Sähköt poikki koko Espanjasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Arisoft
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Niinpä näkyy. Nyt uskon, kuten aikaisemminkin epäilin, että epästabiiliksi viritetty jännitteensäätö aiheuttaa jännitteen heilumisen ja sitä kautta vaihe-eron ja taajuuden nopean vaihtelun ja stabiilisuuden menetyksen. Mikä tahansa muutos tuotannossa tai siirrossa on voinut muuttaa tilanteen epästabiiliin tilaan, vaikka verkko yleensä on vakaa.
 
Oikosuluista jää jäljet tallenteisiin varmasti, mutta ei välttämättä niihin käyriin, mitä olemme nähneet. Jokin paikallinen oikosulku linnun lennettyä voimalinjajohtoihin Malagassa ei välttämättä räpsäytä sähköjä Bilbaossa lainkaan, mutta jokin ilmiö aloitti ne "oskillaatiot" joita taajuuskäyrissä näkyy. Verkon olisi tarkoitus vaimentaa se oskillaaatio aika nopeasti.
Joo, no pikemminkin epänormaaleista oikosulusta ei näy merkkejä. Noita lintujen yms roskan aiheuttamia oikareita keskijänniteverkossa tapahtuu kuitenkin enemmän tai vähemmän yhtenään. Epänormaalioikari voisi olla korkeajännitelinjan oikari, joka kyllä jättää selvän jäljen dataan että fyysisesti paikanpäälle.
 
Koko tapahtumaketjun sysäsi liikkeelle 2,2GW tuotannon putoaminen verkosta. Syy taitaa olla epäselvä että mistä se on johtunut. Tuo herra on tuumaillut että mahtaako syy olla RoCoF releissä. Ne reagoivat jos taajuus muuttuu liian nopeasti.

1746892834656.png

 
Lisää ihmettelyä:
Espanjan verkossa jännite ja taajuus värähtelivät pahan näköisesti kahteen otteeseen vähän ennen varsinaisen häiriön alkamista, ei kuitenkaan häiriön ja tuotannon poisputoamisen alussa ja aikana. Värähtelyn amplitudin kasvu alussa kuitenkin pysähtyi ja alkoi pienentyä. Jatkuessaan ja laajentuessaan se olisi hyvinkin aiheuttaa häiriön. Värähtely ei tainnutkaan olla häiriön varsinainen syy?
Sähköä siirrettiin ennen häiriötä suurehkoja määriä Ranskaan päin ilmeisesti vaihtovirralla avojohtoja pitkin. Sähkön vaiheen pitäisi silloin olla Ranskaa edellä. Käyrien mukaan vaihe-eroa ei kuitenkaan ennen häiriötä ollut. Olisiko Saksan verkosta (Freiburg) ollut myös siirtoa Ranskaan päin? Vovatiko koko Espanjan, Ranskan, Saksan, Alankomaiden ja monen muun maan sähköverkot tosiaan toimia yhtenä tahdissa olevana alueena, kuten verkkokartta näyttäisi, ainakaan stabiilisti?
 
Vovatiko koko Espanjan, Ranskan, Saksan, Alankomaiden ja monen muun maan sähköverkot tosiaan toimia yhtenä tahdissa olevana alueena, kuten verkkokartta näyttäisi, ainakaan stabiilisti?

Voivat vaikka se teoriassa olisikin mahdotonta valonhitauden vuoksi. Verkon eri reunoilla voi vaiheet olla vaikka päinvastaiset koska fysiikka ei mahdollista niiden synkroinoitumista keskenään noin pitkällä matkalla. Homma kuitenkin helpottuu kun välissä on muita verkkoja, joissa on omaa inertiaa. Vaiheet edistävät tai jäävät jälkeen sen mukaan mihin päin energiaa ollaa siirtämässä.

Värähtely ei tainnutkaan olla häiriön varsinainen syy?

Tämä varmaan juuri kummastuttaa tutkijoita. Ikäänkuin ongelmia olisi useita. Ja voihan niitä ollakin. Kenties oskillaatiot korjattiin jollain sellaisella tavalla joka aiheutti sitten toisenlaisen ongelman. Käyristä emme näe millaisia toimenpiteitä verkossa tehtiin joskin niissä ikäänkuin näkyy ettei sellaisia tehty. Oma hihasta ravistettu ajatukseni on sellainen, että uusiutuvan tuotannon invertterit lukkiutuivat tuolle vähän alemmalle taajuudelle ja pakottivat verkon epätahtiin euroopan verkosta ja sen irrottua eivät enää kykeneet pitämään mitään tahtia yllä.
 
Epsanjassa oli ollut joku info tilaisuus aiheesta. Tuollaiset muistiinpanot siitä oli tehty.

Tuolla näyttää olevan kuusitasoinen alitaajuussuojaus, kun meillä on vain viisitasoinen. Liekö tuolla tasojen määrällä mitään vaikutusta, eipä se riittänyt estämään koko verkon kaatumista. Teoriassa voisi kai ajatella, että vähemmän tasoja tarkoittaisi isompia kokonaisuuksia, joten reagointi olisi hieman nopeampaa. Mutta eiköhän se sylttytehdas lopulta löydy jostain ihan muualta, kenties niistä GFL-inverttereistä.
 
Tuolla näyttää olevan kuusitasoinen alitaajuussuojaus, kun meillä on vain viisitasoinen. Liekö tuolla tasojen määrällä mitään vaikutusta, eipä se riittänyt estämään koko verkon kaatumista. Teoriassa voisi kai ajatella, että vähemmän tasoja tarkoittaisi isompia kokonaisuuksia, joten reagointi olisi hieman nopeampaa. Mutta eiköhän se sylttytehdas lopulta löydy jostain ihan muualta, kenties niistä GFL-inverttereistä.

Saattaa tuosta vielä selvitä, että uusiutuvan tuotannon pudotus verkosta oli säädetty samaan tasoon kuin säätävän kulutuksen pudotus verkosta. Jos näin olisi niin verkko oli ohjelmoitu kaatumaan automaattisesti.

Saksalaiset ovat vastaavaa yrittäneet estää ohjelmoimalla laitteet uudelleen

Heillä pelko oli päinvastainen, että liikatuotantoon reagoidaan sulkemalla koko verkko.
 
Viimeksi muokattu:
Mietteitä ja oppeja että mikä meni pieleen
 

Espanjan huhtikuun laaja sähkökatko johtui ylijännitteen aiheuttamasta ketjureaktiosta​


Miscalculation by Spanish power grid operator REE contributed to massive blackout, report finds​

 
Viimeksi muokattu:
Mikä ihmeen ylijännite? Tarkoittavatko tekstit, että 50 Hz taajuinen jännite vaihtovirtaverkossa nousi hallitsemattomasti? Olisiko kysymys kuitenkin salamaniskun aiheuttamasta syöksyaallosta? Mystillistä
 
Mikä ihmeen ylijännite? Tarkoittavatko tekstit, että 50 Hz taajuinen jännite vaihtovirtaverkossa nousi hallitsemattomasti? Olisiko kysymys kuitenkin salamaniskun aiheuttamasta syöksyaallosta? Mystillistä

Paikalliset panelistit mielestäni raportoivat päivällä jo ennen lopullista pimentymistä ylijänniteistä, jotka oli pudottanut inverttereitä pois. Siellähän oli kova ylituotanto päällä ja se nostaa jännitettä ja sitä kautta myös taajuutta. Aiemmin kiinnitetiin huomio vain taajuuteen, mutta ylijännite laukaisee myös voimalat pois verkosta.
 
Sähköä oli yöllä yllättäen liikaa: –10 000 €/MWh hinta jatkui ennätyspitkään – Eikä sekään riittänyt

Ylituotanto yllätti Suomen sähkömarkkinat sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, kun tuulivoimaa tuli ennustettua enemmän ja kulutus jäi arvioitua pienemmäksi. Säätösähkön hinta painui markkinoiden pohjalukemaan –10 000 euroon megawattitunnilta puolentoista tunnin ajaksi, mutta sekään ei riittänyt tasapainottamaan tilannetta. Otimme selvää, miten Fingrid onnistui pitämään sähköverkon vakaana.
 
Miksi tuulivoima on niin pyhä asia että niitä ei sammuteta vaikka suunnitelematon ylituotanto uhkaa koko verkkoa. Ongelman aiheuttaja mun mielestä pitäisi sammuttaa. On kyllä ihmeellinen systeemi.
 
Olen edelleen sitä mieltä että jokaisen propellin ja paneelikentän tulee sitoutua säätö markkinoihin, sekä omata nimellistehonsa verran tunti kapasiteettia. 5MW myllyn tai paneelikentän yhteyteen pitäisi velvoittaa rakentamaan 5MWh/2,5MW akkuvarasto. Näin myllyttimet voisivat toimia jouheammin osana verkon joustoa. Myllyn yli tuotantoa voisi käyttää akun lataamiseen, kalliin hinnan hetkellä tuulettomalla kelillä purkamiseen. Tietty osa olisi lisäksi valjastettuna nopeaan säätömarkkinaan.
 
Ylijännitteen syntyä en edelleenkään vaihtovirtaverkossa ymmärrä. Ei ylituotanto nosta jännitettä, kun jännitteensäätö toimii. Paikallinen ylituotanto ei myöskään juurikaan nosta taajuutta koko verkossa, eikä paikallisestikaan kuin lyhytaikaisesti muutaman sekunnin ajan niin kauan kuin ylituotantoalue pysyy tahdissa muun verkon kanssa. Sen sijaan alueellinen tehotasapainon muutos vaikuttaa vaihe-eroon alueen ja muun verkon kesken. Jos vaihe-ero kasvaa liikaa, putoaa se verkonosa tahdista, jolloin taajuus alueella muuttuu oleellisesti. Suojaukset irrottavat sen erilleen. Samoin käy, jos siirtoyhteydet alueelta ylikuormittuvat. Ehkäpä sähköyhtiön tiedottaja ei ole osannut, tai halunnut selostaa tilannetta tarkkaan.

Jännitteensäädön epästabiilisuus voi saada jännitteen heilahtelemaan, jolloin myös vaihe-ero, taajuus ja siirtoteho alueelta heilahtelevat samalla taajuudella. Sellaista näkyy käyrissä ennen häiriötä, ei kuitenkaan juuri ennen romahdusta. Olisiko tällainen heilahtelu kuitenkin ollut jollakin alueella niin suurta, että suojaus erotti verkonosan ylijännitteen vuoksi? Maininta syöksyjännitteestä herättää myös kysymyksiä. Elektroniikka voi olla arkaa esimerkiksi salamaniskun aiheuttamille ylijännitteille.
 
Ylijännitteen syntyä en edelleenkään vaihtovirtaverkossa ymmärrä. Ei ylituotanto nosta jännitettä, kun jännitteensäätö toimii.

Mikäs elementti tuota jännitettä verkossa säätää? voimaloiden pyörivissä generaattoreissa jännitettä säädetään magnetointia säätämällä. Mutta näissä, joissa ei ole mitään pyörivää osaa, jännitettä ei säädellä vaan virtaa. Jännite nousee jos virtaa syötetään enemmän kuin mitä sitä kulutetaan.
 
Mikäs elementti tuota jännitettä verkossa säätää? voimaloiden pyörivissä generaattoreissa jännitettä säädetään magnetointia säätämällä. Mutta näissä, joissa ei ole mitään pyörivää osaa, jännitettä ei säädellä vaan virtaa. Jännite nousee jos virtaa syötetään enemmän kuin mitä sitä kulutetaan.

Vähäisten mediatietojen perusteella kantaverkkoyhtiön näkemys oli, että heillä oli liian vähän tahtikoneita verkossa, joilla olisi voitu loistehoa syödä pois ja siten pudottaa jännitettä. Mutta ehkä ei kannata toimittajien kirjoituksia liian kirjaimellisesti ottaa, toimittajienhan tiedetään joskus erehtyneen näissä asioissa.;D

Kyseisen selvityksen raportti lienee jossain luettavissa, ehkä se kertoo miten asiat menivät?
 
Miksi tuulivoima on niin pyhä asia että niitä ei sammuteta vaikka suunnitelematon ylituotanto uhkaa koko verkkoa. Ongelman aiheuttaja mun mielestä pitäisi sammuttaa. On kyllä ihmeellinen systeemi.

Säätösähkömarkkina on nimensä mukainen, siis markkina. Fingridillä itsellään ei taida säätökäyttöön olla juuri muita eväitä, kuin kaasuturbiinit tehopulan varalta. Kaikki muu säätö on markkinapohjaista; taajuustuentareservit pitkillä soppareilla, taajuuden palautusreservit varttikaupalla. Tuo kymppitonni per MWh tuli siksi, että alassäätötarjouksia ei tullut tarpeeksi. Tähän asti ei ole tainnut juuri olla tarvetta systeemin muuttamiseen, kun säätömarkkina on toiminut luotettavasti. Jos tällaisia tilanteita alkaa tulla lisää, alkaa painetta järjestelmän muuttamiseen syntyä.

Toisaalta säätömarkkinaan lienee tulossa lisää toimijoita, kunhan saavat systeemit valmiiksi. Määrästä en tiedä, mutta ainakin jotain on tulossa (vink vink).
 
Toisaalta säätömarkkinaan lienee tulossa lisää toimijoita, kunhan saavat systeemit valmiiksi. Määrästä en tiedä, mutta ainakin jotain on tulossa (vink vink).

Näillä hinnoilla Teravoiman ei tarvii montaa kertaa alkkuja ladata kun on vuoden sähköt maksettu kuluttajalle.
 
Vähäisten mediatietojen perusteella kantaverkkoyhtiön näkemys oli, että heillä oli liian vähän tahtikoneita verkossa, joilla olisi voitu loistehoa syödä pois ja siten pudottaa jännitettä. Mutta ehkä ei kannata toimittajien kirjoituksia liian kirjaimellisesti ottaa, toimittajienhan tiedetään joskus erehtyneen näissä asioissa.;D

Kyseisen selvityksen raportti lienee jossain luettavissa, ehkä se kertoo miten asiat menivät?
Tuolta löytyy koko raportti ja myös enkuksi ydinkohdat
 

Iberdrola’s 500 MW Núñez de Balboa PV plant reportedly caused Spain blackout​

Spanish grid operator Red Eléctrica de España (REE) says a PV project in Badajoz was responsible for Spain’s massive power outage on April 28. Media reports have now revealed that the solar plant is the 500 MW Núñez de Balboa photovoltaic facility, which is owned by Iberdrola.
 
Edellisen viestin linkkinä on mielenkiintoinen raportti, mutta pitkä ja raskaslukuinen. Ensimmäisenä ajatuksena tuli mieleen, että päivystäjän tekemien kytkentätoimenpiteiden ajoittuminen jännitteen heilunnan ajankohtiin on saattanut jäädä jälkeen oikeasta ajankohdasta. Vaikeatahan se onkin, jos heilunnan jaksonaika on vain 5 sekunnin luokkaa, tai toisinaan tätäkin lyhyempi. Myöhään tehty kuristimien irtikytkentä on saattanut suurentaa seuraavaa toiseen suuntaan tapahtuvaa heilahdusta. Toivottavasti häiriöstä tulee lyhyempi ja helposti luettava tiivistelmä.
 
Ylijännitteen syntyä en edelleenkään vaihtovirtaverkossa ymmärrä.

Viimevaiheessa ylijännite syntyi kun loistehoa kompensoivat järjestelmän osat olivat tippuneet verkosta yksi kerrallaan. Viime vaiheessa verkon kaatoi lopulta se, että verkosta ryhdyttiin vähentämään kuormaa katkaisemalla virta suurilta kuluttajilta.

"Load shedding, a universal defence system that helps to restore the frequency in scenarios of severe gener-
ation - demand imbalances, causes an increase of the voltage because when a demand is disconnected the
voltage naturally rises."

Eli kun taajuus laski, niin sitä hallittiin leikkaamalla kuormaa, joka aiheutti jännitteen nousemisen liian suureksi. Nähtävästi tuossa tilanteessa ei ollut enää mitään tehtävissä.
 
Liittyykö tuo linkkari linkki siihen? (mulla ei aukea vai pitääkö kirjautua?)
Toimiiko tämä linkki?
 
Espanjan kantaverkkoyhtiö Red Eléctrica (REE) on antanut hätävaroituksen sähköverkon vakaudesta. Yhtiö on pyytänyt maan energiaviranomaisilta kiireellisiä sääntelymuutoksia, koska viime viikkoina on havaittu voimakkaita jännitevaihteluita etenkin Etelä-Espanjassa.

Tilanne muistuttaa niitä olosuhteita, jotka edelsivät huhtikuun 28. päivän laajaa sähkökatkoa, mikä on herättänyt huolta mahdollisesta uudesta katkosta. REE:n tavoitteena on estää “täydellinen sähkökatastrofi” varmistamalla, että kaikki säätövoimaa tarjoavat laitokset pysyvät valmiudessa.

Asiantuntijat varoittavat, että ongelman taustalla on aurinkoenergian nopea kasvu, joka on ylittänyt kysynnän ja sähköverkon kyvyn sopeutua vaihtelevaan tuotantoon.
 
Takaisin
Ylös Bottom