Sähköverkon maakaapelointi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

fraatti

Hyperaktiivi
Täällä on Elenian toimesta joitain ilmajohtoja kaivettu maahan jo aikaisemmin mutta Realcomin konkurssin myötä homma sitten viivästyi ja jäi kesken. Onko kukaan huomannut mitään eroa sähkönlaadussa tai toimitusvarmuudessa maakaapeloinnin jälkeen? Entäs onko eteen tullut ongelmia kaapeloinnin yhteydessä? Näitä ikävempiäkin puolia olen kuullut vaikka kuinka ja hommahan on siitä kiinni kuinka urakoitsija homman hoitaa.

Nyt kun itsellä on smart meter joka tallentaa mm. verkon jännitteen 5 min keskiarvoa jatkuvasti niin pääsen myös käytännössä toteamaan että vaikuttaako maakaapelointi ja uudet aluemuuntajat mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä eräs kirjoitus aiheeseen liittyen mistä selviää myös mitä ongelmia on tullut eteen....
Tuohon kaapelointiin liittyen itse olen sitä mieltä että samassa kun piuhat laitetaan pitäisi myös ehdottomasti vetää kuitu joka tontille.

Alihankintaketju ei tuota laatua
Jotkin suuryhtiöt, kuten Caruna, käyttävät varsin pitkiä alihankintaketjuja. Varsinaisia työn toteuttajia ei maanomistajien mukaan valvota mitenkään.

– Työtä valvoo tosiasiassa vain maanomistaja, jolle ei etukäteen ole useinkaan lähetty tietoa työn alkamisesta ja jolla ei välttämättä ole mahdollisuutta olla paikalla työtä tehtäessä, Juha Sianoja kertoo nykytilanteesta.

Kun valvontaa ei ole ja pitkät ketjutukset kadottavat verkkoyhtiön vastuut, kaapeleita jätetään aivan liian lähelle maanpintaa, työt eivät tule kerralla kuntoon ja monin paikoin osa töistä jää toteutumatta vielä maanomistajan useiden yhteydenottojen jälkeenkin.

Maanomistajallahan ei ole muuta keinoa ottaa yhteyttä esimerkiksi Carunaan kuin yrittää kertoa murheestaan kerta toisensa jälkeen asiakaspalvelun työntekijöille. Maanomistajat tunnustavat, että moni teettää työt lopulta valmiiksi omalla kustannuksellaan.

Pahimmillaan nytkin on tekemättä muun muassa sellaisia Lounean kaapelien vetämiseen liittyviä jälkitöitä, jotka vaarantavat jopa maanomistajan lasten turvallisuuden.

Koska joidenkin yhtiöiden vastuuhenkilöiden äärimmäisen vaikeassa tavoitettavuudessa on kyse poikkeuksen sijaan enemmänkin säännöstä, he kysyvät, onko tämä esimerkiksi Carunan tietoinen ratkaisu.

Samalla he toteavat, että erot yhtiöiden välillä ovat suuria. Esimerkiksi Sallilan ja Elenian sekä niiden urakoitsijoiden kanssa homma toimii alusta loppuun asti. Osapuolet todella kuulevat toisiaan.

Ennen tekijällä oli maanomistajien kokemuksen mukaan aina todellinen vastuu työstään. Nyt vastuukanto ei maanomistajien mielestä näytä koskevan kuin osaa toimijoista.

Hinnoitteluperuste on päätön
Yhtiöiden halukkuus tai haluttomuus kantaa vastuuta näkyy maanomistajien mukaan jopa siinä, miten kaukaa aliurakoitsijat ovat. Urakoitsijat Itä-Suomesta tai Baltian maista eivät läheskään aina ole tehneet hyvää laatua eivätkä vastanneet töittensä jälkien korjaamisesta. Maanomistajan kannalta onkin ilman muuta etu, jos maanrakennusurakoitsija on lähiseudulta.

Ongelmallista aliurakointiketjuissa on valvonnan uupuessa myös se, että aliurakoijat saavat maanomistajien mukaan työstään saman kartalta suunnitelman perusteella lasketun metriperusteisen korvauksen maaston laadusta riippumatta.

Aliurakoitsijan kannalta edullisinta on usein kaivaa kaapelit suunnitelmia suorempaan ja jättää ne kaivuuongelmien takia lähelle maan pintaa. Toisaalta joskus on Tuomas Kyykän mukaan käynyt niinkin, että suunnitelman vastaisesti on yritetty kaivaa helpompaa reittiä, vaikka se olisi naapurin maalla. Töitä tehdään siis suunnitelmista ja standardeista piittaamatta.

Erityisen paljon ongelmia kartalta laskettavan metriperusteisen hinnoittelun voi arvioida aiheuttavan kivisillä mailla kuten monin paikoin Sastamalassa.

Hinnoitteluperusteella voi maanomistajien mielestä olla vaikutusta jopa siihen, mitkä yritykset hankalimmista urakoista ovat kiinnostuneita. Lähiseudun urakoitsija ei välttämättä halua ottaa urakkaa, joka on hinnan ja maaperän epäsuhdan takia ilmeisen pakko tehdä standardien vastaisesti, mikäli työn on tarkoitus tuottaa voittoa.

Mikäli vielä käy niin, että viljelijöille maksettava, sinänsä vaatimaton viljelyhaittakorvaus jää jatkossa aliurakoitsijan maksettavaksi, heikkenee kaivuutyön laatu maanomistajien arvion mukaan edelleen. Kaapeli vedetään pellon sijasta avo-ojan pohjalle tai kivikkoon ja lähelle maanpintaa yhä todennäköisemmin.

Kyykkä, Sianoja ja Hakanen arvioivat, että nykyinen käytäntö, jossa maanomistaja voi itsekin antaa luvan esimerkiksi kaapelin vetämiseen avo-ojan pohjaan, tuottaa melkoisia vaikeuksia tulevaisuudessa. Standardeja ei ole tehty turhan tähden. He kysyvät, mitä tekee maanomistaja, jonka laskuoja tulevina vuosina painuu niin, että vesi ei kulkeudu haluttuun suuntaan, mikäli painuneen ojan pohjassa on kaapeli.

Vastuiden jakautuminen ihmetyttää
Maanomistajia hämmentää myös vastuiden jakautuminen. Mikäli maanomistaja antaa sähköyhtiön vetää kaapelin omalle maalleen varsin pientä kertakorvausta vastaan ja sitten ennemmin tai todennäköisesti myöhemmin katkaisee pysyvän haitan aiheuttavan kaapelin tahtomattaan omaa elinkeinoaan harjoittaessaan, kuka maksaa muille sähkökatkosta aiheutuneet vahingot?

Tällä hetkellä tilanne on maanomistajien mukaan sellainen, että maanomistajan lienee parasta ottaa vastuuvakuutus esimerkiksi sen varalta, että asuntoalue tai yritys jää salaojan kaivuun, tierummun uusimisen ja laskuojan syventämisen takia ilman sähköä. Vastuu on maanomistajien mukaan siirretty maan omistaville, vaikka suuryhtiöt tekevät bisnestä toisen maille tuomillaan kaapeleilla.

Toisaalta sähköyhtiöillä pitäisi maanomistajien mielestä olla vastuu maanomistajan maalla ennen kaapelin vetoa olleiden rakenteiden korjaamisesta, mikäli ne vahingoittuvat kaapelien kaivuutöiden aikana. Nyt tällaista vastuuta ei tosiasiassa ainakaan kaikilla yhtiöillä ole. Pertti Hakanen kaivaa kännykästään kuvia omalle kohdalleen sattuneesta tapauksesta.

Eikä kaapeliurakoiden aiheuttamissa vahingoissa kyse ole yksinomaan katkenneista vesijohdoista ja salaojista vaan jopa tilojen rajoilla olevista kivipyykeistä. Niitä näyttää katoavan, vaikka ne eivät kovin kevyitä olekaan.

Monenlaista nähtyään maanomistajat huokaavat, että nykytilanteeseen olisi parannus jo se, että maanomistaja saisi aina ilmoituksen töiden aloittamisesta. Silloin voisi edes seurata töiden etenemistä. Muutoin on mahdotonta saada niin ehdotonta näyttöä mahdollisten vahinkojen aiheuttajasta, mitä isot yhtiöt maanomistajilta vaativat.

Maanomistajat ovat tyytymättömiä myös aikoja sitten määriteltyjen haittakorvausten määrään ja siihen, mistä haitoista korvauksia maksetaan. Osaa haitoista ei korvata lainkaan ja usein haitan korvausperuste ei ole yhdeydessä todellisuuteen.

Energiateollisuus ei heidän mukaansa ole ollut halukas päivittämään sopimuksia korvausten perusteista, joten nekään yhtiöt, jotka korvauksia maksavat vanhan sopimuksen mukaisina, eivät välttämättä korvaa kuin murto-osan siitä tappiosta, mitä niiden toiminnasta maanomistajille aiheutuu.

Oikein ei maanomistajien mukaan ole sekään, että korvausten määrä vaihtelee. Sille, joka osaa vaatia, näytetään heidän mukaansa maksettavan usein tuntuvasti enemmän kuin sille, joka tyytyy yhtiön esittämään.

Lunastuslaki ei uudistunut
Tällä vaalikaudella oli määrä uudistaa lunastuslaki. Se oli osa hallitusohjelmaa. Sisäministeri Antti Häkkäsen (kok) vastuulla ollut lakiuudistus, joka olisi ratkaissut monta ongelmaa, jää kuitenkin toteutumatta.

Pertti Hakanen sanoo olevansa perin pahoillaan hallituspuolueen kansanedustajana, että näin käy. MTK:ssa lakiuudistukseen on todella panostettu. Se oli hallituskauden tärkein tavoite. Uudistuksen toteutumatta jääminen nähdäänkin MTK:ssa hallituskauden suurimpana pettymyksenä.

– Tämä olisi pitänyt pystyä hoitamaan. Lakiuudistus olisi pakottanut kuulemaan maanomistajaa. Laki olisi velvoittanut yhtiöt neuvottelemaan.

Tärkeätä olisi myös saada velvoite merkityttää kaikki maanalaiset rakenteet maanmittauslaitoksen tietokantaan niin, että ne olisivat löydettävissä kiinteistötunnuksen perusteella. Nyt merkintä on maksullinen, joten sitä ei tehdä, koska laki ei siihen velvoita.

Niinpä samoja kaapeleita käydään näyttämässä ja maalaamassa maastoon kerta toisensa jälkeen. Maksaja on suomalainen veronmaksaja.

Maanomistajat kysyvät samalla, millainen tilanne on esimerkiksi 20 vuoden kuluttua, kun yhä harvemmat muistavat, missä näinä vuosina hurjaa tahtia maahan kaivetut kaapelit ovat.

Toisaalta maanomistajia ihmetyttää sekin, että kaapeleita maastoon maalattaessa tieto ei automaattisesti tallennu rekisteriin. Se olisi aivan mahdollista, jos niin haluttaisiin.

Toimintaa voisi muutoinkin järkevöittää. Nyt viemärit, valokuitu ja sähkökaapelit tehdään kaikki omana työnään. Eri toimijat olisi syytä velvoittaa vuoropuheluun ja yhteistyöhön. Hyöty olisi kaikkien yhteinen, jos hankkeet sekä suunniteltaisiin että toteutettaisiin yhdessä. Se toisi toimintaan muutoinkin suunnitelmallisuutta.


Koko teksti löytyy täältä, aikaisempi oli vain poiminta tuolta kirjoituksesta: https://www.puheenaiheet.fi/talous/suuryhtiot-rapauttavat-omistusoikeuden-perustuslaillista-suojaa/
 
Kyllä nämä alihankintaketjut ovat syvältä. Meillä ilmakaapeli vaihtuu maakaapeliksi parasta aikaa eli viime ja toivottavasti tämän vuoden aikana. Aikataulu näyttää olevan mallia dynaaminen, ei dyneema, joka ei veny. Ilmeisesti lakisääteisesti tuohon on kytketty myös valokaapelin kaivuu samalla.

Valokaapeli on avoinkuitu.fi. Telian pikkupojat kävivät aktiivisesti sitä kauppaamassa ja kohteliaasti kieltäydyin. Keksivät vielä tulla, kun kaivoimme pihalla viemäriä uusiksi kolmen ukon voimin lappuineen keskeyttämään hommat. Sen jälkeen ei ole näkynyt. Mulla on asennevamma markkinointiin, jossa nimenä on avoinkuitu ja takana ns. useita operaattoreita: Telia + kolme nonamea (vuosi sitten taisi olla neljä), mutta ei dna:ta tai elisaa. Hinta olisi ollut kerta 2000 € plus 40-50 €/kk.

Carunan toimeksiannosta Eltelin ukot ponnahtivat ilman etukäteisilmoitusta tontille katsomaan kaapelivetoa. Meillä mittauskeskus on tontin nurkasta talon toisella puolen ja ilmajohto tulee talon harjalle, josta kaapeli vintin läpi mittauskeskukseen. Mittauskeskuksesta tulee nykyisin parempilahjainen kaapeli ryhmäkeskukseen autotalliin, joka on lähimpänä sähkön tuloreittiä.

Eltelin ukot (tai oikeastaan vanhempi inssi, nuoremmat suunnittelijat olivat avarakatseisimpia) halusivat kaivaa kaapelin pensasaidan läpi, puutarhassa aidan viertä pensaiden juuresta, laatoitetun käytävän alta, pylväsvalon vierestä päädyn sokkeliin, josta talon seinää ylös harjalle. Matkaa rinteessä kaikkiaan reilut 15 metriä kaivuuta. No way! Väitin, ettei aliurakoitsija saa koskaan kaivuujälkiä hyväksyttävään kuntoon ja me tapellaan naama punaisena niiden korjauksesta, johon ukko vain totesi aliurakoitsijoiden laadun olevan vaihtelevaa.

Ehdotin, jotta joko vetävät maakaapelin tontin kulmalta autotallin kulmalle, joka on sepelipihaa ilman kasvillisuutta ja alle puolet suunnitellusta kaivuumäärästä. Sähkömittarin voi siirtää autotalliin, sen sokkeliin tai yhtiön jakokaappiin tien varteen. Tai sitten jätetään tontin kulmalle tolppa, josta ilmajohto entiseen tapaan.

Tämä ei käynyt Eltelille, koska sähkön syöttö oli talon harjalla ja se täytyy sinne myös viedä. Tilanne oli vähän absurdi ja minulta sitten lipsahti, että me ollaan laitettu nykyisen mittauskeskuksen ja autotallin ryhmäkeskuksen väliin sitä kalliimpaa kaapelia, jossa sähkö kulkee molempiin suuntiin. Se oli sen verran rumasti sanottu, että neuvottelut päättyivät mykkäkouluun.

Muutamia projekteja vetäneenä jäi sitten kaihertamaan, että eihän ole mitään järkeä vetää kilometritolkulla kaapelia maahan ja jättää pieni pätkä ilmajohtoa, mikä vesittää koko projektin. Tein Carunalle palautteen aiheesta ja sain kuukauden päästä puhelimeen viestin, jotta asiakaspalautteeni on suljettu. Sain sitten sähköpostitse kiinni Carunan projektihenkilön, joka kertoi, että olivat Eltelin kanssa päässeet yhteisymmärrykseen kaapeloinnista. Eltel oli luvannut hoitaa asiakaskontaktin ja palata aiheeseen, jos asiakas vielä haluaa ilmajohdon pois. Eltel vaan ei koskaan ottanut yhteyttä.

Carunan projektihenkilö kertoi, jotta ao. jakokaappeihin ei mittari mahdu, joten heidän ehdotus oli ollut, jotta hommaan autotallin sokkeliin mittauskeskuksen omalla kustannuksellani ja he siirtävät mittarin siihen omalla kustannuksellaan. Päästään kaivuussa vähällä ja saadaan ilmajohto pois. Lopputulemana Caruna ilmoitti Eltelille, että tekevät minun kanssa sopimuspaperit kaivuusuunnitelmasta. Ja nehän tehtiin.

Nyt on maakaapeli tontin nurkalla, mutta ei vielä tontilla. Urakoitsija pyörii alueella usean kaivurin voimin. Kaivajia haastattelin, kun tietä oli parannettu tällä välin ja silloin laitatimme valmiiksi putket kaapeleille tien alitusta varten. Ensimmäinen ei puhunut suomea, toinen pari sanaa ja kolmas sanoi, ettei heidän kartoissa näy putkia. Löysivät kuitenkin oman tontin kohdalta ne, kun sanoin ne nähneeni sinne kaivettavan. Tällä hetkellä tuntuu, että kaivuu-urakoitsija ymmärtää, mitä on tekemässä ja lopputulos saattaa olla ihan ok.

Järki kyllä hukkuu pitkiin alihankintaketjuihin.
 
Valokaapeli on avoinkuitu.fi. Telian pikkupojat kävivät aktiivisesti sitä kauppaamassa ja kohteliaasti kieltäydyin. Keksivät vielä tulla, kun kaivoimme pihalla viemäriä uusiksi kolmen ukon voimin lappuineen keskeyttämään hommat. Sen jälkeen ei ole näkynyt. Mulla on asennevamma markkinointiin, jossa nimenä on avoinkuitu ja takana ns. useita operaattoreita: Telia + kolme nonamea (vuosi sitten taisi olla neljä), mutta ei dna:ta tai elisaa. Hinta olisi ollut kerta 2000 € plus 40-50 €/kk.

Avoinkuitu on oma firmansa nykyään. Elisalla on samanlainen hanke pääkaupunkiseudulla. Jutun vitsi on siinä, että lainsäädäntö pakottaa kaikki kuidut avoimiksi - jos Elisa haluaa tarjota liittymän tuon kautta avoinkuitu.fi:n pitää myydä se Elisalle samalla hinnalla kuin itselleenkin. Tätä ei juuri muisteta mainostaa... liittymähinnoista voi laskea että kuidun osuus on 18e kuussa jos oikein muistan.

Veikkaan kuitenkin, että näissä hankkeissa on kummallakin 5G-häntä kainalossa - 5G vaatii tiheän valokuituverkon alleen ja jonkunhan sekin pitää maksaa.

Toinen juttu on sitten http://yhteisverkko.fi/suomen-yhteisverkko/

eli siellä missä ei ole tiheää puhelinyhdistysten aikoinaan aloitamaa omaa infrastruktuuria rakennushommia voi tehdä kilpailijan kanssa.
 
Avoinkuitu on oma firmansa nykyään. Elisalla on samanlainen hanke pääkaupunkiseudulla. Jutun vitsi on siinä, että lainsäädäntö pakottaa kaikki kuidut avoimiksi - jos Elisa haluaa tarjota liittymän tuon kautta avoinkuitu.fi:n pitää myydä se Elisalle samalla hinnalla kuin itselleenkin. Tätä ei juuri muisteta mainostaa... liittymähinnoista voi laskea että kuidun osuus on 18e kuussa jos oikein muistan.

Veikkaan kuitenkin, että näissä hankkeissa on kummallakin 5G-häntä kainalossa - 5G vaatii tiheän valokuituverkon alleen ja jonkunhan sekin pitää maksaa.

Toinen juttu on sitten http://yhteisverkko.fi/suomen-yhteisverkko/

eli siellä missä ei ole tiheää puhelinyhdistysten aikoinaan aloitamaa omaa infrastruktuuria rakennushommia voi tehdä kilpailijan kanssa.

Itseä harmittaa suunnattomasti ettei kuitua kaiveta samaan aikaan maakaapeloinnin yhteydessä. Siksi olenkin hiukan toiselta kantilta eli mikäli kaikki menisi kuten elokuvissa niin sitten kuitu rakennettaisiin myöhemmin.

Telian avoimeen kuituun olen myös tutustunut enkä kyllä ole niin vakuuttunut sen avoimuudesta.

Kaikilla operaattoreilla on velvollisuus vuokrata asiakkaalta tuota viimeistä pätkää kytkimeltä kotiin 30€/kk hintaan. Aikaisemmin se oli satkun kuussa. Hommassa on vain yksi mutta. Mihin se yhteys siitä operaattorin kytkimestä sitten johtaa, niimpä. Ei mihinkään joten kilpailua ei käytännössä ole mahdollista syntyä.
 
Kaivajia haastattelin, kun tietä oli parannettu tällä välin ja silloin laitatimme valmiiksi putket kaapeleille tien alitusta varten. Ensimmäinen ei puhunut suomea, toinen pari sanaa ja kolmas sanoi, ettei heidän kartoissa näy putkia. Löysivät kuitenkin oman tontin kohdalta ne, kun sanoin ne nähneeni sinne kaivettavan. Tällä hetkellä tuntuu, että kaivuu-urakoitsija ymmärtää, mitä on tekemässä ja lopputulos saattaa olla ihan ok.

Järki kyllä hukkuu pitkiin alihankintaketjuihin.

Tutunkuuloista settiä. Meillä oli siis tienhoitokunnan puolesta tiedoitustilaisuus asian tiimoilta torstaina. Varsin samanlaisia asioita oli tullut ilmi. Sekä yhtenä myös huoli siitä että yhtiöt haluavat kaivaa kaapelit siihen mihin ne on helpoin laittaa eli ohjanpohjalle. Kuitenkin jos tietä pitää pitää kunnossa niin välillä myös ojia pitää kaivaa. No mites kaivat jos verkkoyhtiö on tuupannut pohjalle 20kV linjan johon etäisyyttä pitää olla 2m? No siitähän ei ole ole epäilystäkään kenen piikkiin tälläinen menee jos normaalista teiden kunnostapidosta aiheutuu jatkossa ylimääräisiä kustannuksia. Luonnolisesti kaikki kulut mitä kaapeli jatkossa aiheuttaa menee luonnollisesti jonkun muun kuin siirtoyhtiön piikkiin kaapelinnäyttöjä lukuunottamatta.

Samoin tuo kielimuurin tuli samoin esille. Saattoi olla että kaivurin puikoissa istui venäläinen tai virolainen joka ei ymmärtänyt sanaakaan suomea.

Kaivuiden syvyyden kanssa on myös ollut ongelmia. Ellei asiaa jatkuvasti valvo niin kaivuusyvyys nousee jatkuvasti ylöspäin. Pahimmat paikat olivat kuulemma olleet niin että 20kV linja oli ollut maassa niin että peitteenä oli vain 15cm maata. Näitä olikin sitten jouduttu jälkikäteen korjailemaan koska työnjälki oli mitä oli.
 
Kaikilla operaattoreilla on velvollisuus vuokrata asiakkaalta tuota viimeistä pätkää kytkimeltä kotiin 30€/kk hintaan. Aikaisemmin se oli satkun kuussa. Hommassa on vain yksi mutta. Mihin se yhteys siitä operaattorin kytkimestä sitten johtaa, niimpä. Ei mihinkään joten kilpailua ei käytännössä ole mahdollista syntyä.

Kyllä niillä on periaatteessa velvollisuus vuokrata ihan kaikkea, mutta käytännössä siihen ei ole oikein mekanismeja - eli velvollisuutta järjestää yhteys kilpailijalle asti ei ole. Eli voi sanoa että eioo mitä antaa vaikka oliskin. DNA on pyrkinyt velvoittamaan kilpailijoita tähänkin.

Tämä iski kuitenkin jo kauan sitten: vanhoina hyvinä aikoina pystyin kaivattamaan omia / vuokraamaan Helsingin keskustasta kuitunippuja, 16 tai 24 paria. Niitä sai sen kaapelihomman hinnalla vähän hassusti: omaksi sai vuoden vuokrahinnalla, tosin saman firman eri luukuilta. Vaan sitten iski tämä vuokrausvelvoite ja pimeän kuidun hinta pompsahti, perusteena että se nippu on Helsingin keskustassa nyt zbildardi potentiaalista bittiä/s yhteys eikä mikään kaapeli ja hinnat sen mukaan. Eikä niitä sitten enää oikein omaksikaan haluttu myydä. Onneksi homma ehti pääosin alta pois.
 
Caruna halusi vetää x kV maakaapelin koulukaverin pellon poikki. Kaveri suostui, kunhan kaapeli kaivetaan pellon reunoja pitkin. Asia muistui kaverille mieleen vasta kun koira kuoli ja hän meni kaivurin kanssa keskelle peltoa. Hetken päästä maailma oli ollut ensin sininen, sitten puoli seutua valotonna. Ilmoitteli sitten sähköyhtiölle tapahtuneesta, josta neuvottiin ensiksi tilaamaan ambulanssi ja lasarettiin tarkastettavaksi. Jatkoselvittelyjä en kehdannut kysellä, jotta olisiko pitänyt kysellä kaapelikarttoja ennen kaivuuta.
 
Kyllä niillä on periaatteessa velvollisuus vuokrata ihan kaikkea, mutta käytännössä siihen ei ole oikein mekanismeja - eli velvollisuutta järjestää yhteys kilpailijalle asti ei ole.
Eikös noilla kilpailijoilla ole kuitenkin pääsyoikeus kuidun liitäntäpisteeseen lähellä paikkaa, mistä kuitu menee omistajaoperaattorin omaan verkkokytkentäpisteeseen? Ainakin puhelinlinjojen aikaan oli muistaakseni noin. Tietenkin kilpailevan operaattorin täytyy maksaa mahdolliset kulut.
 
Eikös noilla kilpailijoilla ole kuitenkin pääsyoikeus kuidun liitäntäpisteeseen lähellä paikkaa, mistä kuitu menee omistajaoperaattorin omaan verkkokytkentäpisteeseen?

Tulkinnoista väännetään.. en ole ihan detaljeja siitä missä nyt mennään seurannut, mutta päätettyyn kuidun päähän pitää päästä. Esmes tuo avoinkuitu.fi käyttää tekniikkaa jossa se viimeinen kuitu on lyhyt, kilpailijan systeemeitä tuskin on sen paikan lähellä. Siellä on passiivinen splitteri - kaikille 255 asti menee sama data jotenkin aikajaettuna vähän GSM:n tyyliin. Siinä on kilpailijan mustan kuidun käyttö tehty aika hankalaksi, mutta koska on erikseen sanottu ettei tässä tekniikka ratkaise niin voi olla että joku vielä tulkitsee sen niin että se aikasloti pitää sieltä kaivaa siinä seuraavassa purkissa joka koko parvea hoitelee.
 
Siellä on passiivinen splitteri - kaikille 255 asti menee sama data jotenkin aikajaettuna vähän GSM:n tyyliin.
Tuommoisesta en ole kuullut. Ja jos siellä on passiivinen splitteri niin aikajakoisuus ei taida onnistua. Jos tuo on mahdollista niin ei siitä moni sitä omaa 1Gbit/s kaistaa saa kun koko kuitu saattaa olla 1 tai ehkä jopa 10 Gbit/s.
Jospa kyseessä olisi DWDM? Erivärisillä lasereilla saadaan samaan kuituun useampi yhteys. Tällöin passiivinenkin laite (prisma/suodatin) voi jakaa värejä eri kuituihin. Tosin 255 erillistä yhteyttä ei onnistu. Muutamia kohtuudella ja max jotain 40. Lähtöpäässä (operaattorilla) pitää olla sitten ”splitteri” toisin päin jolla eri väriset valot yhdistetään samaan kuituun.

Riippuen verkon rakenteesta, mobiilioperaattori voisi vetää nipun kuituja tukiasemalle. Noita tullaan tarvitsemaan paljon 5G myötä. Sieltä sitten lisäksi talokuituja lähiasiakkaille. SM kuidullahan menee 10km ilman lisälaitteita.
Lisäksi jos nuo lähiasiakkaat valitsevat operaattoriksi kuidun vetäjän niin asiakkaan saisi IP:llä kytkettyä samaan verkkoon tukiaseman kanssa eli samaan ”isolle kylälle” menevään kuituun tukiaseman kanssa kunhan nopeutta vain on kuidulla riittävästi (esim 25Gbit/s). Veikkaan että tukiasemakoppiin tulee reititin joka tapauksessa.
Muut operaattorit saavat talokuidun (korvausta vastaan) käyttöönsä kunhan vetävät tukiasemalle oman kuidun/kuidut ja reititimen tai vuokraavat tuolta mobiilioperaattorilta kuitua ”isolle kylälle” talokuidun lisäksi.
Toki reitin voi olla isollakin kylällä mutta siten jokaiselta asiakkaalta pitää vetää kuitu sinne ”isolle kylälle” tai käyttää tuota DWDM:ää.
Mitähän säännöt sanovat tuosta kuidun vuokraamisesta? Koskeeko vain sitä viimeistä kuidun pätkää vai voiko koskea myös ”ketjutettuja/jatkettuja” kuituja?
 
Tuommoisesta en ole kuullut. Ja jos siellä on passiivinen splitteri niin aikajakoisuus ei taida onnistua. Jos tuo on mahdollista niin ei siitä moni sitä omaa 1Gbit/s kaistaa saa kun koko kuitu saattaa olla 1 tai ehkä jopa 10 Gbit/s.

Onse ihan standardi keksintö nimeltänsä GPON. En ole kyllä nuuskinut juuri tuon avoinkuitu-ratkaisun detaljeja. Avoimessa kuidussa päätelaitteeseen tulee yksi kuitu, ei siis paria. Taitaa siinä olla eri aallonpituudet eri suuntiin.

Yhteys 5G tukiaseman juureen on tärkeä - koska pilvet ovat aina kaukana ja nuhaisia ne eivät enää tuota autuutta hätäisille. 5G tukiasema ratkaisee asian - jokainen tukiasema on myös lähi-prosessointipaikka eli Edge Computing-piste jota puuhaa nyt harrastavat lähinnä isommat yritykset omissa konesaleissaan ja satunnaisilla muilla tarjoajille. Nyt se vauhti tuodaan kaikille. Siksi Huaeweista ollaan niin huolissaan.. 5G on tässä suhteessa ihan eri juttu kuin 4G.
 
Tuo yksi kuitu liittyy termeihin simplex ja duplex (kuitupari). Simplex tarvii eri värit tx ja rx signaaleille. Ei liity PON termiin.

Ja tosiaan kyllä tuo aikajakoisuus saadaan tehtyä passiivisestikin. Tällöin lähettimet/vastaanottimet pitää synkronoida siten ettei useampi ”tx” ole päällä samaan aikaan ja ”rx”:n pitää tietää kuka lähettää milläkin ”aikavälillä”. Tuohon saadaan dynaamisuuttakin jos ”aikavälejä” voidaan muuttaa lennosta (4G/5G hieman sama periaate). Mutta 1Gbit/s kuidusta ei saada 1 gigan nopeus kuin yhdelle. Käyttäjien määrästä riippuen nopeutta pitää nostaa n x 1Gbit/s eli yleisiä vaihtoehtoja on 2.5, 5, 10, 25, 40.
(DWDM tapauksessa lisätään kuituun värejä käyttäjien määrän mukaisesti, jokainen väri on 1 giga)
tx/rx synkronointi ja miten ”aikavälit” jaetaan on minulle utopiaa. Jotain sanomia tuolla pitää kulkea jolla muutoksia tehdään.

PON ei sinällään taida ottaa kantaa tekniikkaan. PON=passive optical network. GPON=gigabit passive optical network.
Mainitsemani DWDM on myös PON. Mutta suunta taitaa olla TWDM (mukana siis aikajako) jota sinäkin varmaan tarkoitat.
 
No ne on stardardisoitu ties millä ITUtasolla - EPON ja GPON nimiset jutut on TDM. Muut PONit voi sitten olla muuta. Ihan kaikki avoimen kuidun jossain näkyneet speksit eivät minusta ihan osuneet standardi -GPONiin silloin kun niitä joskus kauan sitten tutkin, voihan se olla joku poropietari parannelma. Pitää ehkä lukea ne speksit joskus kunnolla. Tuossa verkossa taitaa internetistä päin olla vain yksi lähettäjälaite - se voisi ampua aika vapaasti vaikka VLAN-tägättyjä paketteja. Toiseen suuntaan sitten pitää vähän varoa ja käyttää aikasloteja. Eikä kai missään ole sanottu että kaikki avoimen kuidun systeemit on tehty samalla tekniikalla - tänne meille ne tarjosivat tuota TDMää aikoinaan mutta eivät sitten rakentaneet.
 
Toivottavasti tulee hyvä. Kalliiksi käy ainakin. Teiden alitukset on tehty tunkkaamalla. Suunnittelija oli piirtänyt kaapelinreitin niin että se kulkee kallion yli eikä kierrä pellon kautta. Tässä siis ammutaan 20kV linjalle reittiä kallioon.
1614281148956.png


Joka paikasta en mennyt tunkkaamalla läpi vaantarvi porata. En ole varma onko tässä porauskalustoa vai tunkkauslaitteet.
1614281328879.png


Saas nähdä koska on kaapelit kytkettynä.
1614281474975.png
 
Saas nähdä koska on kaapelit kytkettynä.
Omasta kokemuksesta: ei kannata pidättää ainakaan henkeä. Meillä ei alkuperäiset aikataulut pitäneet lainkaan. Taisi tuossa ainakin vuosi mennä enemmän ja vielä on ilmajohdot keräämättä. Sähköä on koko ajan tullut, joten ei siinä mitään. Enempi harmittaa niiden puolesta, jotka odottelivat valokuituaan, joka tuli samalla kaivuulla.

Niin ja tietennii maakaapelin kanssa vedettävä valokuitu oli avoinkuitu.fi, jossa voi valita palvelutarjoajan useasta toimijasta (sigh!). Silti Dna haki kunnalta luvan kaivaa uuden valokaapelin muutaman kuukauden päästä, kun kiinteistöjen omistajat eivät suostuneet uuteen kaivuuoperaatioon vapaaehtoisesti.
 
Omasta kokemuksesta: ei kannata pidättää ainakaan henkeä. Meillä ei alkuperäiset aikataulut pitäneet lainkaan. Taisi tuossa ainakin vuosi mennä enemmän ja vielä on ilmajohdot keräämättä. Sähköä on koko ajan tullut, joten ei siinä mitään. Enempi harmittaa niiden puolesta, jotka odottelivat valokuituaan, joka tuli samalla kaivuulla.

Niin ja tietennii maakaapelin kanssa vedettävä valokuitu oli avoinkuitu.fi, jossa voi valita palvelutarjoajan useasta toimijasta (sigh!). Silti Dna haki kunnalta luvan kaivaa uuden valokaapelin muutaman kuukauden päästä, kun kiinteistöjen omistajat eivät suostuneet uuteen kaivuuoperaatioon vapaaehtoisesti.
Tuskin tuossa mitään ihmettä tapahtuu kun kammesta käännetään. Taitavat ottaa käyttöön näitä alueittain. Työkaveri kertoi että vartin oli sähköt poikki. Mua kiinnostaa muuttuuko jännitteet suuntaan tai toiseen. Näen sen invertteristä.

Itse olisin ollut kiinnostunut kuiduttamisesta samaan hengenvetoon mutta tuossa olitiin auttamattomasti myöhässä koska projektia oli aloitettu jo kun kuulin että täällä aloitetaan kaapelointia. Yritin vielä mutta myöhäistä oli. Tätä projektia on tehty kahdessa osassa. Ensimmäinen firma meni nurin joskus vähän reilu vuosi sitten. En nyt nimeä muista mutta taisi olla joku suurempi toimia. Näillä oli hoono soomi työntekijöitä ja hommat tehtiin vähän sinnepäin. Nyt työnjälki on hyvää.

Lupien ja sopimusten teon takia tämäkin on viivästynyt. Tieosuuskunta velvoitti että myös ojat on pystyttävä pitämään kunnossa eli johdot ei saa olla suoraan ojassa. 20kV linja vaatii 1m suuntaansa ainakin että saa kaivaa.
 
Meillä oma sähköurakoitsijani mittasi jotakin ja totesi, jotta hyvä on. Pitkien lankojen päässä jotkin arvot ovat kuulemma surkeita, mutta puhui muita sähkötermejä kuin ohmeja, ampeereita ja voltteja, niin meni ohi. Naapurilla taisi mennä sähköjen kytkentä reilussa vartissa. Meillä meni pitempään, kun siirrettiin mittauskeskus sisältä ulkoseinälle ja sen lisäksi kytkettiin uusi ryhmäkeskus.

Kaivuuyrityksen duunareista osa puhui auttavaa suomea ja kymppi lähes sujuvaa. En tullut kysyneeksi mistä tuli, mutta hevosten kanssa heillä päin pelattiin jotakin poolon tapaista. Kaivajat osasivat kyllä hommansa ja kymppi pysäytti aina auton, jos satuin olemaan pihalla ja vaihdettiin kuulumisia, kun ajeli meidän ohi varastolleen. Harmittelin, kun ei ollut kaivantoon salaojaputkea, niin olisin laittanut pätkän sinne viemään vesiä rinnettä alas. Kymppi haki sinne putken varastostaan oitis. Eltelin ukoista en sano muuta kuin, että hyvää suomea puhuivat.

Tiekunnan puolesta oli harmi, ettei tieto kulkenut alihankkijaketjussa, kun tielle ajettiin 30cm sepeliä ja täryjyrättiin syksyllä ja kaivuut alkoivat seuraavana keväänä. Kaivureille ei mennyt viesti, että maakaapelin alituskohdissa oli kolme putkea heitä varten ja kaivoivat tien ruvelle. Omasta kohdasta ehdin huikkaamaan, että putkia pitäisi löytymään, kun vähän tonkii ja löytyikin.
 
Tutulta tekijältä kuultua:
Maakaapelointita tehdään alueilla, joissa ilmajohtoja on helppo viedä maahan. Eli hyvät kulkuyhteydet, helppo kaivaa jne. Eli paikkoihin, joissa ihmisiä liikkuu, jolloin saadaan myös näkyvyyttä sille että jotain tehdään, kun hallituksen tasolta on vaadittu sähkön toimitusvarmuutta. Näille alueille pääsisi myös nopeasti korjaamaan ilmajohtoja, jos ne jostain syystä vaurioituu.
Sitten ne syvässä metsässä kulkevat ilmajohdot maakaapeloidaan viimeisenä, jos silloinkaan. Ja juuri ne ovat niitä jotka aiheuttavat isolle alueelle sähkön toimitusepävarmuutta ja niiden korjaaminen nopealla aikataululla on vaikeaa, kun vieressä ei kulje tietä.

Omalla pienellä asuinalueella lähijohdot on painettu maahan viimeisten vuosien aikana, ja nyt kovallakaan myrskyllä ei valot välky. Aikaisemmin oli välkkymistä/katkoja.
 
Moro

No pannaan myös oma kommentti meidän pihan työmaasta,tossa pihan nurkalla oli tolppa josta pirttiin tuli maakaaapeli,kaivoivat matalaa ojaa tienpielestä maakaapelille n. 40 m ja yhdisettyään piuhat täyttivät kaivantonsa.Jossain vaiheessa kävin valmista työmaata katsomassa ja kas johto oli vähältä matkaa pinnassa,ihan itse vähän kaivoin syvempään ja peitin uudestaan maalla,en tiedä kuinka pitkältä matkaa on liian matalassa.
Kun näin urakoitsijaa huomautin asiasta mutta ei näkynyt äijiä uudelleen meidän tontilla ei edes silloin kun kävivät korjailemassa pelloista salaojia,ihan kotomaan äijiä olisvat mutta mielestäni ehkä itäsuomen kansaa,tästä on jo kymmenkunta vuitta aikaa.

Niin vielä että tossa naapuritontilla kaapeli ylittää kallion niin ettei sitä kalliota ammuttu vaan kaapeli peitettiin sellasilla betonikouruilla ja vähän maata päälle,voi täyttää lain kirjaimen mutta tuntuu vähän arveluttavalta tulevia immeisiä silmälläpitäen.
 
Täällä on Elenian toimesta joitain ilmajohtoja kaivettu maahan jo aikaisemmin mutta Realcomin konkurssin myötä homma sitten viivästyi ja jäi kesken. Onko kukaan huomannut mitään eroa sähkönlaadussa tai toimitusvarmuudessa maakaapeloinnin jälkeen? Entäs onko eteen tullut ongelmia kaapeloinnin yhteydessä? Näitä ikävempiäkin puolia olen kuullut vaikka kuinka ja hommahan on siitä kiinni kuinka urakoitsija homman hoitaa.

Nyt kun itsellä on smart meter joka tallentaa mm. verkon jännitteen 5 min keskiarvoa jatkuvasti niin pääsen myös käytännössä toteamaan että vaikuttaako maakaapelointi ja uudet aluemuuntajat mitään.
Meillä kainuussa Kajave on tätä maakaapelointia aktiivisesti harrastanut jo useamman vuoden. Meidän alueelle tehtiin muistaakseni 2017-2018 ja on kyllä toimintavarmuus ollut parempaa poislukien nuo kovemmat myrskyt viime kesältä/syksyltä.

+ Sähkökatkot vähentyneet

- Siirtomaksut nousseet joka vuosi reilusti.
- Tällä hetkellä: 3x25A sulakkeilla
Yleissähkön perusmaksu 37,90/kk
Yösähkön perusmaksu 54,90/kk

Sietämätöntä rosvousta mielestäni...
 
- Siirtomaksut nousseet joka vuosi reilusti.
- Tällä hetkellä: 3x25A sulakkeilla
Yleissähkön perusmaksu 37,90/kk
Yösähkön perusmaksu 54,90/kk

Sietämätöntä rosvousta mielestäni...
Pikkuisen menee ehkä aiheen ohi, ja jään mielipiteineni tässä asiassa varmaan aika yksin, mutta mun mielestä sähkön siirtomaksuissa painotuksen tuleekin olla nimenomaan perusmaksuissa. Ei kai siirtoyhtiölle ole yleensä paskankaan väliä, paljonko sähköä heidän piuhojensa kautta kulkee. Asiakkaiden pitäisi siis maksaa pelkästään kiinteää kuukausimaksua verkosta, joka sen kulutuksen ylipäänsä mahdollistaa, riippumatta siitä onko se kulutus 5000kWh vai 35000 kWh. Energiavero on on sitten asia erikseen.
 
Sähköverkossa on ainakin kaksi komponenttia: mitoitus maksimikuorman mukaan ja toimintavarmuus. Tarkoittaisi 3x25A mitoituksilla, että sähköverkon ei tarvitse olla niin massiivinen ja teollisuus maksaisi sähköverkosta oman mitoituskapasiteetin mukaan. Aivan kuten siltamaksuilla, jossa fillarille se vähän, henkilöautolle kohtuullinen ja rekalta otettaisiin reilusti. Tämän suuntaisesti sähköverkon kustannuksia jaetaankin. Onko jako kustannusperustainen ja reilu, sitä en tiedä.

Toimintavarmuudesta maksetaan nyt maakaapeloinnissa eli sen nostosta 99% desimaaleilla. Pitäisikö niiden maksaa enemmän verkkomaksua, jotka edellyttävät 99,999999% toimintavarmuutta, kuin niiden, joilla tarve on vain 95%. Omalta kohdalta vertailisin mökkiä, jonka sähkökaapeloinnin maksoin ja vähän till verrattuna läheiseen tuorekalateollisuuteen, jonka sähköliittymisen aloitushintaa en tiedä, mutta 95% toimintavarmuus ei riitä tai kalat pilaantuvat.

Joka tapauksessa tällaiset yhteiskunnan perusinfraan kuuluvat kustannusrakenteet pitäisi olla läpinäkyviä oli se yksityinen sähköverkko tai valtion tieverkko.
 
Ei kai siirtoyhtiölle ole yleensä paskankaan väliä, paljonko sähköä heidän piuhojensa kautta kulkee.
Jonkun verran vaikuttaa johtojen paksuuteen, muuntajien ja kytkinlaitteiden mitoittukseen ja vastaavaan. Myös runkosiirtoverkon osalta tulee vastaavia muuttuvia kustannuksia. Mutta muutoin olet mielestäni oikeilla jäljillä, eli perusmaksun painottaminen nimenomaan johtaisi kustannusvastaavuuteen. Siirron muuttuvan osuuden voisi liittää pääsulakekoon pohjalta muodostuvaan perusmaksuosuuteen. Mutta vaikkapa 25A vs. 1A:n pääsulakekokoeron vaikutus siirtoyhtiön todellisiin kustannuksiin ei liene kovin merkittävä etenkään suhteellisesti. Paljon suurempi vaikutus on käyttöpaikan sijainnilla kustannuksiin.
 
Jahas, nyt kävi se maaginen hetki että 5 min sitten meidän talon osalta valmistui maakaapelointi ja sähkäri käänsi kahvasta uuden linjan käyttöön. Näyttävät ottavan noita miltei talo kerrallaan käyttöön. Kohta pääsee vertaamaan huomaako jännitteissä mitään eroa. Tuo sähkäri kehui että uudet johdot ovat vahvempia kuin vanhat joten sen suhteen pitäisi olla jotain muutosta. Wanhat on kai nykymittapuulla melkoisen ohkaisia. Muuntajakin siirtyi nyt noin 100m lähemmäksi taloa.
Samalla verkosta tuli rengasverkko joten sitä pystytään nyt syöttämään monesta eri suunnasta. Kaukokäyttö sijaitsee tässä tapauksessa kai sitten Espoossa.
 
Saa heittää veikkauksia ilmoille että huomaako muutosta missään.... ;D

Oliko tontilla kuitua ja jos ei, niin tarjottiinko sitä tässä yhteydessä? Nimittäin tämä on osa hulluuden huippua, että ei taideta yleensä laittaa kuin yksi piuha ojaan kun Caruna kaivattaa kaapelia.

Mutta kyllähän sähkön laatu paranee jos paukkulangan tilalle tulee nyt kunnon Rekan kaapeli.
 
Täälläpäin olisi saanut Avoinkuitu.fi:n valokuidun samaan kaivantoon Carunan kanssa parin tonnin hintaan (plus ~50€/kk). Dna kaivoi oman kuitunsa muutaman kk:n päästä, mikä tiekuntaa ja niitä, joiden kiinteistöjen läpi tehtiin uuskaivuu, taisi ottaa koppaan.
 
Oliko tontilla kuitua ja jos ei, niin tarjottiinko sitä tässä yhteydessä? Nimittäin tämä on osa hulluuden huippua, että ei taideta yleensä laittaa kuin yksi piuha ojaan kun Caruna kaivattaa kaapelia.

Mutta kyllähän sähkön laatu paranee jos paukkulangan tilalle tulee nyt kunnon Rekan kaapeli.

Ei tullut kuitua samaan monttuun vaikka olisin niin halunnutkin. Olin asiaan yhteydessä paikalliseen teleyhtiöön joka on rakentanut kuitua lähitienoille. Tämä meidän hanke oli kuitenkin myöhässä ja maakaapeloinnin suunnittelu/toteutus oli jo liian pitkällä. Toisekseen verkko olisi tullut tuon firman omistukseen.

Mutta kuten nuokin rakentajat sanoivat.... muutama vuosi ja taas kaivetaan. Tänne haja-asutusalueelle ainut mahku saada kuitua on eu-/valtionrahoitus ja kuituosuuskunta omaan omistukseen. Näin kustannuksetkin pysyvät matalina. Mutta se on sitten jo toinen juttu.

Täältä pystyy katsomaan missä kantaverkko kulkee. Sieltä kun katsoo lähimmän sähköaseman niin sitten tietää mistä sähkö tulee omaan pirttiin. Lisäksi 20kV linjojen reitin voi katsoa paikkatietoikkunasta. Lähin puisto-/tolppamuuntamo löytyykin sitten maastosta jostain läheltä taloa.

Täällä reitti kulki näin: Olkiluoto -> 400kV kantaverkko 120km -> 400kV/110kV sähköasema/vesivoimalaitos -> carunan ja fingridin 110kV ilmalinjat noin 15km -> 110kV/20kV sähköasema -> 20 kV ilmalinja noin 4-5 km -> pylväsmuuntamo 20/kV400 V -> ilmakaapeli -> 200m maakaapeli noin 400m

Uusi: Olkiluoto -> 400kV kantaverkko 120km -> 400kV/110kV sähköasema/vesivoimalaitos -> carunan ja fingridin 110kV ilmalinjat noin 15km -> 110kV/20kV sähköasema -> 20 kV maakaapeli noin 4-5 km -> puistomuuntamo 20kV/400 V -> maakaapeli noin 290m

1617266719428.png
 
Viimeksi muokattu:
Meillä kävi juuri noin, ensin kaivettiin maahan sähkökaapeli ja kahden päivän päästä kuitu, eikä tietenkään samalle reitille sähkön kanssa. Kovasti kuitumiehille ihmettelin moista, niin sanoivat että tulee halvemmaksi sillä lailla. Olisi sähkökaapelikaivannon käytöstä laskutettu koko kaivannon kaivuutyö korkoineen kuitufirmalla. Tuossa vielä kummallisuutena että tontin rajalle saakka mahtuivat kumpainenkin samaan kaivantoon, jonka kunta oli pyörätietä tehdessään avannut.
 
Meillä kävi juuri noin, ensin kaivettiin maahan sähkökaapeli ja kahden päivän päästä kuitu, eikä tietenkään samalle reitille sähkön kanssa. Kovasti kuitumiehille ihmettelin moista, niin sanoivat että tulee halvemmaksi sillä lailla. Olisi sähkökaapelikaivannon käytöstä laskutettu koko kaivannon kaivuutyö korkoineen kuitufirmalla. Tuossa vielä kummallisuutena että tontin rajalle saakka mahtuivat kumpainenkin samaan kaivantoon, jonka kunta oli pyörätietä tehdessään avannut.
Just. :mad:
Joo, tuosta on kokemusta monesta paikasta. Keskustelin asiasta ely-keskuksen laajakaistakoordinaattorin kanssa joka on hoitanut yhden kuituosuukunnan rakentamisen ja nyt neuvoo vastaavissa projekteissa muita työkseen.
Siirtoyhtiöt ovat aikaisemmin pyrkineet pumppaamaan muilta rahat omiin projekteihinsa eivätkä ole tyytyneet kohtuullisiin kustannuksiin. Sähkökaapeli on vaativampi asennuksensa suhteen kuin kuitu (esim asennussyvyys) niin myöskin kaivuu on kalliimpaa. Kuidun voi saada aurattuakin paikoilleen niin ettei ainakaan koko matkaa tarvi kaivaa. Ellen nyt aivan väärin muista niin kohtuullinen kustannus on noin 1e/m.
 
Mikäli en aivan väärin muista niin omalla lapioinnilla siis tontin rajalta seinän viereen olisi saanut liittymän 200 € halvemmalla matkaa taitaa olla vähä runsaat 20 m. En kaivanut ite.
 
Mitäs sillä kuidulla tekee nykyään? Kallis liittymä, joka ei ole nopeampi kuin mobiilidata.

Todellakin on aivan eri maailmasta kuin takkuileva ja ailahteleva mobiililiittymä. Ei näistä voi puhua edes samassa yhteydessä.
Mobiiliverkko on tukossa milloin turistien, hiihtolomalaisten, sään, mökkiläisten tai radiokelien takia.

Tiesitkö muuten, että yhdellä valokuidulla pystyttäisiin siirtämään koko maailman internetliikenne.
Se, että jossakin on menneisyyteen jämähtäneitä operaattoreita tarjoamassa kuituun palvelua menneisyyden nopeuksilla, ei tarkoita
että kuitu olisi hidas.

Kuidulla tulee joka päivä sama luvattu nopeus.

Sillä mobiililiittymällä voi tulla vaikka 1mbps, että sitä hintaa voi peilata hitaimpien aikojen nopeuksiin, tällöin ongelmatkin ilmenee.

Kuitu on nykyisyyttä ja eritoten tulevaisuutta. Vaikka entisessä nokialandiassa onkin vannoutunut "vain mobiili kelpaa" lahko olemassa.
 
Vuosi sitten etätyöskenneltiin mobiililiittymien turvin ja aina yhteydet jumitteli ja pätki. Tällä hetkellä on kuitu, jonka kaistasta on alle 10mbps käytössä vaikka kaksi henkeä pitäisi etäpalaveria samaan aikaan eikä ole omasta liittymästä johtuvia pätkimisiä ollenkaan havaittavissa. Mobiiliyhteyksillä oli yhtä konetta/liittymää kohti nopeustestien mukaan selvästi yli tuon nopeus ainakin kun testasin, mutta silti pätki.
 
Myös tarve ratkaisee datainfran. Meillä on kodin 4g ja yksi puhelinliittymä paketoituna 300 € vuosikustannuksella. Se on tarvittaessa muutettavissa toiselle operaattorille (jos joskus keskinäistä kilpailua tulisi...). Kuitu olisi pari donaa ja 600 € vuosi. Laatueroa on mobiilissa ja kuidussa, mutta toistaiseksi täällä on pärjätty mobiilin kanssa.
Aikuisten oikeasti kuidun tulon esti se, etten halunnut naimisiin yhden operaattorin kanssa varsinkin, kun se oli nimetty harhaanjohtavasti avoindata.fi. Datainfran pitäisi olla kaikkien palvelutarjoajien käytössä, kuten sähköverkon, maantien, lentokentän, sataman ja leikkipuiston.
 
Saahan kuidulla nopeutta, mutta se myös maksaa nopeana. Mobiilin nopeus ja pätkiminen riippuu paikasta ja laitteista. Olen ollut mukana kehittelemässä laitteistoa, jolla on lähetetty suorana HD-urheilulähetyksiä. Pitää olla joka sekunti 20 Mbs, ettei pätki.

50 €/kk on mielestäni kohtuuton hinta nykyään netistä eikä sillä taida kummoista nopeutta vielä saada valokaapeliin. Itsellä vain 10 Mbs kaapelitv-liityntä, mutta eipä se mitään maksakaan ja on riittänyt.
 
Meillekkään ei saanut kuitua. "Avoinkuitu" kaivoi kyllä lähellä oleville alueille kuitua, mutta ei tälle pätkälle katua jossa on muutama talo vähän isommilla tonteilla.

Vaihtoehdoksi jäi sitten kuparin tilaaminen ja siihen Elisalta "korttelikuidun" (eli jakamossa kuitu ja siitä eteenpäin kupari). Olisi saanut kai 100Mb nopeuden kun olisi maksanut sen 1200€+ liittymämaksua + laitteet. Ei kiitos.

4G modeemilla sitten liikenteeseen ja Iskralta suunta-antenni. Sangen asiallisesti pelittää, johtuen varmaan osittain siitä, että tosiaan sitä kuitua tungettiin lähiasuinalueelle ja eiköhän siis 4G tukiasemasta lähtenyt liikennettä pois.

Mutta tuurinkauppaahan tämä mobiilhomma on. Hyvä että toimi meillä kun muuten kuparia olisi pitänyt tilata. DNA Dataprepaidilla olen yhteyttä pitänyt, maksaa 20€/kk.
 
Aikuisten oikeasti kuidun tulon esti se, etten halunnut naimisiin yhden operaattorin kanssa varsinkin, kun se oli nimetty harhaanjohtavasti avoindata.fi. Datainfran pitäisi olla kaikkien palvelutarjoajien käytössä, kuten sähköverkon, maantien, lentokentän, sataman ja leikkipuiston.

Meillä kuidun maksusta noin puolet menee kunnalliselle kuituyhtiölle, jota ei voi kilpailuttaa (kuten ei sähkönsiirtoakaan) ja sitten liittymä operaattorilta päälle.
 
Meillä kuidun maksusta noin puolet menee kunnalliselle kuituyhtiölle, jota ei voi kilpailuttaa (kuten ei sähkönsiirtoakaan) ja sitten liittymä operaattorilta päälle.
Nämä on kyllä laissa speksattu niin että yhteyttä on pakko myydä kilpailijalle omakustannushintaan jos niitä huvittaa ostaa ja antaa kilpaileva tarjous.. niitä kilpailijioita ei vaan yleensä huvita ostaa yhteyttä kilpalijalta. Kuparia on myyty VDSL-tarjoajille.
 
Takaisin
Ylös Bottom