Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kai se on selvää, että tuottajat pyrkivät aina vaikuttamaan oman tuotteensa hintaan. Mitä suurempi tuottaja, sitä paremmat mahdollisuudet.
Sähkön säännöstely edessä?
- Keskustelun aloittaja kotte
- Aloitettu
Miksi sähkön säännöstely Suomessa on mahdollisesti edessä? Syitä on edellä jo tuotukkin esiin mutta ne ovat oikeastaan seurausta jostakin? Jos asiaa lähestyy oikeasta, enimmin asiaan vaikuttavasta tulokulmasta, syynä mahdolliseen sähkön säännöstelyyn ja myöskin sähkön kuluttajahintaan ovat tehdyt poliittiset päätökset. Tästä seuraa heti jatkokysymys, ovatko poliitikot tarkoituksella tehneet tähän tilanteeseen johtaneet päätökset vai osaamattomuuttaan vai kuunneltu vääriä kuiskuttelijoita vai tai ........?
En usko että monikaan on eri mieltä siitä että Suomi on aivan liian riippuvainen tuontisähköstä ja jossain määrin myös labiilista tuulivoimasta. Totta kai Suomi on varautunut sopimuksin sähkön tuontiin ja jossain määrin myös sähköntuotannon tehoreserveihin. Mutta uskoisin kaikissa sopimuksissa olevan myös "force majeure" lauseke. Mitäs sitten tehdään kun naapureilta ei sähköä saadakkaan? Tyvellä säällä tuulimyllyistä ei ole apua vaikka kuinka niitä käskyttäisi.
Lisätty kursiivilla kesken jäänyt lause. Kotte +
En usko että monikaan on eri mieltä siitä että Suomi on aivan liian riippuvainen tuontisähköstä ja jossain määrin myös labiilista tuulivoimasta. Totta kai Suomi on varautunut sopimuksin sähkön tuontiin ja jossain määrin myös sähköntuotannon tehoreserveihin. Mutta uskoisin kaikissa sopimuksissa olevan myös "force majeure" lauseke. Mitäs sitten tehdään kun naapureilta ei sähköä saadakkaan? Tyvellä säällä tuulimyllyistä ei ole apua vaikka kuinka niitä käskyttäisi.
Lisätty kursiivilla kesken jäänyt lause. Kotte +
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #203
Olkoon vain mitä tahansa pykäliä, mutta jos Ruotsissa/Norjassa, Venäjällä tai Virossa tarvitaan sähkö omaan käyttöön, niin tänne sitä ei toimiteta, jos omassa maassa on sähköpula. Suomessa pula iskee kovilla pakkasilla heti, kun yksikin näistä tuontimaista klikkaa. Ruotsissa tilanne on sellainen, että etelän kaapelin toimitukset riippuvat paljon Norjan tilanteesta ja Tanskan sekä Saksan tuulitilanteesta, pohjoisen osalta taas siitä, että ruotsalaiset eivät ole saaneet aikaan riittäviä siirtoyhteyksiä viemään oman maansa vesi ja tuulivoimaa etelään Pohjois-Norjan vesi- ja tuulivoiman ohella (Norjaan ei näet ole yksinkertaista rakentaa maan omalle alueelle kunnon siirtoverkkoa pohjoisen ja etelän välille). Sekä Ruotsi että Norjakin muuttuvat jatkuvasti entistä riippuvammiksi tuulivoiman tarjonnasta, vaikkakin vesivoimavarastoja on etenkin Norjassa aivan toiseen malliin kuin Suomessa (mutta Etelä-Norjasta nuokin on nyt aika vähissä monestakin syystä). Venäjällä taas on ihan omat kuvionsa siinä, milloin sähköä riittää ja milloin ei. Suomi oli iät ja ajat paljon nykyistäkin riippuvampi Venäjältä tuodusta sähköstä.
Suomessa reservivoimaa on vähemmän kuin tuontikapasiteetti Virosta (puhumattakaan Ruotsista tai Venäjästä). Kaasuturbiinihätävoimaa on luokkaa saman verran kuin tuontikapasiteetti Venäjältä, mutta paljon vähemmän kuin tuontikapasiteetti Ruotsista.
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Täysin oma kotimainen sähkö maksa raha, paljonko olet valmis maksaman?Miksi sähkön säännöstely Suomessa on mahdollisesti edessä? Syitä on edellä jo tuotukkin esiin mutta ne ovat oikeastaan seurausta jostakin? Jos asiaa lähestyy oikeasta, enimmin asiaan vaikuttavasta tulokulmasta, syynä mahdolliseen sähkön säännöstelyyn ja myöskin sähkön kuluttajahintaan ovat tehdyt poliittiset päätökset. Tästä seuraa heti jatkokysymys, ovatko poliitikot tarkoituksella tehneet tähän tilanteeseen johtaneet päätökset vai osaamattomuuttaan vai kuunneltu vääriä kuiskuttelijoita vai tai ........?
En usko että monikaan on eri mieltä siitä että Suomi on aivan liian riippuvainen tuontisähköstä ja jossain määrin myös labiilista tuulivoimasta. Totta kai Suomi on varautunut sopimuksin sähkön tuontiin ja jossain määrin myös sähköntuotannon tehoreserveihin. Mutta uskoisin kaikissa sopimuksissa olevan myös "force majeure" lauseke. Mitäs sitten tehdään? Tyvellä säällä tuulimyllyistä ei ole apua vaikka kuinka niitä käskyttäisi.
Jostain aikaisemmasta löytyikin täältä keskustelua: https://lampopumput.info/foorumi/th...atkaisee-sähköt-rovaniemellä-23-9-2014.20978/
Tuolloin homma ei mennyt kuten oli suunniteltu...
Etelä Norjaan sähkövaje 2026 ->
Maatuulivoima epäsuosiossa, siirtoyhteydet riittämättömät ja sähkönkulutus kasvaa etelä norjassa. Vieläköhän rakentavat Briteihin yhden kaapelin lisää ? Britithän moista jo ehdottelivat heti kun ensimmäisestä alkoi sähkö virtaamaan...
reuters.com sanoi:
Southern Norway seen tipping into power deficit by 2026
Norway's power production surplus is expected to fall significantly by 2026, with the south of the country moving into deficit owing to rapidly increasing demand, power grid operator Statnett said on Friday.
www.energymarketprice.com
Reuters lainaus lyhennetty ja laitettu quoteen -Samppa
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
- Keskustelun aloittaja
- #207
Nuo ovat tottuneet kaikkeen kivaan, kun öljyrahoja kanavoituu paljon kulutukseenkin (ja säästöön pannaan liian vähän, vaikkakin paljon kuitenkin). Ulkoapäin katsellen norjalaisia vedetään myös nenästä. SItten ei enää ole kivaa, kun öljy ehtyy ...
Eikös näitä sähkökatkoja ole testattukin mutta palautuminen on ollut hankalaa?
Väitös: Palautuminen valtakunnallisista sähkökatkoista edellyttää suunnittelua, testaamista ja käytännön harjoittelua | Tampereen yliopisto
Valtakunnalliset sähkökatkot eli sähkönsiirron suurhäiriöt ovat harvinaisia, mutta yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan mittavia. DI Antti-Juhani Nikkilän väitöstutkimus esittelee uudenlaisia ja käytännössä testattuja menetelmiä nopeuttamaan sähköjen palauttamista valtakunnallisen sähkökatkon...
www.sttinfo.fi
Tiivistetysti Fingridin vastaukset sähköpulasta:
Onko Suomi omavarainen sähköntuotannossa? V: Ei.
Kuka korvaa sähköpulan mahdollisesti aiheuttamat vahingot? V: Lähtökohtaisesti tuskin kukaan.
Saako kuluttaja korvausta sähköpulan aiheuttamasta sähkökatkosta? V: Ei saa.
Miten sähköpula vaikuttaa sähkön hintaan? V: Todennäköisesti sähkönhinta on sähköpulatilanteessa erittäin korkea.
Sellaista Suomessa herran vuonna 2022. Mikä on mennyt pieleen?
Onko Suomi omavarainen sähköntuotannossa? V: Ei.
Kuka korvaa sähköpulan mahdollisesti aiheuttamat vahingot? V: Lähtökohtaisesti tuskin kukaan.
Saako kuluttaja korvausta sähköpulan aiheuttamasta sähkökatkosta? V: Ei saa.
Miten sähköpula vaikuttaa sähkön hintaan? V: Todennäköisesti sähkönhinta on sähköpulatilanteessa erittäin korkea.
Sellaista Suomessa herran vuonna 2022. Mikä on mennyt pieleen?
Pieleen on menty siinä, että sähköntuotanto ja -jakelu on siirretty markkinatalouden vastuulle. Julkinen hallinto on pessyt kätensä asiasta ja on täysin voimaton nykytilanteessa. Liikemiehet päättää, mitä tehdään ja laskevat bonareita.
- Keskustelun aloittaja
- #212
Vuosikymmenestä toiseen on laskettu sen varaan, että Venäjältä saadaan jatkuvasti luotettavasti suuri määrä sähköä, saman verran kuin suuresta ydinvoimalasta. Kun Pohjois-Ruotsissa on rakennettu vuosikymmenen parin kuluessa lisää kestävästi käytettävää voimantuotantokapasiteettia, tuonti on tuoltakin suunnalta vedetty tappiin, jolloin joustovaraa ei ole. Kolmanneksi luotettiin myös tuontiin Baltiasta, mutta tuo suunta on muuttunut jatkuvaksi sähköimuriksi maakaasukriisin seurauksena.
Lyhyesti sanottuna: suomalaiset on totutettu aivan liian halpaan sähköön. Sähköä ei voi tuottaa luotettavasti tuolla hinnalla, mutta asiasta ei ole välitetty yhtään, vaan annettu vain mennä niin kuin menee. Pääosa puskureista ja joustovaroista on optimoitu pois muka tarpeettomina kustannusten aiheuttajina. Tuotakaan ei varsinaisesti ole kukaan selvästi ottanut strategiaksi, vaan on annettu mennä, minne virta vie samaan tyyliin kuin Fortumin ulkomaan- ja verkkopuolen businesten on annettu mennä.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Äläs nyt, bonarit on kuulemma hyvä juttu, niitä puolustellaan joka foorumilla.
Onko mitään erityistä syytä miksi meillä ei voisi olla näitä muutamaa kappaletta? Kotimaista kattilaosaamista ja poltintekniikkaa. Turvetta pannuun ja muuta puuta. Jännä että tuolla pelaa vaikka klapit on ymmärtääjseni saarella ollu vähissä jo pidemmän aikaa. Fortumihan tuollakin operoi.
www.power-technology.com
Tees Renewable Energy Plant, Teesside
Tees Renewable Energy Plant (Tees REP) is a 299MW biomass-powered, combined heat and power (CHP) plant proposed by MGT Teesside,…
www.power-technology.com
www.gazettelive.co.uk/news/teesside-news/what-next-enormous-160m-tees-21756717.ampOnko mitään erityistä syytä miksi meillä ei voisi olla näitä muutamaa kappaletta? Kotimaista kattilaosaamista ja poltintekniikkaa. Turvetta pannuun ja muuta puuta. Jännä että tuolla pelaa vaikka klapit on ymmärtääjseni saarella ollu vähissä jo pidemmän aikaa. Fortumihan tuollakin operoi.
Tees Renewable Energy Plant, Teesside
Tees Renewable Energy Plant (Tees REP) is a 299MW biomass-powered, combined heat and power (CHP) plant proposed by MGT Teesside,…
Ilmeisesti tämäkin kustiin huolella?
Olihan tuossa ongelmia mutta nyt kun tuli käytyä paikanpäällä niin ihan toiminnassa on. (teesrep)
edit, kappas, ei ollut sama homma kyseessä. Tästä hommasta ei ole hajuakaan, tuo aiemmin linkkaama laitos kyllä on toiminnassa.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #217
Rakennettiinhan noita montakin ennen aivan viime vuosia. Esimerkiksi Naantalissa on melko uusi laitos (oli aivan asuntomessujen yleisöpysäköintialueen vieressä) tuottamaan sähköä ja pääasiallisena Turun seudun pääasiallisena kaukolämmön lähteenä. Nuohan ovat suorastaan pääasiallinen kaukolämmön lähde varsin monissa Suomen kaupungeissa.
Rakentaminen vain loppui ennen viime vuosia, kun sähköä oli niin halvalla saatavissa Venäjältä ja Pohjois-Ruotsista ja sen kautta myös Pohjois-Norjasta. Kaukolämpöä on ruvettu tuottamaan niin, että tuotetaan vain lämpöä eikä sähköä. Bioenergiasta on ollut hiukan pulaa ja se on korostunut, kun puuhakkeen ja turpeenkin osalta on oltu yllättävän riippuvaisia Venäjältä tuotavasta energiasta. Kun ei tehdä sähköä, biopolttoaineet riittävät paremmin pelkän kaukolämmön tuotantoon, kun sähkön tuotantoon sitoutuva osuus lämmöstä jää pois.
Jep. Käytin vähän väärää muotoa. Tarkoituksena enemmänkin sanoa että eikö näitä voisi tehdä lisää. Turvetta vaan kehiin. Monen asian kannattavuus voidaan ehkä nyt punnita uudestaan, tässä tilanteessa. Talvella noi olis hyviä kun molemmille on kysyntää. Lämmölle ja sähkölle.
Uskaltaisitko sijoittaa 30 vuoden TMA:lla turvelaitokseen?
En, mutta takaisinmaksuaikaa ei kaikissa yhteyksissä voi pelkästään huomioida. Pitkä on takaisinmaksuaika sairaalan hätägenuillakin, mutta se siitä. En usko että näillä hinnoilla takaisinmaksuaika on niin pitkä ja tosiaan turvetta piisaisi meillä oikein mukavasti.
- Keskustelun aloittaja
- #221
Noita monipolttoainevoimalaitoksia voi käyttää varsin vaihtelevilla polttoaineilla, eli turpeen ohella puuhakkeella, kivihiilellä ja lajitelluilla tähdemateriaaleilla (jopa lajitelluilla jätteillä). Saatavuuden, hinnan ja poliittisten vaateiden kulloisenkin tilanteen pohjalla voi valita mm. noiden joukosta. Laajempi polttoainevalikoima voi edellyttää polttoaineen esikäsittelylaitteistolta lisäominaisuuksia ja -investointeja.
Kun kyseessä on yksittäiset yritykset jotka tätä tekevät, niin takaisinmaksuajalla on merkitystä. Ei sähköntuottajaa kiinnosta "yleisen hyvän vuoksi" tehdä mitään, jos siitä ei saa korvausta.
Poliittinen riski on vain liian iso, kaikesta poltettavasta voi yhtäkkiä tulla liian kallista tai yksinkertaisesti kiellettyä. Ei kukaan tee myöskään Saksaan uutta ydinvoimalaa kun joku voi vuoden päästä laittaakin sen kiinni kun poliitikot säheltävät.
Ei ole kyseessä yksittäiset yritykset, jos puhutaan laitoksesta mitä ei ole edes olemassa. Laitoksen voi omistaa vaikka valtio ja tuottaa sillä sähköä.
Uusi laitos - Naistenlahti 3
Tavoitteena on rakentaa uusi ympäristöystävällinen CFB-kattilalaitos yhdistettyyn kaukolämmön-ja sähköntuotantoon.
naistenlahti.fi
Valtion ei kuuluisi yleisesti ottaen osallistua kilpaillulle markkinalle, eikä tämäkään ole mikään sellainen poikkeus missä se sille kuuluisi - pelkästään tappiota tuottamaan. Valtiolla olisi kyllä keinot hallita tilannetta muutenkin, mutta ei halua sellaiseen.
Näin suunnitellaan Lahdessa: Sähköt katkotaan maaseudulta, mutta ei kaupungista
Mikäli ensi talvena iskee paha sähköpula, Lahden ympäristön maaseutualueilta aletaan katkoa sähköjä pari tuntia kerrallaan.Näin suunnitellaan Lahdessa: Sähköt katkotaan maaseudulta, mutta ei kaupungista
Mikäli ensi talvena iskee paha sähköpula, Lahden ympäristön maaseutualueilta aletaan katkoa sähköjä pari tuntia kerrallaan.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Lämmön riittävyydestä ei tarvitse olla huolissaan - Lahti Energia
Lahden kaupunki ja Lahti Energia ovat valmistautuneet tulevaan talveen monin toimin. Sähkön riittävyys on yleiseurooppalainen kysymys, mutta lämmön riittävyys on varmistettu paikallisin toimin.
www.lahtienergia.fi
Viimeksi muokattu:
Oho... onkohan perustuslain tarkoittamaa kansalaisten tasa-arvoisuutta? Lisäksi maaseudulla haitat on paljon suuremmat (lämmitys kaupungissa toimii, latte-kone ehkä sammuu tosin) kuin kaupungissa.Näin suunnitellaan Lahdessa: Sähköt katkotaan maaseudulta, mutta ei kaupungista
Mikäli ensi talvena iskee paha sähköpula, Lahden ympäristön maaseutualueilta aletaan katkoa sähköjä pari tuntia kerrallaan.
Näin suunnitellaan Lahdessa: Sähköt katkotaan maaseudulta, mutta ei kaupungista
Mikäli ensi talvena iskee paha sähköpula, Lahden ympäristön maaseutualueilta aletaan katkoa sähköjä pari tuntia kerrallaan.
Viimeksi muokattu:
Miten vesi kiertää ilman sähköä?
No totta turiset.... mutta sitä suuremmalla syyllä ihmettelen miten ihmiset voisi laittaa noin eriarvoiseen asemaan.
72% Suomalaisista asuu kaupunkialueella. Tuntuu vähän oudolta, jos nuo eivät joudu osallistumaan säästöihin. Tai että maaseudulla sähköjä katkomalla säästetään tarpeeksi.
Skata
Vakionaama
No toihan on hyvä. Kansalaisten tasa-arvon loukkaus. Onkohan alueella lehmätilallisia. Automatisoitu navetta. Lehmän pitäisi päästä robotille, eipä robotti pysty lypsämään. Eläinoikeusloukkaus. Mikäköhän mahtaa säästö olla tuolla suunnitelmalla vai lasketaanko sen varaan, että maajusseilla on aggregaatteja ja polttopuita sekä päreitä tuvan ja navetan valaisuunNäin suunnitellaan Lahdessa: Sähköt katkotaan maaseudulta, mutta ei kaupungista
Mikäli ensi talvena iskee paha sähköpula, Lahden ympäristön maaseutualueilta aletaan katkoa sähköjä pari tuntia kerrallaan.
Näin suunnitellaan Lahdessa: Sähköt katkotaan maaseudulta, mutta ei kaupungista
Mikäli ensi talvena iskee paha sähköpula, Lahden ympäristön maaseutualueilta aletaan katkoa sähköjä pari tuntia kerrallaan.
katso liitettä 80008
Lämmön riittävyydestä ei tarvitse olla huolissaan - Lahti Energia
Lahden kaupunki ja Lahti Energia ovat valmistautuneet tulevaan talveen monin toimin. Sähkön riittävyys on yleiseurooppalainen kysymys, mutta lämmön riittävyys on varmistettu paikallisin toimin.
Osallistuvat toki. Säästämällä sähköä. Hyvä myös että palvelut pysyvät kunnossa niille syrjäseudun asukelle. Itsekin taidan niihin kuulua.
No ajattele siltä kantilta että pitäisikö tasa-arvon nimissä katkaista sähkö kaikilta? Vaikuttaa vähän liikenteeseen ja potilashoitoon, vaikka genuja toki sairaalassa onkin. Maitotiloja on myös taajamassa täällä lahden alueella.No toihan on hyvä. Kansalaisten tasa-arvon loukkaus. Onkohan alueella lehmätilallisia. Automatisoitu navetta. Lehmän pitäisi päästä robotille, eipä robotti pysty lypsämään. Eläinoikeusloukkaus. Mikäköhän mahtaa säästö olla tuolla suunnitelmalla vai lasketaanko sen varaan, että maajusseilla on aggregaatteja ja polttopuita sekä päreitä tuvan ja navetan valaisuun
Hississä muutama tunti sähkökatkossa?? Tulee mieleen Reinikainen ja hissisketsi.
Reinikainen on jumissa hississä Ritva Valkaman kanssa
Reinikainen auttaa Ritva Valkamaa vuorosanojen opettelussa.
Great Reset. Ajetaan ihmiset kasvukeskuksiin 30m2 kämppiin kerrostaloihin asumaan. Tehdään elämisestä ja liikkumisesta niin kallista, ettei mitenkään pysty enää maaseudulla asumaan. Agenda 2030. You'll own nothing and be happy
- Keskustelun aloittaja
- #240
Noinhan oli sähkölakonkin aikana, eli maalta katkottiin pariksi tunniksi muutaman tunnin välein, mutta vaikkapa Helsingistä (ja Espoon Otaniemestä) sähköä ei taidettu katkoa lainkaan? Silloin tosin syytä olivat toiset (yritysten omistukset ja ammattiyhdistysten organisaatio).
Vakavasti puhuen, kaupungeissa taitaa olla kaikenlaista tekniikkahubia, jotka tekevät sähköjen katkomisesta yhteiskunnan kannalta varsin vaikeaa. Esimerkiksi sairaaloiden, vesilaitoslaitteiden, viemäripumppujen, rautatielaitteiden, kaukolämpöpumppujen ja vastaavien katkominen aiheuttaa sellaisia ongelmia, että ne voivat joko olla käytännössä liian riskialttiita tai sitten aiheuttaa ketjureaktion, joka vähentää sähkön tuotantoa. Katkottavien alueiden valintaa voi olla vaikea tehdä riittävän selektiivisesti ilman suurta määrää henkilökuntaa ja käsityötä niin, että tuohon olisi käytettävissä riittävästi resursseja. Kokonaisen verkkoalueen sähköt voi katkaista helpommin. Kaukolämpöpumppujen ja laitteiden sammuttelu aiheuttaa yhteistuotantovoimalaitosten lämmön menekkiin heilahteluja, jotka saattavat aiheuttaa jopa voimalaitoksen irtikytkennän verkosta. Voi myös olla vaikeaa synkronoida itse verkoston ja kulutuslaitteiden mahdollista irtikytkentöjä niin, ettei itse verkostollekin aiheutuisi vaurioriskiä (jäätyminen tms.).
Toki kaukolämmittettävien rakennusten sähköjen katkaiseminen on vähemmän harmillista kuin itse verkoston pumppujen ja muiden laitteiden ja systeemihän korvaa nopeasti sähköjen palauduttua katkon aikana menetetyn lämmitysenergian (teho voi hetken aikaa olla hyvin suuri, kun talon verkoston kylmennyt vesi lämpenee uudelleen pumppujen käynnistyttä). Muistuu mieleen aikoinaan tapaus Otaniemen TKK:n kirjaston tapauksesta, kun jonkin säätöhäiriön yhteydessä vanha kaukolämmön runkoputki hajosi ja sen seurauksena yhteistuotantovoimalaitos putosi vähintään useiksi tunneiksi kokonaan pois tuotannosta.
Vakavasti puhuen, kaupungeissa taitaa olla kaikenlaista tekniikkahubia, jotka tekevät sähköjen katkomisesta yhteiskunnan kannalta varsin vaikeaa. Esimerkiksi sairaaloiden, vesilaitoslaitteiden, viemäripumppujen, rautatielaitteiden, kaukolämpöpumppujen ja vastaavien katkominen aiheuttaa sellaisia ongelmia, että ne voivat joko olla käytännössä liian riskialttiita tai sitten aiheuttaa ketjureaktion, joka vähentää sähkön tuotantoa. Katkottavien alueiden valintaa voi olla vaikea tehdä riittävän selektiivisesti ilman suurta määrää henkilökuntaa ja käsityötä niin, että tuohon olisi käytettävissä riittävästi resursseja. Kokonaisen verkkoalueen sähköt voi katkaista helpommin. Kaukolämpöpumppujen ja laitteiden sammuttelu aiheuttaa yhteistuotantovoimalaitosten lämmön menekkiin heilahteluja, jotka saattavat aiheuttaa jopa voimalaitoksen irtikytkennän verkosta. Voi myös olla vaikeaa synkronoida itse verkoston ja kulutuslaitteiden mahdollista irtikytkentöjä niin, ettei itse verkostollekin aiheutuisi vaurioriskiä (jäätyminen tms.).
Toki kaukolämmittettävien rakennusten sähköjen katkaiseminen on vähemmän harmillista kuin itse verkoston pumppujen ja muiden laitteiden ja systeemihän korvaa nopeasti sähköjen palauduttua katkon aikana menetetyn lämmitysenergian (teho voi hetken aikaa olla hyvin suuri, kun talon verkoston kylmennyt vesi lämpenee uudelleen pumppujen käynnistyttä). Muistuu mieleen aikoinaan tapaus Otaniemen TKK:n kirjaston tapauksesta, kun jonkin säätöhäiriön yhteydessä vanha kaukolämmön runkoputki hajosi ja sen seurauksena yhteistuotantovoimalaitos putosi vähintään useiksi tunneiksi kokonaan pois tuotannosta.