Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina vm 2005

[janti]

Tampereen teknillinen yliopisto. Rakentamistalouden laitos.
Raportti 2005:2

Juhani Heljo & Hannele Laine

Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina Suomessa

Näkökulma ja malli sähkönkäytön aiheuttamien CO2-ekv päästöjen arviointia varten

Tässä kiinnostava yksityiskohta mitoituksesta:
"VTT:n tekemässä tutkimuksessa 1995 on selvitetty lämpöpumpun ja
sähkövastusten optimaalista rinnakkaismitoitusta vuotuisten kokonaiskustannusten
minimoimiseksi. Tutkimusten pohjalta on todettavissa, että
n. 50 % vuotuisesta huipputehontarpeesta on optimimitoitus lämpöpumpulle.
Tällä mitoituksella pystytään kattamaan n. 90 % pientalon lämmitysenergian
tarpeesta. /Aittomäki 1995/"

 

[tet]

Vs: Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina vm 2

Tässä kiinnostava yksityiskohta mitoituksesta:
"VTT:n tekemässä tutkimuksessa 1995 on selvitetty lämpöpumpun ja
sähkövastusten optimaalista rinnakkaismitoitusta vuotuisten kokonaiskustannusten
minimoimiseksi. Tutkimusten pohjalta on todettavissa, että
n. 50 % vuotuisesta huipputehontarpeesta on optimimitoitus lämpöpumpulle.
Tällä mitoituksella pystytään kattamaan n. 90 % pientalon lämmitysenergian
tarpeesta. /Aittomäki 1995/"

Tarkoitetaankohan tuossa maa- vai ilmalämpöpumppua? Maalämpöpumppu kun antaa kovillakin pakkasilla maksimitehon ulos, koska maaliuos on koko talven suunnilleen samanlämpöistä pakkasista riippumatta. ILP sen sijaan antaa kovilla pakkasilla vain osatehoa. Näinollen tuohon 50%:n kohtaan ei passaa sovittaa ILPin nimellis- tai maksimitehoa, vaan se teho jonka laite antaa "maksimipakkasilla".

 

[janti]

Vs: Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina vm 2005

Tehon ja lämpötilan pysyvyyskäyrät kertovat enemmän tuosta ILPin mitoituksesta.

Oikeaa tehosuhde lukua ei ILPille pysty sanomaan, koska kukin ILPin teho vaihtelee eri tavalla lämpötilan mukaan. (ks. käyrät tällä foorumilla)

Tuossa PILP insinöörityössä vastaava tehosuhdeluku oli 50%, jolla tuotetaan 80% energiantarpeesta.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,815.0.html

MUTU:
Itse olisin valmis mitoittamaan ILPin tuolle 50% teholle mitoituslämmitystehosta.
Pysyvyyskäyrästä pitää sitten katsoa mille lämpötilalle tämä teho sattuu ja katsoa mitkä pumput tuohon kykenevät.
(Pysyvyyskäyrä olisi parasta tehdä omasta asunnosta esim. sähkö- ja lämpötilamittauksien perusteella)
Tuo tyyppitalon RET mitoitusteho on aika lähellä samoja tehoja kuin mulla. => 4,8 kW vastaava lämpötila on -5 astetta.

=> Elikä etsinnän kohteena olisi pumppu joka tuottaisi tuon 2,4 kW -5 asteen lämpötilassa tai vaikka hiukan enemmän.

edit: Elikä asunnossa on suorasähkölämmitys sähköpattereiden ja lattialämmityskaapeleiden yhteisteho on 6,3 kW. Pesu, KHH ja Sauna tiloja ei ILP pysty lämmittämään (ilma ei virtaa). ~1500 W lattialämmitys teho => ILPin lämmittämäksi suunnitellun alan asennusteho on siis noin 6300W-1500W = ~4800W

 

[janti]

Vs: Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina vm 2005

tet Näyttäisi siltä että alkuperäisessä dokussa/lähteessä on tarkoitettu maalämpöpumppua.
Tuota lähdettä /Aittomäki 1995/ en ole kyllä sähköisenä onnistunut löytämään.

"VTT:n tekemässä tutkimuksessa 1995 on selvitetty lämpöpumpun ja
sähkövastusten optimaalista rinnakkaismitoitusta vuotuisten kokonaiskustannusten
minimoimiseksi. Tutkimusten pohjalta on todettavissa, että
n. 50 % vuotuisesta huipputehontarpeesta on optimimitoitus lämpöpumpulle.
Tällä mitoituksella pystytään kattamaan n. 90 % pientalon lämmitysenergian
tarpeesta. /Aittomäki 1995/"

Päätelmäni perustuu siihen että RAKET-ohjelma oli käynnissä 1993-1998 ja ilmaläpöpumppuja ei tässä ohjelmassa tarkemmin tutkittu. Lisäksi tuota tämä "lämpöpumpun ja
sähkövastusten optimaalista rinnakkaismitoitusta" viittaa siihen että kyseessä on maalämpöpumppu ja lämminvesivaraaja.

Tämäkin raportti oli maalämpöpumpusta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1336.msg13036.html#msg13036

 

[tet]

Vs: Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina vm 2

tet Näyttäisi siltä että alkuperäisessä dokussa/lähteessä on tarkoitettu maalämpöpumppua.
Tuota lähdettä /Aittomäki 1995/ en ole kyllä sähköisenä onnistunut löytämään.

Niinhän se taitaa olla, että "lämpöpumppu" tarkoittaa vielä nykyäänkin yleiskielessä maalämpöpumppua. Kun maalämpöä on käytetty jo vuosikymmeniä, on lämpöpumppu-termi alkanut iskostua mieleen. Nyt kun ilmalämpöpumput ovat alkaneet yleistyä, menee varmaan vielä vuosikymmen, ennenkuin ilmalämpöpumput lasketaan tuohon lämpöpumppukategoriaan mukaan. Yllättävän harva nimittäin kuitenkaan tuntee koko ILP-tekniikkaa. Esimerkiksi viikko takaperin velipoika tuli kylään ja tuijotti suu auki tuota Sanyota. Kovasti sain kertoa ja selittää mistä on kysymys, hän ei ollut moisesta laitteesta kuullutkaan. Muuten kuitenkin hänkin sen verran on tekniikan miehiä (ei tosin työkseen) että autojen, digikameroiden ja tietokoneiden tekniikka on jollain lailla tuttua. Mutta ILP oli ihan uusi tuttavuus. Ensimmäinen kysymys oli, että onko sulla pihalla porakaivo josta lämpöä pumppaat. Ei tahtonut uskoa että ihan ulkoilmastahan minä...

 

[Jihala]

Vs: Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina vm 2005

Hukassa oleva lähde? Ettei olisi kuitenkin tämä:
Tampereen teknillinen korkeakoulu: Pientalolämpöpumppujen toiminta käyttökohteissa vuodelta 1999.
Siinä oli useampi MLP ja ILPit: Sanyo sap-CN98EH ja Haier KFR-20GW.

Löytyy netistä: "antero aittomäki"

 

[janti]

Vs: Sähkölämmitys ja lämpöpumput sähkönkäyttäjinä ja päästöjen aiheuttajina vm 2005

Ainut julkaisu joka sopisi tähän on:

Aittomäki, Antero, Viita, Ilkka, Haapalainen, Heimo, Kauppila, Kari, Laitinen, Ilari.
1995. Pientalolämpöpumpun prototyyppien suunnittelu. RAKET 93...98. Energiataloudelliset
lämmitysratkaisut. Tampere: Tampereen teknillinen korkeakoulu. 22 s. (Tampereen
teknillinen korkeakoulu, Energia- ja prosessitekniikka. Raportti 104.) ISBN 951-
722-337-4, ISSN 1238-4747

toinen olisi

Aittomäki, Antero, Sonninen, Jyrki, Viita, Ilkka, Haapalainen, Heimo, Kauppila, Kari,
Laitinen, Ari. 1994. Lämpöpumpun kehittäminen. Tampere: Tampereen teknillinen korkeakoulu.
96 s. (Tampereen teknillinen korkeakoulu, Energia- ja prosessitekniikka. Raportti
96.) ISBN 951-722-127-4, ISSN 0358-8874