Sähkön hinnan kehitys Suomessa

tet

Hyperaktiivi
Parhaalla mahdollisella tavalla, käy jo ennakkoon😂

Sähköverkossa on tuotantoa aina saman verran kuin kysyntää. Jos tuotantoa yhtäkkiä putoaa pois häiriön takia, sitä pitää saada jostain tilalle, tai sitten kulutusta on vähennettävä. Jos varalaitos onkin tuotannossa häiriöhetkellä, se ei ole enää käynnistettävissä pois pudonnutta laitosta korvaamaan. Mitään ennakkoon käyvää ei voi olla, koska ylituotantoa ei sähköverkossa voi milloinkaan olla.
 

Espejot

Hyperaktiivi

Sähkön nollahinnat ovat pian harvinaisuus​

Vuosi 2024 oli sähkön tuottajille hankala. Sähkön pörssihinta oli nimittäin nollassa tai miinuksen puolella peräti 900 tunnin ajan. Se on noin kymmenesosa koko vuodesta.

Miinuksen puolella hinta oli 725 tunnin ajan. Negatiivinen hinta tarkoittaa sitä, että sähkön tuottaja joutuu maksamaan tuottamastaan sähköstä. Siinä ei tietenkään ole tuottajan kannalta järkeä.

Negatiivisia hintoja on ollut muissakin Euroopan maissa, mutta Suomessa niitä oli kaikkein eniten vuosina 2023 ja 2024.

Miinus- ja nollahinnat johtuvat tuulivoiman määrän nopeasta kasvusta viime vuosina. Ennen vuotta 2022 niitä ei juuri nähty.

Sähkön äärihinnat ovat houkutelleet markkinoille paljon niin sanottua joustavaa kulutusta ja tuotantoakin. Se tasaa sähkön hintaa sekä ala- että yläpäässä.

Energiayhtiöt alkoivat pari vuotta sitten korvata polttoon perustuvia lämpövoimaloitaan sähkökattiloilla, joissa kaukolämpövesi lämmitetään sähkövastuksella. Niihin on usein yhdistetty vielä lämpöpumppuja.

Sähkökattiloiden lisäksi Suomeen rakennetaan tällä hetkellä vauhdikkaasti suuria akustoja eli sähkövarastoja. Tämän vuoden loppuun mennessä niitä on HS:n laskelman mukaan jo noin 1 700 megawatin tehon verran.

Akkujakin pyritään lataamaan mahdollisimman halvalla sähköllä, mikä nostaa sähkön hintaa hintahaitarin alapäässä.

 

kotte

Hyperaktiivi
Totta kai olisi saanut.
Ei olisi saanut, jos Fortum olisi aloittanut laitoksen purkamisen, jo aikaisemmin, kuten uhkasi, jollei laitosta olisi saatu reserviin (käynnistettäväksi, jos erikseen viranomaisen toteama vakava sähköpula uhkaa, jollaista ei tänä talvena ole eteen tullut eikä taida enää ehtiä tullakaan).
 

Harrastelija

Hyperaktiivi
Tuokin olisi mukavaa tietoa pörssistä että mikä on ollut kunkin vartin suurin pyyntö. Onko joka vartille joku joka kokeilee kepillä jäätä ja pyytää 4000€?
Ajan takaa sitä että onko hinta 4000 jos sähkö loppuu ja suurin pyynto on ollut vaikka 3000. Vai tulkitaanko tilanne maksimiksi eli 4000?
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuokin olisi mukavaa tietoa pörssistä että mikä on ollut kunkin vartin suurin pyyntö. Onko joka vartille joku joka kokeilee kepillä jäätä ja pyytää 4000€?
Ajan takaa sitä että onko hinta 4000 jos sähkö loppuu ja suurin pyynto on ollut vaikka 3000. Vai tulkitaanko tilanne maksimiksi eli 4000?
Nuohan ovat Nordpoolgroupin sivuilta saatavilla, esim. https://data.nordpoolgroup.com/auct...id-curves?deliveryDate=latest&bidCurveArea=FI. Tänäänhän korkein tarjous on liikkunut 3344€/MWh vaiheilla (kaiketi jonkin sähkön säätämiseeen suostuvan suurkuluttajan tekemä?).
 

klapikalle

Aktiivinen jäsen
Montako tuntia tänä vuonna suomessa on tuotettu sähköä kulutuksen verran tai enemmän?

Sähköä on tuotu suomeen isolla rahasummalla, se on -merkki suomen vaihtotaseessa. Onko jo maksettu satoja miljoonia vai peräti miljardeilla valuuttaa ulkomaille. Ei ihme että suomi on köyhä kansa ja köyhtyy vaan lisää. Ostetut kilowattitunnit ovat olleet kalliita, sitten kun joskus meillä tuulee ja on myydä sähköä ulkomaille, silloin kilowattitunti hinta on alhainen.

Suomalaisilla olisi arvoltaan norjan öljyvaroja suurempi varallisuus turpeessa, voisimme olla energian tuotannon mahtimaa, mutta kun ollaan puupäitä, vihreitä, luonto pilaantuu tyyppejä, eikä hyödynnetä sitä.

Mikä tekee fossiilisesta norjan öljystä hyväksyttävämmän energialähteen kuin meidän turve?
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Jaa, eikös noiden pitänyt olla liikesalaisuuksia….
Liikesalaisuus on tarjoajan nimi, mutta hinta ja määrä eivät siinä vaiheessa enää ole, kun tarjottu hinta ja määrä sattuu muodostamaan selvän portaan käppyrään (ja kuten edellä todettu, käppyrä näyttää kulmapisteiden hinnan ja tarkentaa määrämuutoksen).
 

kotte

Hyperaktiivi
Mikä tekee fossiilisesta norjan öljystä hyväksyttävämmän energialähteen kuin meidän turve?
Ottamatta kantaa muuten kuin kuluttajan silmissä, niin öljyllä saa (vielä) useimmat autot maailmalla kulkemaan, lentokoneet lentämään, laivat kulkemaan ja mm. tehdyksi muoveja paljon yksinkertaisemmin ja vähemmällä hukkaenergian ja jätteiden syntymisellä kuin turpeesta. Turve sopii lämpökattiloiden polttoaineeksi, mutta ei ole ainakaan ruskohiiltä parempi kivihiilestä puhumattakaan. Ei kukaan polttaisi teknisistä syistä turvetta kattilan lämmön lähteenä, jos vaihtoehtona olisi edullinen kivihiili, jota on maailmassa käyttämässä aivan valtavasti verrattuna turpeen määriin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
öljyllä saa (vielä) useimmat autot maailmalla kulkemaan, lentokoneet lentämään, laivat kulkemaan ja mm. tehdyksi muoveja paljon yksinkertaisemmin ....

No mutta eihän tämä nyt ole vastaus kysymykseen. Eihän sitä turvetta nyt kukaan oikeastaan ole ajatellutkaan kuin poltettavaksi. Siihen turve on muuten monesti jopa haketta parempaa. Joskus oli jotain ammoniakkikehitelmiä mutta tuontitavara on syrjäyttänyt sen ensin idästä sitten lännestä. Öljypohjaisista voisi sitten tehdä muoveja ja tankata lentokoneita, kun näihin nyt ei vaan niitä vaihtoehtoja löydy eikä uusiuvissa ole vielä sitä tarvittavaa potkua edes energiamielessä kattamaan kysyntää.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ottamatta kantaa muuten kuin kuluttajan silmissä, niin öljyllä saa (vielä) useimmat autot maailmalla kulkemaan, lentokoneet lentämään, laivat kulkemaan ja mm. tehdyksi muoveja paljon yksinkertaisemmin ja vähemmällä hukkaenergian ja jätteiden syntymisellä kuin turpeesta. Turve sopii lämpökattiloiden polttoaineeksi, mutta ei ole ainakaan ruskohiiltä parempi kivihiilestä puhumattakaan. Ei kukaan polttaisi teknisistä syistä turvetta kattilan lämmön lähteenä, jos vaihtoehtona olisi edullinen kivihiili, jota on maailmassa käyttämässä aivan valtavasti verrattuna turpeen määriin.

Mutta Suomessa ei tuoteta kivihiiltä. Sen polttaminen olisi miinus-merkkinen erä vaihtotaseessa vaikka halvempaa oliskin.
 

tet

Hyperaktiivi
Mikä tekee fossiilisesta norjan öljystä hyväksyttävämmän energialähteen kuin meidän turve?

Ei mikään, fossiilinen polttoaine on fossiilinen polttoaine. Ilmastonmuutoksen kannalta myös turve lukeutuu fossiileihin, koska hiilen kiertoaika on aivan liian pitkä ilmaston lämpenemistä ajatellen.

Mikä saa sinut kuvittelemaan, että Norjan öljy olisi hyväksyttävämpi polttoaine kuin Suomen turve? Miten tämä hyväksyttävyys mielestäsi näkyy?
 

klapikalle

Aktiivinen jäsen
Yleinen näkemys on että turve on likainen energian lähde.

Veroratkaisut turvetta kohtaan osoittavat että suomalaiset päättäjät ei pidä turvetta hyväksyttävänä. Kovalla turpeen päästö verotuksella turve ajettiin alas nopeammin kuin päättäjät edes itse uskoivat.

Tämä on suomalaisten oma päätös, kukaan ei siihen ole pakottanut ulkoa päin. Turpeen verotus olisi voitu pitää myös kilpailukykyisellä tasolla jos poliittista tahtoa olisi ollut.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ei mikään, fossiilinen polttoaine on fossiilinen polttoaine. Ilmastonmuutoksen kannalta myös turve lukeutuu fossiileihin, koska hiilen kiertoaika on aivan liian pitkä ilmaston lämpenemistä ajatellen.
Fossiilinen se ei silti ole. Fossiilisten ikä lasketaan alkaen kymmenistä miljoonista vuosista. Turvekerrostumien ikä (Suomessa) on aina alle 0,01 miljoonaa vuotta.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Fossiilinen se ei silti ole.

Tilastokeskuskus sanoo seuraavaa
Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka ovat muodostuneet biomassasta ja varastoituneet maaperään miljoonia vuosia sitten. Fossiilisia polttoaineita ovat mm. kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Kansainvälisissä luokituksissa turve luokitellaan usein fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka se on selvästi niitä nuorempi polttoaine.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Ei johtunut kylmästä/lämmityksestä, kun tätä kylmempiä on ollut paljon. Eli kyseessä sähköautot, öljylämmityksen poistotouhut ja datakeskukset ja ehkä joku muu kuluttaja
Ihan näin FYI, tammikuu oli lähes koko Lapissa kylmin sitten 1987. Tätä kylmempiä ei ole ollut paljon. Etelässäkin selvästi keskimääräistä kylmempi, Helsingissä on 1987 jälkeen ollut 3 tätä kylmempää tammikuuta.

Jos katsoo alkuvuotta tähän päivään saakka, niin ~Oulusta ylöspäin on kylmin alkuvuosi sitten 1985/1987 ja Oulusta alaspäin kylmin sitten 2010 (mikä oli etelässä yleisesti tämän vuosituhannen kylmin talvi). Voidaan siis puhua varsin harvinaisesta tilanteesta, eikä siten ole mikään ihme että sähköä kuluu ja hinnat on korkealla, varsinkin kun ottaa huomioon yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset sähkön kulutuksen osalta.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Myös USA:ssa ja Euroopassa on ollut poikeuksellisen kylmää mikä onvaikuttanut kaasunhintaan. Kaasun hinta taas vaikuttaa sähkönhintaan.

Eurooppalaisten kaasupörssien päivähinnat nousivat tammikuussa säiden kylmentymisen takia. Hollantilaisen ICE-pörssin TTF-päivähinnat nousivat vuoden alun alhaisesta 27-28 €/MWh:n tasosta noin 38-39 €/MWh:n tasolle tammikuun toisella puoliskolla. Nopeaa nousua edesauttoivat Euroopan normaalia alhaisemmat kaasuvarastojen tasot sekä samaan aikaan sattunut poikkeuksellisen kylmä sää myös Yhdysvalloissa, missä LNG:n tuotantoon ja vientiin tarkoitettua kaasua ohjautui putkikaasumarkkinoille.

 

tet

Hyperaktiivi
Veroratkaisut turvetta kohtaan osoittavat että suomalaiset päättäjät ei pidä turvetta hyväksyttävänä. Kovalla turpeen päästö verotuksella turve ajettiin alas nopeammin kuin päättäjät edes itse uskoivat.

Tämä on suomalaisten oma päätös, kukaan ei siihen ole pakottanut ulkoa päin. Turpeen verotus olisi voitu pitää myös kilpailukykyisellä tasolla jos poliittista tahtoa olisi ollut.

Ei ollut poliittista tahtoa, koska poliittinen tahto oli verottaa ilmaston kannalta haitallisia polttoaineita. Turve on sellainen, siksi vero. Ja ihan samalla tavalla verotetaan öljyä, vai luulitko että Norjan öljy on ympäristöverotuksesta vapaata?

Fossiilinen se ei silti ole. Fossiilisten ikä lasketaan alkaen kymmenistä miljoonista vuosista. Turvekerrostumien ikä (Suomessa) on aina alle 0,01 miljoonaa vuotta.

Lue koko lause kiitos: sanoin että ilmaston kannalta fossiilista. Kun ihmiset ovat jo pikkuhiljaa ymmärtäneet fossiilisten polttoaineiden ongelman, on kätevää nimittää myös turvetta sellaiseksi, koska siinä on sama ongelma kuin "oikeissa" fossiilisissa.
 

tet

Hyperaktiivi
Ihan näin FYI, tammikuu oli lähes koko Lapissa kylmin sitten 1987. Tätä kylmempiä ei ole ollut paljon. Etelässäkin selvästi keskimääräistä kylmempi, Helsingissä on 1987 jälkeen ollut 3 tätä kylmempää tammikuuta.

Jos katsoo alkuvuotta tähän päivään saakka, niin ~Oulusta ylöspäin on kylmin alkuvuosi sitten 1985/1987 ja Oulusta alaspäin kylmin sitten 2010 (mikä oli etelässä yleisesti tämän vuosituhannen kylmin talvi). Voidaan siis puhua varsin harvinaisesta tilanteesta, eikä siten ole mikään ihme että sähköä kuluu ja hinnat on korkealla, varsinkin kun ottaa huomioon yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset sähkön kulutuksen osalta.

Yhtä pitkä tuuleton pakkasjakso oli Suomessa viimeksi yli 40 vuotta sitten.

 

Espejot

Hyperaktiivi
Joku voisi tässä kohtaa jo luvata, että ensi talvena ei ole tämmöistä erikoisuutta tarjolla :)
Minä voin luvata että nousua seuraa lasku ja laskua nousu.

Mutta että kumpaa on tarjolla ensi vuonna... tilastollisesti todenäköisempää on että palatanaa normaaliin säähän jos normaalilla ymmäretään tilastollista esiintymistodennäköisyyttä. Peräkäiset kylmät jaksot... todenäköisyyden saisi laskettua tilastoista.
 

Alf

Aktiivinen jäsen
Minä voin luvata että nousua seuraa lasku ja laskua nousu.

Mutta että kumpaa on tarjolla ensi vuonna... tilastollisesti todenäköisempää on että palatanaa normaaliin säähän jos normaalilla ymmäretään tilastollista esiintymistodennäköisyyttä. Peräkäiset kylmät jaksot... todenäköisyyden saisi laskettua tilastoista.
-80 -luvulla oli kyllä useampikin kylmä talvi.
 

Espejot

Hyperaktiivi
-80 -luvulla oli kyllä useampikin kylmä talvi.
Tämän mukaan -85,-86 ja -87. Myös 2010 ja 2011 oli kylmää peräkkäin pääkaupunkiseudulla.

1771928412704.png
 

kotte

Hyperaktiivi
No mutta eihän tämä nyt ole vastaus kysymykseen. Eihän sitä turvetta nyt kukaan oikeastaan ole ajatellutkaan kuin poltettavaksi.
Itse kyllä mielsin vastanneeni juuri lainaamani viestin toteamukseen. Eli öljylle on monia käyttötarpeita, joissa se toistaiseksi käytännössä korvaamatonta. Turpeen käytölle ei vastaavaa välttämätöntä tarvetta ole, vaikkakin:

-- jotkin vanhat hakekattilakonstruktiot vaativat turvetta (tai kivihiiltä) rinnakkaispolttoaineeksi tulipintojen pitämiseksi puhtaana (on myös konstruktioita, jotka eivät tätä vaadi)

-- turve on ennen ollut lievästi verotettua eikä sille ollut säädetty tasapuolisia päästömaksuja muihin fossiillisiin polttoaineisiin nähden (kuten kivihiileen)

-- turve on kotimaassa tuotettua, mutta toki tuottaminen vaatii melkoisesti öljyä keruukoneiden käyttövoimaksi

Turpeen polttaminen ei ole sen siistimpää kuin kivihiilenkään, vaikkakin päästöjen kirjot eroavat (kivihiilessä on usein luonnostaan enemmän rikkiä, raskasmetalleja, fenoleja sun muuta, vaikkakin uraanin määrä voi mennä kummin päin vain ja savukaasujen puhdistus määrää lopputuloksen). Toisaalta turpeen kerääminen on ylivuotinen prosessi ja onnistuminen riippuu sääolosuhteista. Käsiteltyä turvetta on oltava vuoden, parin mittainen puskurivarasto, jotta riittävä määrä olisi saatavilla tarvittaessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta Suomessa ei tuoteta kivihiiltä. Sen polttaminen olisi miinus-merkkinen erä vaihtotaseessa vaikka halvempaa oliskin.
Nykyisessä integroituneessa eurooppalaisessa taloudessa on vaikea sanoa, kumpi loppujen lopuksi aiheuttaa suuremman loven vaihtotaseen nettovaikutuksena: halvan kivihiilen rahtaaminen jostakin vaiko turvetuotannon pitäminen yllä kotimaassa tukitarpeineen ja välillisine tarpeineen. Erityisesti huoltovarmuusvarastoinnin kannalta kivihiilikasa muutaman vuoden tarpeisiin olisi aivan ylivoimainen vaihtoehto turvatuotannon ylläpitoon nähden.

Tällä ei siten tarkoita, että jompaa kumpaa vaihtoehtoa tulisi suosia tai edes sallia. Haittojen ja paheksuttavuuden kannalta eroa on vaikea tehdä, mutta huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen näkökulmasta kivihiili olisi parempi vaihtoehto, jos sitä varmuusvarastoitaisiin pahan päivän varalle (ja olisi edelleen käytettävissä laitoksia, joissa polttaminen on mahdollista).
 

klapikalle

Aktiivinen jäsen
Yleinen näkemys on että turve on likainen energian lähde.

Veroratkaisut turvetta kohtaan osoittavat että suomalaiset päättäjät ei pidä turvetta hyväksyttävänä. Kovalla turpeen päästö verotuksella turve ajettiin alas nopeammin kuin päättäjät edes itse uskoivat. Tämä on suomalaisten oma päätös, kukaan ei siihen ole pakottanut ulkoa päin. Turpeen verotus olisi voitu pitää myös kilpailukykyisellä tasolla jos poliittista tahtoa olisi ollut.
Itse kyllä mielsin vastanneeni juuri lainaamani viestin toteamukseen. Eli öljylle on monia käyttötarpeita, joissa se toistaiseksi käytännössä korvaamatonta. Turpeen käytölle ei vastaavaa välttämätöntä tarvetta ole, vaikkakin:

-- jotkin vanhat hakekattilakonstruktiot vaativat turvetta (tai kivihiiltä) rinnakkaispolttoaineeksi tulipintojen pitämiseksi puhtaana (on myös konstruktioita, jotka eivät tätä vaadi)

-- turve on ennen ollut lievästi verotettua eikä sille ollut säädetty tasapuolisia päästömaksuja muihin fossiillisiin polttoaineisiin nähden (kuten kivihiileen)

-- turve on kotimaassa tuotettua, mutta toki tuottaminen vaatii melkoisesti öljyä keruukoneiden käyttövoimaksi

Turpeen polttaminen ei ole sen siistimpää kuin kivihiilenkään, vaikkakin päästöjen kirjot eroavat (kivihiilessä on usein luonnostaan enemmän rikkiä, raskasmetalleja, fenoleja sun muuta, vaikkakin uraanin määrä voi mennä kummin päin vain ja savukaasujen puhdistus määrää lopputuloksen). Toisaalta turpeen kerääminen on ylivuotinen prosessi ja onnistuminen riippuu sääolosuhteista. Käsiteltyä turvetta on oltava vuoden, parin mittainen puskurivarasto, jotta riittävä määrä olisi saatavilla tarvittaessa.
Sehän turpeessa juuri onkin hyvää, että sitä voi varastoida kasassa turvesuon reunalla vuosia, kunnes käyttötarve tulee.

Eipä pysy lämpö sähkökattilan varaajassa vuosia tallessa, poislukien aivan suurimmat kallioon louhitut lämpövarastot.
 

Husky

Hyperaktiivi
Veroratkaisut turvetta kohtaan osoittavat että suomalaiset päättäjät ei pidä turvetta hyväksyttävänä. Kovalla turpeen päästö verotuksella turve ajettiin alas nopeammin kuin päättäjät edes itse uskoivat. Tämä on suomalaisten oma päätös, kukaan ei siihen ole pakottanut ulkoa päin. Turpeen verotus olisi voitu pitää myös kilpailukykyisellä tasolla jos poliittista tahtoa olisi ollut.
En nyt jaksa tehdä diplomityötä asiasta mutta muistan Yle-tasoisesta lähteestä kuulleeni, että EU kyseli kuinka turpeenne määritätte, kun ei sillä ole mitään merkitystä. SDP pallotteli asiaa ja sattumalta määritti pääministerin mielialoilla, että fossiilinen se on. Ei ollut kaukana että olisi toisinpäin päättänyt. Ja tällä jalkaan ampumisella mennään ja maksellaan aneveroja
 

kotte

Hyperaktiivi
Sehän turpeessa juuri onkin hyvää, että sitä voi varastoida kasassa turvesuon reunalla vuosia, kunnes käyttötarve tulee.
Kun sitä ei oikein voi säilyttää noin. Ensin tarvitaan kuiva kesä, jotta turve voidaan pöyhiä kuivumaan ja sitten se on kerättävä riittävän kuivana pysyvään paikkaan. Toki jokin väliaikainen pressukatoskin voi kelvata. Kaikkina kesinä turpeen kerääminen ei onnistu, kun on liian sateista. Turpeen säilyttämisen kannalta pahinta ongelma on, että se syttyy herkästi itsestään tuleen, jos kasa on liian paksu eikä kostuminen helpota asiaa, vaan yleensä pahentaa. Ruskohiilihän käyttäytyy samaan tapaan. Noita kannattaisi säilyttää tiiviissä varastossa, josta happi on poistettu korvaamalla sisäilma jäähdytetyillä ja suodatetuilla savukaasuilla.

Hyvä kivihiili on sen sijaan todella helppo huoltovarmuuspolttoaine, kun sitä voi kasata ulos korkeaksi ja laajaksi keoksi, eikä tuollainen hiili syty helposti palamaan korkeassakaan kasassa ja siellä kasa on mahdollista sammuttaa (vaatii pöyhimistä). Korkeasssa siilossa kivihiili on kylläkin syttynyt itsestään tuleen (ja tuolla sammuttaminen on vaikeaa, kun ei voi pöyhiä; onneksi hapen voi poistaa tiiviistä varastosta yksinkertaisin periaattein). Kivihiilen kastuminen ei haittaa sen käyttöä höyrykattilan polttaineena. Etelä-Suomeen ja pohjoisemmaksikin hiiltä saisi Puolasta tai miksei Saksastakin hankituksi varalle vaikka kuinka paljon. En siis tuota suosita enkä puolla kuten en turpeen varaan laskemistakaan. Kunhan vain totean.

Turve kannattaisi varata maanparannustarkoituksiin, kasvualustaksi, erikoisten biohiilten materiaaleiksi ym. muihin tarkoituksiin kuin polttamiseen bulkkina.
 

Husky

Hyperaktiivi
ML 20.2.26:
"Etelä-Suomeen saakka yltänyt parin kuukauden pakkasjakso on hyvä muistutus siitä, että kotimaisia biopolttoaineita tarvitaan kylminä talvikuukausina väistämättä.

”On huoltovarmuudenkin kannalta tärkeää, että aiheesta käytäisiin Suomessa keskustelua. Meille valmistuu sähkökattilat ensi talven aikana, mutta näillä alkuvuoden pakkasilla niistä ei olisi ollut hyötyä”, Kokkolan Energian Ahokangas huomauttaa.

Energiapuun varastoinnissa terminaaleihin on omat haasteensa. Polttoaineen laatu kärsii, jos varastointiaika venyy suunnitellusta. Pakkaspiikkien aikaan energiapuuta on ajettava myös metsävarastoilta.

Huoltovarmuuden nimissä Ahokangas korostaa turpeen merkitystä talvikaudella.

Talvella on eri asia hakea turvetta kymmenien tuhansien kuutioiden aumoista kuin kerätä pieniä energiapuueriä metsäteiden varrelta.”

Kokkolan Energian polttoaineesta on ollut tänä vuonna 20 prosenttia turvetta. Puuta laitoksessa paloi viime vuonna noin 225 000 kuutiometriä."

Hihhulointien takia muistaisin olleen puhetta, että tuota kiistatta uusiutuvaa energiapuutakin aletaan sörkkiä viherhommien takia. Voivoi
 

pökö

Kaivo jäässä
Turve poltettuna ilmeisesti ilmastolle huono asia? Tänään joku suomalainen proffa sanoi että laivojen pitäisi käyttää runsasrikkistä polttoainetta jotta ilmastonmuutos pysähtyy, silti hiilivoimaloihin tehtiin rikinpoistolaitteet koska rikistä on haittaa...
Ota näistä nyt selvää
 

pökö

Kaivo jäässä
Harjavallassa metsät tuhoutuivat kun tehtaan rikki päästettiin ilmaan.
Siellä päästettiin paljon muutakin ilmaan, suomen suurin kemikaalikeskittymä kyseessä.
80-luvulla Harjavallassa syntyi eniten kehitysvammaisia lapsia suomen kamaralla eikä ruohonleikkureita tarvittu koska missään ei ruohoa kasvanut.

Nykyään tilanne siellä on onneksi parempi
 

klapikalle

Aktiivinen jäsen
Kun sitä ei oikein voi säilyttää noin. Ensin tarvitaan kuiva kesä, jotta turve voidaan pöyhiä kuivumaan ja sitten se on kerättävä riittävän kuivana pysyvään paikkaan. Toki jokin väliaikainen pressukatoskin voi kelvata. Kaikkina kesinä turpeen kerääminen ei onnistu, kun on liian sateista. Turpeen säilyttämisen kannalta pahinta ongelma on, että se syttyy herkästi itsestään tuleen, jos kasa on liian paksu eikä kostuminen helpota asiaa, vaan yleensä pahentaa.
Saanen korjata että joka kesä jossain vaiheessa turvetta saadaan nostettua, määrä vaihtelee kesän poutaisuuden mukaan. kuivana turve tosiaan kerätään. Turve auma tehdään suon reunaan autotien varteen ja ei todellakaan tarvitse mitään varasto rakennusta, siitä en ole varma peitetäänkö auma muovikalvolla. Turve auma tiivistetään ajamalla tampparilla sen päällä jotta ilma saadaan pois ja itsesyttyminen ei olisi niin todennäköistä, Aumasta pyritään tekemään myös mahdollisimman iso, silloin se säilyy parhaiten. Enkä nyt sanoisi että itsesyttyminen erittäin herkästi tapahtuu, ja jos tapahtuukin se on siellä suon reunassa eikä aiheuta vaaraa ihmisille niin kuin vaikka ydinvoimala onnettomuus.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Turve poltettuna ilmeisesti ilmastolle huono asia?
Juu, sekä poltossa syntyvän hiilildioksidin että yhtä lailla turvesuoksi muokatun suon aiheuttamien lisähiilidioksidipäästöjen takia. Lisäksi suo on ollut kuivatettava, mikä samentanut samalla lähivesistöt. Eli on fossiilisia polttoaineita pahempi ilmastolle ja sen ohella käytännössä myös lähivesistöille. Jääköön muut luontovaikutukset käsittelelmättä.
 
Back
Ylös Bottom