Sähkön siirtohinnoista ja sähköverosta juttua

bungle

Vakionaama
Miten niin mökkiläiset subventoi vaikkeivät maksa paljo peetäkää sähkönsiirrosta kulutusmaksuina, vain perusmaksut? Sitähän mie peräänkuulutin, jotta sähkön siirto ei johtoa kuluta eikä siirron kustannukset riipu siirretyn energian määrästä.

No sitä, että jos siellä nostettaisiin siirtoperäistä ja laskettaisiin perusmaksu minimiin, niin silloin asukkaat subventoisivat mökkiläisiä.

10 000 mökkiä maksaa 40 € / kk + 10 € / kk (käytännössä yhdeltä kuukaudelta) sähköperustaisesta siirrosta
5 000 asukasta maksaa 40 € / kk + 60 € / kk sähköperustaisesta siirrosta

ts. Mökkiläiset maksaa vuosittain 50 000 € ja 5 000 asukasta maksaa 50 000 €.

Mökkiläiset eivät kaipaa varmuutta ja käyttävät mökkiään alle 1kk vuodesta silloin, kun sää on muutenkin hyvä eikä katkoja esiinny. Heille on keskimäärin yksi hailee vaikka verkko olisi alhaalla 10 kk vuodessa ja isolle osalle ei haittaisi vaikka pätkisi lomallakin. Asukkaat käyttävät sähköä 365 päivää vuodessa ja heille toimintavarmuus on tärkeämpi. Itse suostuisin tekemään heti sopimuksen, mikä ei oikeuttaisi minulle korvauksia sähkökatkoista mökillä, jos se tarkoittaa myös perusmaksun alennusta.

Mielestäni tässä mökkiläiset subventoivat asukkaita. Homma kääntyy toisinpäin, jos suurempi osuus otetaan sähköperustaisesta siirrosta ja perusmaksujen osuus tippuu. Toki korkea perusmaksun hinta rasittaa myös asukasta (mutta kompensoituu alempana käyttöperustaisena maksuna), mutta mökkiläisillä sähkölaskun ja verojen suhde siirtoon lähenee ääretöntä, koska kulutus ja tarve on niin vähäistä. Jos mökkiläiset isosti, kuten epäilen, alkavat siirtymään esim. aggregaatteihin ja paneeleihin (joita noiden perusmaksujen säästöillä alkaa jo saamaan), niin se tarkoittaa, että maksajiksi jäävät nuo 5 000 asukasta. Silloin voi miettiä, että tyytyykö sähköyhtiö pienempiin tuottoihin ja yleensä se kunta pienempiin tuloihin ja se sitten taas näivettää palvelut ja alueen, jotka jo nykyisin ovat aika heikoissa kantimissa. Jostain aletaan leikkaamaan ja viimeinen sammuttaa valot. Nämä verkot on saatu rakennettua silloin, kuin maamme oli umpi köyhä. Nykyisin ne ovat piiloverotuskoneita. Agregaatilla sitten ladataan Teslaa mökillä.

Sulakekoko ~ linjan kapasiteetti vaikuttaa kustannuksiin.

Kaupungeissa ei oikeastaan vaikuta. Vantaalla esim. 3x63A:n asti kaikki liittymät saman hintasia ja 3x100A vielä reilusti edullisempi kuin jossain järvisuomessa 3x25A perusmaksut.

Sähkön hinnassa puolestaan ei tarvitsisi olla perusmaksua ensinkään, eihän polttoöljyn tai bensan ostossakaan ole "perusmaksua" ja sen päälle litrahinta.

Sitä löpöä voi myös lorottaa tankkiin maksamatta jokaiselle huoltoasemalle perusmaksuja ja sen huoltoaseman voi myös valita ja helposti myös vaihtaa.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Sähkön hinnassa puolestaan ei tarvitsisi olla perusmaksua ensinkään, eihän polttoöljyn tai bensan ostossakaan ole "perusmaksua" ja sen päälle litrahinta. Tosin lähes näihän tilanne alkaa olla, perusmaksu energian osalta on vajonnut tuonne 1 €/kk tasolle, mutta eivät vaan poista (ei saa tappaa lypsävää lehmää vaik ois ehtymässä -periaate)
No eipä noita perusmaksuja enää moneen vuoteen ole omissa sähkösoppareissa ollutkaan, nykyisessäkin Helen pyytää 4.38c/kWh + 0€/kk :)
 

bungle

Vakionaama
Sähköenergian myynnin perusmaksulla katetaan autiot mökit, joissa sähkönkulutus on olematonta. Pienin kuulemani kulutettu energia laskussa oli 1 kwh enkä edes kovin monen mökin sähkön kulutusta tiedä.

Siinä 2020 omalta mökiltäni. Ja joka vuosi siirto vie suuremman palan. Tosta kun vielä muuttaisi sähkösopimuksen perusmaksuttomaan (nyk. 4,02 € kk sijaan), niin toi olisi pelkkää siirtomaksua. Aggregaatti maksaisi itsensä takaisin parissa vuodessa polttoaineineen. Aurinkopaneelit kohtuu nopeesti myös.
 

Liitteet

  • IMG-7017.jpg
    IMG-7017.jpg
    26,2 KB · Katsottu: 202
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Carunalla saa sähköliittymän myös väliaikaisesti irti eli ylläpitoon. Irrottavat vain mittarin ja asentavat sen takaisin, kun taas haluaa sähköä käyttää. Mittarin irrotus 150 €, ylläpito 15 €/kk ja mittarin takaisinkytkentä 150 €. Kiva, että on vaihtoehtoja...
 
K

korsteeni

Vieras
Carunalla saa sähköliittymän myös väliaikaisesti irti eli ylläpitoon. Irrottavat vain mittarin ja asentavat sen takaisin, kun taas haluaa sähköä käyttää. Mittarin irrotus 150 €, ylläpito 15 €/kk ja mittarin takaisinkytkentä 150 €. Kiva, että on vaihtoehtoja...
tuo sama toisessa verkkoyhtiössä, ei tarvitse muuta kuin kääntää pääkytkimestä virran pois kun ei käytä sähköä, alle 9€/kk
kun taas haluaa käyttää sähköä, kääntää pääkytkimestä virrat päälle, alle 9€/kk + käyttö
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tavallaan tuo on ihan järkevää, että kuukausi maksu putoaa reilusti. Jää sitä ainakin se toimitusvarmuus momentti pois kun liittymä ei ole käytössä. Erikoinen tuo mittarin irrotus. Eikös verkkoyhtiö voi ainakin uudet mittarit erottaa itsekin "etänä". Ja vaikka mitään ei erotettaisi, näkeehän ne kuitenkin käytetäänkö sitä sähköä vai ei.
 

rawpower

Aktiivinen jäsen
Tavallaan tuo on ihan järkevää, että kuukausi maksu putoaa reilusti. Jää sitä ainakin se toimitusvarmuus momentti pois kun liittymä ei ole käytössä. Erikoinen tuo mittarin irrotus. Eikös verkkoyhtiö voi ainakin uudet mittarit erottaa itsekin "etänä". Ja vaikka mitään ei erotettaisi, näkeehän ne kuitenkin käytetäänkö sitä sähköä vai ei.
Eiköhän tuossa mittarin irroituksessa ole carunalla ihan rahastus mielessä. Hurjia summia on.

Kajavella vastaavat on
Kytkentä 125€
Sähkötoimituksen katkaisu asiakkaan pyynnöstä 125€
Ylläpito 20€/kk :huh2:
 

bungle

Vakionaama
Eiköhän tuossa mittarin irroituksessa ole carunalla ihan rahastus mielessä. Hurjia summia on.

Jep, ovat tarjoavinaan jotain, mikä on tahallaan tehty sellaiseksi, ettei kukaan siihen tartu (täyttäisikö tämä vaan jonkun vaatimuksen, että tällainen pitää olla).

Esim. kesämökkiliittymän laittaminen "seisomaan" Carunalla:
150 euroa irroitus kesän loputtua
11 x 15 € perusmaksua
150 euroa kiinnitys kesän alettua

Halvempaa on pitää sähköt kokoajan.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Vakionaama
bungle;n kirjoituksista, syntyi ajatus, että aggegaatin pakokaasuihin lämmönvaihdin, jossa kiertäisi jäähdytysneste. Jäähdytysnesteeseen pieni kompressori, siirretään lämpö toisiokiertoon jossa on myös jäähdytysneste ja puhallinpatteri/ puhallinpatterit.
Ensiökierrossa voi olla myös lämmönvaihdin piipun päällä, myös ilmanvaihdossa.
 
Viimeksi muokattu:

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Tavallaan tuo on ihan järkevää, että kuukausi maksu putoaa reilusti. Jää sitä ainakin se toimitusvarmuus momentti pois kun liittymä ei ole käytössä. Erikoinen tuo mittarin irrotus. Eikös verkkoyhtiö voi ainakin uudet mittarit erottaa itsekin "etänä". Ja vaikka mitään ei erotettaisi, näkeehän ne kuitenkin käytetäänkö sitä sähköä vai ei.
Omistusasunnon mittarissa ei ole yleensä katkolaitetta kustannussäästön takia.
 

bungle

Vakionaama
Omistusasunnon mittarissa ei ole yleensä katkolaitetta kustannussäästön takia.
Osaatko sanoa kuinka isosta kustannuksesta on kyse? Johan ne kaikki mittarit vaihdettiin etäluettaviin ja lähes kaikkea saa nykyään kontrolloitua kännykällä mistä vaan. Kiinnostaa tosiaan, että mistä kustannuksesta nyt puhutaan. Pitäisi olla varmaan kyse luokkaa satojen eurojen kustannuksista (ehkä jopa tuhansien), että olisi perusteltua olla jättää kyseinen katkolaite pois.

No eipä sitä katkolaitettakaan tarvita, sillä mittari on jo etäluettava. Jos sähköä kuluu silloin kuin ei pitäisi, tarkoittaa se, että asiakas on rikkonut sopimusta (tai joku muu on tehnyt sen rikollisesti).
 

VesA

In Memoriam
Omistusasunnon mittarissa ei ole yleensä katkolaitetta kustannussäästön takia.
On tuossa meitin mittarissa ainakin - siinä on asukkaallekin nappi jota vannotetaan käytettävän jos pitää olla mitarin perästä virrat pois - itse mittarilta kun ei saa katkaista sähköjä. Toimii se nappi varmaan palokunnallekin jne.
 

bungle

Vakionaama
On tuossa meitin mittarissa ainakin - siinä on asukkaallekin nappi jota vannotetaan käytettävän jos pitää olla mitarin perästä virrat pois - itse mittarilta kun ei saa katkaista sähköjä. Toimii se nappi varmaan palokunnallekin jne.
Joo sama on itselläkin mökillä, mutta ei mitään hajua voiko yhtiö painaa sitä etäältä. Tai jopa estää sen päälle kytkemisen.
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
On tuossa meitin mittarissa ainakin - siinä on asukkaallekin nappi jota vannotetaan käytettävän jos pitää olla mitarin perästä virrat pois - itse mittarilta kun ei saa katkaista sähköjä. Toimii se nappi varmaan palokunnallekin jne.
Kirjoitin hieman huolimattomasti, tarkoitin katkolaitetta mitä pystyy myös etänä ohjaamaan. Tuo nappi tosiaan on manuaalista katkaisua varten.
 

VesA

In Memoriam
Kirjoitin hieman huolimattomasti, tarkoitin katkolaitetta mitä pystyy myös etänä ohjaamaan. Tuo nappi tosiaan on manuaalista katkaisua varten.
Uskoisin että se toimii myös etänä - koska ei se ole fyysinen nixnax-katkaisija, ei ole erityistä syytä etteikö se vehkeen tietokone osaisi sitä temppua myös ohjastaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässäpä ote omasta kirjanpidostani. Tämä on laskettu tässä olettaen kulutukseksi 19 000 kWh/v tasainen kulutus ympäri vuoden. Kulutus on tietysti jonkin verran vaihdellut vuosien välillä mutta tämä poistaa tuon vaihtelun siirtohinnan osalta.

Siirto ∑ s/kWh
2016 / 4,8
2017 / 5,2
2018 / 5,4
2019 / 6,2
2020 / 6,6
2021 / 7,1 (olettaen ettei vuoden aikana tule lisää hinnan korotuksia)

Perusmaksu s/kWh
2016 / 1,4 (...2016 maaliskuu 17,62 €/kk)
2017 / 1,6
2018 / 1,7
2019 / 2,0
2020 / 2,1
2021 / 2,2 (2021 tammikuu... 34,92 €/kk)

Mitä enemmän käyttää sitä enemmän säästää ;D
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
2016 siirron kiinteä hinta nousi rajusti. Onneksi VILP tuli juuri sopivasti ja kulutus nousi niin paljon että siirtohinta pysyi suunnilleen ennallaan. Seuraava perusmaksun korotus pitää sitten varmaan hoitaa laittamalla lämmitys sähkölle.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Oulussa 2-aikasiirron hinta pysytellyt yllättäen aika vakaana täällä asumisen ajan, ainoat korotukset tulivat 2017-2018 välillä, kun perusmaksu nousi 15,43 €/kk->18,04 €/kk, päiväsiirto 2,79 snt/kWh -> 2,96 snt/kWh ja yösiirto 1,71snt/kWh -> 1,82 snt/kWh. Verolliset hinnat.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Mitäs tästä sanotte?

"Oulun Energia Sähköverkko Oy laskee sähkönsiirtohintoja 1.7.2021 alkaen. Verottomat hinnat laskevat keskimäärin kolme prosenttia. Asiakkaat saavat tiedon hinnanmuutoksista kirjeitse tai sähköpostitse viikon 22 aikana. Oulun Energia kertoo myös, että se käyttää sähkönsiirto-termin tilalla jatkossa verkkopalvelu-termiä Energiateollisuus ry:n uuden suosituksen mukaisesti. Muutos näkyy vaiheittain yhtiön nettisivuilla ja laskulla.

Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että hintojen laskun taustalla on yhtiön tekemillä sähköverkon investoinneilla saavutettu korkea toimitusvarmuus, jonka vuoksi sähkömarkkinalain vaatimusten mukaisia investointeja tarvitaan jatkossa aiempaa vähemmän."
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mitäs tästä sanotte?

"Oulun Energia Sähköverkko Oy laskee sähkönsiirtohintoja 1.7.2021 alkaen. Verottomat hinnat laskevat keskimäärin kolme prosenttia. Asiakkaat saavat tiedon hinnanmuutoksista kirjeitse tai sähköpostitse viikon 22 aikana. Oulun Energia kertoo myös, että se käyttää sähkönsiirto-termin tilalla jatkossa verkkopalvelu-termiä Energiateollisuus ry:n uuden suosituksen mukaisesti. Muutos näkyy vaiheittain yhtiön nettisivuilla ja laskulla.

Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että hintojen laskun taustalla on yhtiön tekemillä sähköverkon investoinneilla saavutettu korkea toimitusvarmuus, jonka vuoksi sähkömarkkinalain vaatimusten mukaisia investointeja tarvitaan jatkossa aiempaa vähemmän."
Hyvä että tälläisiäkin uutisia on välillä.

Nimikin on kuvaavampi kun iso osa hinnasta on jo kiintää kuukausimaksu. Taitaa nimi vaihtua muillakin.
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Hyvä että tälläisiäkin uutisia on välillä.

Nimikin on kuvaavampi kun iso osa hinnasta on jo kiintää kuukausimaksu. Taitaa nimi vaihtua muillakin.

Carunan vastausta odotellessa (LOL!)
Arvaankin jo, että Caruna vastaa "pätkäkorotuksilla".

189579983_10166014264195500_5038438586850386918_n.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuon kätevän nimen voisi ehkä vaihtaa johonkin vaikeammin lausuttavaan, vaikka "Southern Finland Church Willages Infra Holding Limited". Tuosta Carusta kun on muodostunut jo vähän niin kuin kirosana. Asia tuskin oikeasti ketään vaivaa niin kauan kuin tuottoihin ei kajota, nuo tuotot kun on sinetöity valtiollisella päätöksellä.
 

Tuokko

Aktiivinen jäsen
Suurin virhe oli se, kun kuntien / kuntayhtymien alueelliset sähkön jakeluverkon myytiin Fortumille. Tämän sähkönjakoverkon olisi voinut hoitaa aivan paikallisella ammattitaidolla ja tietämyksellä jatkossakin. Nyt siirtomaksujen raha valuu jonnekin sijoituksiin. ( Tietenkin osa kuitenkin palautuu verkon ylläpitoon)
Niinkuin moni muukin toiminta nykyään tällainen Fortum tai Caruna on ”kasvoton” koska homman hoitaa alurakoitsijat ja hommaa johdetaan / jostakin isosta pääkonttorista.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Suurin virhe oli se, kun kuntien / kuntayhtymien alueelliset sähkön jakeluverkon myytiin Fortumille.
Aikanaan olisi pitänyt käydä perustavaa laatua oleva polittinen keskustelu aiheesta. Jos jokin asia on luonnollinen monopoli, se kuuluisi luontevasti yhteiskunnan omistukseen. Se on sitten eri asia, keneltä hallinnoiva yhtiö paleveluita ostaa vai tekeekö kaiken itse.

Valtion omaisuuden yksityistämisen ei yleensä mene aivan täysin opikirjan miukaan. Tuloksiin voi tutustua esim. Venäjällä. Siihen liittyy paitsi poliittisia myös taloudellisia intohimoja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aikanaan olisi pitänyt käydä perustavaa laatua oleva polittinen keskustelu aiheesta. Jos jokin asia on luonnollinen monopoli, se kuuluisi luontevasti yhteiskunnan omistukseen. Se on sitten eri asia, keneltä hallinnoiva yhtiö paleveluita ostaa vai tekeekö kaiken itse.

Valtion omaisuuden yksityistämisen ei yleensä mene aivan täysin opikirjan miukaan. Tuloksiin voi tutustua esim. Venäjällä. Siihen liittyy paitsi poliittisia myös taloudellisia intohimoja.
Poliittiset päättäjät ovat harvemmin erityisen kyvykäs taho päättämään liiketaloudellisen perustein johdettavan liiketoiminnan ja omaisuuden hoidosta, etenkään monopolitilanteessa. Tällaisilla päättäjillä on monesti (tai sanottaisiinko, että lähes poikkeuksetta) kiusaus käyttää tuottoja poliittisluontoisten päämäärien tueksi. Ja vaikka tuo voi ensi alkuun olla vähäistä ja viatonta, tuloksena on usein sivukulujen kyllästämä menoautomaatti, jolta puuttuu kyky tehdä ikäviä tai rohkeita päätöksiä, vaikka sellaisia olisi ajoittain välttämättä tehtävä. Aivan pienessä kunnassa ja toisaalta hyvin suuressa sellaisessa asiat ehkä vielä pysyvät näpeissä (joko eräänlaiselta osuustoimintapohjalta tai sitten niin, että liiketoiminnallinen päätöksenteko on pakosta ymmärretty eristää varsin hyvin päivittäisestä politiikanteosta).

Itse en pidä ongelmana siirtoyhtiöiden myyntiä sinällään, vaan poliittisen ja virkakoneiston suorittaman monopolien valvonnan hampaattomuutta ja lepsuutta todellisten kulujen, voittojen ja taseiden valvonnassa. Onkohan virkakunnassa liikaa "sisäsiittoisuutta", eli valvojat ovat käytännössä aina hankkineet viran edellyttämän kokemuksensa alan liiketoimijoiden palveluksessa? Alalle on myös pitkät perinteet valtionyhtiöiden menestyksellisestä lobbauksesta poliittisten päättäjien keskuudessa, jolloin yhtiöiden etu painaa käytännössä enemmän kuin ainakaan kuluttaja-asiakkaiden etu.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Talousasioita olen koettanut ymmärtää, mutta ei mene jakeluun omaa lompakkoa vaikeimmissa ympäristöissä. Probleemia näen siinä, että julkinen omistus monopolissa rajoittaa tuotteen hintaa lähelle tuotantokulua, jotta ei syytettäisi piiloverotuksesta. Liiketaloudellisen lähtökohdan pitäisi hinnoitella tuotteet tuottavimpaan rajahintaan. Kun ekonomi katsoo julkisen yhtiön matalaa tuottoa versus yhtiöstä tarjottuun ostohintaan, niin myynti on sen mukaan kannattavaa. Ostaja luonnollisesti laskee ostotarjouksen maksimin oletettavissa olevan tuoton perusteella. Kun päättäjinä on wannabe-bisnesmiehiä, niin myyntiin.

Taannoin valtion wannabeet myivät Kemiran Norjaan. Lannoitteet olivat markkinahintaa alhaisempia eli käytännössä piilotukea maataloudelle. Ostaja Yara tietysti nosti lannoitehinnat, mikä tarkoitti kompensointia maataloustukeen tms. Kemirasta saatiin hyvät rahat oikeaan taskuun ja vasemmasta taskusta maksettiin säkkitolkulla riihikuivaa maajussin kautta ulkomaille. Jos tuosta löytää jonkin analogian sähkön siirtomaksuihin, niin ei varmaan kauaa tarvitse etsiä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse en pidä ongelmana siirtoyhtiöiden myyntiä sinällään, vaan poliittisen ja virkakoneiston suorittaman monopolien valvonnan hampaattomuutta ja lepsuutta todellisten kulujen, voittojen ja taseiden valvonnassa.
Tässä on aina se perusongelma että todellista liiketaloudellista pohjaa ei voi olla, koska kilpailumahdollisuus on jo lainsäädännöllä poistettu.

Kysymys on tavallaan siitä
a) Riittääkö valtiovallan määrittämä kohtuullinen tuotto sijoittajalle
b) Voiko määritellyn tuoton ylittää jollakin vippaskonstilla
c) Liittyykö sijoitukseen polttinen riski (Suomi on varmasti tässä suhteessa A1 luokassa)
 

kotte

Hyperaktiivi
Kysymys on tavallaan siitä
a) Riittääkö valtiovallan määrittämä kohtuullinen tuotto sijoittajalle
b) Voiko määritellyn tuoton ylittää jollakin vippaskonstilla
Nuo ovat kuitenkin kysymyksiä, joita taitava sijoittaja kykenee käyttämään aivan asiallisestikin hyväkseen. Tuottoa voi parantaa, jos osaa organisoida oman liike- ja operatiivisen toimintansa mahdollisimman tehokkaaksi. Monesti pienten julkisten omistajien yhtiöillä on tässä kohden ongelmia, koska eri sidosryhmät osaavat vetää poliittisessa mielessä oikeasta narusta omaksi hyväkseen tavalla, jota vastaan omistaja ei käytännössä kykene puolustautumaan. Ei välttämättä tarvita vippaskonsteja, vaan hyvää liikkeenjohtamista tuottotason parantamiseksi.

Sinällään suomalainen järjestelmä, missä ei keskeistä ole voittojen määrä, vaan laskennallisista kuluista johdettu tariffitaso on oikeilla jäljillä. Omasta mielestäni ongelmana on, että sitoutunut pääoma heijastuu näihin laskelmiin liikaa ja sitten tuottotasolaskelmissa sovelletaan eräänlaista viisivuotissuunnitelmaa. Asiat pitäisi oikaista lopullisesti tilikausitasolla ja pääsääntöisesti on omistajien tehtävä hommata rahoitus uudistuksille ja tinkiä omasta tuloksestaan, jos toiminnan fokus on kateissa, investointihistoria on ollut taloudellisesti epäonnistunut, infrastruktuurin ylläpito- ja kehitysinvestointitarpeita on aikaisemmin lyöty laimin jne. Jollei jakeluyhtiö ole konkurssikypsä, on sillä aina jonkinlainen positiivinen käypä arvo. Kuntaomisteisella yhtiöllä (ja millä tahansa muullakin), olisi mahdollista joko tyytyä tästä seuraavaan heikkoon pääoman tuottoon tai sitten konsolidoida yhtiö suurempaan ja vakavaraisempaan joko myymällä tai fuusioimalla yhtiö perusteena reaalinen alentunut substanssiarvo.

Nykyjärjestelmää ei ole pääosin rakennettu asiakkaiden turvaksi, vaan etenkin suojelemaan omistajan päätäntävaltaa käyttäviä paikallispoliitikkoja (tai oikeammin, näiden edustamia valtakunnallisia poliittisia puolueita) olosuhteiden kehityksen ja näistä seuraavan poliittisen vastuun haasteita vastaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuottoa voi parantaa, jos osaa organisoida oman liike- ja operatiivisen toimintansa mahdollisimman tehokkaaksi.
Niin, kannattaa maksaa kaikki mahdolliset kulut emoyhtiölle ja hankkia sieltä mahdollisimman kallista rahoitusta. Varsinaisesti operatiivisilla kuluilla ei ole merkitystä, kun ne voi siirtää suoraan hintoihin niin että ne pääoman tuottovaatimukset täyttyvät. Toki elämä varmaan helpompaa, jos ei ole se kallein siirtoyhtiö.

Aika mielenkiintoinen tilanne tulisi vaikka päivittäistavarakauppaan, jos esim. elintarvekauppaan annettaisin monopoli maakunnan laajuisille alueille ja sitä valvottasiiin vainoharhaisesti ettei kenelläkään ole autossa kuin yksi avattu limupullo ja kaksi keksiä mukana maakuntarajaa ylitettäessä. Sitten voisi vertailla vaikka S-ryhmän ja K-ryhmän vetämien maakuntien hintatasoa. Saattaisihan tämä olla jopa ihan tehokastakin. Kun sitten tulisi päätös, että jokaista 10 000 asukasta kohti pitää olla yksi palvelupiste avoinna 7/24, voisi vain ilmoittaa että hintoja nostetaan x %.
 

VesA

In Memoriam
Sähkönsiirto on jotain monopolin ja kartellin väliltä - tuskin olisi vaikkapa Heleniltä ylivoimainen ponnistus alkaa levittäytyä pikkuhiljaa Helsingistä ulospäin ja kilpailla aluksi vaikka siitä kenen verkkoon itäespoon uudet tornitalot tulevat - lämmönsiirto alkaa olla jo vähän ristissä näillä rajaseuduilla. Pöpelikössä asiat ovat tässä mielessä huonommin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin, kannattaa maksaa kaikki mahdolliset kulut emoyhtiölle ja hankkia sieltä mahdollisimman kallista rahoitusta. Varsinaisesti operatiivisilla kuluilla ei ole merkitystä, kun ne voi siirtää suoraan hintoihin niin että ne pääoman tuottovaatimukset täyttyvät.
Pääoman tuottovaatimustahan ei missään tapauksessa pitäisi laskea yhtiökohtaisesti, vaan kaikille siirtoyhtiöille yleensä. Tuottovaatimuksen ei kaiken lisäksi pitäisi olla mitenkään sidoksissa siihen, että kyseessä on juuri sähkön siirto (erotuksena mistä tahansa infrastruktuuriliiketoiminnasta). Yhden siirtoyhtiön kohdalla sitten lasketaan, miten paljon sähkönjakelun toteuttaminen, ylläpito ja pyörittäminen maksaa ao. olosuhteissa ja miten paljon sitten asiakkailta voidaan tämän pohjalta nyhtää (tilastoon perustuvan kulutusarvioon suhteutettuna).

Ongelma Suomessa on, että tuottotaso on hilattu turhan ylös johtuen mm. lukuisista pienistä julkisomisteisista maaseutujakeluyhtiöistä, joiden tuottoja on käytetty tukemaan jotakin aivan muuta ja joiden operatiivisen toiminnan tehokkuutta ei ole riittävästi kehitetty. Valvoja kun katsoo, että tällaistenkin yhtiöiden pitää pysyä kannattavina jatkossakin. Tavallaan valvoja myös hyväksyy ylisuuria poistoja tehdyille investoinneille, eli laitteistot ja johdot kestävät todellisuudessa pitempään ja niillä on enemmän reaalista tasearvoa, mitä valvoja ottaa laskelmissaan huomioon hyväksyttävinä poistoina tuottolaskelmissa. Käyttökelpoinen käyttöomaisuushan on omistajalle käypää pääomaa eikä asiakkaille pitäisi kohdistaa kohtuullisen tuoton ohella minkäänlaisia veloitusperusteita tällaisen käyvän omaisuuden arvon pohjalta.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Sähkön siirtohintoihin on povattu 350 miljoonan euron säästöjä kuun alussa voimaan astuvista lakimuutoksista, mutta Omakotiliitto odottaa vielä tulevia laskuja: "Uskomme vasta sitten"

 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Erikoista matikkaa,jos siirtohintojen nuosu pienenee niin mitenkä silloin siirtohinnat pienenevät,jos siirtohintojen nousu oli ennen 10 % ja nyt 8% niin ei varmasti siirtohinta pienene,nousuvauhti kyllä pienenee.Lintilä vetää meitiä retkuun tässä asiassa mutta sehän sopii politikolle,siirtoyhtiöt saavat vaan vähän vähemmän enemmän rahaa kuin ennen ja sitten ne voivat nostaa perusmaksua niin avot voitot nousee tai ainakin pysyvät samana kuten ennenkin.
Mä lupaan syödä hatullisen jos siirtohinta mulla on ensivuonna pienempi kuin viimevuonna.
 

pelzi_

Vakionaama
Ihan samoin ne Parikkalan Valon maksut tyhjentää tilin vaikka omistuspohjan pitäisi olla aika lailla paikallinen, kun kyseessä on listaamaton oy. Jos joskus satun osakkeita hankkimaan niin miksi en vaatisi sijoitukselle tuottoa? Vain sellainen malli jossa liittymän perustamismaksun sijaan jokainen joutuu merkitsemään osakkeita voi toimia niin että yhtiö tekee nollatuloksen, tällöin sitten kaikki liittyjät joutuu maksamaan ko. pääomalle korkoa itse tai menettää tuotot mitä ko. raha sijoitettuna tuottaisi.

Naurattaa myös ulinat yhdenvertaisuudesta, sitä on ilmeisesti se että taajamassa, missä vain minua palvelevaa piuhaa on tasan 15m tontin rajalla olevalta kaapilta ja sekin on minun vastuulla oleva liittymisjohto, 3x25A maksaa 36e/kk ja sillä subventoidaan mitä lie 5km langan päässä olevia mökkejä, samaan aikaan Teiskossa saa liittymän Tampereen kaupungin hinnoilla. Vaatimus samasta hinnasta verkkoyhtiön alueella on älytön, kun yhtiöiden alueet on muodostettu aivan satunnaisesti.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tietysti olisi kiva jakaa valtio erilaisiin kuppikuntiin. Tuota yhdenvertaisuutta on samalla tavalla esim. verovaroista kustannettava asumistuki, joka on maakuntakeskuksissa noin 10 kertainen (~600 €/asukas) pikkukuntiin verrattuna. Verottajalla tuo yhdenvertaisuus toteutuu varsin kiitettävästi mutta toiseen suuntaan jakava kauha on paljon valikoivampi.


Kun asutus keskittyy etenevässä määrin muutamaan maakuntakeskukseen, siirtohintojen nousulle näiden ulkopuolella tuskin päätä näkyy ja asutuksen tiivistyessä näissä voittajakeskuksissa kaapelia tarvitaan entistä vähemmän liittymää kohti.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, mutta kun tilanne on aivan sattumanvarainen osutko taajamaan periferiaverkkoyhtiön alueelle vai periferiaan kaupunkiyhtiön alueelle. Hinta on aivan eri, vaikka olisit aivan yhtä pitkän langan päässä.
 
Back
Ylös Bottom