(?), joilla laitteen maksimitehon voi asetella? Monessa sähköautossa on mahdollisuus säätää maksimivirtaa, mutta se säätö toimii yleensä vain auton sisäisellä laturilla, eli AC-latauksessa. DC-laturiin kytkettynä autot yleensä pyytävät niin paljon tehoa, kuin pystyvät vastaanottamaan kullakin hetkellä. Silloin ainoa mahdollisuus on rajoittaa tehoa laturin puolelta.
Kirjoitin alunperin että napsii laturin sisältä sulakkeita pois.
Laturin sisällä on 9kpl.3.3kw modulia, jokaisessa modulissa on oma sulake..... Tällä hetkellä kytketty 3modulia päälle ja latausteho reilu 9kw
 
Kirjoitin alunperin että napsii laturin sisältä sulakkeita pois.
Laturin sisällä on 9kpl.3.3kw modulia, jokaisessa modulissa on oma sulake..... Tällä hetkellä kytketty 3modulia päälle ja latausteho reilu 9kw

Ok, tämä selventää. Ihan hyvä rakenne tuollainen, ainakin noin kotikäyttöä ajatellen. Laitteen äly ilmeisesti itse haistelee, montako moduulia on "elossa"? Senhän täytyy tietää, paljonko on virtaa tarjolla, jotta ei hämäänny pyydetyn ja saadun latausvirran erosta.
 
Sähköauton verotusta tossa sähkärillä ajellessa fundeerailin. Mitenkähän olisi, jos sähkärin tietokoneesta otettaisiin vuosittain ladattu sähkömäärä ja verotus perustuisi siihen. Ei vaikuttaisi tapa, jolla sähkö tuotettu. Katsastuksen yhteydessä luettaisiin ja verottaja iskisi kimppuun sen mukaan.
 
Sähköauton verotusta tossa sähkärillä ajellessa fundeerailin. Mitenkähän olisi, jos sähkärin tietokoneesta otettaisiin vuosittain ladattu sähkömäärä ja verotus perustuisi siihen. Ei vaikuttaisi tapa, jolla sähkö tuotettu. Katsastuksen yhteydessä luettaisiin ja verottaja iskisi kimppuun sen mukaan.
Nyt jo niillä, joilla ei ole omaa liittymää ja mittaria, kustannus on lähes sama, kun polttoaineilla. Mitenkä mikään porkkana riittää, jos polttoaineissa kate on jokunen prosentti, mutta sähkössä se on satoja?

Yhtälö ei nykyisin toimi, yksikään asema ei tolpassa kerro hintaa, ei ole kilpailua. Verotus pitää saada toki realistiseksi, mutta kyllä koko latausinfran hinnat pitää saada kuosiin ja avoimet hinnat. tolppahinta voisi olla pörssihintaan sidottu, tai edes vähänkään järjevä, eikä 30 snt luokkaa.

Eikä ole järkeä sakottaa siitä, että käytetään hiilineutraalia halpaa pörssisähköä, vaan sitä pitää kannustaa.
 
tolppahinta voisi olla pörssihintaan sidottu, tai edes vähänkään järjevä, eikä 30 snt luokkaa.
Täytyyhän noiden maksaa siirtohinnat ja on saatava katetta latureillekin. Suurteholaturit ovat kaikkea muuta kuin ilmaisia: saattanevat maksaa saman verran per paikka kuin bensapumppu varastoineen, kun kaikki kulut otetaan huomioon? Bensapumppu pystyy lisäksi jakamaan ainetta kymmenien megawattien teholla (litra bensaa on 10kWh raakaenergiaa), joten kustannus per asiakas olisi silloin aika mitätön verrattuna lautausasemaan.
 
Takaisin
Ylös Bottom